Työperäiset kemikaaliriskit kiertotaloudessa
•
0 likes•21 views
Perjantai-meeting 1.12.2023. Luennoitsijana erityisasiantuntija Selma Mahiout, Työterveyslaitos.
Recommended
Recommended
More Related Content
Similar to Työperäiset kemikaaliriskit kiertotaloudessa
Similar to Työperäiset kemikaaliriskit kiertotaloudessa (20)
More from Työterveyslaitos
More from Työterveyslaitos (20)
Työperäiset kemikaaliriskit kiertotaloudessa
- 1. Työperäiset kemikaaliriskit kiertotaloudessa Selma Mahiout, erityisasiantuntija Perjantai-meeting 1.12.2023
- 2. Esityksen sisältö • Johdanto • Tutkimustuloksia: • HAKiTa: Työperäinen haitta-ainealtistuminen kiertotaloudessa (Työsuojelurahasto, 2021–2023) • HBM4EU SER-jätetutkimus (EU, 2020–2022) • Lopuksi ©TYÖTERVEYSLAITOS
- 3. Kiertotalous • Tuotanto- ja kulutusmalli, jossa uuden tuottamisen sijaan jo olemassa olevat materiaalit ja tuotteet hyödynnetään esimerkiksi uudelleen käyttämällä, korjaamalla, kunnostamalla ja kierrättämällä, jolloin tuotteiden ja materiaalien elinkaari pitenee ja jätteen määrä vähenee • Monenlaisissa kiertotalouteen liittyvissä työtehtävissä voidaan altistua terveydelle haitallisille aineille ©TYÖTERVEYSLAITOS
- 4. Kiertotalouden altisteet: Uuden tiedon tarve 1/2 • Vanhat, kierrätettäväksi tulevat materiaalit voivat sisältää tunnetusti terveydelle vaarallisia aineita, joiden käyttö on nykyään kiellettyä tai rajoitettua • Koskee varsinkin sellaisia tuotteita, joiden elinkaari on pitkä • Tällaisia aineita ovat mm. pysyvät orgaaniset yhdisteet (POP) ja erityistä huolta aiheuttavat aineet (SVHC, substances of very high concern), jotka voivat vaikuttaa mm. lisääntymisterveyteen tai perimään ja aiheuttaa syöpää • Jätettä käsittelevillä toimijoilla ei usein ole tarkkaa tietoa materiaalin kemiallisesta koostumuksesta johtuen sen: • Hankalasta määritettävyydestä • Vaihtelevasta alkuperästä • Mahdollisesta myöhemmästä saastumisesta haitallisilla aineilla ©TYÖTERVEYSLAITOS
- 5. Kiertotalouden altisteet: Uuden tiedon tarve 2/2 • Kierrätettävien materiaalien mahdollisesti aiheuttamat työterveysriskit toistaiseksi huonosti tunnettuja • Tietoa puuttuu erityisesti terveydelle haitallisille aineille altistumisen luonteesta ja suuruudesta materiaalien kierrätystyössä • Aiemmin Suomessa esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) kierrätystyössä on mitattu merkittäviä lyijy-, nikkeli- ja kobolttipitoisuuksia sekä useita palonestoaineita ja muovien ftalaatteja • Tutkimustietoa tarvitaan myös altisteista, joiden vasta epäillään voivan aiheuttaa terveyshaittoja, kuten mahdollisesti rakennuspurkujätteen kierrätyksessä esiintyvistä mikrobeista ja niiden erittämistä toksiineista ©TYÖTERVEYSLAITOS Viitteet: 1) Kestävä ja turvallinen kiertotalous (SIRKKU) -projekti (SYKE, VTT, TTL, THL, Tukes, 2018–2019) 2) Purkumateriaalien kelpoisuus eri käyttökohteisiin turvallisuuden ja terveellisyyden näkökulmasta (PURATER) -projekti (Ramboll Finland Oy, Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), Laurea ammattikorkeakoulu, Työterveyslaitos, 2020–2022 )
