Oululaisten rahoituskanavat ylittävä palvelukäyttö.

1. Sitra, Kela ja Oulun kaupunki
Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö
Tiivistelmä
11.3.2015

2. 2
Tiivistelmä
 Tässä selvityksessä tarkasteltiin Oulun kaupungin, Kelan ja työterveyshuollon rahoituskanavat ylittävää palvelukäyttöä
− Palvelukäyttöä analysoitiin yhdistämällä Oulun kaupungin asukkaiden suoritteet ja kustannukset Oulun kaupungin, Kelan ja työterveyshuollon
henkilötason tiedoista vuodelta 2013
− Kokonaiskustannuksista kunta on suurin palveluiden rahoittaja (70 %), Kela ja kotitaloudet puolestaan rahoittavat 14 % ja 12 %, ja työterveydenhuollon
osuus on vain 4 %
 Eniten palveluita tarvitseva 10 % asukkaista kerryttää 74 % Oulun kaupungin, Kelan ja työterveyshuollon yhteiskustannuksista
− Kelan kustannukset ja työterveyshuollon kustannukset kohdistuvat osittain eri väestönosalle kuin kunnan kustannukset
− Merkittävimmät asiakasryhmät ovat aikaisempien tutkimusten mukaisesti vanhuspalveluiden asiakkaat, lastensuojelun asiakkaat, vammaispalveluiden
asiakkaat, päihde- ja mielenterveyspalveluiden asiakkaat, psykiatrisen erikoissairaanhoidon potilaat sekä somaattisen erikoissairaanhoidon potilaat.
Uutena ryhmänä nousee esiin paljon Kelan korvauksia saavat, joista selkeimpänä ryhmänä paljon lääkekorvauksia saavat.
 Monikanavainen rahoitus korostuu eniten palveluita tarvitsevalle 10 %:lle väestöä
− Eniten palveluita tarvitsevista jopa 65 % käyttää sekä kunnan että Kelan rahoituskanavaa, kun taas muusta väestöstä on vain 36% käyttää kunnan ja
Kelan rahoituskanavien yhdistelmää
 Eniten palveluita tarvitsevien asukkaiden Kelan kustannukset ovat lääkekustannusten lisäksi kuntoutusta, matkoja ja
vammaistukia; työterveyshuollon osuus puolestaan on pieni
− Eniten palveluita tarvitsevilla Kelan rahoitusosuus koostuu lääkkeistä (39 %), matkoista (6 %), kuntoutuksesta (18 %) ja vammaistuista (25 %).
Työterveyshuollon osuus muista kuin kunnan maksamista palveluista on vain 7 %.
− Muun väestön Kelan ja työterveyshuollon rahoitusosuus on tyypillisesti työterveyshuoltoa (46 %) lääkekorvauksia (27 %) hammashuollon (7 %) sekä
yksityislääkärivastaanottojen ja tutkimuksen ja hoidon korvauksia (7 %)
 Vain yhtä rahoituskanavaa ja siilomaista palvelujärjestelmää tarkastelemalla on vaarana, että kaikkia tekijöitä ei pystytä ottamaan
huomioon päätöksenteossa
− Esimerkiksi tehostetussa palveluasumisessa asuvan vanhuksen ja pitkäaikaishoivassa asuvan vanhuksen vuosikustannuksen ero kutistuu 25 prosentista
13 prosenttiin, kun huomioidaan pelkkien suorien kustannusten sijaan kaikki kunnan ja Kelan kustannukset

