THL:n tutkimuspäällikkö Liina-Kaisa Tynkkysen esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" kertoi siitä, miltä suomalainen perusterveydenhuolto näyttää verrattuna muiden maiden vastaaviin järjestelmiin.

1. Suomalainen
perusterveydenhuolto
kansainvälisessä vertailussa
Liina-Kaisa Tynkkynen, FT, dosentti
Tutkimuspäällikkö, THL

2. Alma Atan julistus 1978
perusterveydenhuollosta
1. merkittäviä vaikutuksia koko väestön terveydentilan
kohentamisessa ja terveyden jakautumisen
oikeudenmukaisuuden lisäämisessä
2. välttämätöntä terveydenhuoltoa
3. kaikkien yksilöiden ja yhteisöjen saavutettavissa ja joka tukee
heidän täysipainoista osallistumista
4. palvelujärjestelmän ensimmäinen taso, jolla yksilöt, perheet ja
yhteisöt pääsevät kosketuksiin kansallisen
terveydenhuoltojärjestelmän kanssa.
Source: https://www.who.int/teams/social-determinants-of-health/declaration-of-alma-ata

3. Primary health care vs. primary care
Perusterveydenhuolto
primary health care
• Universaalit, kattavat, integroidut palvelut
• Moniammatillisuus
• Ensisijainen terveydenhuolto (primary care) sekä
kansanterveystyö
• Yhteisö- ja väestöorientaatio
• Monialaiset politiikat ja toimenpiteet, joilla pyritään
ongelmien varhaiseen hoitamiseen ja ennaltaehkäisyyn
sekä vaikuttamaan terveyden määrittäjiin yksilö ja
väestötasolla
• Yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen sitouttaminen ja
voimaannuttaminen osallisuuden ja omahoidon
edistämiseksi
Ensisijainen terveydenhuolto
primary care
• Yleislääkärin tarjoamaa, helposti saavutettavaa
terveydenhuoltopalvelua
• Hoidon jatkuvuus ja kokonaisvastuu
• Ihmislähtöistä ei diagnoosilähtöistä hoitoa
• Potilaiden valikoitumattomuus
• Gate keeping

4. Source: How to enhance the integration of primary care and public health?:
approaches, facilitating factors and policy options
Suomessa monet
”public health-
toiminnot” kiinteä osa
perusterveydenhuoltoa

5. OMENA vai “OMENA”?
Terveysjärjestelmät ovat erilaisia – vertailu on hankalaa
Primary care & primary health care osalta myös jokseenkin vanhentunutta

6. “Diversities among
European primary care
systems are related to the
specific cultural and
historical backgrounds of
each nation, which have
had a notable influence on
the design of their health
care systems”
(Kringos et al. 2015)

7. Elements of diversity:
three types
“PUBLIC HIERARCHICAL NORMATIVE”
• Primary care has a central place in the health care system
• Run by the state rather than by professionals
• Governed by decentralized authorities, for example regions, and which consist of multidisciplinary teams
with usually salaried GPs.
• Examples are Finland, Lithuania, Portugal, Spain and Sweden
“PROFESSIONAL HIERARCHICAL GATEKEEPER”
• GPs are the cornerstone and usually in a gatekeeping role.
• Primary care professionals are also often accountable for the management of resources used for health
care.
• Moreover, the remuneration system of professionals is generally mixed, including capitation mixed with
fee for services, in a self-employed position.
• Examples are Estonia, Poland, the Netherlands, Denmark, Slovenia and the United Kingdom.
“FREE PROFESSIONAL NON-HIERARCHICAL”
• Health professionals try to organize primary care delivery independently, at least without strong
regulation from the state or health insurance fund.
• The model has put emphasis on patients’ and professionals’ freedom, meaning the absence of a list
system or gatekeeping and professionals having a self-employed status.
• Primary care professionals work alongside each other, in “silos”, rather than in a cooperation.
• Examples are Austria, Belgium, France, Germany and Switzerland.

8. Suomalaisen perusterveydenhuollon
ominaispiirteitä
• Yksiköt verrattain suuria
• Työntekijät työsuhteessa
• Moniammatillinen työ
• Hoitajilla ja muilla ammattilaisilla
merkittävä rooli
• Hoidettavien sairauksien ja toimenpiteiden
kirjo laaja
• Perusterveydenhuollon tehtäviä
toteutetaan vastaanottotoiminnan
yhteydessä
• Ennaltaehkäisevän työn rooli ollut
perinteisesti merkittävä

