Miten tietojärjestelmät palvelevat terveydenhuollon ammattilaisten työtä? Vai...THL
Digityö ja stressi -hankkessa pureudutaan terveydenhuollon tietojärjestelmien käyttöprosesseihin ja tietojärjestelmien vaikutuksiin terveydenhuollon ammattilaisten työhön. Erityisesti tietojärjestelmien vaikutus johtamiseen ja henkilöstön työhyvinvointiin ovat keskeisiä kiinnostuksen kohteita.
Selvityksen toteutti Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa loka-marraskuussa tutkimusryhmä, johon kuuluivat Ira Ahokas, Anna Kirveennummi ja Tuomas Kuhmonen. Selvityksen lähtökohtana toimi Sitran ja Fountain Parkin toteuttama verkkokysely, jonka tuloksista tutkijat etsivät tilastollisesti merkittävinä pidettäviä asiakkaan ääniä, sekä sellaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia, jotka rakentuisivat toivottaville tulevaisuuden palvelu- ja toimintamalleille.
Kotihoidon, tavallisen palveluasumisen ja ympärivuorokautisen hoidon toiminta...THL
Esityksessä kuvataan kotihoidon, tavallisen palveluasumisen ja ympärivuorokautisen hoidon
- toimintatapoja vuonna 2016
- muutoksen suuntia vuodesta 2014
- eroja julkisten ja yksityisten palveluntuottajien välillä.
Kuvaus perustuu Vanhuspalvelujen seuranta -tutkimukseeen. Kyselyyn vastasivat kotihoidon, tavallisen palveluasumisen ja ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköt.
www.thl.fi/vanhuspalvelujentila
Liikuntaneuvonnan vaikuttavuus ja arviointi. Minna AittasaloUKK-instituutti
Erikoistutkija Minna Aittasalon puheenvuoro UKK-instituutin 27. Valtakunnallisilla terveysliikuntapäivillä Helsingissä 11.10.2017. Seminaarin teemana oli vaikuttava elintapaneuvonta.
Esityksessä kuvataan vanhuspalvelujen tilaa ja alueellisia eroja vuonna 2016 sekä muutoksen suuntia vuodesta 2014. Kuvaus perustuu Vanhuspalvelujen seuranta -tutkimukseeen, jossa kysyttiin kunnilta ikääntyneiden palvelujen järjestämisestä.
www.thl.fi/vanhuspalvelujentila
Kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkaat, henkilöstö ja johtaminen ...THL
Esityksessä kuvataan kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon
- asiakkaita, henkilöstöä ja johtamista vuonna 2016
- muutoksen suuntia vuodesta 2014
- eroja julkisten ja yksityisten palveluntuottajien välillä.
Kuvaus perustuu Vanhuspalvelujen seuranta -tutkimukseeen. Kyselyyn vastasivat kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköt.
www.thl.fi/vanhuspalvelujentila
Sitran Nordic Healthcare Groupilla loppuvuodesta 2013 teettämän selvityksen mukaan pelkästään diabeteksen omahoitohankkeita on tehty Suomessa ja maailmalla kymmeniä. Osa hankkeista, joilla on pyritty lisäämään diabetespotilaan mahdollisuuksia ottaa enemmän vastuuta sairauden ehkäisystä, seurannasta ja hoidosta, on todettu arvioinneissa onnistuneiksi ja hyödyllisiksi. Siksi luulisi, että hankkeissa luodut toimintamallit olisi otettu innolla käyttöön arjen työssä ympäri Suomen.
Onko näin tapahtunut? Usein ei. Lue aiheesta lisää verkkosivuiltamme: Terveydenhuolto kaipaa operaattorimallia
Sitra on 2013-2014 ollut toteuttamassa sähköisten omahoitopalveluiden kokeiluita eri puolilla Suomea. Näiden kokeilujen oppeja esiteltiin kutsuvierasyleisölle kasvuyritystapahtuma Slushin yhteydessä Helsingissä 18.11.2014.
Lue myös:
http://www.sitra.fi/uutiset/hyvinvointi/sitra-digitaalisten-terveys-ja-hyvinvointipalveluiden-potentiaali-viela
Miten tietojärjestelmät palvelevat terveydenhuollon ammattilaisten työtä? Vai...THL
Digityö ja stressi -hankkessa pureudutaan terveydenhuollon tietojärjestelmien käyttöprosesseihin ja tietojärjestelmien vaikutuksiin terveydenhuollon ammattilaisten työhön. Erityisesti tietojärjestelmien vaikutus johtamiseen ja henkilöstön työhyvinvointiin ovat keskeisiä kiinnostuksen kohteita.
