SlideShare a Scribd company logo
1 of 28
Download to read offline
Kaksisuuntainen
mielialahäiriö:
Tunnistaminen ja hoito
• Janne Vuononvirta
• Psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti
• Apulaisylilääkäri, HUS Psykiatria, Tikkurilan
mielialahäiriöpoliklinikka
• Ei sidonnaisuuksia
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön yleisyys
• Esiintyvyys 0,6–1,1 %
• Suomessa mahdollisesti vähemmän
• Terveys 2000-tutkimus: 0,24%; 19-34-vuotiailla 0,53%.
• Yhtä paljon miehillä ja naisilla
Tyypin I kaksisuuntaiseen mielialahäiriö (F31.0 - F31.7)
• Esiintyvyys noin 0,5 % (Suomessa 0,72 %) (???)
Tyypin II kaksisuuntaisen mielialahäiriö (F31.8)
Bipolaarispektri
• Esiintyvyys Suomessa 0,61 %
• Masennusjaksojen lisäksi toistuvia (vähintään kaksi) lyhyitä (2–3 vuorokautta) hypomanioita tai
toistuvia hypomaanisia tai maanisia jaksoja masennuslääkehoidon aloittamista seuraavien viikkojen
aikana.
• Jos hypomanian tai manian oireet jatkuvat kauan (yli 5 puoliintumisaikaa) masennuslääkkeen
lopettamisen jälkeen, kyseistä lääkehoitoa ei enää voi pitää sairausjakson syynä.
Tarkemmin määrittämätön kaksisuuntainen mielialahäiriö
• Subkliinisten hypomaanisten ja depressiivisten jaksojen jatkuva vaihtelu
• Esiintyvyys 0,4–1,0 % (ei varmaa tietoa)
• 15-50 % sairastuu myöhemmin kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön
Mielialan aaltoiluhäiriö (syklotymia)
Etiologia
• Perintötekijät​
• Geneettiset tekijät selittävät 70–90 %
tyypin 1 Häiriön esiintyvyyden vaihtelusta
väestössä.
• Ensiasteen sukulaisella
sairastumisriski on 10–15 %
• Altistavia geenivariantteja tunnetaan
useita kymmeniä.
• Epäspesifisiä
• Tyyppi I on geneettisesti enemmän
yhteydessä skitsofreniaan, tyyppi II
depressioon.
• Ympäristötekijät​
• Lapsuusiän kaltoinkohtelun ja
laiminlyönnin kokemukset sekä
menetyskokemukset voivat suurentaa
riskiä.
• Synnytys suurentaa sairastumisriskiä
seuraavan vuoden ajan.​
• Stressaavat elämäntapahtumat jakson
laukaisijoina, mutta osa kuormittavista
elämänmuutoksista on seurausta
sairaudesta itsestään.
Kulku ja ennuste 1
• Sairastuminen useimmiten nuorena aikuisena, mutta alkamisikä voi
vaihdella lapsuudesta vanhuuteen.
• Keskimääräinen sairastumisikä 22 vuotta.
• Varhaisen alkamisiän on todettu olevan yhteydessä tavallista
vaikeampaan oirekuvaan.​
• Viive oireiden alkamisesta oikeaan diagnoosiin keskimäärin 8 vuotta.
• Osasyynä, että yli puolessa tapauksista sairaus alkaa depressiojaksolla
eikä diagnoosia ole mahdollista tehdä ennen ensimmäistä
(hypo)maanista jaksoa.​
Kulku ja ennuste 2
• Maaninen vaihe: äkillinen alku, kesto hoitamattomana yleensä 2 viikosta 5
kuukauteen. ​
• Masennusvaiheet kestävät yleensä kuukausien ajan, keskimäärin noin 6
kuukautta, mutta vanhuksia lukuun ottamatta harvoin yli vuoden.
• Krooninen sairaus, uusiutuvia sairausjaksoja. Jaksojen välinen oireilu
yleistä, potilailla esiintyy oireita noin puolet ajasta ja suurin osa oireista on
masennusta.​
• Ikääntymisen myötä depression osuus sairaudenkuvassa korostuu.
Depressio on yleisempää ja pidempikestoista tyypissä 2 kuin tyypissä 1. ​
Kulku ja ennuste 3
• Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy huomattava
itsetuhokäyttäytymisen ja itsemurhakuoleman riski. ​
• Hoitomyöntyvyyden ongelmat ovat yleisiä. Voidaan merkittävästi kohentaa
psykososiaalisten interventioiden avulla.​
• Stressaavat elämäntapahtumat saattavat suurentaa uuden jakson riskiä.​
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön
tunnistaminen 1
Jokaiselta masennuspotilaalta on kysyttävä mahdollisista kohonneen mielialan
jaksoista
”Onko sinulla koskaan elämässäsi ollut ajanjaksoa, jolloin mielialasi olisi ollut poikkeuksellisen
hyväntuulinen tai kohonnut?”
”Tai poikkeuksellisen energinen, toimelias ja täynnä itseluottamusta?”
”Olitko muiden mielestä oma itsesi?”
”Jouduitko vaikeuksiin sen vuoksi?”
Tarvittaessa omaisen haastattelu
• Mielialan kohoamisen jaksoa voi olla vaikea muistaa mielialan ollessa masentunut
• Sairaudentunto voi olla puutteellinen (hypo)manioiden osalta
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön
tunnistaminen 2
Sukuhistorian kartoittaminen
”Onko suvussanne ollut kaksisuuntaista mielialahäiriötä?”
”Onko jollakin perheenjäsenellä ollut mielialanvaihteluita, joita olisi
hoidettu esim. litiumin, natriumvalproaatin tai lamotrigiinin
kaltaisilla lääkkeillä?”
MDQ
• Mahdollistaa seuloa
masentuneiden joukosta ne, joilla
saattaa olla bipolaarihäiriö.
• MDQ-seula on positiivinen, jos:
• 1. osasta tulee vähintään seitsemän (7)
"Kyllä"-vastausta
• 2. osaan (oireiden samanaikainen
esiintyminen) on vastattu "Kyllä"
• 3. osaan (oireiden aiheuttamien
ongelmien vakavuus) on vastattu 3
"Kohtalaisia" tai 4 "Vakavia".
Hypomaniassa ongelmat voivat olla
lievempiä, jolloin riittää että
viimeiseen osaan on vastattu 2
"Vähäisiä".
• Jos MDQ-seula on positiivinen, on
kaksisuuntaisen mielialahäiriön
todennäköisyys psykiatrisessa
erikoissairaanhoidossa seulotuilla
ollut noin 40 %.
Vihjeitä
kaksisuuntaisen
mielialahäiriön
tunnistamiseen:
Epätyypillinen
lääkevaste
Poikkeava lääkevaste yksisuuntaisen masennuksen lääkkeisiin
• Lääkeresistenssi
• Hyvin nopea vaste
• Liiallinen aktivointi (lisääntyneet univaikeudet,
agitaatio, ahdistus)
Yksisuuntaisen masennuksen lääkkeet voivat lisätä
• Mielialan aaltoilua (nopeasyklisyys)
• Sekamuotoisia jaksoja
• Aiheuttaa masennusjakson kääntymisen
(hypo)maniaan
• Itsetuhoisuutta
Vihjeitä
kaksisuuntaisen
mielialahäiriön
tunnistamiseen:
Epätyypillinen
oirekuva
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennuksessa
esiintyy enemmän
• Liikaunisuutta
• Liiallista syömistä
• Samanaikaista ahdistuneisuutta,
• Motorista hidastumista,
• Mielialan labiliteettia
• Psykoottisia oireita
• Itsetuhoisuutta
Mutta pelkästään oirekuvan perusteella
kaksisuuntaista mielialahäiriötä ei voida tunnistaa.
Vihjeitä
kaksisuuntaisen
mielialahäiriön
tunnistamiseen:
Epätyypillinen
sairaudenkulku
Muita vinkkejä:
• Varhainen alkamisikä
• Suuri masennusjaksojen lukumäärä
• ajallisesti paljon aikaa masennuksessa
• Masennusoireiden nopea alkaminen ja loppuminen.
Monihäiriöisyys 1
• Kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivillä potilailla esiintyy usein samanaikaisesti myös
muita mielenterveyden häiriöitä.
• Monihäiriöisyys on yhteydessä heikompaan toipumiseen
• Ahdistuneisuushäiriöt, noin 45 % potilaista