9. Suomalaisen perusterveydenhuollon
ominaispiirteitä
• Yleislääketieteen
erikoislääkäreiden osuus
lääkäreistä verrattain pieni
• Lääkärit kirjoittavat myös paljon
erilaisia todistuksia
• Ihmisen vapaus valita oma
(yleis)lääkärinsä verrattain
heikko
• Hoidon jatkuvuudessa ongelmia
• Hoidon saatavuudessa
ongelmia

10. Finland
Building primary care in a
changing Europe: case
studies (2015)
https://apps.who.int/iris/handle/10665/330346

12. Pohjoismaista vertailua
Larsen et al. (2020)
• Ruotsi, Suomi, Islanti nojaavat terveyskeskusmalliin –
palveluiden kirjo vaihtelee
• Yleislääkärimallit Tanskassa ja Norjassa
• Yleisellä tasolla suomalaiset terveyskeskukset
tarjoavat kattavammin erilaisia palveluita kuin
terveyskeskukset muissa Pohjoismaissa
• Suomessa terveyskeskukset hoitavat suurimman
osan asiakkaiden terveystarpeista, arviolta vain 5%
vierailuista etenee lähetteeseen
erikoissairaanhoitoon.
• Vapaus valita oma lääkäri keskeistä
yleislääkärimalleissa

13. Eurooppalainen
vertailu
Saavutettavuuden, jatkuvuuden ja
koordinaation osalta Suomi keskikastia
Disclaimer:
• Tiedot vanhoja
• Luotettavuus?
Lähde: Kringos et al. 2015

14. State of Health in the EU · Suomi · Maan terveysprofiili
2021

15. Suomessa pääkaupunkiseudun perusterveydenhuollon laatu on
parantunut, joskin vasta lähelle pohjoismaisten verrokkiensa
(Tukholman ja Kööpenhaminan) tasoa.
LÄHDE: Satokangas M, Arffman M, Agerholm J, Thielen K, Ørsted Hougaard C, Andersen I, Burström B & Keskimäki I

16. 1) erityisesti ≥75-vuotiaiden
VOS-jaksojen määrät ovat
koko ajan Tukholmaa ja
Kööpenhaminaa suurempia
2) yksinasuminen ei yhdisty
suomalaisten naisten osalta
suurempaan VOS-jaksojen
ilmaantuvuuteen (toisin kuin
muualla)
LÄHDE: Satokangas M, Arffman M, Agerholm J, Thielen K, Ørsted Hougaard C, Andersen I, Burström B & Keskimäki I

17. Terveydenhuollon
keinoin
vältettävissä
oleva
kuolleisuus
Lähde:
OECD
State
of
Health
at
the
EU
–
Suomi,
2019

18. Monessa maassa samanlaisia
haasteita kuin meillä
• Suuntaus kohti moniammatillisempaa työskentelyä ja suurempia yksiköitä
(vrt. Keski-Euroopan solo-practices)
• (Nuorten) lääkäreiden halu toimia osana ryhmää huomioitava myös
koulutuksessa
• Hoidon jatkuvuus huolenaiheena muissakin (Pohjois)maissa
• Erilaiset listautumismallit yleisesti käytössä
• Keskustelussa myös muut jatkuvuuden ”lajit” (tiedon jatkuvuus, tiimiin
liittyvä jatkuvuus, maantieteellinen jatkuvuus)

19. Järjestelmien
kattavuus
• Mikä väestö katetaan?
• Millaisia palveluja
rahoitetaan?
• Asiakasmaksujen
osuus?

20. SUOMESSA ENSISIJAISEN HOIDON
PIIRIIN VOI HAKEUTUA NELJÄSTÄ
ERI OVESTA - OVISTA VAIN YKSI
AUKEAA KOKONAAN KAIKILLE
UNIVERSAALI, VERORAHOITTEINEN
JÄRJESTELMÄ: Kunnat/hyvinvointialueet ovat
vastuussa riittävien sote-palveluiden järjestämisestä
asukkailleen.
YKSITYISET PALVELUT:
Sairausvakuutuksesta korvataan mm. yksityisten
palveluiden käyttöä + hoito/diagnostiikka yksityisellä
sektorilla, reseptilääkkeet, kuntoutus, matkat ym.
Yksityisiä palveluja rahoitetaan myös yksityisillä
vakuutuksilla. Myös esim. kolmannensektorin
toiminta (mm. paperittomien klinikat)
TYÖNANTAJIEN JÄRJESTÄMÄ
SAIRAANHOITO: Työnantajien on järjestettävä
ennaltaehkäisevä työterveyshuolto, mutta iso osa
työnantajista on päättänyt järjestää työntekijöilleen
ainakin jonkinasteiset terveydenhuollon
avosairaanhoidon palvelut.
KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN
TERVEYDENHUOLTO: YHTS järjestää
ensisijaisen terveydenhuollon palvelut
korkeakouluopiskelijoille
https://gratisography.com/