Selvityksen toteutti Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa loka-marraskuussa tutkimusryhmä, johon kuuluivat Ira Ahokas, Anna Kirveennummi ja Tuomas Kuhmonen. Selvityksen lähtökohtana toimi Sitran ja Fountain Parkin toteuttama verkkokysely, jonka tuloksista tutkijat etsivät tilastollisesti merkittävinä pidettäviä asiakkaan ääniä, sekä sellaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia, jotka rakentuisivat toivottaville tulevaisuuden palvelu- ja toimintamalleille.
Kotihoidon, tavallisen palveluasumisen ja ympärivuorokautisen hoidon toiminta...THL
Esityksessä kuvataan kotihoidon, tavallisen palveluasumisen ja ympärivuorokautisen hoidon
- toimintatapoja vuonna 2016
- muutoksen suuntia vuodesta 2014
- eroja julkisten ja yksityisten palveluntuottajien välillä.
Kuvaus perustuu Vanhuspalvelujen seuranta -tutkimukseeen. Kyselyyn vastasivat kotihoidon, tavallisen palveluasumisen ja ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköt.
www.thl.fi/vanhuspalvelujentila
Liikuntaneuvonnan vaikuttavuus ja arviointi. Minna AittasaloUKK-instituutti
Erikoistutkija Minna Aittasalon puheenvuoro UKK-instituutin 27. Valtakunnallisilla terveysliikuntapäivillä Helsingissä 11.10.2017. Seminaarin teemana oli vaikuttava elintapaneuvonta.
Esityksessä kuvataan vanhuspalvelujen tilaa ja alueellisia eroja vuonna 2016 sekä muutoksen suuntia vuodesta 2014. Kuvaus perustuu Vanhuspalvelujen seuranta -tutkimukseeen, jossa kysyttiin kunnilta ikääntyneiden palvelujen järjestämisestä.
www.thl.fi/vanhuspalvelujentila
Kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkaat, henkilöstö ja johtaminen ...THL
Esityksessä kuvataan kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon
- asiakkaita, henkilöstöä ja johtamista vuonna 2016
- muutoksen suuntia vuodesta 2014
- eroja julkisten ja yksityisten palveluntuottajien välillä.
Kuvaus perustuu Vanhuspalvelujen seuranta -tutkimukseeen. Kyselyyn vastasivat kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköt.
www.thl.fi/vanhuspalvelujentila
Sitran Nordic Healthcare Groupilla loppuvuodesta 2013 teettämän selvityksen mukaan pelkästään diabeteksen omahoitohankkeita on tehty Suomessa ja maailmalla kymmeniä. Osa hankkeista, joilla on pyritty lisäämään diabetespotilaan mahdollisuuksia ottaa enemmän vastuuta sairauden ehkäisystä, seurannasta ja hoidosta, on todettu arvioinneissa onnistuneiksi ja hyödyllisiksi. Siksi luulisi, että hankkeissa luodut toimintamallit olisi otettu innolla käyttöön arjen työssä ympäri Suomen.
Onko näin tapahtunut? Usein ei. Lue aiheesta lisää verkkosivuiltamme: Terveydenhuolto kaipaa operaattorimallia
Sitra on 2013-2014 ollut toteuttamassa sähköisten omahoitopalveluiden kokeiluita eri puolilla Suomea. Näiden kokeilujen oppeja esiteltiin kutsuvierasyleisölle kasvuyritystapahtuma Slushin yhteydessä Helsingissä 18.11.2014.
Lue myös:
http://www.sitra.fi/uutiset/hyvinvointi/sitra-digitaalisten-terveys-ja-hyvinvointipalveluiden-potentiaali-viela
Henkilöstön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimenpiteitä pilotoidaan yrityksissä paljon, mutta valitettavan harva piloteista johtaa jatkuvaan toimintaan. Kuitenkin vain yrityksen jatkuvat toimintamallit takaavat toiminnan tuloksellisuuden. Mitkä tekijät taustalla ovat? Miten asiaa voisi edistää ja onnistua paremmin?
