Jenni Blomgren: Avoterveydenhuoltoa rinnakkain ja päällekkäin eri sosioekonomisissa ryhmissä. Tarkastelussa Oulu. Esitys seminaarissa "Kelan etuudet sotessa – onko monikanavarahoitus pian historiaa?" 1.12.2015. Kelan päätalo, Helsinki.
Timo Hujanen: Monikanavarahoitus avoterveydenhuollon palveluissa. Esitys seminaarissa "Kelan etuudet sotessa – onko monikanavarahoitus pian historiaa?" 1.12.2015. Kelan päätalo, Helsinki.
Toni Ruohonen: Paljon palveluja käyttävien sote-asiakkaiden hoitopolut Kainuussa ja Keski-Suomessa. Esitys seminaarissa "Kelan etuudet sotessa – onko monikanavarahoitus pian historiaa?" 1.12.2015. Kelan päätalo, Helsinki.
Riina Hiltunen: Yksityisten lääkäripalvelujen saatavuus alueellisilla markkinoilla vuosina 2008-2012. Esitys Valinnanvapaus terveydenhuollossa -seminaarissa 17.5.2016.
Jani Miettinen: Oulun SOTEa kuvaava rekisteriaineisto ja sen mahdollisuudet - esimerkkejä. Esitys seminaarissa "Kelan etuudet sotessa – onko monikanavarahoitus pian historiaa?" 1.12.2015. Kelan päätalo, Helsinki.
Timo Hujanen: Monikanavarahoitus avoterveydenhuollon palveluissa. Esitys seminaarissa "Kelan etuudet sotessa – onko monikanavarahoitus pian historiaa?" 1.12.2015. Kelan päätalo, Helsinki.
Toni Ruohonen: Paljon palveluja käyttävien sote-asiakkaiden hoitopolut Kainuussa ja Keski-Suomessa. Esitys seminaarissa "Kelan etuudet sotessa – onko monikanavarahoitus pian historiaa?" 1.12.2015. Kelan päätalo, Helsinki.
Riina Hiltunen: Yksityisten lääkäripalvelujen saatavuus alueellisilla markkinoilla vuosina 2008-2012. Esitys Valinnanvapaus terveydenhuollossa -seminaarissa 17.5.2016.
Jani Miettinen: Oulun SOTEa kuvaava rekisteriaineisto ja sen mahdollisuudet - esimerkkejä. Esitys seminaarissa "Kelan etuudet sotessa – onko monikanavarahoitus pian historiaa?" 1.12.2015. Kelan päätalo, Helsinki.
Jenni Blomgren: Kelan tutkimuswebinaari 30.3.2022: Etuuksien ja palveluiden risteyskohdassa - mitä rekisteriaineisto kertoo palveluiden ja etuuksien käytöstä eri väestöryhmissä.
Timo Hujanen, Hennamari Mikkola (Kela): Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus. Esitys seminaarissa "Valinnanvapaus terveydenhuollossa. Onko sitä ja toimiiko käytännössä?" 17.9.2015 Turun yliopistollinen keskussairaala.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden merkitys eläkeläisten toimeentulolleEläketurvakeskus
Tuoreen tutkimuksen mukaan eläkeläinen käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja vuodessa keskimäärin 6 500 euron arvosta ja maksaa niistä asiakasmaksuina 830 euroa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkijan Maria Vaalavuon mukaan sote-palvelujen käytössä on kuitenkin huomattavia eroja ikä- ja tuloluokittain sekä palvelutyypin mukaan.
Sari Kehusmaa: Mitä palveluita omaishoidettavat ja hoitotuen saajat käyttävät. Esitys seminaarissa "Kelan etuudet sotessa – onko monikanavarahoitus pian historiaa?" 1.12.2015. Kelan päätalo, Helsinki.
Jenni Blomgren: Kelan tutkimuswebinaari 30.3.2022: Etuuksien ja palveluiden risteyskohdassa - mitä rekisteriaineisto kertoo palveluiden ja etuuksien käytöstä eri väestöryhmissä.
Timo Hujanen, Hennamari Mikkola (Kela): Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus. Esitys seminaarissa "Valinnanvapaus terveydenhuollossa. Onko sitä ja toimiiko käytännössä?" 17.9.2015 Turun yliopistollinen keskussairaala.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden merkitys eläkeläisten toimeentulolleEläketurvakeskus
Tuoreen tutkimuksen mukaan eläkeläinen käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja vuodessa keskimäärin 6 500 euron arvosta ja maksaa niistä asiakasmaksuina 830 euroa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkijan Maria Vaalavuon mukaan sote-palvelujen käytössä on kuitenkin huomattavia eroja ikä- ja tuloluokittain sekä palvelutyypin mukaan.
