Johtava tutkija Ulla Hämäläisen esitys "Integroitumista vai eriytymistä? Maahanmuuttajaperheiden nuorten kotoutuminen" Kelan tutkimus 50 -juhlaseminaarissa 5.6.2014.
Tutkija Elina Aholan esitys Kelan tutkimusosaston ja Suomen sosiaalioikeudellisen seuran seminaarissa 21.11.2013. Esityksessä kerrotaan toimeentulotuen saajista Helsingissä. Ketkä tukea saavat, kuinka kauan ja mihin käyttötarkoituksiin tukea myönnetään?
Maahanmuuttajataustaisten lasten yhdenvertaiset mahdollisuudet suomalaisessa ...INDIRECT research project
Elina Kilpi-Jakonen: Maahanmuuttajataustaisten lasten yhdenvertaiset mahdollisuudet suomalaisessa koulutusjärjestelmässä? Esitys Kaikille samat mahdollisuudet - mutta miten? -seminaarissa 1.2.2019.
Tutkija Elina Aholan esitys Kelan tutkimusosaston ja Suomen sosiaalioikeudellisen seuran seminaarissa 21.11.2013. Esityksessä kerrotaan toimeentulotuen saajista Helsingissä. Ketkä tukea saavat, kuinka kauan ja mihin käyttötarkoituksiin tukea myönnetään?
Maahanmuuttajataustaisten lasten yhdenvertaiset mahdollisuudet suomalaisessa ...INDIRECT research project
Elina Kilpi-Jakonen: Maahanmuuttajataustaisten lasten yhdenvertaiset mahdollisuudet suomalaisessa koulutusjärjestelmässä? Esitys Kaikille samat mahdollisuudet - mutta miten? -seminaarissa 1.2.2019.
Karoliina Koskenvuo: Kelan kuntoutus ja sote-palvelut – esimerkkinä nuoren kuntoutusraha. Esitys seminaarissa "Kelan etuudet sotessa – onko monikanavarahoitus pian historiaa?" 1.12.2015. Kelan päätalo, Helsinki.
A presentation on UX Research delivered to a 40-person technology company.
The purpose was to summarize the UX research that I've initiated over the past couple of months, to explain the methods used to collect data (especially qualitative findings), and to give a snapshot of some of the preliminary findings.
More than half of the organization is currently unfamiliar with UX, so it was also an opportunity to explain basic UX concepts and give a sense of how UX research fits into the product design and development process.
I framed the presentation by speaking to user insights desired by various teams within the company. I did this to show how UX research can surface valuable and actionable insights and drive innovation across teams.
Рецепт само-мотивации на личном опыте. Какими вопросами стоит задаться для постановки цели, как заставить себя дойти до финиша будучи только на старте... Надеюсь мой опыт будте вам полезен.
Timo Hujanen: Monikanavarahoitus avoterveydenhuollon palveluissa. Esitys seminaarissa "Kelan etuudet sotessa – onko monikanavarahoitus pian historiaa?" 1.12.2015. Kelan päätalo, Helsinki.
TEM on koonnut laajan tietopaketin maahanmuuton ja kotouttamisen nykytilasta. Tietopaketin tavoitteena on antaa viimeisimpään tilasto- ja tutkimustietoon perustuva yleiskuva Suomeen suuntautuvasta maahanmuutosta ja kotouttamisesta, tämän hallituskauden (2015-2019) aikaisista politiikkatoimista sekä kehityskohdista.
Lisätiedot:
www.tem.fi
www.kotouttaminen.fi
Karoliina Koskenvuo: Kelan kuntoutus ja sote-palvelut – esimerkkinä nuoren kuntoutusraha. Esitys seminaarissa "Kelan etuudet sotessa – onko monikanavarahoitus pian historiaa?" 1.12.2015. Kelan päätalo, Helsinki.
A presentation on UX Research delivered to a 40-person technology company.
The purpose was to summarize the UX research that I've initiated over the past couple of months, to explain the methods used to collect data (especially qualitative findings), and to give a snapshot of some of the preliminary findings.
More than half of the organization is currently unfamiliar with UX, so it was also an opportunity to explain basic UX concepts and give a sense of how UX research fits into the product design and development process.
I framed the presentation by speaking to user insights desired by various teams within the company. I did this to show how UX research can surface valuable and actionable insights and drive innovation across teams.
Рецепт само-мотивации на личном опыте. Какими вопросами стоит задаться для постановки цели, как заставить себя дойти до финиша будучи только на старте... Надеюсь мой опыт будте вам полезен.
