Markku Laatu ym. Perustulon kannatus Suomessa. Esitys Sosiaalipoliitikan päivillä 22.10.2015.

1. Perustulon kannatus Suomessa
Ilpo Airio & Olli Kangas & Karoliina Koskenvuo & Markku Laatu
Kelan tutkimusosasto
Sosiaalipolitiikan päivät 22.10.2015

2. Perustuloa koskeva keskustelu Suomessa
• Laajempaa ajoittaista kiinnostusta 1980-luvulta
lähtien
• Erit. pienpuolueet ja kansalaisliikkeet
suosiollisempia; suuremmat puolueet ja
työmarkkinajärjestöt nihkeämpiä. Myös monet
sosiaalipolitiikan asiantuntijat olleet asian suhteen
varovaisia (Perkiö 2013, 235)
2

3. Syitä varovaisuuteen:
• Polkuriippuvuus: suurilla puolueilla,
työmarkkinajärjestöillä ja asiantuntijoilla ollut
merkittävä rooli syyperusteisen sosiaaliturvan
rakentajina  koiran on vaikea päästä karvoistaan
• Perusturvan pitkä polku vienyt kohti
köyhyyspolitiikkaa (toimeentulotukiriippuvuutta) ja
turvan vastikkeellisuutta
• Kansaneläkkeen marginalisoitumisen jälkeen jäljellä
vain yksi vahvaa universalismia edustava etuus:
lapsilisä (ks. Julkunen 2006) Myös takuueläke
maksetaan vain tietyn eläketulorajan alle jääville (vrt.
negat. tulovero)3

4. Osasyynä varovaisuuteen useat mahdolliset
perustulovariaatiot:
• Perusmuodossa perustarpeet tyydyttävä vastikkeeton
rahasuoritus. Maksetaan säännöllisesti jokaiselle maassa
asuvalle ilman tuen tarpeen harkintaa. Korvaa muun
perusturvan
• Osittainen perustulo kattaa vain osan kohtuulliseksi
katsottavasta perusturvasta (lisätukena jonkinlainen
syyperustainen sos.turva)
• Negatiivinen tulovero (M. Friedman) on verotettavan tulon
alarajan alle jääville pienituloisille maksettava tulotuki
(lopputulos sama kuin perustulossa)
• Osallistumistulo (A. Atkinson) enemmän tai vähemmän
kohdennettu sekä työntekoon/sen vastaanottovelvollisuuteen
sidottu tuki
• Kansalaispalkka = osallistumistulo
• Joku muu?4

5. … ja niiden mahdolliset vaikutukset:
• palkkatyön teettämiseen (mm. työsuhteiden laatuun) ja
vastaanottamiseen
• itsensätyöllistäjänä toimimisen houkuttelevuuteen
• epävirallisen työn tekemiseen.
• opiskeluun
• muuhun sosiaaliturvaan
• verotukseen
• sosiaaliturvainstituutioiden (yhteis)toimintaan ja asiakkaiden
asiointiprosesseihin
• yksilön syrjäytymiseen/yhteiskunnalliseen osallistumiseen
• oikeuksien toteutumiseen
• itsemääräämisoikeudet
• pääsy sos.oikeuksiin (mm. sos.turvan alikäyttäjät)
• talouskasvuun
jne.5
(esim. jos suurempi kuin nyk.
opintoraha tai kotihoidon tuki)

6. • Osa voittaa ja osa joutuu maksajaksi
• Riippuu konkreettisesta perustulomallista
• Vaikutusten kohdentumiseen liittyvät epäselvyydet
ja asiaan liittyvät intressit mahdollistavat useita
tulkintakehyksiä
6

7. Keskustelun keskeisiä tulkintakehyksiä
suomalaisessa päivälehdistössä 2006 – 2012
(ks. Perkiö 2013)
7
Työmarkkina-aktiivisuuden lisääjä
(työn tekeminen tulisi nykyistä kannattavammaksi)
Turvaverkko
(estää putoamisen pohjalle)
Tuloerojen tasaaja
Työyhteiskunnan uhka
(mahdollistaa työnvieroksunnan)
Eriarvoisuuden lisääjä Jättää turvaa tarvitsevat
yksin ongelmineen
Autonomian lisääjä
Romuttaa
hyvinvointijärjestelmän
Erit. ay-liike
Erit. Vihreät

8. ”Kaikissa kehyksissä korostuu aktiivisuuden hyve;
siinä missä vastustajat käyttävät ‘työnvieroksuntaa’
lyömäaseena perustuloa vastaan, kannattajat
keskittyvät todistelemaan että perustulo päinvastoin
lisäisi työntekoa ja aktiivisuutta” (Perkiö 2013).
8
- Etuudella vaikutuksia erit. työikäiseen väestöön
- Taustalla erilainen ihmiskuva (ihminen
passiivinen/aktiivinen)

9. Kelan perustulokysely
9

10. Miksi kysely? (1)
• Tulkintakehyksien keskeiset muotoilijat (poliitikot,
työmarkkinajärjestöjen edustajat jne.) eivät voi
toimia täysin irrallaan kansasta ja sen ’tahdosta’ –
tai ainakaan enemmistön tahdosta
kysely tuottaa neuvoa-antavaa tietoa päätöksen-
tekijöitä varten
10