Päihdepäivät 2023 seminaari 7. Hyvän mielen kunta- ja MIVA (Mielenterveysvaik...EHYT
Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden mielenterveyttä ja toteuttaa ehkäisevää päihdetyötä osana muuta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä. Käytännönläheiset työkalut tukevat kuntia innostamaan eri sektoreita yhteistyöhön ja konkretisoimaan toimenpiteitä. Hyvän mielen kunta -kokonaisuus tarjoaa juuri tällaisia työkaluja. Se auttaa esimerkiksi kartoittamaan kunnan nykytilanteen, suunnittelemaan toimenpiteitä ja johtamaan työtä.
Seminaarissa tutustumme Hyvän mielen kunnan kokonaisuuteen ja kuulemme esimerkkejä siitä, kuinka työkaluja on otettu käytäntöön. Lisäksi tutustumme mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointiin ja mahdollisuuksiin hyödyntää sitä osana kuntien työtä.
Seminaari sopii kaikille mielenterveys- ja päihdetyöstä kiinnostuneille. Aikaa on varattu myös keskusteluun.
Hyvän mielen kunta ja Mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi: hankkeiden tuotokset ja työkalut kuntien käyttöön
Puheenjohtaja Meri Larivaara, strategiajohtaja, MIELI ry
15.00 Seminaarin avaus ja johdattelua aiheen äärelle
Meri Larivaara, strategiajohtaja, MIELI ry
15.10 Hyvän mielen kunta: tarkistuslista johtamisen tukena
Timo Lehtinen, aikuiset ja työelämä -osaston johtaja, MIELI ry
15.30 Hyvän mielen kunta: työkalupakki kuntien käyttöön
Erja Brusila, asiantuntija, MIELI ry
Hanna Heikkilä, alue- ja järjestötyön päällikkö, EHYT ry
15.55 Haastattelu: Miten Hyvän mielen kunta toimii käytännössä?
Haastateltavana Laura Sillanpää, ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori, Kouvolan kaupunki
16.15 Hyvän mielen kuntaan voi perehtyä verkkokurssilla
Erja Brusila, asiantuntija, MIELI ry
16.30 Mielenterveysvaikutusten ennakkoarvioinnilla parempia päätöksiä
Taina Laaksoharju, asiantuntija, MIELI ry
2. Osmo Saarelma, työura ja sidonnaisuudet
LL 1974, Helsingin yliopisto,
yleislääketieteen erikoislääkäri, terveydenhuollon tietotekniikan erityispätevyys
Terveyskeskuslääkäri, hallintolääkäri, tutkija 1975-2009
Yksityislääkäri 2009-2014
Terveyskirjasto.fi –palvelun päätoimittaja 2011-2015, sen jälkeen eläkkeellä
Asiantuntija Kustannus Oy Duodecim, Kansalaisten sähköiset palvelut 2015-
Koulutustoiminta
– luentoja Lääkäripäivillä
Luottamustoimet terveydenhuollon alalla
– Ei ole
Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä hankkeissa
– Kustannus Oy Duodecim toimii tietämyskannan toimittajana ODA-hankkeessa
Muut sidonnaisuudet
– Ei ole
3. Työterveyshuolto muuttuu – mihin
terveystarkastuksia tarvitaan?
”Harvalla työnantajalla lienee motiivia pitää rinnalla
toista, maksullista järjestelmää. Muutosta tukee
myös linjaus, jonka mukaan työterveyshuoltoa pitää
kehittää ennaltaehkäisevään ja työkykyä tukevaan
suuntaan.”
Heikki Pärnänen, SLL 9.2.2018
4. General health checks did not reduce morbidity or mortality, neither
overall nor for cardiovascular or cancer causes, although they increased
the number of new diagnoses. Important harmful outcomes were often
not studied or reported.
Krogsbøll ym. General health checks in adults for reducing morbidity and mortality from
disease: Cochrane systematic review and meta-analysis.
BMJ. 2012 Nov 20;345:e7191
Our review found that the majority of published text-messaging
interventions were effective when addressing diabetes self-
management, weight loss, physical activity, smoking cessation, and
medication adherence for antiretroviral therapy.
Hall ym. Mobile text messaging for health: a systematic review of reviews.
Annu Rev Public Health. 2015 Mar 18;36:393-415
Suuntaamattomat terveystarkastukset tehottomia?
Sähköiset elintapainterventiot tehokkaita?
One reason for the apparent lack of effect may be that primary care
physicians already identify and intervene when they suspect a patient to
be at high risk of developing disease when they see them for other
reasons. Also, those at high risk of developing disease may not attend
general health checks when invited.