Sari Kehusmaa: Mitä palveluita omaishoidettavat ja hoitotuen saajat käyttävät. Esitys seminaarissa "Kelan etuudet sotessa – onko monikanavarahoitus pian historiaa?" 1.12.2015. Kelan päätalo, Helsinki.
Asiamiessosiaalityöntekijä Anne Kauralan (Kriminaalihuollon tukisäätiö) esitys Kelan tutkimusosaston ja Suomen sosiaalioikeudellisen seuran seminaarissa 21.11.2013. Esityksessä Kaurala tarkastelee sitä, millaisia sosiaalisia ongelmia vangeilla on niin vankeuden aikana kuin vapautumisen jälkeen. Millaisia palveluita vangit tarvitsevat ja missä riski väliinputoamiselle on suurin?
A presentation on UX Research delivered to a 40-person technology company.
The purpose was to summarize the UX research that I've initiated over the past couple of months, to explain the methods used to collect data (especially qualitative findings), and to give a snapshot of some of the preliminary findings.
More than half of the organization is currently unfamiliar with UX, so it was also an opportunity to explain basic UX concepts and give a sense of how UX research fits into the product design and development process.
I framed the presentation by speaking to user insights desired by various teams within the company. I did this to show how UX research can surface valuable and actionable insights and drive innovation across teams.
Kütahya için MEGA PROJELERİMİZ (Sosyal Sorumluluk) / Prof.Dr.Alim IŞIKAlimBey
Türkiye'nin En Çalışkan Milletvekili seçilen, Milliyetçi Hareket Partisi (MHP) Kütahya Milletvekili ve Belediye Başkan Adayı Prof.Dr.Alim IŞIK ve Ekibinin; 30 Mart 2014 tarihinde Kütahya'da gerçekleştirilecek yerel seçimler için hazırladıkları MEGA PROJELER'inden Sosyal Sorumluluk ile alakalı projeleridir.
AlimBey.com
Hennamari Mikkola ja Minna Ylikännö: Sosiaalibarometri antaa evästystä Kelalle ja kunnille. Puheenvuoro Sosiaalibarometrin julkistamistilaisuudessa 19.4.2016.
Terveysturvan tutkimuksen päällikön Hennamari Mikkolan esitys "Sairausvakuutuksen menestystarinat ja sudenkuopat" Kelan tutkimusosaston aamukahvitietoiskussa 12.3.2014.
Johtava tutkija Ulla Hämäläisen esitys "Integroitumista vai eriytymistä? Maahanmuuttajaperheiden nuorten kotoutuminen" Kelan tutkimus 50 -juhlaseminaarissa 5.6.2014.
Kelan tutkimusyksikön tutkimuspäällikkö Jenni Blomgrenin esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" esitteli tutkimustuloksia eri sektorien terveyspalveluiden rinnakkaiskäytöstä Oulussa.
THL:n tutkimuspäällikkö Liina-Kaisa Tynkkysen esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" kertoi siitä, miltä suomalainen perusterveydenhuolto näyttää verrattuna muiden maiden vastaaviin järjestelmiin.
Lääkäriliiton varatoiminnanjohtajan Hannu Halilan esitys Lääkärit yhteiskunnallisina vaikuttajina on pidetty Helsingin seudun Duodecim-seurassa 8.5.2014. Esitys käsittelee terveyspolitiikkaa osana muuta politiikkaa ja lääkärien rooleja siinä.
Sanna Blomgren: Saako asiakas toimeentulotuen ja palvelut? Esitys Uusi toimeentulotukijärjestelmä ei ole vielä valmis – tutkimus kehittämisen tukena -seminaarissa 26.4.2017.
Selvityksen toteutti Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa loka-marraskuussa tutkimusryhmä, johon kuuluivat Ira Ahokas, Anna Kirveennummi ja Tuomas Kuhmonen. Selvityksen lähtökohtana toimi Sitran ja Fountain Parkin toteuttama verkkokysely, jonka tuloksista tutkijat etsivät tilastollisesti merkittävinä pidettäviä asiakkaan ääniä, sekä sellaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia, jotka rakentuisivat toivottaville tulevaisuuden palvelu- ja toimintamalleille.
