Kohdennettujen kyselyjen rooliväestökyselyiden
täydentäjänä
• Postikysely tutkimusmuotona vaikeuksissa
• Kyselyt antavat kuitenkin sellaista tutkimusaineistoa,
jollaista esim. tilasto-, rekisteri- tai laadullisilla
aineistoilla on vaikea kerätä
• Huono-osaisuuden tutkimuksessa on jo pitkään
havaittu ongelmien kasautuminen tiettyihin ryhmiin
väestötason kyselyt menettävät tehoaan
sosiaalisiin ongelmiin vastauksia haettaessa
• Väestötason kyselyiden antamaa kuvaa voidaan
täydentää kohdennetuilla kyselyillä
2
3.
Esimerkkejä kohdennetuista kyselyistä:
•THL: Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut (HYPA)
• Erillisotokset yli 80-vuotiaista (käyntihaastattelut) ja lapsiperheistä
(postikysely)
• Ks. Esim. Vaarama, Moisio & Karvonen (toim.): Suomalaisten hyvinvointi
2010
• Niemelä & Saari (toim.): Huono-osaisten hyvinvointi Suomessa
• Työmarkkinatuen asiakkaat, vangit, oikeuspsykiatriset potilaat,
asunnottomat, ruokajonojen asiakkaat ja kristillisen päihdetyön asiakkaat
• Airio (toim.): Toimeentuloturvan verkkoa kokemassa
• Työmarkkinatuen asiakkaat, sairauspäivärahan enimmäismaksuajan
ylittäneet, lääkekustannusten vuotuisen omavastuun ylittäneet ja täyden
kansaneläkkeen saajat
3
4.
Subjektiivisen hyvinvoinnin mittaaminen
•”Kuunnellaan vastaajan omaa ääntä” vrt. esim.
pienituloisuus (alle 1 170 €/kk)
• Subjektiivisuus huono päätöksenteon mittari
• Yhteiskunnallisen toiminnan legitimiteetin kannalta tärkeä
• Subjektiivisuuden ”kehykset” usein epäselvät
• Miten hyvinvointi käsitteenä rajataan?
• Kuinka tyytyväinen olette nykyiseen elintasoonne?
• Kuinka helppoa toimeentulonne on nykyisillä tuloillanne?
• Kuinka onnellinen olette?
• Millainen on nykyinen terveydentilanne?
• Kuinka usein tapaatte tai olette muuten yhteydessä sukulaisiinne?
• Jne. jne.
4