• Ahdistusta ilmenee erityisesti masennus- ja sekamuotoisten vaiheiden aikana
• Persoonallisuushäiriöt, noin 50 %
• Päihdehäiriöt, noin 20 %
• Esiintyy kaikissa sairausvaiheissa, erityisen yleistä manioiden ja hypomanioiden
yhteydessä
Monihäiriöisyys 2
• Tarkkaavuushäiriö (ADHD)
• Noin 10–20 %:lla aikuispotilaista
• Yhteydessä varhaisempaan alkamisikään
• Suurentunut samanaikaisten ahdistuneisuus- ja päihdehäiriöiden riski
• Lapsuusiän kaltoinkohtelu
• Vahva monihäiriöisyyden kehittymisen riskitekijä myös kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä
• Kielteinen vaikutus sairauden ennusteeseen
• Suurentunut itsetuhoisen käyttäytymisen riski​
• Somaattinen sairastavuus
• Suurentunut ylipainon riski, erityisesti tyypin 2 diabetes ja hengityselinten ja verenkiertoelinten
sairaudet
• Elinajanodote on keskimäärin noin 10–20 vuotta lyhyempi kuin muun väestön
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoito
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennus-, mania- ja ylläpitovaiheen hoidossa suositeltavien lääkkeiden tavanomaiset
annokset ja tavoitepitoisuudet
Masennusvaihe Maniavaihe
1
Ylläpitovaihe
Aripipratsoli 15–30 mg/vrk
2
15–30 mg/vrk
Aripipratsoli, pitkävaik. inj. 400 mg 4 viikon välein
Asenapiini 10–20 mg/vrk
2
10–20 mg/vrk
Haloperidoli 2–15 mg/vrk
Karbamatsepiini
6
400–1 600 mg/vrk
2
400–1 600 mg/vrk
Karipratsiini 1,5 mg 1,5–6 mg
Ketiapiini 300–600 mg/vrk 300–800 mg/vrk 300–600 mg/vrk
Lamotrigiini
4,5
50–200 mg/vrk 50–400 mg/vrk
Litium
5
0,8–1,2 mmol/l 0,8–1,2 mmol/l 0,6–0,8 mmol/l
Lurasidoni 18,5–111 mg/vrk 18,5–74 mg/vrk
Olantsapiini + fluoksetiini 5 + 20–10 + 40 mg/vrk
Olantsapiini 5–20 mg/vrk 5–20 mg/vrk
2
5–20 mg/vrk
Risperidoni 1–6 mg/vrk
2
Risperidoni, pitkävaik. inj. 25–50 mg/2 viikkoa
Tsiprasidoni 80–120 mg/vrk
2
Valproaatti
3
450–600 µmol/l 450–900 µmol/l
2
450–900 µmol/l
Ylläpitohoito
• Tavoitteena on estää sekä uusia
mielialahäiriöjaksoja että varsinaisten jaksojen
välisiä lievempiä oireita, joilla saattaa olla
merkittävää vaikutusta toimintakykyyn.
• Aloitetaan aina, kun kaksisuuntaisen mielialahäiriön
diagnoosi on tehty.
• Tyypin 1 kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä
elämänmittainen ylläpitolääkitys on suositeltavaa.
• Tyypin 2 kaksisuuntaisen mielialahäiriön
elämänmittainen ylläpitolääkitys on suositeltavaa,
jos sairausjaksoihin on liittynyt merkittävää
itsetuhoisuutta, psykoottisia masennusjaksoja tai
merkittävää toimintakyvyttömyyttä tai
sairausjaksoja on ollut useita.
Laboratorioseuranta
Ks. Käypä hoito suositus : Kaksisuuntainen mielialahäiriö > Lisätietoa > Kaksisuuntaisen mielialahäiriön
lääkehoidon seuranta: somaattiset haitat
• Litium
• Vakiintuneen hoidon aikana 6–12 kuukauden välein: S-Li, P-TSH, P-Krea (eGFR), U-Osm, P-Na, P-K, P-
Ca-ion tai P-Ca-albkorj, verenkuva (pvk), paino (BMI)
• Valproaatti
• 6–12 kuukauden välein: P-ALAT, P-AFOS, verenkuva (tvk), P-Krea (eGFR), paino 3 kuukauden välein
• Antipsykootit
• Vuosittain vyötärön ympärysmitta, verenpaine, paino (BMI), fP-gluk, P-ALAT, verenkuva (pvk), EKG,
fP-kol, fP-kol-LDL, P-kol-HDL, fP-trigly
Litium
• Yhteisvaikutukset
• Poistuu elimistöstä sellaisenaan munuaisten kautta.
• Pitoisuus voi nousta merkittävästi sellaisten lääkkeiden käytön yhteydessä, jotka
vaikuttavat litiumin erittymiseen munuaisissa.
• Tällaisia lääkkeitä ovat tulehduskipulääkkeet, suoladiureetit ja ACE-estäjät.
• Yhteisvaikutusten voimakkuus on yksilöllinen: olemattomasta - litiumpitoisuuden
moninkertaistuminen.
• Kofeiini (esim. runsas kahvin juonti) voi puolestaan lisätä litiumin eritystä ja siten
laskea pitoisuutta.
Lamotrigiini
• Masennusvaiheen hoitoon ja ehkäisyyn, ei suojaa manialta
• Asteittainen aloitus
• Suojaa Steven-Jonhsonin oireyhtymältä
• Viikot 1-2 25 mg, viikot 3-4 50 mg, viikot 5-6 100, viikosta 7 alkaen 200 mg
• Tyypillinen hoitoannos 200-400 mg, ylläpitohoidossa 100-200 mg
• Vaste 2-3 kk aloituksesta
• Taukojen jälkeen hidas uudelleen aloitus
• Yhteisvaikutukset
• Pääasiallinen metaboliaentsyymi UDP-glukuronosyltransferaasi
• Valproaatti voi kaksinkertaistaa lamotrigiinin pitoisuuden
• Lamotrigiinin pitoisuus voi laskea e-pillereiden käytön aikana. Lamotrigiini voi lisätä hieman
levonorgestreelin puhdistumaa, mikä saattaa heikentää ehkäisytehoa.
Valproaatti
• Erityisesti manian ja sekamuotoisten jaksojen hoitoon
• Tavoitepitoisuus 450–900 µmol/l
• Merkittävä epämuodostumariski. Ei naisille, joilla on raskaaksi tulemisen mahdollisuus.
Neuromodulaatiohoidot
• Sähköhoito (ECT)
• Transkraniaalinen magneettistimulaatio (TMS)
• Ketamiini
Kotona toteutettavia
• Kirkasvalohoito
• Pimeähoito
• (Tasavirtastimulaatio, ns. myssyhoito)
Psykososiaaliset
hoidot
• Psykoedukatiivinen ryhmähoito
• Kognitiivis-behavioraalinen terapia (CBT)
• Perhehoito
• Interpersoonallinen sosiaalisten rytmien terapia
• Nettiterapia
• Mindfulness-pohjainen kognitiivinen terapia (MBCT)
• Unettomuuden kognitiivinen hoito (CBT-I)
• Muu psykoterapia (mm. Kelan kuntoutuspsykoterapia)
Oireiden
hallinta
• Päihteiden käytön välttäminen
• Tupakkariippuvuuden hoidossa
nikotiinikorvaustuotteet, varenikliini, (bupropioni vain
psykiatria konsultoiden)
• Alkoholin suurkulutukseen puututtava
• Säännöllinen vuorokausirytmi
• (Säännöllinen ateriarytmi)
• Liikunta
• Tukevan sosiaalisen verkoston aktivointi
• Masennuksessa mielihyvän tai hallinnan tunnetta
parantavien tekemisten lisääminen
• Maniassa aktivoivien tekemisten vähentäminen
• ”Kohtele itseäsi kuin flunssapotilasta”
Uni ja vuorokausirytmi
• Unen puutteen on kuvattu yksilöllisesti laukaisevan sekä maanisia että depressiivisiä
sairausjaksoja, minkä vuoksi säännöllisen unirytmin turvaaminen on hoidon kannalta
tärkeää.
• Bipolaarisen masennusjakson aikana uniesto voi lyhytaikaisesti normalisoida
depressiivisen mielialan. Toisaalta uniesto voi laukaista manian.
• Maniaan liittyvän unen lyhenemisen on arveltu olevan eräänlainen maniatilaa ylläpitävä ja
kiihdyttävä tekijä. Hoidossa on tämän vuoksi mahdollisimman pikaisesti normalisoitava
häiriintynyt uni-valverytmi.
• Kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivän potilaan on yleensä syytä pyrkiä välttämään
suuria vuorokausirytmin muutoksia.
• Unihäiriöitä hoidetaan tavalliseen tapaan, lääkkeettömät menetelmät keskeisiä. Huom.
vuoteessa olo aikaa ei rajoiteta alle 6,5 tuntiin.