Raija Kerättären ja Tuija Oivon esitys ”Osatyökykyisten reitit työllisyyteen – etuudet, palvelut, tukitoimet” sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle ja työministeri Jari Lindströmille tiedotustilaisuudessa 15.11.2018
Selvitys on osa hallituksen Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanketta (OTE).
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen ja asiantuntija Susanna Mukkilan esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli lähiöiden väestörakenteen kehitystä.
Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiaisen ja erikoistutkija Markus Kainun esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli toimeentulotuen asiakkaita ja kaupunkien aluerakennetta.
THL:n tutkimuspäällikkö Minna Kivipellon ja erityisasiantuntija Pekka Karjalaisen esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli sitä, miten sosiaalityö voi vähentää asumiseen liittyviä ongelmia.
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli muuttoliikkeen roolia laskevan tulotason lähiöiden väestörakenteen muutoksessa.
Kelan tutkija Tapio Räsäsen esitys seminaarissa "Hyvinvointi muuttuvassa yhteiskunnassa: Perhesuhteet ja sukupuolten tasa-arvo sosiaaliturvauudistuksessa” kertoi lastenhoidon tukien työllisyysvaikutuksista. Sosiaaliturvauudistusta valmistelevan parlamentaarisen sosiaaliturvakomitean seminaari (13.12.2022) on katsottavissa osoitteessa: https://youtu.be/cl3qHvNLykM
Kelan ylilääkäri Riitta Luoto kertoi esityksessään seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" siitä, millaisia tietoja työterveyshuollosta löytyy Kelan tilastoista, ja mihin niitä tietoja voisi käyttää.
Kelan johtava ylilääkäri Janne Leinonen nosti johdannossaan seminaariin "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" neljä huomiota terveydenhuollon tilasta ja tulevaisuudesta.
LT, Työterveyslaitoksen ylilääkäri Pauliina Kankaan esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" kertoi TYÖOTE-toimintamallista.
Kelan tutkijoiden Riitta Seppänen-Järvelän, Hennariikka Heinijoen ja Maarit Karhulan esitys seminaarissa "Kela tutkii kuntoutusta – Innovatiivisia ratkaisuja ja uutta tietoa".
Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Seija Sukulan alkusanat seminaarissa "Kela tutkii kuntoutusta – Innovatiivisia ratkaisuja ja uutta tietoa".
Raha ja digipeliongelmaisten kuntoutus – Kartoittava kirjallisuuskatsaus
Jenni Blomgren: Avoterveydenhuoltoa rinnakkain ja päällekkäin eri sosioekonomisissa ryhmissä. Tarkastelussa Oulu.
1. Avoterveydenhuoltoa
rinnakkain ja päällekkäin eri
sosioekonomisissa ryhmissä
Tarkastelussa Oulu
Jenni Blomgren, erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto
Kelan etuudet sotessa -seminaari 1.12.2015
2. Tausta: kolmen sektorin terveyspalvelut
• Perusterveydenhuollon avohoidon palveluita
tuotetaan kolmella sektorilla
• julkinen
• yksityinen
• työterveyshuolto
• Huoli palveluiden saatavuuden ja käytön eriarvosta
• eri sosioekonomisilla ryhmillä erilaiset mahdollisuudet
ja taipumukset käyttää eri sektoreiden palveluita
• Kaikkien sektoreiden palvelukäytön yhtäaikaisen
tutkimisen mahdollisuudet rekisteriaineistoilla olleet
heikot aineistojen saatavuudesta johtuen
2
3. Tarkastelussa perusterveydenhuollon
avosairaanhoidon eri sektoreiden käyttö
• Tarkoituksena selvittää:
• Kuinka julkisen sektorin, yksityisen sektorin ja
työterveyshuollon palvelujen käyttö jakautuu
työikäisessä väestössä?
• Miten yleistä on eri sektoreiden rinnakkais- ja
päällekkäiskäyttö?
• Miten eri sektoreiden käyttö ja käytettyjen sektoreiden
yhdistelmät eroavat tutkittavien tulotason ja
pääasiallisen toiminnan mukaan?