Timo Hujanen: Monikanavarahoitus avoterveydenhuollon palveluissa. Esitys seminaarissa "Kelan etuudet sotessa – onko monikanavarahoitus pian historiaa?" 1.12.2015. Kelan päätalo, Helsinki.
TEM on koonnut laajan tietopaketin maahanmuuton ja kotouttamisen nykytilasta. Tietopaketin tavoitteena on antaa viimeisimpään tilasto- ja tutkimustietoon perustuva yleiskuva Suomeen suuntautuvasta maahanmuutosta ja kotouttamisesta, tämän hallituskauden (2015-2019) aikaisista politiikkatoimista sekä kehityskohdista.
Lisätiedot:
www.tem.fi
www.kotouttaminen.fi
Ulkomaalaistaustaisten kotoutuminen kaupunki- ja seutukohtaisessa tarkastelussaTHL
Pasi Saukkosen esitys kevään 2018 MONET-seminaarissa "Kotoutuminen on terveyttä, hyvinvointia ja työtä - koko Suomessa". Seminaarin järjestivät yhteistyössä THL:n monikulttuurisuusverkosto MONET sekä TEM:in Kotouttamisen osaamiskeskus.
Lasten suojelun kesäpäivillä Joensuussa 14.6.2016 pidetty esitys. Puhujat: toiminnanjohtaja Hanna Heinonen ja ohjelmajohtaja Miia Pitkänen, Lastensuojelun Keskusliitto.
Koulutuksessa esitellään Kulttuurisensitiivinen vanhemmuuden haastattelu -menetelmän käyttöä. Haastattelua voi hyödyntää joustavasti useissa palveluissa, joissa kohdataan muualta Suomeen muuttaneita lapsiperheitä.
Kouluttajana: Saija-Liisa Kankaanpää, PALOMA2-hanke/PALOMA-osaamiskeskus (THL)
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen ja asiantuntija Susanna Mukkilan esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli lähiöiden väestörakenteen kehitystä.
Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiaisen ja erikoistutkija Markus Kainun esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli toimeentulotuen asiakkaita ja kaupunkien aluerakennetta.
THL:n tutkimuspäällikkö Minna Kivipellon ja erityisasiantuntija Pekka Karjalaisen esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli sitä, miten sosiaalityö voi vähentää asumiseen liittyviä ongelmia.
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli muuttoliikkeen roolia laskevan tulotason lähiöiden väestörakenteen muutoksessa.
Kelan tutkija Tapio Räsäsen esitys seminaarissa "Hyvinvointi muuttuvassa yhteiskunnassa: Perhesuhteet ja sukupuolten tasa-arvo sosiaaliturvauudistuksessa” kertoi lastenhoidon tukien työllisyysvaikutuksista. Sosiaaliturvauudistusta valmistelevan parlamentaarisen sosiaaliturvakomitean seminaari (13.12.2022) on katsottavissa osoitteessa: https://youtu.be/cl3qHvNLykM
THL:n tutkimuspäällikkö Liina-Kaisa Tynkkysen esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" kertoi siitä, miltä suomalainen perusterveydenhuolto näyttää verrattuna muiden maiden vastaaviin järjestelmiin.
Kelan ylilääkäri Riitta Luoto kertoi esityksessään seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" siitä, millaisia tietoja työterveyshuollosta löytyy Kelan tilastoista, ja mihin niitä tietoja voisi käyttää.
Kelan tutkimusyksikön tutkimuspäällikkö Jenni Blomgrenin esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" esitteli tutkimustuloksia eri sektorien terveyspalveluiden rinnakkaiskäytöstä Oulussa.
Kelan johtava ylilääkäri Janne Leinonen nosti johdannossaan seminaariin "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" neljä huomiota terveydenhuollon tilasta ja tulevaisuudesta.
LT, Työterveyslaitoksen ylilääkäri Pauliina Kankaan esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" kertoi TYÖOTE-toimintamallista.
Kelan tutkijoiden Riitta Seppänen-Järvelän, Hennariikka Heinijoen ja Maarit Karhulan esitys seminaarissa "Kela tutkii kuntoutusta – Innovatiivisia ratkaisuja ja uutta tietoa".
2. Tutkimuksen taustaa ja motivointia
• Suomi on ollut perinteisesti maastamuuttomaa.
Nettomuutto kääntyi positiiviseksi 1980-luvulla.
• maahanmuuttajien määrän kasvu on ollut nopeaa
• Mittaustavasta riippuen määrä noin 10-kertaistunut.
• Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuus väestöstä on
kansainvälisesti verraten vieläkin pieni, alle 5%.
• Maasta toiseen muuttavat ovat nuoria ihmisiä. Heidän
mukanaan muuttaa lapsia ja he saavat Suomessa lapsia
− Ulkomailla syntyneet lapset (ns. 1. polvi)
− Maahanmuuttajien Suomessa syntyneet lapset (ns. 2. polvi)
2
3. • Valtion kotouttamisohjelma lähtee oletuksesta, että
maahanmuuttajataustaisen väestön määrä kasvaa
2030 mennessä merkittävästi
=> Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten
määrä kasvaa
Erityisesti tulevaisuudessa kasvaa Suomessa
syntyneiden maahanmuuttajataustaisten määrä
3
5. 55
Kantaväestö ja maahanmuutajat ikäryhmittäin
vuoden 2012 lopussa
5
Syntyperäiset suomalaiset Maahanmuuttajat
50,000 30,000 10,000 10,000 30,000 50,000
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
55
60
65
70
75
80
85
90+
Ikä
Miehet Naiset
5,000 3,000 1,000 1,000 3,000 5,000
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
55
60
65
70
75
80
85
90+
Ikä
Ulkomailla syntyneet, miehet Suomessa syntyneet, naiset
Suomessa syntyneet, miehet Suomessa syntynteet, naiset
6. 6
Maahanmuuttajataustaisia lapsia on jo yhden
syntymäkohortin verran
Lapsia ovat alle 18-vuotiaat
Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot
0
10,000
20,000
30,000
40,000
50,000
60,000
70,000
1987 1992 1997 2002 2007 2012
Vanhemmat syntyneet ulkomailla,
itse syntynyt Suomessa
Vanhemmat syntyneet ulkomailla,
itse syntynyt ulkomailla
7. 7
• Miten maahanmuuttajien lapset ovat integroituneet
Suomeen?
• Kysymykseen vastataan vertaamalla Suomessa
syntyneitä maahanmuuttajien lapsia tai alle 15-
vuotiaana pysyvästi Suomeen muuttaneita lapsia
kantaväestöön 23 ikävuoteen saakka
• Integraation/kotoutumisen mittarit:
• Koulutus: toisen asteen tutkinto; korkeakouluun hakeutuminen
• Terveys/sairastavuus: lääkekorvausjärjestelmän mukaan vakava
sairaus; mielenterveyslääkkeiden käyttö
• Rikollisuus: alioikeuksien tuomiot vakavista tuomioista
sakkotuomioihin
Tutkimuskysymykset
8. 8
Tutkimuskysymykset
Miksi juuri nämä vastemuuttujat?
Miksi ei työmarkkinoita,
tuloja ja sosiaaliturvaa?
• 23-vuotiaiden tulot, tulonsiirrot tai
työmarkkina-asema eivät kerro
elinkaarituloista mitään
• Ei riittävästi lapsena tulleita/täällä
syntyneitä yli 23-vuotiaita
9. 9
Aineisto ja otos
• Kelan tutkimusosaston Youngsters-rekisteriaineisto
• 20 % väestöotos
• Otos: vuosina 1975-1985 syntyneet henkilöt
• Muuttajat tulleet ennen 15v. ikää; seurataan 23v. saakka
• Huom! Tutkimus kuvaa ”nykyisen maahanmuuton ensimmäisiä
tulijoita” lapsesta aikuiseksi
• Maahanmuuttajastatus määritellään vanhempien
syntymämaan ja kielen mukaan:
• 2,5-sukupolvi: Toinen vanhempi Suomessa syntynyt
• Lähialueet: Venäjä, Viro & entinen NL, kieli voi olla myös suomi tai
ruotsi
• OECD; kieli muu kuin suomi/ruotsi (poikkeuksena Ruotsi)
• Ryhmä muu: muu kuin lähialueet tai OECD
14. 23-vuotiaaksi mennessä
14
Kanta-
väestö
2.5 OECD
Lähi-
alueet
Muut
Suorittanut toisen-
asteen tutkinnon
.85 .78 .67 .74 .48
Aloittanut yliopistossa
tai AMK:ssa
.45 .45 .40 .36 .19
Diagnosoitu vaikea
sairaus
.04 .03 .02 .03 .02
Käyttänyt
psyykenlääkkeitä
.11 .13 .07 .09 .08
Tuomittu
sakkotuomioon
.10 .13 .18 .17 .23
Saanut ehdottoman
vankeustuomion
.01 .01 .00 .01 .03
15. Lasten kotitalouksien tulokymmenykset kielen
mukaan 2012
15
0 5 10 15 20 25 30 35 40
Pienituloisin
2
3
4
5
6
7
8
9
Suurituloisin
Osuus, %
Tulokymmenykset
Äidinkieli suomi, ruotsi tai saame
Äidinkieli muu kuin kotimainen kieli
Lähde: Tilastokeskus, Tulonjaon kokonaistilasto
16. Maahanmuuttajataustaiset lapset eivät asu samoilla
alueilla, sosioekonomiselta asemaltaan ja
perherakenteeltaan samanlaisissa perheissä kuin
kantaväestön lapset.