5. (Sähköisiä) terveystarkastuksia tarvitaan
edelleen
• Työperäisten ongelmien ja tulevan työkyvyn arvio
• Nykyisten terveysriskien kartoitus ja niiden edelleen
kehittymisen arvio
• Räätälöityjen interventioiden suunnittelu
(=hoitosuunnitelma)
• Oman työn järkevä suunnittelu
6. Duodecim Terveystarkastus ja -valmennus
Finriski-
tutkimuksen
kysymykset,
n. 40
Finriski-,
Autoklinikka,
TerveSuomi-
seuranta-
aineistot,
Käypä hoito-
suositukset
Kognitiivis-
behavioraalinen,
näyttöön perustuva
valmennus
TV:stä tuttu (2012):
7. Täytä terveys- ja hyvinvointikysely
Kysely kattaa keskeiset
hyvinvoinnin osatekijät:
- terveystiedot (esim.
verenpaine ja
kolesteroli)
- oma arvio tulevasta
työkyvystä
- ravinto
- liikunta ja vapaa-aika
- uni
- suun terveys
- henkinen hyvinvointi
- ihmissuhteet
- alkoholin käyttö
- tupakointi
8. Terveystarkastuksen raportti (elinikä)
Eliniän ennuste perustuu THL:n
laatimaan elinikäalgoritmiin, joka
ottaa laajasti huomioon kyselyssä
annetut vastaukset
Raportissa esitetään
nykytilanne ja
ennuste ilman riskitekijöitä
10. Henkilökohtainen palaute on
kirjoitettu vahvennetulla
Yleistä tietoa asian
merkityksestä terveydelle ja
hyvinvoinnille
Linkistä napsauttamalla
lisälukemista
Terveystarkastusraportti (yksityiskohtainen palaute kysytyistä asioista)
11. Sähköisen terveystarkastuksen raportti (palvelutuottajan palaute)
Eliniän ennuste >10
vuotta huonompi kuin
optimaalinen
Liikuntaa < 3 tuntia
viikossa
Tupakoi päivittäin
”Elämäntilanteeni on
sietämätön”
Diabetesriski > 20%
12. Duodecimin terveystarkastus tth:ssa
• Työhöntulo-, määräaikais- ja kohdennetut
tarkastukset
• Yleiset terveys/riski-indikaattorit: intervention
ohjaus
– Elinikäennuste (oma vs. optimaalinen): yhdistelmä useista
elintapamuuttujista
– Finriski- ja diabetesriksi: keskeiset sairausriskit
– Oma arvio tulevasta työkyvystä
– Henkinen hyvinvointi
• Yksittäiset indikaattorit: intervention sisältö
– liikunta, uni, stressi, ravinto, alkoholi, tupakka, paino
15. Toimet tulosten perusteella
Tulokset vihreällä: asia on terveyden kannalta hyvin eikä anna aihetta toimenpiteisiin
Yksikin keltainen: Tarkastuksessa on tullut esiin jonkin verran ongelmaa terveyden kannalta,
ja siihen tulisi kiinnittää huomiota ja ehkä aloittaa kevyt interventio
Yksikin punainen: Tarkastuksessa ilmenee selkeästi riski tai vaara, joka edellyttää vakavampia toimia,
esimerkiksi keskustelua ammattilaisen kanssa mahdollisista muutoksista, lisätutkimuksia ja/tai
henkilökohtaista elämäntapavalmennusta.
• Mistä aiheista keltainen tulee?
• Onko tekijät tunnistettu aiemmin ja onko niiden ratkaisemiseksi suunnitelmaa. Onko se asianmukainen ja riittävä?
• Puhelinkontakti asiakkaaseen: Mitä hän ajatteli terveystarkastuksen yhteenvedosta?
• Onko työhön liittyviä asioita, jotka haluaisi nostaa esille?
• Jos on jo suunnitelma käydään asiakkaan kanssa läpi sen asianmukaisuus.
• Jos ei ole suunnitelmaa, laaditaan se yhdessä ja kirjataan potilaskertomukseen.
• Käynnistetään yhdessä sovitut interventiot (sähköinen valmennus, ryhmätoiminta jne.).
• Tarkistetaan, mistä punainen tulee ja potilaskertomuksesta onko nämä tekijät tunnistettu ja onko niiden ratkaisemiseksi
suunnitelmaa.
• Suunnitellaan vastaanotto: tarvitaanko lisäselvityksiä, tuleeko tehdä moniammatillisesti ja kuinka pitkä aika varataan?
• Vastaanotolla: selvitetään miten asiakas näkee asian, minkä ratkaisun hän näkee mahdolliseksi, sovitaan tarvittavat tukitoimet.