3. 3
Tässä selvityksessä tarkasteltiin Oulun kaupungin, Kelan ja
työterveyshuollon rahoituskanavat ylittävää palvelukäyttöä
Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset Oulussa 2013
(yht. 645,3 M€, 3198 € / asukas)
 Tässä selvityksessä analysoitiin rahoituskanavat ylittävää
palvelukäyttöä yhdistämällä Oulun kaupungin asukkaiden
suoritteet ja kustannukset Oulun kaupungin, Kelan ja
työterveyshuollon henkilötason tiedoista vuodelta 2013
− Kaupungin maksamista palveluista mukana perusterveydenhuolto,
erikoissairaanhoito, vanhuspalvelut, sosiaalipalvelut
− Kelan maksamista palveluista ja etuuksista mukana
sairaanhoitovakuutuksen alaiset etuudet sekä työtulovakuutuksen
alaisista etuuksista sairauspäiväraha ja kuntoutusraha
− Työterveyshuollon palveluista on mukana lääkäri- ja hoitajakäynnit,
diagnostiikan kustannukset sekä erikoislääkärikonsultaatiot
− Kaikista palveluista on kerätty lisäksi tieto asiakasmaksuista sekä
asiakkaan omavastuuosuudesta
− Mukana ei ole YTHS:n palveluita eikä lakisääteisen
tapaturmavakuutuksen kautta maksettuja palveluita
 Selvityksen rajaukset
− Kustannuksiin otettiin mukaan suorat sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelut sekä palveluita korvaavat etuudet (esim. omaishoidon tuki)
− Työterveyshuollon kustannuksissa on mukana sekä Kelan että
työnantajien maksama osuus
− Asiakkaan itse maksamat kustannukset eivät ole mukana asiakkaan
kokonaiskustannuksen määrittämisessä
− Kunnan toimeentulotukea, Kelan työtulovakuutuksen alaisia etuuksia,
työttömyyspäivärahaa ja muuhun kuin palveluasumiseen myönnettyä
asumistukea ole huomioitu analyysissa
Tutkimuksen toteutus
452,8 M€
(70%)
2244
€/asukas)
88,0 M€
(14%)
436 €/asukas
28,8 M€ (4%) 143 €/asukas
75,7 M€
(12%)
375 €/asukas
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
Kotitaloudet
Työterveys
Kela
Kunta

4. 4
Eniten palveluita tarvitseva 10% asukkaista muodostaa 74%
kunnan, Kelan ja työterveyshuollon yhteenlasketuista
kustannuksista
74%
80% 81%
78%
12%
10% 10% 20%6%
4% 4%
2%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
Kaikkien
rahoituskanavien
kokonaisuus
Kunnan kustannukset Kelan kustannukset Työterveyden
kustannukset
90-100%
80-90%
70-80%
60-70%
50-60%
40-50%
30-40%
20-30%
10-20%
Eniten ko. rahoituskanavan
palveluja tarvitseva 10%
asukkaista
Kunnan sote-kustannuksista 80% on eniten kunnan palveluita tarvisevien asiakkaiden kustannuksia
Asukasryhmien eri rahoituskanavista saaman kustannuksen osuus (%) rahoituskanavan kokonaiskustannuksesta
Kustannukset eivät sisällä asiakkaan itse maksamaa osuutta
Kun kunnan kustannuksiin lisätään
Kelan ja työterveyden kustannukset,
kustannuskertymä loivenee – Kela ja
työterveyshuolto kohdistavat osan
kustannuksistaan eri väestönosalle kuin
kunta
Työterveyden kustannuskertymä
poikkeaa muista – työterveyden piirissä
on rajoitettu osa kuntalaisista, jolloin
pienempi määrä asukkaita kerryttää
kaikki kustannukset

5. 5
33%
8%
17%
5%
6%
24%
2%
3%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
Muut
Lääkekorvaukset yksin ylittävät kalliin rajan
Kalliit somaattiset potilaat (somaattinen
erikoissairaanhoito vähintään 3000€)
Psykiatristen palveluiden asiakkaat (ei sos.
palveluita tai päihdepalveluita)
Päihde- ja mielenterveyspalveluiden asiakkaat
Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat
Lastensuojelun asiakkaat
Vanhuspalveluiden asiakkaat
”Terveydenhuollon
asiakkaat, jotka eivät
sosiaalipalveluissa”
36 % kustannuksista
”Sosiaalipalvelu-
asiakkaat”***
64 % kustannuksista
Keitä nämä eniten palveluita tarvitsevat 10 % väestöstä ovat?*
Eniten palveluita tarvitsevan 10 % kokonaiskustannusten jakautuminen**
* Huom: kattaa 74 % Oulun, Kelan ja työterveyshuollon kustannuksista. Asiakkaan maksama osuus ei ole mukana kustannuksissa.
** Kukin asukas on luokiteltu vain yhteen ryhmään, jotta kenenkään kustannuksia ei laskettaisi kahteen kertaan. Mikäli asukas palvelunkäyttönsä puolesta kuuluisi
useampaan ryhmään, on hänet luokiteltu listalla alimpaan mahdolliseen ryhmään. Päihdepalveluiden asiakkailla on voinut olla myös psykiatriaa, mutta psyk. esh:n
asiakkailla ei ole päihdepalveluita, Vastaavasti ryhmä ”kalliit somaattiset potilaat” sisältää vain ne potilaat, jotka eivät ole sosiaalipalveluiden tai mielenterveyspalveluiden tai
psykiatrian asiakkaita.
***Sosiaalipalveluiden asiakkaiksi luokiteltujen asukkaiden kokonaiskustannukset koostuvat sekä sosiaali- että terveyspalveluiden käytöstä