More Related Content

What's hot

Terveys- ja hoitosuunnitelma
Terveys- ja hoitosuunnitelmaTerveys- ja hoitosuunnitelma
Terveys- ja hoitosuunnitelmaTHL
 
TULE-potilaan työkyvyn arviointi ja työeläkekuntoutus
TULE-potilaan työkyvyn arviointi ja työeläkekuntoutusTULE-potilaan työkyvyn arviointi ja työeläkekuntoutus
TULE-potilaan työkyvyn arviointi ja työeläkekuntoutusTyöterveyslaitos
 
Psykiatrinen lääkehoitosikermä
Psykiatrinen lääkehoitosikermäPsykiatrinen lääkehoitosikermä
Psykiatrinen lääkehoitosikermäTyöterveyslaitos
 
Esa nordling toipumisorientaation periaatteet toipumisen ja mielekkään elämän...
Esa nordling toipumisorientaation periaatteet toipumisen ja mielekkään elämän...Esa nordling toipumisorientaation periaatteet toipumisen ja mielekkään elämän...
Esa nordling toipumisorientaation periaatteet toipumisen ja mielekkään elämän...Mielenterveysmessut
 
TOIMIAn suositus: Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn mittaaminen palvelutarp...
TOIMIAn suositus: Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn mittaaminen palvelutarp...TOIMIAn suositus: Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn mittaaminen palvelutarp...
TOIMIAn suositus: Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn mittaaminen palvelutarp...THL
 
Työn psykososiaalisten riskitekijöiden yhtenäinen kirjaamistapa terveystarkas...
Työn psykososiaalisten riskitekijöiden yhtenäinen kirjaamistapa terveystarkas...Työn psykososiaalisten riskitekijöiden yhtenäinen kirjaamistapa terveystarkas...
Työn psykososiaalisten riskitekijöiden yhtenäinen kirjaamistapa terveystarkas...Työterveyslaitos
 
Psykiatrinen työkykyarvio ja kuntoutus
Psykiatrinen työkykyarvio ja kuntoutusPsykiatrinen työkykyarvio ja kuntoutus
Psykiatrinen työkykyarvio ja kuntoutusTyöterveyslaitos
 
Manipulatiiviset persoonallisuushäiriöt työelämässä
Manipulatiiviset persoonallisuushäiriöt työelämässäManipulatiiviset persoonallisuushäiriöt työelämässä
Manipulatiiviset persoonallisuushäiriöt työelämässäTyöterveyslaitos
 
Jaakko seikkula missä mielenterveys sijaitsee
Jaakko seikkula missä mielenterveys sijaitseeJaakko seikkula missä mielenterveys sijaitsee
Jaakko seikkula missä mielenterveys sijaitseeMielenterveysmessut
 
โรคความดันโลหิตสูง
โรคความดันโลหิตสูงโรคความดันโลหิตสูง
โรคความดันโลหิตสูงbird090533
 
Kemikaalien aiheuttamat välittömät työperäiset allergiat
Kemikaalien aiheuttamat välittömät työperäiset allergiatKemikaalien aiheuttamat välittömät työperäiset allergiat
Kemikaalien aiheuttamat välittömät työperäiset allergiatTyöterveyslaitos
 
Akrylaattiallergiat ja niiden ehkäiseminen kauneudenhoito- ja kokoonpanoalall...
Akrylaattiallergiat ja niiden ehkäiseminen kauneudenhoito- ja kokoonpanoalall...Akrylaattiallergiat ja niiden ehkäiseminen kauneudenhoito- ja kokoonpanoalall...
Akrylaattiallergiat ja niiden ehkäiseminen kauneudenhoito- ja kokoonpanoalall...Työterveyslaitos
 
Ajoterveys 2-kliininen-arvioiminen
Ajoterveys 2-kliininen-arvioiminenAjoterveys 2-kliininen-arvioiminen
Ajoterveys 2-kliininen-arvioiminenTyöterveyslaitos
 
Milloin ja millaiseen terapiaan? Karttamerkkejä lyhyt- ja pitkäkestoiseen psy...
Milloin ja millaiseen terapiaan? Karttamerkkejä lyhyt- ja pitkäkestoiseen psy...Milloin ja millaiseen terapiaan? Karttamerkkejä lyhyt- ja pitkäkestoiseen psy...
Milloin ja millaiseen terapiaan? Karttamerkkejä lyhyt- ja pitkäkestoiseen psy...Työterveyslaitos
 
Elisa Veteläinen: RAI-tieto osana hoitotyötä
Elisa Veteläinen: RAI-tieto osana hoitotyötäElisa Veteläinen: RAI-tieto osana hoitotyötä
Elisa Veteläinen: RAI-tieto osana hoitotyötäTHL
 
Perustietoa työeläketurvasta – Mitä tarkoittaa maksuluokkamalli? Entä työkyvy...
Perustietoa työeläketurvasta – Mitä tarkoittaa maksuluokkamalli? Entä työkyvy...Perustietoa työeläketurvasta – Mitä tarkoittaa maksuluokkamalli? Entä työkyvy...
Perustietoa työeläketurvasta – Mitä tarkoittaa maksuluokkamalli? Entä työkyvy...Työterveyslaitos
 
Ammattitaudit - ajankohtaista korvauskäytännöistä
Ammattitaudit - ajankohtaista korvauskäytännöistäAmmattitaudit - ajankohtaista korvauskäytännöistä
Ammattitaudit - ajankohtaista korvauskäytännöistäTyöterveyslaitos
 

What's hot (20)

Terveys- ja hoitosuunnitelma
Terveys- ja hoitosuunnitelmaTerveys- ja hoitosuunnitelma
Terveys- ja hoitosuunnitelma
 
TULE-potilaan työkyvyn arviointi ja työeläkekuntoutus
TULE-potilaan työkyvyn arviointi ja työeläkekuntoutusTULE-potilaan työkyvyn arviointi ja työeläkekuntoutus
TULE-potilaan työkyvyn arviointi ja työeläkekuntoutus
 
Psykiatrinen lääkehoitosikermä
Psykiatrinen lääkehoitosikermäPsykiatrinen lääkehoitosikermä
Psykiatrinen lääkehoitosikermä
 
Esa nordling toipumisorientaation periaatteet toipumisen ja mielekkään elämän...
Esa nordling toipumisorientaation periaatteet toipumisen ja mielekkään elämän...Esa nordling toipumisorientaation periaatteet toipumisen ja mielekkään elämän...
Esa nordling toipumisorientaation periaatteet toipumisen ja mielekkään elämän...
 
TOIMIAn suositus: Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn mittaaminen palvelutarp...
TOIMIAn suositus: Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn mittaaminen palvelutarp...TOIMIAn suositus: Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn mittaaminen palvelutarp...
TOIMIAn suositus: Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn mittaaminen palvelutarp...
 