21. Manderbacka, Aalto, Kestilä, Muuri ja Häkkinen. 2017. Eriarvoisuus somaattisten terveyspalvelujen saatavuudessa.
THL/tutkimuksesta tiiviisti. 21

22. Perusterveydenhuollon tulisi olla
”koko kansan palvelu”
• Ensisijaisen hoidon saatavuus
Suomessa heikommalla tasolla kuin
esimerkiksi muissa Pohjoismaissa (pl.
Islanti) tai EU:ssa keskimäärin
• Työikäiselle ja maksukykyiselle
väestölle tarjolla mahdollisuus hakeutua
hoitoon myös muista kuin
terveysaseman ovesta
• Yksityisten vakuutusten osuus
ensisijaisessa hoidossa merkittävä(?)
• Järjestelmien rinnakkaiskäyttö
kansainvälisesti verrattain ainutlaatuista

23. | 23 Source: Finanssiala 2021
0
200000
400000
600000
800000
1000000
1200000
1400000
2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 6/30/2020
VPHI in Finland, number of policies, 2009-6/2020
Children Adults/individual Adults/employer

24. Korona ja Suomen
perusterveydenhuollon resilienssi
• Koronakriisin kehystys Suomessa(kin)
voimakkaasti terveydenhuoltoon
keskittyvä – kriisin hallinta siirrettiin
varhaisessa vaiheessa
terveydenhuoltosektorille.
• Vahvuutena ollut hierarkkinen ja
hajautettu perusterveyden-
huoltojärjestelmä: lisärahoitukselle ja
ohjaukselle oli (jonkinlaiset) rakenteet
olemassa, paikallistuntemus alueella
hyvä.
• Paikallisuuden vahvuutta ei kuitenkaan
pystytty täysimääräisesti hyödyntämään
– yhteys paikallisen ja kansallisen tason
välillä ei toiminut.

25. Korona ja Suomen
perusterveydenhuollon resilienssi
• Perusterveydenhuolto pystyi nopeasti
muokkaamaan toimintaansa.
• Alussa hyödynnettiin tuttuja rakenteita ja
toimintamalleja, joita välittömästi ja
jatkuvasti muokattiin.
• Perustason palveluissa pyrittiin
rakentamaan holistinen käsitys sekä
alueen väestön tarpeista ja tilanteesta
että kriisistä ja muokkaamaan
toimintaa sen mukaisesti.
• Johtajat tasapainoilivat myös pandemian
hallinnan ja muiden palveluiden välillä
sekä väestön tarpeiden ja henkilöstön
tarpeiden välillä.

26. Sote-
uudistuksessa
oltava hereillä
• Osataanko ajatella systeemisesti?
• Resurssien jakaminen: mitkä arvot ja minkä
väestönosan tarpeet edellä?
• Rinnakkaiset järjestelmät ensisijaisessa
hoidossa säilyvät
• Kuntien ja hyvinvointialueen välisen
yhteyden rakentaminen terveyden ja
hyvinvoinnin edistämisessä,
moniammatillisessa yhteistyössä,
kriisivarautumisessa…?

27. Sote-uudistus
seuraavana
shokkina
• Sote-uudistuksen valmistelu ja
toimeenpano osin päällekkäin
korona-pandemian kanssa
haastaa perusterveydenhuollon
aiheuttaa kumulatiivista stressiä
niin työntekijöille kuin johtajille
• Varautuminen erilaisiin
järjestelmän kriisiytymisiin
uudistuksen toteutuksen
suhteen?

28. Yhteenvetona
• Järjestelmä on eriarvoinen, vastoin omaa tavoitettaan
(myös sote-uudistuksen ”yhdenvertaiset palvelut”-
tavoite)
• Suomalaisessa järjestelmässä ensisijaisen hoidon
osalta neljä eri hoitoon hakeutumisen väylää, mikä on
kansainvälisesti poikkeuksellista
• Suomalainen perusterveydenhuolto
kansainvälisesti vertaillen edistyksellinen laaja-
alaisuutensa ja moniammatillisuutensa osalta 
näkyy laadussa ongelmista huolimatta?
• Hoidon jatkuvuus suuri haaste, johon herätty myös
muissa (Pohjois)maissa.
• Suomessa odotusajat perusterveydenhuoltoon
poikkeuksellisen pitkiä.

29. KIITOS!
LIINA-KAISA.TYNKKYNEN(a)THL.FI
Esityksen koostamiseen ovat osallistuneet tutkijat Soila Karreinen ja Marjaana Viita-aho
Kiitokset: Markku Satokangas ja SIA-hanke, Päivikki Koponen, Anu Niemi