Eija Kaskiharju, Ikäinstituutti. Ilman omaishoidon tukea - uutta tietoa ja toimintaa omaisten tueksi. Esitys seminaarissa "Omaishoito tänään ja huomenna" 10.3.2016 Kelan päätalossa Helsingissä.
Erikoistutkija Anni Vilkko, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Omais- ja läheisauttajasta omaishoitajaksi. Esitys seminaarissa "Omaishoito tänään ja huomenna" 10.3.2016 Kelan päätalossa Helsingissä.
Eija Kaskiharju, Ikäinstituutti. Ilman omaishoidon tukea - uutta tietoa ja toimintaa omaisten tueksi. Esitys seminaarissa "Omaishoito tänään ja huomenna" 10.3.2016 Kelan päätalossa Helsingissä.
Erikoistutkija Anni Vilkko, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Omais- ja läheisauttajasta omaishoitajaksi. Esitys seminaarissa "Omaishoito tänään ja huomenna" 10.3.2016 Kelan päätalossa Helsingissä.
Sanna Blomgren: Saako asiakas toimeentulotuen ja palvelut? Esitys Uusi toimeentulotukijärjestelmä ei ole vielä valmis – tutkimus kehittämisen tukena -seminaarissa 26.4.2017.
Lasten, nuorten ja perheiden matalan kynnyksen palvelujen ydintehtäväTHL
Lasten, nuorten ja perheiden matalan kynnyksen palvelujen ydintehtävät. Teema 3: Opiskeluhuollon ja perhekeskuksen yhteistyö ja työnjako vanhempien palvelutarpeessa, Susanna Fagerlund-Jalokinos, kehittämispäällikkö, THL.
Varhainen tuki ja hoito terveys- ja sosiaalipalveluissaTHL
Varhainen tuki ja hoito terveys- ja sosiaalipalveluissa (mm. kotipalvelu, perhetyö) sekä järjestöjen antamana. Ydintehtävät lasten kannalta, fokus perhetyössä, Päivi Santalahti, ylilääkäri, THL .LAPE-muutosohjelman työpajan 10.10. tuotoksia. Esitys pidetty LAPE-muutosohjelman työpajassa 31.10.2016.
Suvi Linnanvirta: Haavoittuvassa asemassa olevien huomiointi tulevissa uudistuksissa. Esitys Ojista allikkoon? Toimeentulotukiuudistuksen ensi metrit -kirjan julkistamisseminaarissa 30.9.2020
Lääkäreille on mahdollista tehdä suositus sairauspoissaolon tarpeen ja keston arviointiin, esittää selvitystyöryhmä. Tällä hetkellä arviot sairauspoissaolon tarpeesta ja kestosta samassa sairaudessa vaihtelevat riippuen lääkäristä, erikoisalasta tai maantieteellisestä alueesta. Suosituksen arvellaan lisäävän potilaiden yhdenvertaisuutta, tukevan lääkäreitä työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja mahdollisesti vähentävän sairauspoissaoloja. Selvityksen teosta päätettiin 2017 työeläkeuudistusta koskevassa työmarkkinajärjestöjen sopimuksessa.
Vuoden 2017 työeläkeuudistusta koskevassa sopimuksessa päätettiin selvittää mahdollisuudet ottaa käyttöön ohjeistus sairauspoissaolojen tarpeen ja keston arvioinnista sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi Työterveyslaitokselle tehtäväksi koota selvitystä varten työryhmä. Työryhmässä on ollut mukana Akavan, EK:n, SAK:n, STTK:n, Suomen Lääkäriliiton, Duodecimin, Suomen työterveyslääkäriyhdistyksen, Kelan, STM:n ja Työterveyslaitoksen edustajat.
Sanna Blomgren: Saako asiakas toimeentulotuen ja palvelut? Esitys Uusi toimeentulotukijärjestelmä ei ole vielä valmis – tutkimus kehittämisen tukena -seminaarissa 26.4.2017.
Lasten, nuorten ja perheiden matalan kynnyksen palvelujen ydintehtäväTHL
Lasten, nuorten ja perheiden matalan kynnyksen palvelujen ydintehtävät. Teema 3: Opiskeluhuollon ja perhekeskuksen yhteistyö ja työnjako vanhempien palvelutarpeessa, Susanna Fagerlund-Jalokinos, kehittämispäällikkö, THL.
Varhainen tuki ja hoito terveys- ja sosiaalipalveluissaTHL
Varhainen tuki ja hoito terveys- ja sosiaalipalveluissa (mm. kotipalvelu, perhetyö) sekä järjestöjen antamana. Ydintehtävät lasten kannalta, fokus perhetyössä, Päivi Santalahti, ylilääkäri, THL .LAPE-muutosohjelman työpajan 10.10. tuotoksia. Esitys pidetty LAPE-muutosohjelman työpajassa 31.10.2016.