- 6. Tutkimusprojekti: HAKiTa (2021–2023) Tavoitteet: • Terveydelle vaarallisille aineille altistumisen ja mahdollisten terveysriskien tutkiminen suomalaisilla kiertotalouteen liittyvillä työpaikoilla • Sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätys (kaksi yritystä), rakennuspurkujätteen kierrätys (kolme yritystä), rakennuspurkutyö (yksi yritys, seitsemän työmaata), poistotekstiilien kierrätys (yksi yritys) • Tunnistaa tarpeita työpaikkojen työhygieenisten käytäntöjen parantamiseksi ja työntekijöiden terveyden suojelemiseksi. Varmistaa kierrätettävien jätelajien kestävä käsittely. • Mukana 48 työntekijää viidestä yrityksestä ja 30 verrokkia ©TYÖTERVEYSLAITOS
- 7. HAKiTa: Tutkimustavoitteet ja -kysymykset ©TYÖTERVEYSLAITOS Tavoite Kysymys Selvitämme työntekijöiden kemiallisille ja biologisille haittatekijöille altistumista kiertotalouteen liittyvillä työpaikoilla Mille aineille ja minkälaisille pitoisuuksille työntekijät altistuvat työhygieenisten ja biomonitorointimittausten perusteella? Nostaako altistuminen elimistön haitta-ainepitoisuuksia ylitse muun väestön tai muiden työtekijäryhmien haitta- ainepitoisuuksien? Selvitämme, aiheuttavatko havaitut altisteet terveysriskejä vai ovatko riskit hallinnassa Ovatko altisteiden mitatut pitoisuudet alhaisempia vai korkeampia kuin terveydelle haitallisiksi arvioidut pitoisuudet? Aiheutuuko altistumisesta terveysriskiä työntekijöille? Jos havaitsemme riskejä, laadimme suositukset ja ohjeet niiden hallitsemiseksi Minkälaisilla toimenpiteillä mahdollisia terveysriskejä voidaan hallita? Mihin työtehtäviin toimenpiteet pitää kohdentaa?
- 8. HAKiTa: Tutkitut altisteet (työn luonteesta riippuen, ei kaikkia kaikilta) Ilmasta, pinnoille laskeutuneesta pölystä ja/tai biomonitorointinäytteistä: • Hengittyvä ja alveolijakeinen kokonaispölypitoisuus (vain ilmasta) • Metalleja (mm. lyijy, kadmium, kromi, litium, koboltti, elohopea, nikkeli) • Ftalaatteja (käytetään esim. muovien pehmentiminä) • Palonestoaineita (organofosfaatteja ja bromattuja kemiallisia yhdisteitä) • PCB-yhdisteitä (polyklooratut bifenyylit; käytetty esim. sähkölaitteiden jäähdytysnesteissä) • PFAS-yhdisteitä (per- ja polyfluoratut alkyyliyhdisteet; mm. hylkivät likaa ja vettä) • Mykotoksiineja (homesienten myrkkyjä) • Endotoksiineja (gram-negatiivisten bakteerien myrkkyjä; vain ilmasta) • Mikrobeja (bakteereita, hiivoja ja homesieniä; vain ilmasta) ©TYÖTERVEYSLAITOS
- 9. HAKiTa: Menetelmät • Työhygieeniset mittaukset (ilmanäytteet, laskeutunut pöly, SER-kierrätyksessä myös käsien pyyhintänäytteet): • Yhden työpäivän kuluessa osalta tutkimushenkilöistä tai kiinteistä mittauspisteistä • Lisäksi kerättiin pinnoille laskeutunutta pölyä työtiloista • Biomonitorointimittaukset (virtsasta ja verestä) • Virtsa: 1. näyte ma-aamuna kotona, 2. näyte työviikon ja -vuoron loppupuolella • Veri: yksi näyte työviikon ja -vuoron loppupuolella • Verrokeilta (työssään ei-altistuvat) yksi virtsa- ja yksi verinäyte työviikon loppupuolella • Toksikologinen riskinarviointi • Mitattujen altistumistasojen vertaaminen terveydelle vaaraa aiheuttaviin pitoisuuksiin ©TYÖTERVEYSLAITOS