Työn psykososiaalisten riskitekijöiden yhtenäinen kirjaamistapa terveystarkas...
Työn psykososiaalisten riskitekijöiden yhtenäinen kirjaamistapa terveystarkas...Työn psykososiaalisten riskitekijöiden yhtenäinen kirjaamistapa terveystarkas...
Työn psykososiaalisten riskitekijöiden yhtenäinen kirjaamistapa terveystarkas...
 
Psykiatrinen työkykyarvio ja kuntoutus
Psykiatrinen työkykyarvio ja kuntoutusPsykiatrinen työkykyarvio ja kuntoutus
Psykiatrinen työkykyarvio ja kuntoutus
 
Kirurgisen potilaan hoito
Kirurgisen potilaan hoitoKirurgisen potilaan hoito
Kirurgisen potilaan hoito
 
Manipulatiiviset persoonallisuushäiriöt työelämässä
Manipulatiiviset persoonallisuushäiriöt työelämässäManipulatiiviset persoonallisuushäiriöt työelämässä
Manipulatiiviset persoonallisuushäiriöt työelämässä
 
Jaakko seikkula missä mielenterveys sijaitsee
Jaakko seikkula missä mielenterveys sijaitseeJaakko seikkula missä mielenterveys sijaitsee
Jaakko seikkula missä mielenterveys sijaitsee
 
โรคความดันโลหิตสูง
โรคความดันโลหิตสูงโรคความดันโลหิตสูง
โรคความดันโลหิตสูง
 
Työote-hanke
Työote-hankeTyöote-hanke
Työote-hanke
 
Kemikaalien aiheuttamat välittömät työperäiset allergiat
Kemikaalien aiheuttamat välittömät työperäiset allergiatKemikaalien aiheuttamat välittömät työperäiset allergiat
Kemikaalien aiheuttamat välittömät työperäiset allergiat
 
Akrylaattiallergiat ja niiden ehkäiseminen kauneudenhoito- ja kokoonpanoalall...
Akrylaattiallergiat ja niiden ehkäiseminen kauneudenhoito- ja kokoonpanoalall...Akrylaattiallergiat ja niiden ehkäiseminen kauneudenhoito- ja kokoonpanoalall...
Akrylaattiallergiat ja niiden ehkäiseminen kauneudenhoito- ja kokoonpanoalall...
 
Ajoterveys 2-kliininen-arvioiminen
Ajoterveys 2-kliininen-arvioiminenAjoterveys 2-kliininen-arvioiminen
Ajoterveys 2-kliininen-arvioiminen
 
Milloin ja millaiseen terapiaan? Karttamerkkejä lyhyt- ja pitkäkestoiseen psy...
Milloin ja millaiseen terapiaan? Karttamerkkejä lyhyt- ja pitkäkestoiseen psy...Milloin ja millaiseen terapiaan? Karttamerkkejä lyhyt- ja pitkäkestoiseen psy...
Milloin ja millaiseen terapiaan? Karttamerkkejä lyhyt- ja pitkäkestoiseen psy...
 
Elisa Veteläinen: RAI-tieto osana hoitotyötä
Elisa Veteläinen: RAI-tieto osana hoitotyötäElisa Veteläinen: RAI-tieto osana hoitotyötä
Elisa Veteläinen: RAI-tieto osana hoitotyötä
 
Perustietoa työeläketurvasta – Mitä tarkoittaa maksuluokkamalli? Entä työkyvy...
Perustietoa työeläketurvasta – Mitä tarkoittaa maksuluokkamalli? Entä työkyvy...Perustietoa työeläketurvasta – Mitä tarkoittaa maksuluokkamalli? Entä työkyvy...
Perustietoa työeläketurvasta – Mitä tarkoittaa maksuluokkamalli? Entä työkyvy...
 
Kvartsialtistuminen
KvartsialtistuminenKvartsialtistuminen
Kvartsialtistuminen
 
Ammattitaudit - ajankohtaista korvauskäytännöistä
Ammattitaudit - ajankohtaista korvauskäytännöistäAmmattitaudit - ajankohtaista korvauskäytännöistä
Ammattitaudit - ajankohtaista korvauskäytännöistä
 

Similar to Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen ja hoito

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa, haravuori
Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa, haravuoriMasentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa, haravuori
Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa, haravuoriTHL
 
Nuorten neuropsykiatristen häiriöiden lääkehoito
Nuorten neuropsykiatristen häiriöiden lääkehoitoNuorten neuropsykiatristen häiriöiden lääkehoito
Nuorten neuropsykiatristen häiriöiden lääkehoitoSatakunnan sairaanhoitopiiri
 
Päihdepäivät 2018, seminaari 22: Pirkola
Päihdepäivät 2018, seminaari 22: PirkolaPäihdepäivät 2018, seminaari 22: Pirkola
Päihdepäivät 2018, seminaari 22: PirkolaEHYT
 
Unihäiriö kätkeytyy monen nuoren mielenterveysongelmiin
Unihäiriö kätkeytyy monen nuoren mielenterveysongelmiin Unihäiriö kätkeytyy monen nuoren mielenterveysongelmiin
Unihäiriö kätkeytyy monen nuoren mielenterveysongelmiin Satakunnan sairaanhoitopiiri
 
Mikkelihoitonytjatulevaisuudessa300909eikuv
Mikkelihoitonytjatulevaisuudessa300909eikuvMikkelihoitonytjatulevaisuudessa300909eikuv
Mikkelihoitonytjatulevaisuudessa300909eikuvMuistiyhdistys
 
Depressio ja tkv 2018 ta lp
Depressio ja tkv 2018 ta lpDepressio ja tkv 2018 ta lp
Depressio ja tkv 2018 ta lpSami Pirkola
 
Leif berg psyykkinen sairaus ja toimintakyvyn alentuminen
Leif berg psyykkinen sairaus ja toimintakyvyn alentuminenLeif berg psyykkinen sairaus ja toimintakyvyn alentuminen
Leif berg psyykkinen sairaus ja toimintakyvyn alentuminenMielenterveysmessut
 
• Yhteiskunta - älä hukkaa kroonisesta väsymysoireyhtymästä kärsivien...
•         Yhteiskunta - älä hukkaa kroonisesta väsymysoireyhtymästä kärsivien...•         Yhteiskunta - älä hukkaa kroonisesta väsymysoireyhtymästä kärsivien...
• Yhteiskunta - älä hukkaa kroonisesta väsymysoireyhtymästä kärsivien...Aspa Foundation
 
Traumaperäinen stressihäiriö
Traumaperäinen stressihäiriöTraumaperäinen stressihäiriö
Traumaperäinen stressihäiriöSami Pirkola
 

Similar to Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen ja hoito (20)

Mielenterveyden häiriöt
Mielenterveyden häiriötMielenterveyden häiriöt
Mielenterveyden häiriöt
 
Tahdosta riippumaton hoito alaikäisillä
Tahdosta riippumaton hoito alaikäisilläTahdosta riippumaton hoito alaikäisillä
Tahdosta riippumaton hoito alaikäisillä
 
Psykoosisairaudet
PsykoosisairaudetPsykoosisairaudet
Psykoosisairaudet
 
Akuutti psykoosimania
Akuutti psykoosimaniaAkuutti psykoosimania
Akuutti psykoosimania
 
Mielenterveys
MielenterveysMielenterveys
Mielenterveys
 
Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa, haravuori
Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa, haravuoriMasentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa, haravuori
Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa, haravuori
 
Mielialahäiriöiden lääkehoito
Mielialahäiriöiden lääkehoitoMielialahäiriöiden lääkehoito
Mielialahäiriöiden lääkehoito
 
Nuorten neuropsykiatristen häiriöiden lääkehoito
Nuorten neuropsykiatristen häiriöiden lääkehoitoNuorten neuropsykiatristen häiriöiden lääkehoito
Nuorten neuropsykiatristen häiriöiden lääkehoito
 
