Tuoreen tutkimuksen mukaan eläkeläinen käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja vuodessa keskimäärin 6 500 euron arvosta ja maksaa niistä asiakasmaksuina 830 euroa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkijan Maria Vaalavuon mukaan sote-palvelujen käytössä on kuitenkin huomattavia eroja ikä- ja tuloluokittain sekä palvelutyypin mukaan.

1. Sosiaali- ja
terveyspalveluiden merkitys
eläkeläisten toimeentulolle
Maria Vaalavuo
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

2. Tutkimuksen tavoitteet
• Tarkastella eläkeläisten sosiaali- ja terveyspalveluiden
käyttöä Suomessa vuonna 2015.
1. Palveluiden käyttöön liittyvien tuotantokustannusten, eli
palveluiden rahallisen arvon, jakautuminen eläkeläisten
keskuudessa.
2. Palveluiden käytöstä aiheutuvien asiakasmaksujen
kohdentuminen ja osuus eläkeläisten tuloista.
3. Kelan korvauksen piirissä olevien lääkkeiden, matkojen ja
yksityisten palveluiden korvausten ja omavastuiden
kohdentuminen.
• Tarkastelu ikä- ja tuloluokittain.
• Tutkimus perustuu yksilötason rekisteriaineistoon.
26.4.2018

3. Julkiset palvelut tulonjaon näkökulmasta
• Julkiset palvelut tukevat ihmisten hyvinvointia monilla
tavoin.
• Voidaan ajatella, että palvelut toimivat osana tulojen
uudelleenjaon järjestelmää.
• Toisaalta palveluiden käyttöön liittyy myös
asiakasmaksuja, jotka voivat etenkin pienituloisille
muodostua taloudelliseksi taakaksi.
• Koska yhteiskunnan varoja kuluu huomattava määrä
sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiseen, on tärkeää
katsoa, kuka palveluista hyötyy tai kenelle maksurasite
kohdistuu.
• Analyysi on tärkeää myös mahdollisten muutosten
tulonjako- ja hyvinvointivaikutusten arvioinnin kannalta.
26.4.2018

4. Palveluiden rahallinen arvo
• Palveluiden rahalliseksi arvoksi on katsottu palvelun
tuotantokustannus.
• Tuotantokustannus on laskettu yksikkökustannusten
avulla jokaiselle palvelunkäyttötapahtumalle erikseen.
– Kustannus on laskennallinen ja tietyille tapahtumille ei ole löydetty
kustannusta.
– Etenkin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kohdalla on
puuttuvia tietoja. Tiedot eivät siis vastaa täysin kuntien omaa
tilinpitoa kustannuksista.
– Myöskään kustannuseroja kuntien välillä ei ole huomioitu.
Palvelukohtaiset yksikkökustannukset perustuvat julkaisuun: Kapiainen, S.
& Väisänen, A. & Haula, T. (2014) Terveyden- ja sosiaalihuollon
yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin
laitos: Helsinki.
26.4.2018

5. Asiakasmaksut
• Maksetuista asiakasmaksuista ei kerätä yksilötason tietoja
kansallisesti.
• Asiakasmaksut on laskettu aineistoon
asiakasmaksulainsäädännön enimmäismaksujen
perusteella.
• Kuntien välisiä eroja ei ole huomioitu (pl.
terveyskeskusten lääkärikäynnit).
• Asiakasmaksut jakautuvat kolmeen ryhmään:
– Tasasuuruiset maksut (esim. terveyskeskuskäynnit, lyhytaikainen
vuodeosastohoito, poliklinikkakäynnit)
– Tulosidonnaiset maksut (esim. pitkäaikainen laitoshoito ja
säännöllinen kotihoito)
– Suun terveydenhuollon maksut (ei mukana analyysissa)
26.4.2018

6. Tarkasteltavat palvelut
26.4.2018

7. Eläkeläisten jakautuminen tuloluokittain
(tuloluokat muodostettu yli 18-vuotiaan eläkeläisväestön mukaan,
tulokäsitteenä ekvivalentit käytettävissä olevat tulot)
26.4.2018
Pienituloisiin
kuuluu
enemmän
alle 54-
vuotiaita ja
yli 85-
vuotiaita