- 10. HAKiTa-tuloksia: SER-jätteen kierrätys Tekstiilijätteen kierrätys Rakennusjätteen kierrätys Rakennuspurkutyö ©TYÖTERVEYSLAITOS
- 11. HAKiTa: Tulosten tulkinnassa huomioitavaa • Tulokset eivät sisällä tilastollista tarkastelua johtuen ryhmien pienestä koosta • Työntekijöiden lukumäärät eri ryhmissä vaihtelivat • Biomonitorointitulosten vertailuarvoina on käytetty tutkimuksen verrokkiryhmän tuloksia tai Työterveyslaitoksen työssään altistumattomien viiterajaa • Työterveyslaitoksen työssään altistumattomien viiteraja perustuu 95. persentiiliin (P95) • Vertailuarvojen ylitys tarkoittaa, että tulos poikkeaa verrokkiväestöstä, mutta ei itsessään vielä viittaa terveysriskiin! • Hengityksensuojainten käyttö vaihteli, monesti niitä ei ollut käytössä • Poikkeus: Tekstiilijätteen kierrätystyössä oli pääsääntöisesti käytössä moottoroidut hengityksensuojaimet, samoin osassa rakennuspurkujätteen kierrätystyöstä. ©TYÖTERVEYSLAITOS
- 12. HAKiTa: Työilmasta mitatut pitoisuudet • Pöly: Mitatut pölypitoisuudet olivat pääsääntöisesti vähäisiä tai kohtalaisia –> epätodennäköistä, että nykyisissä työolosuhteissa pitoisuus ylittäisi HTP8h-arvon. • Poikkeus: Rakennusjätteen kierrätystyössä mitattiin joissakin tapauksissa merkittäviäkin hengittyvän pölyn pitoisuuksia (vaihteluväli 0,8–37 mg/m3. HTP8h 10 mg/m3). • Mikrobit ja endotoksiinit: Rakennuspurkujätteen kierrätystyössä ja sisätiloissa tapahtuvassa rakennuspurkutyössä havaittiin paikoitellen korkeita bakteeri- ja homepitoisuuksia (max. 106 pmy/m3) sekä endotoksiinipitoisuuksia (max. 94 EU/ m3). Tekstiilijätteen lajittelutyössä ei esiintynyt merkittävästi mikrobeita tai bakteerien endotoksiineja. • Metallit: Mitatut pitoisuudet olivat pääasiassa vähäisiä tai yksittäisissä tapauksissa kohtalaisia. • Ftalaatit: Mitatut pitoisuudet olivat odotetusti vähäisiä ©TYÖTERVEYSLAITOS
- 13. HAKiTa: Pinnoille laskeutuneen pölyn pitoisuudet • Suuntaa-antavia tuloksia, vertailuaineisto vähäistä • Metallit: Joitakin kohonneita pitoisuuksia nähtiin, esim. SER-jätteen käsittelyssä kohonneita lyijypitoisuuksia • Palonestoaineet: Lievästi kohonneita yksittäisten palonestoaineiden pitoisuuksia mitattiin useissa tutkimuskohteissa (mm. organofosfaatti TCIPP) • Ftalaatit ja PCB-yhdisteet: Pääasiassa ei olennaisesti kohonneita pitoisuuksia • Poikkeus: SER-jätteen käsittelyssä havaittiin kohonneita DEHP-ftalaattipitoisuuksia ©TYÖTERVEYSLAITOS
