Subjektiivisen hyvinvoinnin
mittaaminen ja kohdennetut kyselyt
Ilpo Airio, erikoistutkija
Kelan tutkimusosasto
Kohdennettujen kyselyjen rooli väestökyselyiden
täydentäjänä
• Postikysely tutkimusmuotona vaikeuksissa
• Kyselyt antavat kuitenkin sellaista tutkimusaineistoa,
jollaista esim. tilasto-, rekisteri- tai laadullisilla
aineistoilla on vaikea kerätä
• Huono-osaisuuden tutkimuksessa on jo pitkään
havaittu ongelmien kasautuminen tiettyihin ryhmiin
 väestötason kyselyt menettävät tehoaan
sosiaalisiin ongelmiin vastauksia haettaessa
• Väestötason kyselyiden antamaa kuvaa voidaan
täydentää kohdennetuilla kyselyillä
2
Esimerkkejä kohdennetuista kyselyistä:
• THL: Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut (HYPA)
• Erillisotokset yli 80-vuotiaista (käyntihaastattelut) ja lapsiperheistä
(postikysely)
• Ks. Esim. Vaarama, Moisio & Karvonen (toim.): Suomalaisten hyvinvointi
2010
• Niemelä & Saari (toim.): Huono-osaisten hyvinvointi Suomessa
• Työmarkkinatuen asiakkaat, vangit, oikeuspsykiatriset potilaat,
asunnottomat, ruokajonojen asiakkaat ja kristillisen päihdetyön asiakkaat
• Airio (toim.): Toimeentuloturvan verkkoa kokemassa
• Työmarkkinatuen asiakkaat, sairauspäivärahan enimmäismaksuajan
ylittäneet, lääkekustannusten vuotuisen omavastuun ylittäneet ja täyden
kansaneläkkeen saajat
3
Subjektiivisen hyvinvoinnin mittaaminen
• ”Kuunnellaan vastaajan omaa ääntä”  vrt. esim.
pienituloisuus (alle 1 170 €/kk)
• Subjektiivisuus huono päätöksenteon mittari
• Yhteiskunnallisen toiminnan legitimiteetin kannalta tärkeä
• Subjektiivisuuden ”kehykset” usein epäselvät
• Miten hyvinvointi käsitteenä rajataan?
• Kuinka tyytyväinen olette nykyiseen elintasoonne?
• Kuinka helppoa toimeentulonne on nykyisillä tuloillanne?
• Kuinka onnellinen olette?
• Millainen on nykyinen terveydentilanne?
• Kuinka usein tapaatte tai olette muuten yhteydessä sukulaisiinne?
• Jne. jne.
4
Empiirisiä esimerkkejä I: koettu
toimeentulo
5
Empiirisiä esimerkkejä IIa: Koetut
toimeentulo-ongelmat
6
Empiirisiä esimerkkejä IIb: Koetut
toimeentulo-ongelmat
7
Saadaanko subjektiivisilla arvioilla tutkittua tietoa
politiikan tarpeisiin?
Väestö Lääkekustannusten
ylittäjät
Sairauspäivärahan
maksukauden ylittäjät
Työmarkkinatuen saajat
Kansaneläke Kansaneläke Kansaneläke Työmarkkinatuki
/peruspäiväraha
Työeläke Työeläke Työkyvyttömyyseläke Toimeentulotuki
Opintotuki Työkyvyttömyyseläke Toimeentulotuki Asumistuki
8
Kysymys: Miten toimeentuloturvajärjestelmään kuuluvien etujen rahallista tasoa tulisi mielestänne kehittää?
(Eri väestöryhmien TOP3 ”tasoa nostettava” –kohteet):

Subjektiivisen hyvinvoinnin mittaaminen ja kohdennetut kyselyt

  • 1.
    Subjektiivisen hyvinvoinnin mittaaminen jakohdennetut kyselyt Ilpo Airio, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto
  • 2.
    Kohdennettujen kyselyjen rooliväestökyselyiden täydentäjänä • Postikysely tutkimusmuotona vaikeuksissa • Kyselyt antavat kuitenkin sellaista tutkimusaineistoa, jollaista esim. tilasto-, rekisteri- tai laadullisilla aineistoilla on vaikea kerätä • Huono-osaisuuden tutkimuksessa on jo pitkään havaittu ongelmien kasautuminen tiettyihin ryhmiin  väestötason kyselyt menettävät tehoaan sosiaalisiin ongelmiin vastauksia haettaessa • Väestötason kyselyiden antamaa kuvaa voidaan täydentää kohdennetuilla kyselyillä 2
  • 3.
    Esimerkkejä kohdennetuista kyselyistä: •THL: Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut (HYPA) • Erillisotokset yli 80-vuotiaista (käyntihaastattelut) ja lapsiperheistä (postikysely) • Ks. Esim. Vaarama, Moisio & Karvonen (toim.): Suomalaisten hyvinvointi 2010 • Niemelä & Saari (toim.): Huono-osaisten hyvinvointi Suomessa • Työmarkkinatuen asiakkaat, vangit, oikeuspsykiatriset potilaat, asunnottomat, ruokajonojen asiakkaat ja kristillisen päihdetyön asiakkaat • Airio (toim.): Toimeentuloturvan verkkoa kokemassa • Työmarkkinatuen asiakkaat, sairauspäivärahan enimmäismaksuajan ylittäneet, lääkekustannusten vuotuisen omavastuun ylittäneet ja täyden kansaneläkkeen saajat 3
  • 4.
    Subjektiivisen hyvinvoinnin mittaaminen •”Kuunnellaan vastaajan omaa ääntä”  vrt. esim. pienituloisuus (alle 1 170 €/kk) • Subjektiivisuus huono päätöksenteon mittari • Yhteiskunnallisen toiminnan legitimiteetin kannalta tärkeä • Subjektiivisuuden ”kehykset” usein epäselvät • Miten hyvinvointi käsitteenä rajataan? • Kuinka tyytyväinen olette nykyiseen elintasoonne? • Kuinka helppoa toimeentulonne on nykyisillä tuloillanne? • Kuinka onnellinen olette? • Millainen on nykyinen terveydentilanne? • Kuinka usein tapaatte tai olette muuten yhteydessä sukulaisiinne? • Jne. jne. 4
  • 5.
    Empiirisiä esimerkkejä I:koettu toimeentulo 5
  • 6.
    Empiirisiä esimerkkejä IIa:Koetut toimeentulo-ongelmat 6
  • 7.
    Empiirisiä esimerkkejä IIb:Koetut toimeentulo-ongelmat 7
  • 8.
    Saadaanko subjektiivisilla arvioillatutkittua tietoa politiikan tarpeisiin? Väestö Lääkekustannusten ylittäjät Sairauspäivärahan maksukauden ylittäjät Työmarkkinatuen saajat Kansaneläke Kansaneläke Kansaneläke Työmarkkinatuki /peruspäiväraha Työeläke Työeläke Työkyvyttömyyseläke Toimeentulotuki Opintotuki Työkyvyttömyyseläke Toimeentulotuki Asumistuki 8 Kysymys: Miten toimeentuloturvajärjestelmään kuuluvien etujen rahallista tasoa tulisi mielestänne kehittää? (Eri väestöryhmien TOP3 ”tasoa nostettava” –kohteet):