3
4. Käytössä ainutlaatuinen rekisteriaineisto
perusterveydenhuollon avopalvelujen käytöstä
• Yksilötason rekisteriaineisto vuodelta 2013
• Tiedot kaikkien sektoreiden terveyspalveluiden käytöstä
(pl. suun terveydenhuolto)
1. Tiedot Oulun kaupungin järjestämistä perusterveydenhuollon
avosairaanhoidon palveluista (julkiset palvelut)
2. Tiedot Kelan korvaamista yksityislääkäripalveluista
3. Työterveyshuollon palvelut: Oulun työterveys, Attendo,
Mehiläinen, Terveystalo
− työterveyshuollon käynnit saatu tiettävästi ensimmäistä kertaa koottua
yksilötason kattavaan rekisteriaineistoon;
nämä neljä tuottajaa kattavat käytännössä kentän)
• Taustatietoa: sukupuoli, ikä, veronalaiset vuositulot,
eri tulolajeista päätelty pääasiallinen toiminta,
lääkkeiden korvausoikeudet (~krooniset sairaudet)
4
5. Aineiston käsittely
• Työikäiset (25–64): 51 400 naista, 53 400 miestä
• Ikä vähintään 25, jotta opiskelijat rajautuvat pois ja
tulotieto luotettavaa
• Ikä korkeintaan 64, jotta ovat työikäisiä ja siten
voivat olla työterveyshuollon piirissä
• Erittelyjä pääasiallisen toiminnan ja tulotason
mukaan, erikseen naiset ja miehet
• Laskettu eri sektoreilla tapahtuneet kontaktit
kaikkiin ammattiryhmiin
• Myös erillisiä tarkasteluja koskien vain lääkärikäyntejä
• Laskettu mukaan kaikki kontaktit:
varsinaiset käynnit + puhelut ja nettikontaktit
5
7. Perusterveydenhuollon lääkäripalvelujen käyttö
eri sektoreilla, työikäiset oululaiset 2013
7
23
37
24
3314
11
4
1
6
3
20
112
16 3
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
NAISET MIEHET
Kaikkien sektoreiden käyttöä
Julkinen + yksityinen
Työterv.huolto + yksityinen
Työterv.huolto + julkinen
Vain yksityinen
Vain julkinen
Vain työterveyshuolto
Ei minkään sektorin käyttöä
8. Perusterveydenhuollon lääkäripalvelujen käyttö
eri sektoreilla, työikäiset oululaiset 2013
8
23
37
24
3314
11
4
1
6
3
20
112
16 3
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
NAISET MIEHET
Kaikkien sektoreiden käyttöä
Julkinen + yksityinen
Työterv.huolto + yksityinen
Työterv.huolto + julkinen
Vain yksityinen
Vain julkinen
Vain työterveyshuolto
Ei minkään sektorin käyttöä
Vain yksi
sektori
Kaksi
sektoria
Ei käyttöä
Kolme
sektoria
9. Kuva muuttuu, kun otetaan mukaan
kaikki käynnit (lääkäri- ja hoitajakäynnit yms.)
9
15
29
23
3418
15
2
1
12
7
17
102
110
4
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
NAISET MIEHET
Kaikkien sektoreiden käyttöä
Julkinen + yksityinen
Työterv.huolto + yksityinen
Työterv.huolto + julkinen
Vain yksityinen
Vain julkinen
Vain työterveyshuolto
Ei minkään sektorin käyttöä
10. Seuraavat tarkastelut: mukana kaikki käynnit
• Jatkotarkastelut: mukana kaikkien ammattiryhmien
käynnit ja kontaktit, koska lääkärien ja hoitajien
tehtävien välinen työnjako on erilainen eri sektoreilla
• yksityisellä sektorilla ei käydä hoitajalla, mutta julkisella
hoitaja voi tehdä osittain samaa työtä kuin lääkäri
10
11. Perusterveydenhuollon avopalveluiden eri
sektorien käyttö pääasiallisen toiminnan mukaan
11
11
23 18
27
12
44
51
15
24
37
30
44
22
69 67
29
33 4
3
3
2
4
3
23
46
9
4
4
12
4 5
348
20
40
43
56
25
22
18
7
20 42
35
10
15 16
15
2
6
3
3
1
4 4
2
1
1
1
1
1
1 1
1
15
3
5
6
9
2 2
12
8
4
5
5
12
2 2
7
22
22
7
6
3
11 10
17
11
18
5
4
11
6 6
101
6 8
4
5
3 3
2
0
2 3
1
3
0 1 19
17 16
9 13
6 7 10
3
9 9 6
10
2 3 4
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
Palkansaaja
Yrittäjä
Eläkkeellä
Työtön
Vanh./sair.