- 14. HAKiTa: Metallit käsissä (SER-kierrätys) ©TYÖTERVEYSLAITOS Altiste Yritys 2: SER-linja (n=5) Yritys 1: SER-linja (n=2) Yritys 1: Kaapelilinja (n=2) Yritys 1: Akkupuoli (n=3) Ennen työvuoron alkua GM, ng/cm2 Työvuoron kuluessa (yhteensä) GM, ng/cm2 Ennen työvuoron alkua GM, ng/cm2 Työvuoron kuluessa (yhteensä) GM, ng/cm2 Ennen työvuoron alkua GM, ng/cm2 Työvuoron kuluessa (yhteensä) GM, ng/cm2 Ennen työvuoron alkua GM, ng/cm2 Työvuoron kuluessa (yhteensä) GM, ng/cm2 Kadmium 0,2 1 <MR <MR <MR <MR <MR 0,2 Kromi 1 15 0,3 8 0,2 7 0,1 19 Lyijy 10 226 1 8 1 15 0,1 35 Alumiini 89 1429 37 520 23 1659 12 2428 Beryllium <MR <MR <MR <MR <MR <MR <MR <MR Koboltti 0,3 6 <MR 3 <MR 0,9 0,4 25 Litium 0,1 4 <MR 1 <MR 4 0,2 25 Nikkeli 2 35 0,2 13 0,1 9 0,4 63 GM=geometrinen keskiarvo, Määritysraja (MR)=25 ng/näyte
- 15. HAKiTa: Metallit virtsassa • Tutkitut metallit: kadmium (myös veri), kromi, elohopea, alumiini, litium, beryllium, nikkeli, koboltti, indium • Pääsääntöisesti missään tutkituista työtehtävissä työntekijöiden metallien virtsapitoisuudet eivät poikenneet olennaisesti verrokkien tuloksista • Yksittäisillä työntekijöillä mitattiin korkeita kadmiumin veripitoisuuksia. Yhteys työperäiseen altistumiseen kuitenkin epätodennäköinen, todennäköisemmin liittyy tupakointiin. ©TYÖTERVEYSLAITOS
- 16. HAKiTa: Lyijy virtsassa ja veressä • Yksittäisillä työntekijöillä havaittiin melko suuriakin vertailuarvojen ylityksiä. Jäivät kuitenkin terveysperusteisten raja-arvojen alapuolelle. • Virtsan lyijypitoisuus kuvastaa viimeaikaista altistumista, veren pidempiaikaista ©TYÖTERVEYSLAITOS Veren lyijypitoisuuden ohjeraja-arvo (STM) 290 ug/l Sitova raja-arvo (VNa) 500 µg/l EU-ehdotus uudeksi sitovaksi raja-arvoksi 150 µg/l Altiste SER-jäte, kierrätys (post-shift), n=16 Rakennusjäte, kierrätys (post-shift) n=14 Rakennus- purkutyö (post-shift) n=11 Tekstiilijäte, kierrätys (post-shift) Työterveyslaitoksen altistumattomien viiteraja GM P90 GM P90 GM P90 GM P90 P95 Lyijy, virtsa (µg/g krea) 0,9 5 0,3 0,6 0,3 2 Ei tutkittu ~0,6 µg/g krea (asetettu eri yksikössä: 0,9 µg/l) Lyijy, veri (µg/l) 21 85 9 20 11 43 Ei tutkittu 13 µg/l Post-shift=työvuoron loppupuolella tai sen jälkeen otettu näyte, GM=geometrinen keskiarvo, P90/P95-arvo: 90./95. persentiili
- 17. HAKiTa: Ftalaatit virtsassa ©TYÖTERVEYSLAITOS Ftalaatti (mitattu metaboliitti) SER-jäte, kierrätys (post-shift) µg/g krea, n=16 Rakennusjäte, kierrätys (post-shift) µg/g krea, n=14 Rakennuspurku (post-shift) µg/g krea, n=11 Tekstiilijäte, kierrätys (post-shift) µg/g krea, n=7 Vertailuarvo (verrokit) µg/g krea, n=30 GM P90 GM P90 GM P90 GM P75 P90 DEHP (5-OH MEHP) 6 15 2 5 2 5 3 4 8 (GM: 4) DnBP (MnBP) 26 56 12 24 6 16 10 22 35 (GM: 14) DiBP (MiBP) 24 69 7 23 3 7 5 9 26 (GM: 9) BBzP (MBzB) 6 26 2 10 2 10 3 6 12 (GM: 3) DiNP (cx-MiNP) 1 149a 3 9 4 17 6 11 21 (GM: 3; P75: 5) DEHP, DnBP, DiBP ja BBzP vanhempia, EU:ssa vahvasti reguloituja ftalaatteja. DiNP edelleen käytössä. a Johtui yksittäisestä korkeasta mittaustuloksesta