Päihdepäivät 2018, seminaari 22: Pirkola
Päihdepäivät 2018, seminaari 22: PirkolaPäihdepäivät 2018, seminaari 22: Pirkola
Päihdepäivät 2018, seminaari 22: Pirkola
 
Unihäiriö kätkeytyy monen nuoren mielenterveysongelmiin
Unihäiriö kätkeytyy monen nuoren mielenterveysongelmiin Unihäiriö kätkeytyy monen nuoren mielenterveysongelmiin
Unihäiriö kätkeytyy monen nuoren mielenterveysongelmiin
 
Depressiohoitajan työ
Depressiohoitajan työDepressiohoitajan työ
Depressiohoitajan työ
 
Nuorten psykoosin lääkehoito
Nuorten psykoosin lääkehoitoNuorten psykoosin lääkehoito
Nuorten psykoosin lääkehoito
 
Mikkelihoitonytjatulevaisuudessa300909eikuv
Mikkelihoitonytjatulevaisuudessa300909eikuvMikkelihoitonytjatulevaisuudessa300909eikuv
Mikkelihoitonytjatulevaisuudessa300909eikuv
 
Tahdonvastainen hoito alaikäisillä
Tahdonvastainen hoito alaikäisilläTahdonvastainen hoito alaikäisillä
Tahdonvastainen hoito alaikäisillä
 
Depressio ja tkv 2018 ta lp
Depressio ja tkv 2018 ta lpDepressio ja tkv 2018 ta lp
Depressio ja tkv 2018 ta lp
 
Leif berg psyykkinen sairaus ja toimintakyvyn alentuminen
Leif berg psyykkinen sairaus ja toimintakyvyn alentuminenLeif berg psyykkinen sairaus ja toimintakyvyn alentuminen
Leif berg psyykkinen sairaus ja toimintakyvyn alentuminen
 
Psykoottinen depressio Satakunnan sairaanhoitopiirissä – retrospektiivinen se...
Psykoottinen depressio Satakunnan sairaanhoitopiirissä – retrospektiivinen se...Psykoottinen depressio Satakunnan sairaanhoitopiirissä – retrospektiivinen se...
Psykoottinen depressio Satakunnan sairaanhoitopiirissä – retrospektiivinen se...
 
• Yhteiskunta - älä hukkaa kroonisesta väsymysoireyhtymästä kärsivien...
•         Yhteiskunta - älä hukkaa kroonisesta väsymysoireyhtymästä kärsivien...•         Yhteiskunta - älä hukkaa kroonisesta väsymysoireyhtymästä kärsivien...
• Yhteiskunta - älä hukkaa kroonisesta väsymysoireyhtymästä kärsivien...
 
Traumaperäinen stressihäiriö
Traumaperäinen stressihäiriöTraumaperäinen stressihäiriö
Traumaperäinen stressihäiriö
 
Päihdepsykiatrian poliklinikan toiminta
Päihdepsykiatrian poliklinikan toimintaPäihdepsykiatrian poliklinikan toiminta
Päihdepsykiatrian poliklinikan toiminta
 

More from Työterveyslaitos

TYÖOTE-toimintamallilla tuottavuutta: TYÖOTE-toimintamallin vaikuttavuustutkimus
TYÖOTE-toimintamallilla tuottavuutta: TYÖOTE-toimintamallin vaikuttavuustutkimusTYÖOTE-toimintamallilla tuottavuutta: TYÖOTE-toimintamallin vaikuttavuustutkimus
TYÖOTE-toimintamallilla tuottavuutta: TYÖOTE-toimintamallin vaikuttavuustutkimusTyöterveyslaitos
 
Allergisen reaktion selvittelyt – modernein näkökulma?
Allergisen reaktion selvittelyt – modernein näkökulma?Allergisen reaktion selvittelyt – modernein näkökulma?
Allergisen reaktion selvittelyt – modernein näkökulma?Työterveyslaitos
 
Pelastusalan työntekijöiden soveltuvuus työhön keuhkosairauksissa
Pelastusalan työntekijöiden soveltuvuus työhön keuhkosairauksissaPelastusalan työntekijöiden soveltuvuus työhön keuhkosairauksissa
Pelastusalan työntekijöiden soveltuvuus työhön keuhkosairauksissaTyöterveyslaitos
 
Virtaa elämään! Masennuksen neuromodulaatiohoitojen nykytila, käyttö ja tulev...
Virtaa elämään! Masennuksen neuromodulaatiohoitojen nykytila, käyttö ja tulev...Virtaa elämään! Masennuksen neuromodulaatiohoitojen nykytila, käyttö ja tulev...
Virtaa elämään! Masennuksen neuromodulaatiohoitojen nykytila, käyttö ja tulev...Työterveyslaitos
 
Perjantai-meeting: Työelämän muutosnäkymät, HELP-projekti
Perjantai-meeting: Työelämän muutosnäkymät, HELP-projektiPerjantai-meeting: Työelämän muutosnäkymät, HELP-projekti
Perjantai-meeting: Työelämän muutosnäkymät, HELP-projektiTyöterveyslaitos
 
Työkyvyttömyyseläkkeiden ennaltaehkäisyn mahdollisuudet työterveyshuollossa t...
Työkyvyttömyyseläkkeiden ennaltaehkäisyn mahdollisuudet työterveyshuollossa t...Työkyvyttömyyseläkkeiden ennaltaehkäisyn mahdollisuudet työterveyshuollossa t...
Työkyvyttömyyseläkkeiden ennaltaehkäisyn mahdollisuudet työterveyshuollossa t...Työterveyslaitos
 
Työperäiset kemikaaliriskit kiertotaloudessa
Työperäiset kemikaaliriskit kiertotaloudessaTyöperäiset kemikaaliriskit kiertotaloudessa
Työperäiset kemikaaliriskit kiertotaloudessaTyöterveyslaitos
 
Työturvallisuuslain muutokset
Työturvallisuuslain muutoksetTyöturvallisuuslain muutokset
Työturvallisuuslain muutoksetTyöterveyslaitos
 
Tekoäly ja asiantuntijatyö
Tekoäly ja asiantuntijatyöTekoäly ja asiantuntijatyö
Tekoäly ja asiantuntijatyöTyöterveyslaitos
 
Työhön kytkeytyvä kuntoutus
Työhön kytkeytyvä kuntoutusTyöhön kytkeytyvä kuntoutus
Työhön kytkeytyvä kuntoutusTyöterveyslaitos
 
Työhygienia työterveyshuollossa
Työhygienia työterveyshuollossaTyöhygienia työterveyshuollossa
Työhygienia työterveyshuollossaTyöterveyslaitos
 
Tuberkuloosin terveystarkastukset sote- ja varhaiskasvatusalalla
Tuberkuloosin terveystarkastukset sote- ja varhaiskasvatusalallaTuberkuloosin terveystarkastukset sote- ja varhaiskasvatusalalla
Tuberkuloosin terveystarkastukset sote- ja varhaiskasvatusalallaTyöterveyslaitos
 
Ärsytysastman ehkäisy ja tunnistaminen – toimintamalli työterveyshuollolle
Ärsytysastman ehkäisy ja tunnistaminen – toimintamalli työterveyshuollolleÄrsytysastman ehkäisy ja tunnistaminen – toimintamalli työterveyshuollolle
Ärsytysastman ehkäisy ja tunnistaminen – toimintamalli työterveyshuollolleTyöterveyslaitos
 
Kognitiivinen ergonomia ja aivotyö
Kognitiivinen ergonomia ja aivotyöKognitiivinen ergonomia ja aivotyö
Kognitiivinen ergonomia ja aivotyöTyöterveyslaitos
 
Sisäilma työpaikalla - Työntekijän tilanteen selvittäminen ja tuki
Sisäilma työpaikalla - Työntekijän tilanteen selvittäminen ja tukiSisäilma työpaikalla - Työntekijän tilanteen selvittäminen ja tuki
Sisäilma työpaikalla - Työntekijän tilanteen selvittäminen ja tukiTyöterveyslaitos
 