Opiskelija
Muu
Kaikki
Palkansaaja
Yrittäjä
Eläkkeellä
Työtön
Vanh./sair.
Opiskelija
Muu
Kaikki
Naiset Miehet
Kaikkien sektoreiden käyttöä
Julkinen + yksityinen
Työterv.huolto + yksityinen
Työterv.huolto + julkinen
Vain yksityinen
Vain julkinen
Vain työterveyshuolto
Ei minkään sektorin käyttöä
12. Perusterveydenhuollon avopalveluiden eri
sektorien käyttö tuloviidenneksen mukaan
12
30
15
8 8 9
15
51
33
24 20 21
29
3
16 34 35 33 23
5
17 39 49 51 34
42
26 8 5 3
18
31
27
13
7 4
15
3
2
2
2 3
2
1
1
1 1 1
14
15
17
14
8
12
3
8 11 9
6
7
6
10 19
25
34
17
5
6 8 10 16 104
4 1 1 1
2
1
2 1 0 0 19 12 11 10 9 10
4 6 5 4 3 4
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
I
II
III
IV
V
Kaikki
I
II
III
IV
V
Kaikki
Naiset Miehet
Kaikkien sektoreiden käyttöä
Julkinen + yksityinen
Työterv.huolto + yksityinen
Työterv.huolto + julkinen
Vain yksityinen
Vain julkinen
Vain työterveyshuolto
Ei minkään sektorin käyttöä
13. Taustatekijöiden vakiointi
• Kaikkien taustatekijöiden (ikä, krooniset sairaudet,
pääasiallinen toiminta ja tulotaso) yhtäaikainen
vakiointi ei muuttanut kokonaiskuvaa, joskin erot
ryhmien välillä vähän tasoittuivat
• Esimerkiksi:
• työttömien suuri palveluiden ulkopuolella olevien osuus ja
suuri julkista palvelua käyttäneiden osuus johtuivat osittain
eroista muissa taustatekijöissä (nuori ikä, pienet tulot)
• tuloryhmien erot ”vain julkinen” ja ”vain työterveyshuolto” -
luokkien osuuksissa olivat osittain mutta eivät kokonaan
yhteydessä eroihin pääasiallisessa toiminnassa
13
14. Aineiston haasteita
• Käyntitiedot on talletettu Oulu-aineiston osa-
aineistoihin viidellä erilaisella systeemillä
• julkinen + yksityinen + 3 * työterveyshuolto
tietojen yhteensovittaminen hankalaa
• Kaikista osa-aineistoista ei ole erotettavissa selkeästi
vain varsinaisia vastaanottokäyntejä vaan mukana
voivat olla esim. puhelinsoitot
• selkeintä laskea käyntien sijaan, onko ollut kontakteja eri
sektoreille
• Kaikista aineistoista ei ole myöskään samalla
tarkkuudella erotettavissa eri ammattiryhmien kontaktit
• selkeintä laskea, onko ollut kontakteja minkä tahansa
ko. sektorin ammattiryhmiin14
15. Tulosten yhteenveto
• Työikäisillä työterveyshuolto oli ylivoimaisesti
käytetyin sektori, joko yksin tai yhdistettynä
yksityisiin palveluihin
• Työikäisistä oululaisista miehistä lähes 30 %, naisista 15 %
ei käyttänyt mitään perusterveyspalveluita vuoden aikana
• Etenkin palkansaajat ja hyvätuloiset käyttivät ainoastaan
työterveyshuoltoa tai sekä työterveyshuoltoa että yksityistä
mutta vain harvoin julkista
• Työttömät ja pienituloiset jäävät usein kokonaan
terveyspalveluiden ulkopuolelle
• Jos työtön tai pienituloinen käytti terveyspalveluita, ne
olivat useimmiten yksinomaan julkisen sektorin palveluita
15
16. Lopuksi
• Perusterveydenhuollon palveluiden käyttöä koskeva
rekisteritutkimus ollut hankalaa tai mahdotonta
• tietojärjestelmät olleet moninaisia ja vaikeasti yhteensopivia
ja työterveyshuollon yksilötason tietoja ei ole lainkaan ollut
käytössä
• Koko kentän kattava ongelma: sote-valmistelun
pohjana ei ole kunnollista tietopohjaa, pitkälti
kattavien ja luotettavien tutkimusaineistojen
puutteista johtuen
• Oulu-aineisto tarjoaa mahdollisuuden tarkastella
kaikkien sektoreiden käyttöä rekisteriaineistolla
16