- 18. HAKiTa: Palonestoaineet ja mykotoksiinit veressä ja virtsassa, PCB- ja PFAS-yhdisteet veressä • Palonestoaineet (bromatut ja organofosfaatit) ja mykotoksiinit: pääsääntöisesti ei olennaisia eroja verrokkien ja altistavaa työtä tehneiden välillä • Palonestoaineista TDCIPP:n metaboliitin P90-arvot rakennuspurkutyöntekijöillä hieman korkeampi kuin verrokeilla (verrokit 2 µg/g krea, altistuneet 11 µg/g krea post-shift) • PCBt: PCB 138, 153 ja 180 summan mediaanit ja P90-arvot alle Työterveyslaitoksen altistumattomien viiterajan –> eivät viittaa työperäiseen altistumiseen • PFASit: pääsääntöisesti ei eroja altistavaa työtä tehneiden ja verrokkien välillä • PFOA lievästi koholla rakennuspurkajissa ja rakennusjätteen kierrätystyötä tekevissä (GM: verrokit 0,6 µg/l, altistuneet 1 µg/l; P90: verrokit 1 µg/l, altistuneet 2 µg/l) • Yksittäisillä työntekijöillä useampien PFAS-vertailuarvojen ylityksiä • Yleisesti näiden aineiden ja ftalaattien tulokset eivät herätä terveyshuolta ©TYÖTERVEYSLAITOS
- 19. HAKiTa: Yhteenveto SER-jätekierrätyksen riskeistä • SER-kierrätystyössä havaittiin lyijyaltistumista. Käsistä suuhun -altistumisreitti voi olla olennainen. • Vaikka tutkimuksessa ei mitattu hälyttävän korkeita pitoisuuksia, selvään työperäiseen lyijyaltistumiseen on syytä kiinnittää huomiota, koska lyijy on elimistöön kertyvä aine • Koska lyijyn sikiöhaitoille ei ole pystytty määrittämään täysin turvallista pitoisuutta, on erityisesti fertiili-ikäisten naisten lyijyaltistuminen minimoitava • Työntekijöiden altistumista on suositeltavaa seurata biomonitoroimalla työterveyshuollossa • Hyvä käsihygienia on tärkeää. Kädet on pestävä huolellisesti aina tauoille mentäessä, kahvi- ja ruokataukojen lisäksi koskee myös tupakkataukoja ja wc-käyntejä. • Työnantajan annettava edellytykset työkäsineiden ja -vaatteiden käyttöön ja niiden säännölliseen vaihtoon uusiin/puhtaisiin. Pyykkihuolto on järjestettävä muualle kuin työntekijän kotiin. ©TYÖTERVEYSLAITOS
- 20. HAKiTa: Yhteenveto rakennuspurkutyön ja rakennuspurkujätteiden kierrätystyön riskeistä • Pölyn, mikrobien ja endotoksiinien pitoisuudet nousivat monien tutkimukseen osallistuneiden työntekijöiden hengitysvyöhykkeillä niin korkeiksi, että erityisesti hengityselimiin kohdistuvia terveyshaittoja saattaa aiheutua, jos käytössä ei ole riittäviä riskinhallintakeinoja • Rakennuspurkujätteen kierrätystyössä pinnoille laskeutuneessa pölyssä oli yksittäisiä mykotoksiineja, ja näitä tuottavia homesieniä löytyi joistakin ilmanäytteistä. Työntekijöiden veri- ja virtsanäytteistä mitatut mykotoksiinipitoisuudet olivat kuitenkin samaa tasoa kuin vertailuryhmässä. • Kaikissa rakennuspurkujätteen kierrätystä tehneissä tutkimuskohteissa pinnoille laskeutuneen pölyn tuloksissa nousivat esiin useat metallit • Veri- ja virtsanäytteistä mitattujen metallien pitoisuuksissa ei kuitenkaan ollut eroa verrattaessa vertailuryhmään, lukuun ottamatta yhtä tutkimuskohdetta, jossa lyijyn virtsapitoisuudet vaikuttivat hieman kohonneen työviikon kuluessa –> lievää työperästä lyijyaltistumista ei voitu poissulkea ©TYÖTERVEYSLAITOS