• Tehdään terveys- ja hoitosuunnitelma: Tarve (asiakas kirjoittaa), tavoite (asiakas kirjoittaa), keinot (sovitaan yhdessä), tuki ja
arviointi (sovitaan yhdessä)
• Esim. asiakkaalle tarkistussoitto, onko kaikki niin hyvin kuin tarkastus näyttää?
• Onko sellaisia työhön liittyviä asioita, joita tarkastettava haluaisi nostaa esille?
16. After one year, we found a relative change of −14% (95%
confidence interval −25% to −2%) in Framingham heart risk score
in the intervention group compared with the usual care group.
Vernooij ym. Internet based vascular risk factor management for
patients with clinically manifest vascular disease: randomised controlled trial.
BMJ 2012;344:e3750 doi: 10.1136/bmj.e3750
+ hoitajan sähköinen
konsultointi
17. Ketkä tunsivat saavansa hyötyä terveystarkastuksesta?
Elämä pelissä -testiin osallistuneiden kysely 2013
18. Sähköisten valmennusten perusta
• Käyttäjien kiinnostus ja valinnanvapaus: henkilö
valitsee itse, mihin haluaa kiinnittää huomiota
• Henkinen, fyysinen ja sosiaalinen terveys ja
hyvinvointi kuuluvat yhteen
• Ei ammattilaisen määräystä, mutta motivoivan
yhteisen keskustelun merkitys on oleellinen
• Kognitiivis-behavioraalinen lähestymistapa
• Näyttöön perustuva vaikuttavuus
21. Sähköiset valmennusohjelmat
• Liikuntavalmennukset:
– Lihaskunto, liikkuvuus ja tasapaino-ohjelma aloittelijalle (9
viikkoviestiä, videota)
– Lihaskunto, liikkuvuus ja tasapaino-ohjelma kuntoliikkujalle (9
viikkoviestiä, videota)
– Liikuntaohjelma 3h viikossa (13 viikkoviestiä)
– Liikuntaohjelma 4h viikossa (13 viikkoviestiä)
– Liikuntaohjelma 5h viikossa (13 viikkoviestiä)
– Liikuntaohjelma 7h viikossa (13 viikkoviestiä)
– Liikuntaohjelma askeltajille (13 viikkoviestiä)
– Liikuntaohjelma tuki- ja liikuntaelinsairaalle (12 viikkoviestiä)
– Liikuntaohjelma diabeetikolle (12 viikkoviestiä)
– Liikuntaohjelma astmaatikoille (12 viikkoviestiä)
– Liikuntaohjelma sepelvaltimo- tai verenpainetautia sairastavalle (12
viikkoviestiä)
22.
23. ”Saarnaamisen sijaan tarvitaan
konkreettista tukea”
• ”Mikään yhden start up -firman yksi
elintapavinkkiapplikaatio ei ratkaise ongelmaa. Myöskään
Pokémon Go ei saa kaikkia ihmisiä pysyvästi liikkeelle.
• Ratkaisuksi ei riitä myöskään yksittäinen pyörätiehanke tai
sokerivero. Näiden sijaan tarvitaan lukuisia eri keinoja,
joista muodostuu kokonaisuus, joka taas auttaa tekemään
parempia valintoja.
• Onnistunut interventio perustuu käyttäytymistieteelliseen
teoriaan ja näyttöön
• Ammattilaisten tulisi elämäntapamuutoksesta puhuessaan
unohtaa asiantuntija-asemansa ja asettua asiakkaiden
kanssa enemmän yhteistyöasemaan. Hyvä kokemuksia on
saatu muun muassa motivoivan haastattelun käytöstä.”
Nelli Hankonen, Akatemiatutkija ja Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian
yliopistonlehtori. Tutkinut yli 10 vuotta käyttäytymisen muutosta ja siihen
vaikuttamisen keinoja. Erityisalueena hyvinvointi ja siihen liittyvä käyttäytyminen.