6. 6
0 palvelua
9%
1 palvelu
27%
2 palvelua 5%
2 palvelua
36%
3 palvelua
17%
3 palvelua
19%
4 palvelua
24%
4 palvelua 6%
5 palvelua
21%
6 palvelua
15%
7 palvelua
9%
8 palvelua 5%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
Kallein 10 % Muut asukkaat
Eniten palveluita tarvitsevat käyttävät useaa palvelusiiloa
Väestön jakautuminen eri tyyppisten palveluiden käytön lukumäärän mukaan*
* Eri palvelutyypeiksi on laskettu: Vanhusten asumispalvelut, kotona asumisen tukeminen, terveyskeskuksen vuodeosasto, avoterveydenhuolto (sisältäen mm. pth-avopalvelut, päivystyksen ja
kaupungin oman erikoissairaanhoidon), mielenterveys- ja päihdepalvelut, sosiaalitoimen asumispalvelut, lastensuojelun palvelut, sosiaalitoimen etuudet (poislukien toimeentulotuki), kelan
palvelua korvaavat etuudet, Kelan korvaama kuntoutus, Kelan korvaamat sairaanhoitovakuutuksen alaiset etuudet (pl. kuntoutus), työterveys, sairaanhoitopiirin psykiatriset erikoisalat, ja lisäksi
sairaanhoitopiirin somaattisen erikoissairaanhoidon kaikki erikoisalat omina palveluinaan
Eniten palveluita tarvitsevat 10 %
käyttävät keskimäärin 4,9 palvelua tai
etuutta
Muut kunnan asukkaat käyttävät
keskimäärin 1,9 palvelua tai etuutta
Perinteinen siiloutuneisiin
erikoistuneisiin palveluihin perustuva
palvelujärjestelmä palvelee heikosti
valtaosan kustannuksista kerryttäviä
asukkaita
(keskiarvo 4,9) (keskiarvo 1,9)

7. 7
Enemmän palveluita tarvitsevien palveluita rahoittavat
tyypillisimmin sekä kunta että Kela
Eniten palveluja tarvitsevien ja muiden oululaisten käyttämät rahoituskanavat
Jos asiakkaan kokonaiskustannuksista vähintään 95 % on yhdeltä rahoittajalta, on hänet merkitty yksin tämän rahoittajan asiakkaaksi. Kaikki oululaiset asukkaat on jaettu ryhmiin heidän
kokonaiskustannustensa suuruuden perusteella. Kokonaiskustannukset muodostuvat kunnan maksamista palveluista, Kelan maksamista palveluista ja työterveyden kustannuksista. Ne eivät
sisällä asiakkaan itse maksamaa osuutta. Vähiten kustannuksia omaavien oululaisten (kallein 90-100%) joukossa suurin osa ei ollut käyttänyt ollenkaan palveluita.
14 % 12 %
51 %
24 %
7 %
34 %
32 %
9 %
9 %
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
Eniten palveluita tarvitseva 10% Muu 90%
Ei palveluja
Työterveys
Kela
Kunta
Kela ja työterveys
Kunta ja työterveys
Kunta ja Kela
Kaikki kolme
Eniten palveluja tarvitsevista asukkaista
65 % on käyttänyt vähintään kahta
rahoituskanavaa
Yhtä rahoituskanavaa käyttäneet ovat
käyttäneet kunnan palveluita
Lopulla 90 % kuntalaisista palvelukäyttö
keskittyy yhteen rahoituskanavaan.
54 % heistä on käyttänyt korkeintaan
yhtä kanavaa.
Vähän palveluita käyttävien palvelut tulevat tyypillisesti yhdestä rahoituskanavasta
N = 20178 N = 181 610
420,1 M€
74 % kokonais-
kustannuksesta
149,1 M€
26 % kokonais-
kustannuksesta