- 21. Riskinhallintakeinoja rakennuspurkutyöhön ja rakennuspurkujätteiden kierrätystyöhön • Tutkimuksen tulosten perusteella henkilökohtainen suojautuminen (kädet ja muu iho sekä hengitystiet) on välttämätöntä rakennuspurkutyössä ja rakennusten purkujätteen kierrätystyössä, jos muilla toimenpiteillä (mm. ilmanvaihto, kohdepoistot, koteloinnit ja muut eristämistoimet) ei saada altistumista hallintaan • Purkumateriaaleissa oleva pöly ärsyttää herkästi myös silmiä ja työssä on roskien silmiin lentämisvaara, joten suojalasien tai kasvovisiirin käyttöä on suositeltavaa • Koska silmäsuojukset huurtuvat helposti raskaassa työssä, kasvosuojalla ja kypärällä varustettu puhallinavusteinen hengityksensuojain on erinomainen valinta rakennusten purkutyöhön ja purkujätteiden käsittelyyn sisätiloissa. ©TYÖTERVEYSLAITOS
- 22. HAKiTa: Yhteenveto poistotekstiilien kierrätystyön riskeistä • Poistotekstiilien kierrätystyössä ei tunnistettu terveysriskejä tässä tutkimuksessa • Tutkimuksessa oli kuitenkin ainoastaan yksi tekstiilikierrätystä tekevä tutkimuskohde, jossa oli jo käytössä useita hyvin toimivia riskinhallintatoimenpiteitä: • Homeiset tekstiilit käsiteltiin erillään puhtaan näköisistä tekstiileistä omalla työpisteellään • Työskentelytilassa oli koneellinen ilmanvaihto ja ilmanpuhdistimet ilmanvaihdon lisänä • Työpisteet siivottiin työvuoron jälkeen • Työntekijät käyttivät pääsääntöisesti tehokkaita hengityksensuojaimia ja suojakäsineitä koko työvuoron ajan • Tuloksia ei siis voida yleistää koskemaan koko alaa, ja lisätutkimusta tarvitaan vielä, liittyen esimerkiksi tekstiilipölyn pitoisuuksiin tekstiilikierrätyksessä ©TYÖTERVEYSLAITOS
- 23. HAKiTa – lisätietoa • Tulosten perusteella laadittiin malliratkaisu, jonka ohjeilla työpaikat voivat tunnistaa mahdollisesti olennaisia altisteita, vähentää altistumista ja sen aiheuttamia terveysriskejä • Malliratkaisu, loppuraportti ja muut julkaisut saatavilla hankesivulla: https://www.ttl.fi/tutkimus/hankkeet/tyoperainen- haitta-ainealtistuminen-kiertotaloudessa-hakita • Työn alla tieteellinen julkaisu liittyen rakennuspurkujätteen kierrätystyöhön (linkki tulee hankesivulle, kun saatavilla) ©TYÖTERVEYSLAITOS
- 24. Tutkimusprojekti: HBM4EU (2017–2022) • Suuri EU:n konsortiohanke (>100 partneria), jossa tavoitteena oli edistää biomonitoroinnin (HBM) käyttöä kemikaalien riskinarvioinnissa ja hallinnollisessa päätöksenteossa • Valtavasti alahankkeita, joista yhdessä toteutettiin useassa EU-maassa samalla tutkimusasetelmalla työntekijöiden altistumiseen liittyviä biomonitorointitutkimuksia • Yhtenä näistä SER-jätetutkimus, jonka Suomen osuus toteutettiin HAKiTa-projektin puitteissa • Toteutettiin kahdeksassa EU-maassa, mukana yhteensä 195 altistunutta työntekijää ja 73 verrokkia ©TYÖTERVEYSLAITOS