Sisäilma työpaikalla - Miten toima, jos koet oireita sisäympäristössä
Sisäilma työpaikalla - Miten toima, jos koet oireita sisäympäristössäSisäilma työpaikalla - Miten toima, jos koet oireita sisäympäristössä
Sisäilma työpaikalla - Miten toima, jos koet oireita sisäympäristössäTyöterveyslaitos
 
Sisäilma työpaikalla - Mistä tukea esihenkilölle sisäilmaan liittyvissä ongel...
Sisäilma työpaikalla - Mistä tukea esihenkilölle sisäilmaan liittyvissä ongel...Sisäilma työpaikalla - Mistä tukea esihenkilölle sisäilmaan liittyvissä ongel...
Sisäilma työpaikalla - Mistä tukea esihenkilölle sisäilmaan liittyvissä ongel...Työterveyslaitos
 
Sisäilma työpaikalla - Sisäilmaan liittyvän ongelmatilanteen vaikutukset työy...
Sisäilma työpaikalla - Sisäilmaan liittyvän ongelmatilanteen vaikutukset työy...Sisäilma työpaikalla - Sisäilmaan liittyvän ongelmatilanteen vaikutukset työy...
Sisäilma työpaikalla - Sisäilmaan liittyvän ongelmatilanteen vaikutukset työy...Työterveyslaitos
 

More from Työterveyslaitos (20)

TYÖOTE-toimintamallilla tuottavuutta: TYÖOTE-toimintamallin vaikuttavuustutkimus
TYÖOTE-toimintamallilla tuottavuutta: TYÖOTE-toimintamallin vaikuttavuustutkimusTYÖOTE-toimintamallilla tuottavuutta: TYÖOTE-toimintamallin vaikuttavuustutkimus
TYÖOTE-toimintamallilla tuottavuutta: TYÖOTE-toimintamallin vaikuttavuustutkimus
 
Allergisen reaktion selvittelyt – modernein näkökulma?
Allergisen reaktion selvittelyt – modernein näkökulma?Allergisen reaktion selvittelyt – modernein näkökulma?
Allergisen reaktion selvittelyt – modernein näkökulma?
 
Pelastusalan työntekijöiden soveltuvuus työhön keuhkosairauksissa
Pelastusalan työntekijöiden soveltuvuus työhön keuhkosairauksissaPelastusalan työntekijöiden soveltuvuus työhön keuhkosairauksissa
Pelastusalan työntekijöiden soveltuvuus työhön keuhkosairauksissa
 
Virtaa elämään! Masennuksen neuromodulaatiohoitojen nykytila, käyttö ja tulev...
Virtaa elämään! Masennuksen neuromodulaatiohoitojen nykytila, käyttö ja tulev...Virtaa elämään! Masennuksen neuromodulaatiohoitojen nykytila, käyttö ja tulev...
Virtaa elämään! Masennuksen neuromodulaatiohoitojen nykytila, käyttö ja tulev...
 
Perjantai-meeting: Työelämän muutosnäkymät, HELP-projekti
Perjantai-meeting: Työelämän muutosnäkymät, HELP-projektiPerjantai-meeting: Työelämän muutosnäkymät, HELP-projekti
Perjantai-meeting: Työelämän muutosnäkymät, HELP-projekti
 
Työkyvyttömyyseläkkeiden ennaltaehkäisyn mahdollisuudet työterveyshuollossa t...
Työkyvyttömyyseläkkeiden ennaltaehkäisyn mahdollisuudet työterveyshuollossa t...Työkyvyttömyyseläkkeiden ennaltaehkäisyn mahdollisuudet työterveyshuollossa t...
Työkyvyttömyyseläkkeiden ennaltaehkäisyn mahdollisuudet työterveyshuollossa t...
 
Työperäiset kemikaaliriskit kiertotaloudessa
Työperäiset kemikaaliriskit kiertotaloudessaTyöperäiset kemikaaliriskit kiertotaloudessa
Työperäiset kemikaaliriskit kiertotaloudessa
 
Työturvallisuuslain muutokset
Työturvallisuuslain muutoksetTyöturvallisuuslain muutokset
Työturvallisuuslain muutokset
 
Tekoäly ja asiantuntijatyö
Tekoäly ja asiantuntijatyöTekoäly ja asiantuntijatyö
Tekoäly ja asiantuntijatyö
 
Sotilasilmailulääketiede
SotilasilmailulääketiedeSotilasilmailulääketiede
Sotilasilmailulääketiede
 
Työhön kytkeytyvä kuntoutus
Työhön kytkeytyvä kuntoutusTyöhön kytkeytyvä kuntoutus
Työhön kytkeytyvä kuntoutus
 
Työhygienia työterveyshuollossa
Työhygienia työterveyshuollossaTyöhygienia työterveyshuollossa
Työhygienia työterveyshuollossa
 
Tuberkuloosin terveystarkastukset sote- ja varhaiskasvatusalalla
Tuberkuloosin terveystarkastukset sote- ja varhaiskasvatusalallaTuberkuloosin terveystarkastukset sote- ja varhaiskasvatusalalla
Tuberkuloosin terveystarkastukset sote- ja varhaiskasvatusalalla
 
Ärsytysastman ehkäisy ja tunnistaminen – toimintamalli työterveyshuollolle
Ärsytysastman ehkäisy ja tunnistaminen – toimintamalli työterveyshuollolleÄrsytysastman ehkäisy ja tunnistaminen – toimintamalli työterveyshuollolle
Ärsytysastman ehkäisy ja tunnistaminen – toimintamalli työterveyshuollolle
 
Mielenterveys ja työ
Mielenterveys ja työMielenterveys ja työ
Mielenterveys ja työ
 
Kognitiivinen ergonomia ja aivotyö
Kognitiivinen ergonomia ja aivotyöKognitiivinen ergonomia ja aivotyö
Kognitiivinen ergonomia ja aivotyö
 
Sisäilma työpaikalla - Työntekijän tilanteen selvittäminen ja tuki
Sisäilma työpaikalla - Työntekijän tilanteen selvittäminen ja tukiSisäilma työpaikalla - Työntekijän tilanteen selvittäminen ja tuki
Sisäilma työpaikalla - Työntekijän tilanteen selvittäminen ja tuki
 
Sisäilma työpaikalla - Miten toima, jos koet oireita sisäympäristössä
Sisäilma työpaikalla - Miten toima, jos koet oireita sisäympäristössäSisäilma työpaikalla - Miten toima, jos koet oireita sisäympäristössä
Sisäilma työpaikalla - Miten toima, jos koet oireita sisäympäristössä
 
Sisäilma työpaikalla - Mistä tukea esihenkilölle sisäilmaan liittyvissä ongel...
Sisäilma työpaikalla - Mistä tukea esihenkilölle sisäilmaan liittyvissä ongel...Sisäilma työpaikalla - Mistä tukea esihenkilölle sisäilmaan liittyvissä ongel...
Sisäilma työpaikalla - Mistä tukea esihenkilölle sisäilmaan liittyvissä ongel...
 
Sisäilma työpaikalla - Sisäilmaan liittyvän ongelmatilanteen vaikutukset työy...
Sisäilma työpaikalla - Sisäilmaan liittyvän ongelmatilanteen vaikutukset työy...Sisäilma työpaikalla - Sisäilmaan liittyvän ongelmatilanteen vaikutukset työy...
Sisäilma työpaikalla - Sisäilmaan liittyvän ongelmatilanteen vaikutukset työy...
 