Miten maahanmuuttajataustaiset nuoret vertautuvat
kantaväestön nuoriin kun vakioimme:
Syntymävuoden
Asuinalueen
Perherakenteen
Perheen sosioekonomisen aseman
15-vuotiaana
16
17. Ero kantaväestöön taustan vakioinnin jälkeen
17
2,5
sukupolvi OECD Lähialueet Muut
Suorittanut toisen
asteen tutkinnon
-0,03**
(0,01)
-0,07
(0,05)
0,03*
(0,01)
-0,18**
(0,03)
Aloittanut yliopistossa
tai AMK:ssa
0,03**
(0,01)
0,09**
(0,03)
0,08**
(0,02)
-0,05**
(0,01)
• Toisen asteen tutkinnon suorittaminen merkittävästi harvinaisempaa
ryhmässä muu myös taustamuuttujien huomioimisen jälkeen
• Korkeakouluun on hakeutunut Lähialueilta ja OECD-maista tulleista
nuorista useampi kuin kantaväestön nuorista kun erot taustassa
huomioidaan.
18. Ero kantaväestöön taustan vakioinnin jälkeen
18
2,5-
sukupolvi OECD
Lähi-
alueet Muut
Diagnosoitu vaikea
sairaus
-0,01
(0,01)
-0,02
(0,02)
-0,02**
(0,01)
-0,03**
(0,00)
Käyttänyt
psyykenlääkkeitä
-0,01
(0,01)
-0,09**
(0,01)
-0,08**
(0,01)
-0,11**
(0,01)
19. Ero kantaväestöön taustan vakioinnin jälkeen
19
2,5-
sukupolvi OECD
Lähi-
alueet Muut
Diagnosoitu vaikea
sairaus
-0,01
(0,01)
-0,02
(0,02)
-0,02**
(0,01)
-0,03**
(0,00)
Käyttänyt
psyykenlääkkeitä
-0,01
(0,01)
-0,09**
(0,01)
-0,08**
(0,01)
-0,11**
(0,01)
Saanut alioikeuden
määräämän
sakkotuomion
0,02*
(0,01)
0,03
(0,03)
0,01
(0,01)
0,05**
(0,01)
Saanut ehdottoman
vankeustuomion
-0,00
(0,00)
-0,02**
(0,00)
-0,01
(0,00)
0,01*
(0,00)
20. Keskeiset tulokset
• Maahanmuuttajaryhmät poikkeavat kantaväestöstä
ja toisistaan suorissa väestötason keskiarvo-
vertailussa – esim. koulutuksessa paljonkin
• Kun vertaamme taustaltaan ”samanlaisia” nuoria
keskenään (vakioimme syntymävuoden, alueen ja
perhetaustan) erot kantaväestöön pienenevät
huomattavasti TAI häviävät kokonaan.
20
21. Keskeiset tulokset
• Maahantuloikää koskevat tulokset antavat viitteitä
siitä, että nuorempina maahan tulleet ovat
Suomessakin kotoutuneet paremmin
• Tässä aineistossa teini-ikäisinä tulleita = > heijastuu mm. toisen
asteen koulutukseen
• Tuloksia tulkitessa tulee ottaa huomioon, että kyse
on ennen vuotta 2000 Suomeen muuttaneista
”nykyisen maahanmuuton pioneereista”
• Monet vanhemmat tulleet lama-Suomeen
• Käytännössä lähes kaikki 1. polven nuoria
• Suuri osa tullut teini-ikäisenä
21
22. Lähteet
• Ansala L, Hämäläinen U, Sarvimäki M. Integroitumista
vai eriytymistä? Maahanmuuttajalapset- ja nuoret
Suomessa. Kela Työpapereita 56/2014
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45401/Tyopapereita56.pdf?sequence=1
• Ansala L, Hämäläinen U, Sarvimäki M.
Maahanmuuttajien lapset, Julkaisussa: VATT Analyysi
2-2014
22