- 25. HBM4EU SER-jätetutkimus (e-waste study, 2020–2022) Tavoitteita: • Tuottaa EU:n laajuista tietoa työperäisestä altistumisesta • Antaa suosituksia työturvallisuuden parantamiseksi ja sitä koskevan päätöksenteon tueksi EU:ssa • Tunnistaa tärkeimmät altisteet Euroopassa ja parantaa alan työhygieniakäytäntöjä • Tukea EU:n sääntelytoimenpiteitä Tutkittiin altistumista monenlaisen sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) kierrätyksessä metalleille, palonestoaineille, ftalaateille ja PCB- yhdisteille. • Biomonitorointimittauksia (mm. verestä ja virtsasta) • Työhygieenisiä mittauksia (mm. työympäristön ilmanäytteet, pinnoille laskeutuneen pölyn näytteet, työntekijöiden käsien pyyhintänäytteet) • Tarkka menetelmäkuvaus julkaistu (Scheepers ym. Int J Environ Res Public Health. 2021, 9; 18(24): 12987) ©TYÖTERVEYSLAITOS
- 26. HBM4EU SER-jätetutkimus – tuloksia: ftalaatit • Useiden mitattujen ftalaattien virtsapitoisuudet olivat korkeampia SER-kierrätystyötä tehneillä kuin verrokeilla • Pitoisuuksissa ei kuitenkaan havaittu nousua työpäivän aikana • Hengityksensuojaimia käyttäneillä SER-työntekijöillä virtsapitoisuudet olivat matalampia kuin niillä, jotka eivät käyttäneet hengityksensuojaimia • Pitoisuudet olivat terveysperusteisten viitearvojen alapuolella, eli SER-työssä tapahtuva ftalaattialtistuminen ei aiheuta terveysriskiä nykytiedon valossa ©TYÖTERVEYSLAITOS
- 27. HBM4EU SER-jätetutkimus – muita tuloksia Metallialtistuminen: • SER-kierrätystyöntekijöillä mitattiin kohonneita veren lyijypitoisuuksia • Korkeimpia, jopa terveydelle haitallisia veren lyijypitoisuuksia mitattiin lyijyakkujen kierrätystyötä tehneillä • Heillä veren lyijypitoisuuksien mediaani oli 190 µg/l, P95-arvo oli 410 µg/l (n=26) • Lisäksi viitteitä työperäisestä kadmium- ja elohopea-altistumisesta • Julkaisu valmisteilla Muut: • Bromattujen palonestoaineiden ja PCB- yhdisteiden tarkemmat analyysit kesken, alustavasti ei merkittävää altistumista • Lyijyakkukierrätystä tehneillä havaittiin viitteitä perimämyrkyllisyydestä (verrokkeja korkeampi mikrotumataso veren lymfosyyteissä) • Lisätietoa TSR:n sivulla (Aimonen ym. 2023) • Julkaisuja valmisteilla • Data-analyysit jatkuvat EU:n PARC-projektin puitteissa. Lisätietoa HBM4EU-projektista. ©TYÖTERVEYSLAITOS
- 28. Tulevia tutkimushankkeita: PARC (Partnership for the Assessment of Risks from Chemicals) • Suuri EU-konsortiohanke (~170 partneria) • Jatkaa ja laajentaa HBM4EU:ssa aloitettua työtä • Tavoitteena tuoda kemikaalien riskinarviointi uudelle tasolle, jotta voimme turvata entistä paremmin ihmisten terveyttä ja puhdasta ympäristöä • Luodaan uutta tietoa ja tietämystä, uusia menetelmiä ja välineitä sekä asiantuntemusta ja verkostoja • Lisätietoa PARC-projektin sivuilta PARC:in puitteissa jätehuoltotutkimus, tavoitteina tutkia: • Tarkemmin SER-jätekäsittelijöiden altistumista eri kemikaaleille ja mahdollisia terveysriskejä • Lisäksi muovijätteen käsittelijät mukana uutena työntekijäryhmänä • Miten biomonitorointia voi hyödyntää altistumisen arviointiin kompleksisissa altistumisissa • Näytekeräysten aloitus loppuvuodesta 2023, jatkuu vuonna 2024. Näillä näkymin mukana 12 maata, ml. Suomi. ©TYÖTERVEYSLAITOS