8. 8
Kelan kustannuksista vammaisetuudet ja kuntoutus korostuvat
paljon palveluita tarvitsevilla asukkailla
39%
27%
4%
7%
3%
6%
17%
6%
25%
5%
7%
46%
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Eniten palveluita tarvitseva
10%
Muu 90 %
Työterveys
Kelan palvelua korvaavat etuudet
Eläkkeensaajan asumistuki
palveluasumiseen
Vammaistuet
Erityishoitoraha
Kelan sairaanhoitovakuutuksen
alaiset etuudet
Kuntoutus
Matkat
Tutkimus ja hoito
Hammaslääkärit
Yksityislääkärit
Lääkkeet
Vähän palveluita käyttävillä korostuvat työterveys sekä yksityislääkärit, tutkimus ja hoito
Kelan maksamien palveluiden ja etuuksien sekä työterveyshuollon kustannusten osuus asukasryhmissä
Kaikki oululaiset asukkaat on jaettu ryhmiin heidän kokonaiskustannustensa suuruuden perusteella. Kokonaiskustannukset muodostuvat kunnan maksamista palveluista, Kelan maksamista
palveluista ja työterveyden kustannuksista. Ne eivät sisällä asiakkaan itse maksamaa osuutta. Vähiten kustannuksia omaavien oululaisten (kallein 90-100%) joukossa suurin osa ei ollut käyttänyt
ollenkaan palveluita.
Kustannus keskimäärin
Kela: 2978 €
Työterveys: 224 €
Kustannus keskimäärin
Kela: 153 €
Työterveys: 133 €
Eniten palveluita tarvitsevilla asukkailla
kustannuksissa korostuvat lääkkeet (39 %) ja
vammaisetuudet (25 %), kuntoutus (17 %)
sekä matkat (6 %).
Työterveyshuollon osuus on pieni.
Muilla kuntalaisilla työterveyshuolto kattaa
lähes puolet (46%) Kelan ja työterveyshuollon
yhteenlasketuista kustannuksista.
Lääkkeet ovat tässäkin ryhmässä merkittävin
Kelan kustannuskokonaisuus. Vammaistukien
ja kuntoutuksen osuus sen sijaan on pieni.