11. Miksi kysely? (2)
11
… tai ainakin se keskusteluttaa aiempaa enemmän ihmisiä…

12. Perustuloa ja kestävyysvajetta koskevien sanahakujen
suosio Googlessa 2004 – 2015
Suhteellista ja epätarkkaa tietoa;
korkein kohta=100, alin=0 (hakuja ei ole riittävästi)
12
Lähde: Google Trends
perustulo
kestävyysvaje

13. • 2010-luvulla joukkotyöttömyys, työelämän
epävarmuuksien lisääntyminen, arvioitu ihmistyön
koneellistuminen, prekariaattikeskustelu jne. tuoneet
asian uudella tavalla ajankohtaiseksi
• Kasvavaa kiinnostusta perustuloa kohtaan sielläkin,
missä sitä ei juuri ennen ole ollut: SDP, STTK, EVA,
Libera, Sitra…
• Myös hallitusohjelmassa maininta perustulokokeilun
toteutuksesta  Kokeilun konkretisointi
esiselvitysvaiheessa
13

14. Miksi kysely? (3)
• Vähän tuoretta tietoa siitä, miten kansalaiset
suhtautuvat asiaan ja erit. siitä, ovatko asenteet
perustuloa kohtaan kiristyneet vai lientyneet
• Taloustutkimus selvittänyt Ajatuspaja e2:n
toimeksiannosta internet-paneelilla 30.12.2014–
1.1.2015 (yli 1200 suomalaista)
− Ei edusta koko väestöä
− Puuttuu vertailumahdollisuus aiempaan tilanteeseen
− Kehystys voi vaikuttaa tuloksiin: ”Voisin kannattaa
perustuloa, jos se takaa ihmisille perustoimeentulon,
vähentää byrokratiaa ja kannustaa samalla työntekoon ja
yrittämiseen”.
14

15. 15
Lähde:http://e2.fi/wp-content/uploads/2015/01/perustulotiedote.pdf
Liki neljä viidestä (79%) kannattaa ja vain
noin joka kymmenes vastustaa perustuloa
e2:n kysely

16. Kelan kyselyn toteutustavasta
• Perustuu käyntihaastatteluihin (osana
Taloustutkimuksen Omnibus-monitilaajatutkimusta)
• Kohdejoukko Suomen 15 vuotta täyttäneet asukkaat
Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta.
• Haastattelut syyskuussa; yht. 1 006 henkilöä
• Virhemarginaali ±2,5 prosenttiyksikköä
• Vertailumahdollisuus v. 2002 Turun yliopiston
sosiaalipolitiikan laitoksen ja Åbo Akademin
kansantaloustieteen laitoksen tekemään
kyselytutkimukseen negatiivisen tuloveron ja
perustulon kannatuksesta Suomessa (Andersson &
Kangas 2002).
16

17. Kyselyn keskeiset kysymykset
• Perustulo: Mitä mieltä olette järjestelmästä, jossa
kaikille Suomessa pysyvästi asuville henkilöille
taattaisiin automaattisesti tietty perustulo?
• Negatiivinen tulovero: Mitä mieltä olette
järjestelmästä, jossa tulot ja verot yhdistettäisiin
siten, että pienituloiset saisivat automaattisesti
tulonsiirtoja (ns. negatiivinen tulovero) ja ne, joilla on
suuret tulot, maksaisivat normaaliin tapaan veroa
tulosta, joka ylittää tietyn rajan?
• Vastausvaihtoehdot: erittäin hyvä ajatus, melko hyvä
ajatus, melko huono ajatus, erittäin huono ajatus, en
osaa sanoa17

18. Kannatus sosioekonomisen aseman mukaan
(%)
Sosioekonominen
asema
Negatiivinen tulovero Perustulo
2002 2015 2002 2015
Työntekijä 86
71
(luokat
yhdistetty)
65
69
(luokat
yhdistetty)Maanviljelijä 83 55
Alempi toimihenkilö 72 70 58 63
Ylempi toimihenkilö 64 62 54 66
Yrittäjä 72 71 50 60
Opiskelija 80 69 78 74
Eläkeläinen 75 68 64 71
Työmarkkinoitten
ulkopuolella
78 67 68 75
18
Kannatus heikentynyt
kaikissa ryhmissä
Kannatus kasvanut
(ei opiskelijoiden keskuudessa)