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen ja hoito

  • 1. Kaksisuuntainen mielialahäiriö: Tunnistaminen ja hoito • Janne Vuononvirta • Psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti • Apulaisylilääkäri, HUS Psykiatria, Tikkurilan mielialahäiriöpoliklinikka • Ei sidonnaisuuksia
  • 2.
  • 3. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön yleisyys • Esiintyvyys 0,6–1,1 % • Suomessa mahdollisesti vähemmän • Terveys 2000-tutkimus: 0,24%; 19-34-vuotiailla 0,53%. • Yhtä paljon miehillä ja naisilla Tyypin I kaksisuuntaiseen mielialahäiriö (F31.0 - F31.7) • Esiintyvyys noin 0,5 % (Suomessa 0,72 %) (???) Tyypin II kaksisuuntaisen mielialahäiriö (F31.8)
  • 4. Bipolaarispektri • Esiintyvyys Suomessa 0,61 % • Masennusjaksojen lisäksi toistuvia (vähintään kaksi) lyhyitä (2–3 vuorokautta) hypomanioita tai toistuvia hypomaanisia tai maanisia jaksoja masennuslääkehoidon aloittamista seuraavien viikkojen aikana. • Jos hypomanian tai manian oireet jatkuvat kauan (yli 5 puoliintumisaikaa) masennuslääkkeen lopettamisen jälkeen, kyseistä lääkehoitoa ei enää voi pitää sairausjakson syynä. Tarkemmin määrittämätön kaksisuuntainen mielialahäiriö • Subkliinisten hypomaanisten ja depressiivisten jaksojen jatkuva vaihtelu • Esiintyvyys 0,4–1,0 % (ei varmaa tietoa) • 15-50 % sairastuu myöhemmin kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön Mielialan aaltoiluhäiriö (syklotymia)
  • 5. Etiologia • Perintötekijät​ • Geneettiset tekijät selittävät 70–90 % tyypin 1 Häiriön esiintyvyyden vaihtelusta väestössä. • Ensiasteen sukulaisella sairastumisriski on 10–15 % • Altistavia geenivariantteja tunnetaan useita kymmeniä. • Epäspesifisiä • Tyyppi I on geneettisesti enemmän yhteydessä skitsofreniaan, tyyppi II depressioon. • Ympäristötekijät​ • Lapsuusiän kaltoinkohtelun ja laiminlyönnin kokemukset sekä menetyskokemukset voivat suurentaa riskiä. • Synnytys suurentaa sairastumisriskiä seuraavan vuoden ajan.​ • Stressaavat elämäntapahtumat jakson laukaisijoina, mutta osa kuormittavista elämänmuutoksista on seurausta sairaudesta itsestään.
  • 6. Kulku ja ennuste 1 • Sairastuminen useimmiten nuorena aikuisena, mutta alkamisikä voi vaihdella lapsuudesta vanhuuteen. • Keskimääräinen sairastumisikä 22 vuotta. • Varhaisen alkamisiän on todettu olevan yhteydessä tavallista vaikeampaan oirekuvaan.​ • Viive oireiden alkamisesta oikeaan diagnoosiin keskimäärin 8 vuotta. • Osasyynä, että yli puolessa tapauksista sairaus alkaa depressiojaksolla eikä diagnoosia ole mahdollista tehdä ennen ensimmäistä (hypo)maanista jaksoa.​
  • 7. Kulku ja ennuste 2 • Maaninen vaihe: äkillinen alku, kesto hoitamattomana yleensä 2 viikosta 5 kuukauteen. ​ • Masennusvaiheet kestävät yleensä kuukausien ajan, keskimäärin noin 6 kuukautta, mutta vanhuksia lukuun ottamatta harvoin yli vuoden. • Krooninen sairaus, uusiutuvia sairausjaksoja. Jaksojen välinen oireilu yleistä, potilailla esiintyy oireita noin puolet ajasta ja suurin osa oireista on masennusta.​ • Ikääntymisen myötä depression osuus sairaudenkuvassa korostuu. Depressio on yleisempää ja pidempikestoista tyypissä 2 kuin tyypissä 1. ​
  • 8. Kulku ja ennuste 3 • Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy huomattava itsetuhokäyttäytymisen ja itsemurhakuoleman riski. ​ • Hoitomyöntyvyyden ongelmat ovat yleisiä. Voidaan merkittävästi kohentaa psykososiaalisten interventioiden avulla.​ • Stressaavat elämäntapahtumat saattavat suurentaa uuden jakson riskiä.​
  • 9. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen 1 Jokaiselta masennuspotilaalta on kysyttävä mahdollisista kohonneen mielialan jaksoista ”Onko sinulla koskaan elämässäsi ollut ajanjaksoa, jolloin mielialasi olisi ollut poikkeuksellisen hyväntuulinen tai kohonnut?” ”Tai poikkeuksellisen energinen, toimelias ja täynnä itseluottamusta?” ”Olitko muiden mielestä oma itsesi?” ”Jouduitko vaikeuksiin sen vuoksi?” Tarvittaessa omaisen haastattelu • Mielialan kohoamisen jaksoa voi olla vaikea muistaa mielialan ollessa masentunut • Sairaudentunto voi olla puutteellinen (hypo)manioiden osalta
  • 10. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen 2 Sukuhistorian kartoittaminen ”Onko suvussanne ollut kaksisuuntaista mielialahäiriötä?” ”Onko jollakin perheenjäsenellä ollut mielialanvaihteluita, joita olisi hoidettu esim. litiumin, natriumvalproaatin tai lamotrigiinin kaltaisilla lääkkeillä?”
  • 11. MDQ • Mahdollistaa seuloa masentuneiden joukosta ne, joilla saattaa olla bipolaarihäiriö. • MDQ-seula on positiivinen, jos: • 1. osasta tulee vähintään seitsemän (7) "Kyllä"-vastausta • 2. osaan (oireiden samanaikainen esiintyminen) on vastattu "Kyllä" • 3. osaan (oireiden aiheuttamien ongelmien vakavuus) on vastattu 3 "Kohtalaisia" tai 4 "Vakavia". Hypomaniassa ongelmat voivat olla lievempiä, jolloin riittää että viimeiseen osaan on vastattu 2 "Vähäisiä". • Jos MDQ-seula on positiivinen, on kaksisuuntaisen mielialahäiriön todennäköisyys psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa seulotuilla ollut noin 40 %.
  • 12. Vihjeitä kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistamiseen: Epätyypillinen lääkevaste Poikkeava lääkevaste yksisuuntaisen masennuksen lääkkeisiin • Lääkeresistenssi • Hyvin nopea vaste • Liiallinen aktivointi (lisääntyneet univaikeudet, agitaatio, ahdistus) Yksisuuntaisen masennuksen lääkkeet voivat lisätä • Mielialan aaltoilua (nopeasyklisyys) • Sekamuotoisia jaksoja • Aiheuttaa masennusjakson kääntymisen (hypo)maniaan • Itsetuhoisuutta
  • 13. Vihjeitä kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistamiseen: Epätyypillinen oirekuva Kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennuksessa esiintyy enemmän • Liikaunisuutta • Liiallista syömistä • Samanaikaista ahdistuneisuutta, • Motorista hidastumista, • Mielialan labiliteettia • Psykoottisia oireita • Itsetuhoisuutta Mutta pelkästään oirekuvan perusteella kaksisuuntaista mielialahäiriötä ei voida tunnistaa.
  • 14. Vihjeitä kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistamiseen: Epätyypillinen sairaudenkulku Muita vinkkejä: • Varhainen alkamisikä • Suuri masennusjaksojen lukumäärä • ajallisesti paljon aikaa masennuksessa • Masennusoireiden nopea alkaminen ja loppuminen.
  • 15.