9. 9
53 497 €
40 289 €
3 691 €
4 089 €
0 €
10 000 €
20 000 €
30 000 €
40 000 €
50 000 €
60 000 €
70 000 €
Pitkäaikaishoiva Teh.palv.as.
Kela: Palvelua korvaavat
etuudet
Kela:
Sairaanhoitovakuutuksen
alaiset etuudet
Sosiaalitoimen etuudet
(pl.toimeentulotuki)
Kotona asumisen tukeminen
(KO)
Terveyskeskuksen
vuodeosasto (VO)
Somaattinen
erikoissairaanhoito (SE)
Avoterveydenhuolto (sis.
kunnan esh)
Vanhusten asumispalvelut
(VA)
Tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaishoivan välinen kustannusero
pienenee merkittävästi, kun huomioidaan asukkaiden muu
palvelukäyttö sekä Kelan maksamat tuet
Vähintään 10 kuukautta ympärivuorokautisen palvelun piirissä olleiden
kustannusjakauma (€/asiakas)
Tehostettu palveluasuminen näyttää
pitkäaikaishoivaa merkittävästi edullisemmalta
vain, jos vertaillaan vain ympärivuorokautisen
palvelun kustannusta
Tarkastelussa mukana yli 75-vuotiaat palveluita käyttäneet. Pitkäaikaishoiva-asiakkaalla kustannukseen sisältyy hoito, huolenpito, asuminen ja ruoka. Tehostetussa palveluasumisessa
kustannukseen sisältyy hoito ja huolenpito, mutta asiakas maksaa erikseen vuokran ja ruuan sekä on terveysaseman asiakas. Tehostetun palveluasumisen asiakkaissa ei ole mukana niitä,
jotka ovat saaneet palvelusetelin. Palvelusetelin kustannus kunnalle on pienempi kuin oman tai ostetun tuotannon palveluasumisen, sillä se ei kata asumisvuorokauden hintaa kokonaan.
Tehostetun palveluasumisen nettokustannus
on 25 % alle pitkäaikaishoivan
nettokustannusten
Tehostetun palveluasumisen vuosikustannus
on 17 % alle pitkäaikaishoivan
vuosikustannusten, jos huomioidaan kunnalle
aiheutuvat kustannukset kaikista kunnan
maksamista palveluista
Tehostetun palveluasumisen vuosikustannus
on 13 % alle pitkäaikaishoivan
vuosikustannusten, jos huomioidaan kunnalle
aiheutuvien kustannusten lisäksi myös Kelalle
aiheutuvat kustannukset
N=343
N=345
58 799 €
50 977 €

10. 11
Johtopäätökset
 Koska vain 10% väestöä kerryttää valtaosan yhteiskunnan maksamista sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista, on tämän
10%:n palveluiden parempi koordinaatio ja ennaltaehkäisy kriittistä
 Ensisijaisesti palveluiden parempaa koordinaatiota ja ennaltaehkäisyä tulisi toteuttaa jo nykyisellään kunnan rahoitusvastuun alle
kuuluvissa palveluissa (erikoissairaanhoito-perusterveydenhuolto-sosiaalipalvelut)
− Vaikka erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut kuuluvat saman rahoituskanavan alle, toimivat ne siiloina, joiden välillä hoitoketjujen
hallinta ja kustannusten seuranta on haastavaa
 Palveluiden koordinointi ja ennaltaehkäisy on kuitenkin haastavaa myös monikanavaisen rahoitusjärjestelmän päätöksenteon
hajanaisuuden ja tiedon läpinäkyvyyden puutteen vuoksi
− Päätöksenteko asiakkaalle tarjottavista palveluista on hajautunut monelle taholle, jotka eivät välttämättä tiedä toisistaan
− Asiakasta kulloinkin palveleva asiantuntija ei aina tiedä, mitä kaikkia palveluita asiakas on saanut, etenkin, jos hän käyttää montaa eri palvelua. Tällöin on
vaikea suunnitella palvelukokonaisuutta. Myöskin ne asiakkaat, joilla on kohonnut riski joutua raskaimpiin palveluihin, saattavat jäädä tunnistamatta, kun
kaikki tieto riskitekijöistä ei välttämättä välity.
 Rahoituskanavien yhdistäminen palvelisi erityisesti eniten palveluita käyttävien asiakasryhmien tarpeita, ja tästä näkökulmasta
kriittisiä olisivat Kelan lääkekorvausten, kuntoutuksen, matkojen ja vammaistukien yhdistäminen yhdeksi rahoituskanavaksi
− Eniten palveluita käyttävistä yli 60 % on saanut palveluita sekä kunnan että Kelan maksamana. Kelan maksama osuus koostuu etupäässä
lääkekorvauksista, kuntoutuspalveluista sekä vammaistuista.
 Työterveyshuolto ja Kelan korvaamat yksityislääkäri-, hammaslääkäri- sekä tutkimus- ja hoitopalvelut kohdistuvat pääasiallisesti
siihen 90% asukkaista joka käyttää vain 26 % palveluista ja joiden palvelukäytön koordinointi ei ole yhtä kriittistä
− Nämä asiakkaat käyttävät keskimäärin vain 1,9 palvelua, joten heille ei muodostu merkittäviä kunnan sektorit tai rahoituskanavat ylittäviä
palvelukokonaisuuksia