24. Interventioiden kirjo on laaja
• Yksilön tuki ja neuvonta
• Hyvinvointivalmennukset
• Tarpeen mukaan yhteys esimiehiin ja/tai
asiantuntijoihin
• Kuntoutukset
• Työterveysneuvottelut
• Muokattu työ
• Ulkopuoliset palvelut
• Terveys- ja hoitosuunnitelma
• Jne…
25. Sähköisen terveystarkastuksen ja valmennuksen
pitkäaikaisvaikutukset vs koulutus
Elämä pelissä 3 –vastaajien seurantakysely N=11 899
Sähköinen Elämä pelissä -valmennus paransi
henkistä hyvinvointia pitkäkestoisesti
Sähköpostitse toteutettuun valmennusohjelmaan osallistuneilla
stressitaso laski ja kiitollisuus sekä luottamus tulevaisuuteen
paranivat enemmän kuin henkilöillä, jotka täyttivät pelkän
sähköisen terveyskyselyn. Tulokset ilmenivät sekä kahden
kuukauden että kahden vuoden seurannoissa. Hyvinvointi parani
erityisesti henkilöillä, jotka raportoivat tehneensä harjoitukset
ohjeiden mukaisesti.
Torniainen-Holm M. ym. The effectiveness of email-based exercises in promoting
psychological wellbeing and healthy lifestyle: a two-year follow-up study. BMC
Psychology 2016 4:21. DOI 10.1186/s40359-016-0125-
26. Sähköisen valmennuksen vaikutuksia
Sähköinen ravitsemusvalmennus (Spring B. et al. Arch Intern Med 2012;172(10):789-796)
Kolmen viikon sähköinen valmennus lisäsi hedelmien ja vihannesten päivittäistä
käyttöä 1,2 annoksesta 5,5 annokseen.
Tulos säilyi 5 kuukauden seuranta-ajan.Sähköinen painonhallintavalmennus (Appel L et al. NEJM 2011;365:1959–1968)
Painon muutos 24 kk:ssa: ei valmennusta -0,8 kg
henkilökohtainen valmennus kasvokkain -5,1 kg
etävalmennusryhmä -4,8 kgAlkoholin käytön hallinta (Kypri K et al. Addiction 2004 Nov;99(11):1410-7)
Internet-seulonta ja -lyhytneuvonta vähensivät opiskelijoiden haitallista juomista yhtä
paljon kuin lyhytneuvonta vastaanotolla.
Tupakoinnin lopetusvalmennus (Shahab L, McEwen A. Addiction 2009 Nov;104(11):1792-804)
Internet-pohjaiset lopettamisohjelmat: 6 kk:n tupakoimattomuus n. 17 %, ilman
apua lopettaneet n. 5 %.
Liikunnan lisääminen (Hurling R et al. J Med Internet Res 2007;9(2):e7)
Automatisoitu Internet- ja kännykkäpohjainen 9 viikon liikuntaohjelma lisäsi
testiryhmän viikoittaista liikuntaa 2 t 18 minuuttia kontrolliryhmään verrattuna.
Henkinen hyvinvointi (Seligman M ym. American psychologist 2005;60:410-21)
5 viikon onnellisuusharjoitukset vähensivät depressiopisteitä merkittävästi
kontrolliryhmään verrattuna, vaikutus säilyi ainakin puolen vuoden seuranta-ajan
Uni (Ritterband ym. Arch Gen Psychiatry 2009;66: 692-8.)
Internetin välityksellä annettu kognitiivis-behavioraalinen unen parannusohjelma
paransi merkitsevästi unen laatua ja määrää “ei hoitoa” –ryhmään verrattuna.
Vaikutus säilyi ainakin puolen vuoden seuranta-ajan.
27. Sähköisen terveystarkastuksen
käyttöönotto
• Mietitään koko tarkastusprosessi uusiksi
– Kutsut
– Sähköiset tarkastuksen tekeminen
– Tulosten vieminen tth:n työntekijöille /
potilaskertomukseen
• Uusi toimintapa tarkastusten tulosten mukaan
– ”Liikennevalomalli”: kevyt kontakti niihin, joilla ei ole
ongelmia; huomio niihin, joilla on ongelmia
– Seuranta: yksilöt, koko työyhteisön hyvinvointi
28. Sähköisen terveystarkastuksen ja
valmennuksen hyödyt
• Käyttäjälle:
– Välitön palaute, perusteellinen yksilöllinen raportti
– Tutkittuun tietoon perustuvat ohjeet ja valmennukset
parantunut terveys ja hyvinvointi
• Työterveyshuollolle ja organisaatiolle:
– Toimenpiteiden suuntaaminen tarpeen mukaan
– Työajan säästö / tehostunut käyttö
– Kokonaiskäsitys työpaikan/työyksikön terveydentilasta ja
riskeistä
– Vaikuttavuuden seuranta: terveysriskien muutokset,
kohentunut työntekijöiden terveys, sairauslomien ja
työkyvyttömyyseläkkeiden väheneminen