- 29. Yhteenveto terveysriskeistä Nyt esiteltyjen tutkimusprojektien tulosten valossa terveysriskejä saattaa esiintyä: • SER-kierrätyksessä: havaittiin työperäistä lyijyaltistumista. Suomessa ei mitattu aikuisten terveydelle haitallisia pitoisuuksia, mutta altistumista on syytä seurata, sillä lyijy on elimistöön kertyvää. Jos pitoisuus elimistössä nousee liian korkeaksi, se voi kiihdyttää munuaisten toiminnan heikkenemistä vanhuusiässä. Lisäksi lyijy voi aiheuttaa haitallisia hermostovaikutuksia. • Erityisen tärkeää fertiili-ikäisten naisten kohdalla, koska sikiön keskushermostoon kohdistuville haitoille (mm. ÄO-alenema, oppimisvaikeudet) ei ole voitu määrittä turvallista pitoisuutta • Käsistä suun kautta tapahtuva altistuminen voi olla merkittävä lyijyn altistumisreitti • Rakennuspurkujätteen kierrätystyössä: epäorgaanisen pölyn, mikrobien ja endotoksiinien pitoisuudet voivat nousta niin korkeiksi, että terveyshaittoja saattaa esiintyä, jos käytössä ei ole asianmukaisia riskinhallintakeinoja. Myös rakennuspurkutyössä: erityisesti käsinpurkajat saattavat altistua varsin korkeille epäorgaanisen hengittyvän pölyn ja mikrobien pitoisuuksille. • Tyypillisiä terveyshaittoja voivat olla mm. silmien ja hengitysteiden ärsytysvaikutukset ja muut hengitystieoireet, kuten yskä, limannousu, nuha ja hengenahdistus ©TYÖTERVEYSLAITOS
- 30. Lopuksi • SER-jätteen kierrätystyöhön liittyvä altistuminen ja terveysriskien arvio olivat samansuuntaisia sekä suomalaisen HAKiTa-projektin aineistossa että laajemman eurooppalaisen HBM4EU-projektin SER-jätetutkimuksen aineistossa • Rakennuspurkujätteen kierrätystyön, rakennuspurkutyön ja poistotekstiilien kierrätystyön osalta pelkästään suomalaisista yrityksistä peräisin oleva aineisto jäi pienemmäksi –> Tulosten yleistettävyys koko ko. toimialoille on ainakin jossain määrin epävarmaa, koska tutkimuksessa mukana olleet yritykset edustivat suhteellisen pientä otosta. Erityisesti tämä koskee poistotekstiilien kierrätystyötä. • Lisätutkimusta aihepiiriin liittyen tarvitaan, myös muilta kuin nyt tutkituilta aloilta • Työpaikoilla ja työterveyshuolloissa on hyvä muistaa, että kiertotalouteen liittyvillä työpaikoilla saattaa esiintyä myös sellaisia terveydelle haitallisia altisteita, joille altistuminen on muuten vähentynyt Euroopassa nykysääntelyn ansioista ©TYÖTERVEYSLAITOS
- 31. LISÄÄ ASIAA TYÖELÄMÄSTÄ? SEURAA TYÖTERVEYSLAITOSTA SOMESSA JA VIERAILE VERKKOSIVUILLAMME TTL.FI Kiitos! HAKiTa: Selma Mahiout Sirpa Laitinen Johanna Hätinen Tiina Rantio Jouko Remes Tiina Santonen, ym. HBM4EU SER-jätetutkimus: Tiina Santonen Simo Porras Selma Mahiout Kukka Aimonen Sirpa Laitinen Johanna Hätinen, ym.