19. 19
Kannatus työmarkkina-aseman mukaan
Negat.
tulovero
Perustulo
Kokopäiväinen palkkatyö, vakituinen työsuhde 66 66
Kokopäiväinen palkkatyö, määräaikainen työsuhde 77 66
Osa-aikainen palkkatyö, vakituinen työsuhde 66 64
Osa-aikainen palkkatyö, määräaikainen työsuhde 83 67
Tarvittaessa töihin -sopimus 48 79
Maatalouden harjoittaja 90 59
Työnantajayrittäjä 57 74
Itsensä työllistäjä: yksinyrittäjä, toiminimi ilman palkattua työvoimaa,
freelancer tai apurahansaaja
75 60
Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha 69 73
Työttömyysturvan peruspäiväraha, työmarkkinatuki, toimeentulotuki 71 87
Opintotuki tai perhe-etuus 77 68
Eläke 68 70
Muu sosiaaliturvaetuus (sairauspäiväraha tms.) 72 59
Jokin muu (vanhempien ja/tai muiden sukulaisten antama tuki, perintö tms.) 58 72
N
271
48
34
22
13
7
13
30
34
64
95
305
17
48

20. 20
Itsensätyöllistäjät heterogeeninen ryhmä
Lähde: Pärnänen A, Sutela H. Itsensätyöllistäjät Suomessa 2013. Helsinki: Tilastokeskus 2014.

21. 21
Todennäköisyys suhtautua kielteisesti perustuloon
puoluekannatuksen mukaan, kun ikä, sukupuoli, tulot
ja koulutus on vakioitu; vertailuryhmänä Vihreät

22. Perustulon puoluepoliittinen kannatus
vuosina 2002 ja 2015
• Vakaa ja vahva kannatus Vasemmistoliittoa ja Vihreitä
äänestäneiden keskuudessa (yli 70 % Vihreistä ja yli 80 %
Vasemmistoliiton kannattajista piti hyvänä ajatuksena sekä
2002 että 2015)
• Vakaa kannatus myös Keskustan kannattajien keskuudessa (n.
60 % sekä 2002 että 2015)
• SDP:n (59 69 %), RKP:n (6483 %) ja Kokoomuksen
(4854 %) kannattajien keskuudessa suosio kasvanut
• Kristillisdemokraattien keskuudessa kannatus pudonnut (63
56 %)
22

23. 23
Lähde:http://e2.fi/wp-content/uploads/2015/01/perustulotiedote.pdf
Perustulon kannatus ajatushautomo e2:n kyselyssä

24. Kuinka suuri perustulon tulisi mielestänne
olla? (euroa kuukaudessa)
24
2002 2015
3700 mk (nykyrahassa 763 €) 1000 €

25. Kysymysten muotoilu vaikuttaa siihen millaisia
vastauksia saadaan
• Nyt kysyttiin idean kannatusperustaa siten, että
tulos on vertailukelpoinen 2000-luvun alun kyselyyn
• Kehystetään myöhemmin (kokeilun yhteydessä)
tarkemmin. Vrt.
25

26. Mitä mieltä Te olette seuraavista perustuloa koskevista
väittämistä? 0=ehdottomasti eri mieltä, 10=täysin samaa mieltä
26
4,45
4,56
4,69
4,84
4,89
5,12
5,8
6,09
6,26
6,44
6,54
6,6
6,73
6,8
6,87
0 2 4 6 8 10
Päällekkäisten sosiaaliturvaetuuksien maksaminen yleistyy
ja sosiaaliturvajärjestelmästä tulee entistä monimutkaisempi
Eniten apua tarvitsevat jäävät oman onnensa nojaan
Huonopalkkainen ”orjatyö”lisääntyy
Sosiaaliturvajärjestelmän kyky vastata työelämän tarpeisiin
heikkenee
Kansalaisten joutenolo ja laiskottelu yleistyvät
Yksilön ja yhteiskunnan väliset vastuut ja velvollisuudet
hämärtyvät
Sosiaaliturvamenot pienenevät
Eettisesti ja ekologisesti kestävämpien töiden tekemisen ja
teettämisen edellytykset paranevat
Veronkierto ja sosiaaliturvan väärinkäyttö vähenee
Työttömien yhteiskunnalliset osallistumismahdollisuudet
paranevat
Ihmisten vapaudet päättää itse omista asioistaan lisääntyvät
Sosiaaliturvabyrokratia kevenee
Sosiaaliturvalainsäädäntö selkiintyy
Lyhytaikaisen ja pienipalkkaisen työn vastaanottaminen
helpottuu
Pätkä- ja silpputyöntekijöiden sekä pienyrittäjien
toimeentuloturva paranee
k.a.

27. Kirjallisuutta ja tuloksista enemmän
• Airio I., Kangas O., Koskenvuo K., & Laatu M. Kansa kannattaa perustuloa (1-
3). Kelan tutkimusblogi
• Andersson J. O, Kangas O. Perustulon kannatus Suomessa. Helsinki: Stakes,
Yhteiskuntapolitiikka 67 (2002) : 4,
• Perkiö, J. Taistelu tulkinnasta: perustulo Suomen julkisessa keskustelussa
2006-2012. Julkaisussa Eskelinen T., Heikkilä S. (toim.) Talous ja arvo.
Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, SoPhi 119, 2013.
• Widerquist K., Noguera J. A., Vanderborght Y., De Wispelaere J. Introduction:
The Idea of an Unconditional Income for Everyone. In: Widerquist K., Noguera
J. A., Vanderborght Y., De Wispelaere J. (eds.) Basic Income. An Anthology of
Contemporary Research. Chichester: Wiley Blackwell 2013.
27