  • 16. Monihäiriöisyys 1 • Kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivillä potilailla esiintyy usein samanaikaisesti myös muita mielenterveyden häiriöitä. • Monihäiriöisyys on yhteydessä heikompaan toipumiseen • Ahdistuneisuushäiriöt, noin 45 % potilaista • Ahdistusta ilmenee erityisesti masennus- ja sekamuotoisten vaiheiden aikana • Persoonallisuushäiriöt, noin 50 % • Päihdehäiriöt, noin 20 % • Esiintyy kaikissa sairausvaiheissa, erityisen yleistä manioiden ja hypomanioiden yhteydessä
  • 17. Monihäiriöisyys 2 • Tarkkaavuushäiriö (ADHD) • Noin 10–20 %:lla aikuispotilaista • Yhteydessä varhaisempaan alkamisikään • Suurentunut samanaikaisten ahdistuneisuus- ja päihdehäiriöiden riski • Lapsuusiän kaltoinkohtelu • Vahva monihäiriöisyyden kehittymisen riskitekijä myös kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä • Kielteinen vaikutus sairauden ennusteeseen • Suurentunut itsetuhoisen käyttäytymisen riski​ • Somaattinen sairastavuus • Suurentunut ylipainon riski, erityisesti tyypin 2 diabetes ja hengityselinten ja verenkiertoelinten sairaudet • Elinajanodote on keskimäärin noin 10–20 vuotta lyhyempi kuin muun väestön
  • 19. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennus-, mania- ja ylläpitovaiheen hoidossa suositeltavien lääkkeiden tavanomaiset annokset ja tavoitepitoisuudet Masennusvaihe Maniavaihe 1 Ylläpitovaihe Aripipratsoli 15–30 mg/vrk 2 15–30 mg/vrk Aripipratsoli, pitkävaik. inj. 400 mg 4 viikon välein Asenapiini 10–20 mg/vrk 2 10–20 mg/vrk Haloperidoli 2–15 mg/vrk Karbamatsepiini 6 400–1 600 mg/vrk 2 400–1 600 mg/vrk Karipratsiini 1,5 mg 1,5–6 mg Ketiapiini 300–600 mg/vrk 300–800 mg/vrk 300–600 mg/vrk Lamotrigiini 4,5 50–200 mg/vrk 50–400 mg/vrk Litium 5 0,8–1,2 mmol/l 0,8–1,2 mmol/l 0,6–0,8 mmol/l Lurasidoni 18,5–111 mg/vrk 18,5–74 mg/vrk Olantsapiini + fluoksetiini 5 + 20–10 + 40 mg/vrk Olantsapiini 5–20 mg/vrk 5–20 mg/vrk 2 5–20 mg/vrk Risperidoni 1–6 mg/vrk 2 Risperidoni, pitkävaik. inj. 25–50 mg/2 viikkoa Tsiprasidoni 80–120 mg/vrk 2 Valproaatti 3 450–600 µmol/l 450–900 µmol/l 2 450–900 µmol/l
  • 20. Ylläpitohoito • Tavoitteena on estää sekä uusia mielialahäiriöjaksoja että varsinaisten jaksojen välisiä lievempiä oireita, joilla saattaa olla merkittävää vaikutusta toimintakykyyn. • Aloitetaan aina, kun kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosi on tehty. • Tyypin 1 kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä elämänmittainen ylläpitolääkitys on suositeltavaa. • Tyypin 2 kaksisuuntaisen mielialahäiriön elämänmittainen ylläpitolääkitys on suositeltavaa, jos sairausjaksoihin on liittynyt merkittävää itsetuhoisuutta, psykoottisia masennusjaksoja tai merkittävää toimintakyvyttömyyttä tai sairausjaksoja on ollut useita.
  • 21. Laboratorioseuranta Ks. Käypä hoito suositus : Kaksisuuntainen mielialahäiriö > Lisätietoa > Kaksisuuntaisen mielialahäiriön lääkehoidon seuranta: somaattiset haitat • Litium • Vakiintuneen hoidon aikana 6–12 kuukauden välein: S-Li, P-TSH, P-Krea (eGFR), U-Osm, P-Na, P-K, P- Ca-ion tai P-Ca-albkorj, verenkuva (pvk), paino (BMI) • Valproaatti • 6–12 kuukauden välein: P-ALAT, P-AFOS, verenkuva (tvk), P-Krea (eGFR), paino 3 kuukauden välein • Antipsykootit • Vuosittain vyötärön ympärysmitta, verenpaine, paino (BMI), fP-gluk, P-ALAT, verenkuva (pvk), EKG, fP-kol, fP-kol-LDL, P-kol-HDL, fP-trigly
  • 22. Litium • Yhteisvaikutukset • Poistuu elimistöstä sellaisenaan munuaisten kautta. • Pitoisuus voi nousta merkittävästi sellaisten lääkkeiden käytön yhteydessä, jotka vaikuttavat litiumin erittymiseen munuaisissa. • Tällaisia lääkkeitä ovat tulehduskipulääkkeet, suoladiureetit ja ACE-estäjät. • Yhteisvaikutusten voimakkuus on yksilöllinen: olemattomasta - litiumpitoisuuden moninkertaistuminen. • Kofeiini (esim. runsas kahvin juonti) voi puolestaan lisätä litiumin eritystä ja siten laskea pitoisuutta.
  • 23. Lamotrigiini • Masennusvaiheen hoitoon ja ehkäisyyn, ei suojaa manialta • Asteittainen aloitus • Suojaa Steven-Jonhsonin oireyhtymältä • Viikot 1-2 25 mg, viikot 3-4 50 mg, viikot 5-6 100, viikosta 7 alkaen 200 mg • Tyypillinen hoitoannos 200-400 mg, ylläpitohoidossa 100-200 mg • Vaste 2-3 kk aloituksesta • Taukojen jälkeen hidas uudelleen aloitus • Yhteisvaikutukset • Pääasiallinen metaboliaentsyymi UDP-glukuronosyltransferaasi • Valproaatti voi kaksinkertaistaa lamotrigiinin pitoisuuden • Lamotrigiinin pitoisuus voi laskea e-pillereiden käytön aikana. Lamotrigiini voi lisätä hieman levonorgestreelin puhdistumaa, mikä saattaa heikentää ehkäisytehoa.
  • 24. Valproaatti • Erityisesti manian ja sekamuotoisten jaksojen hoitoon • Tavoitepitoisuus 450–900 µmol/l • Merkittävä epämuodostumariski. Ei naisille, joilla on raskaaksi tulemisen mahdollisuus.
  • 25. Neuromodulaatiohoidot • Sähköhoito (ECT) • Transkraniaalinen magneettistimulaatio (TMS) • Ketamiini Kotona toteutettavia • Kirkasvalohoito • Pimeähoito • (Tasavirtastimulaatio, ns. myssyhoito)
  • 26. Psykososiaaliset hoidot • Psykoedukatiivinen ryhmähoito • Kognitiivis-behavioraalinen terapia (CBT) • Perhehoito • Interpersoonallinen sosiaalisten rytmien terapia • Nettiterapia • Mindfulness-pohjainen kognitiivinen terapia (MBCT) • Unettomuuden kognitiivinen hoito (CBT-I) • Muu psykoterapia (mm. Kelan kuntoutuspsykoterapia)
  • 27. Oireiden hallinta • Päihteiden käytön välttäminen • Tupakkariippuvuuden hoidossa nikotiinikorvaustuotteet, varenikliini, (bupropioni vain psykiatria konsultoiden) • Alkoholin suurkulutukseen puututtava • Säännöllinen vuorokausirytmi • (Säännöllinen ateriarytmi) • Liikunta • Tukevan sosiaalisen verkoston aktivointi • Masennuksessa mielihyvän tai hallinnan tunnetta parantavien tekemisten lisääminen • Maniassa aktivoivien tekemisten vähentäminen • ”Kohtele itseäsi kuin flunssapotilasta”
  • 28. Uni ja vuorokausirytmi • Unen puutteen on kuvattu yksilöllisesti laukaisevan sekä maanisia että depressiivisiä sairausjaksoja, minkä vuoksi säännöllisen unirytmin turvaaminen on hoidon kannalta tärkeää. • Bipolaarisen masennusjakson aikana uniesto voi lyhytaikaisesti normalisoida depressiivisen mielialan. Toisaalta uniesto voi laukaista manian. • Maniaan liittyvän unen lyhenemisen on arveltu olevan eräänlainen maniatilaa ylläpitävä ja kiihdyttävä tekijä. Hoidossa on tämän vuoksi mahdollisimman pikaisesti normalisoitava häiriintynyt uni-valverytmi. • Kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivän potilaan on yleensä syytä pyrkiä välttämään suuria vuorokausirytmin muutoksia. • Unihäiriöitä hoidetaan tavalliseen tapaan, lääkkeettömät menetelmät keskeisiä. Huom. vuoteessa olo aikaa ei rajoiteta alle 6,5 tuntiin.