8. Tulojen, palveluiden rahallisen arvon, Kela-
korvausten, asiakasmaksujen ja omavastuiden
jakautuminen tuloluokittain
26.4.2018
Pienituloiset
hyötyvät
palveluista
enemmän
Keskimäärin
eläkeläinen
käyttää sote-
palveluita 6500 €
arvosta ja
maksaa niistä
asiakasmaksuja
830 €

9. Palveluita käyttäneiden osuus ikä- ja
tuloluokan mukaan
26.4.2018

10. Lääkkeiden ja matkojen omavastuita maksaneiden ja
yksityisiä palveluita* käyttäneiden osuus ikä- ja
tuloluokan mukaan
(*pitää sisällään vain ne yksityiset palvelut, joihin on haettu Kela-
korvausta)
26.4.2018

11. Sosiaali- ja terveydenhuollon julkisten
palveluiden keskimääräiset kustannukset
ikäryhmän ja sukupuolen mukaan (€/vuodessa)
26.4.2018

12. Tasasuuruiset asiakasmaksut ikä- ja
tuloluokan mukaan (vain ne, joilla ollut tasasuuruisia
asiakasmaksuja) (€/vuodessa)
26.4.2018

13. Tulosidonnaiset asiakasmaksut ikä- ja
tuloluokan mukaan (vain ne, joilla ollut
tulosidonnaisia asiakasmaksuja) (€/vuodessa)
26.4.2018

14. ”Katastrofaaliset” maksut ikä- ja tuloluokan
mukaan (asiakasmaksut ja lääkkeiden ja matkojen
omavastuut ylittävät 40% henkilön käytettävissä olevista tuloista)
26.4.2018
Pienituloisista
nuorista
eläkeläisistä
katastrofaalisia
maksuja
maksaa 17%
Pitkäaikaisen
laitoshoidon
maksut
voivat olla
85% tuloista

15. Palveluiden käyttö ja kustannukset
keskittyvät pienelle joukolle
26.4.2018
70% kaikista
kustannuksista
aiheutuu 10%:n
palveluiden
käytöstä
Nuorista ”kalliista”
asiakkaista useilla
on psykoosi tai
epilepsia,
vanhuksilla usein
taas dementia
Näillä 10%:lla
kustannukset
vuodessa ovat
km. 50 000€

16. Pääviestit 1
• Lähes 90% eläkeläisistä käytti jotain sote-palvelua vuoden
2015 aikana.
• Keskimäärin palveluita käytettiin 6 500 € arvosta ja niistä
maksettiin 830 € asiakasmaksuina.
• Palveluiden välillä kuitenkin huomattavia eroja ikä- ja
tuloluokittaisessa kohdentumisessa.
• Myös ryhmien sisällä heterogeenisyyttä palveluiden
käytön ja kustannusten suhteen.
• Joka toisella eläkeläisellä kustannukset alle 1 000 euroa
vuodessa ja noin 5%:lla yli 50 000 euroa.
26.4.2018

17. Pääviestit 2
• Suuret asiakasmaksut ja omavastuut rasittavat etenkin
pienituloisia nuoria eläkeläisiä.
• Asiakasmaksut ovat kuitenkin pienet suhteessa palvelun
tuotantokustannukseen.
• Ilman julkisesti rahoitettuja palveluita kustannukset
nousisivat monilla eläkeläisillä suhteettoman suuriksi.
• Tuloksista ei voi päätellä, ovatko kaikki sosiaali- ja
terveydenhuoltoon liittyvät tarpeet riittävällä tavalla
tyydytetty.
• Tulojaollisesta näkökulmasta voidaan ajatella, että sote-
palvelut kaventavat kuilua pieni- ja suurituloisten
eläkeläisten välillä.
– Toisaalta palvelut vastaavat tiettyyn tarpeeseen, joka tulisi
tällaisessa laskelmassa huomioida.
26.4.2018

18. Lisätietoja: maria.vaalavuo@thl.fi
26.4.2018