Suvi Linnanvirta: Haavoittuvassa asemassa olevien huomiointi tulevissa uudistuksissa. Esitys Ojista allikkoon? Toimeentulotukiuudistuksen ensi metrit -kirjan julkistamisseminaarissa 30.9.2020
Lääkäreille on mahdollista tehdä suositus sairauspoissaolon tarpeen ja keston arviointiin, esittää selvitystyöryhmä. Tällä hetkellä arviot sairauspoissaolon tarpeesta ja kestosta samassa sairaudessa vaihtelevat riippuen lääkäristä, erikoisalasta tai maantieteellisestä alueesta. Suosituksen arvellaan lisäävän potilaiden yhdenvertaisuutta, tukevan lääkäreitä työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja mahdollisesti vähentävän sairauspoissaoloja. Selvityksen teosta päätettiin 2017 työeläkeuudistusta koskevassa työmarkkinajärjestöjen sopimuksessa.
Vuoden 2017 työeläkeuudistusta koskevassa sopimuksessa päätettiin selvittää mahdollisuudet ottaa käyttöön ohjeistus sairauspoissaolojen tarpeen ja keston arvioinnista sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi Työterveyslaitokselle tehtäväksi koota selvitystä varten työryhmä. Työryhmässä on ollut mukana Akavan, EK:n, SAK:n, STTK:n, Suomen Lääkäriliiton, Duodecimin, Suomen työterveyslääkäriyhdistyksen, Kelan, STM:n ja Työterveyslaitoksen edustajat.
Sari Laitisen opinnäytetyössä selvitettiin työttömien käsityksiä työttömyyden syistä ja työttömyyden aiheuttamista haasteista sekä sitä mikä edistäisi työllistymistä. Opinnäytetyössä kartoitetaan hallituksen työllisyystoimenpiteitä ja pohditaan niiden valossa, vastaavatko työllisyystoimet työttömien kokemuksiin. Tietoa opinnäytetyöhön kerättiin valtakunnallisesti Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys Tatsi ry:n ”Työtön 2020-luvulla” kyselyn avulla. Sen lisäksi opinnäytetyöhön otettiin mukaan alueellinen näkökulma Kuopiosta.
Työkuormituksesta työn iloon – työn psykososiaaliset kuormitustekijät hallintaanTyöterveyslaitos
Työkuormituksesta työn iloon – työn psykososiaaliset kuormitustekijät hallintaan on tarkoitettu työterveyshuollon ja työsuojelun käyttöön. Sitä voi käyttää, kun työpaikalla käsitellään työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä ja mietitään keinoja niiden hallintaan.
Sosiaalityön yhteiskunnallinen tehtävä ennen perustoimeentulotuen Kela-siirtoaMinna Kivipelto
Esityksessä tarkastellaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella toteutettua tutkimusta, jossa selvitettiin sosiaalityön, siihen liittyvien palvelujen ja etuuksien tilannetta. Aineiston pohjalta on suunnitteilla uudelleentarkastelu, jossa etsitään sosiaalityössä olevaa "mikropolitiikkaa". Esityksessä kuvataan, miten tarkastelu tehdään konstruktionistisen viitekehyksen ohjaamana.
Marjo Oikarinen ja Päivi Andersin: Sosiaalinen kuntoutus ja työllistymisen tu...THL
Marjo Oikarinen ja Päivi Andersin, Helsingin kaupunki: Sosiaalinen kuntoutus ja työllistymisen tukeminen Stadin Soten nuorten palveluissa ja aikuissosiaalityössä. IPS-menetelmäkoulutus 6.4., Etuusneuvonta ja sosiaalityön yhteistyömahdollisuudet
On haastavaa saada nykyisten päihdepalveluiden piiriin ihmisiä, joilla on kerrostunut ja pitkäaikainen päihdeongelma. Tässä seminaarissa nostetaan esiin tuoretta tutkimustietoa siitä, keitä päiväkeskustoiminta nyt tavoittaa ja mihin tarpeisiin se vastaa. Hyvinvointialue- ja kuntapäättäjien sekä alueellisten organisaatioiden tulee varmistaa myös tämän ihmisryhmän pääsy arjen tuen piiriin. Järjestöt mahdollistavat laajasti päiväkeskustoiminnan yhtenä tärkeänä väylänä palveluihin. Kolmessa juuri valmistuneessa tutkimuksessa on kerätty tietoa päiväkeskuskävijöistä sekä päiväkeskusten merkityksestä kävijöille. Päiväkeskustoiminta on erityisen ajankohtainen kysymys, koska päiväkeskukset tulevat osaksi sosiaalihuoltolain palveluita vuonna 2023.
12.30 Avaus
12.35 Uuden päiväkeskus -lain uhat ja mahdollisuudet. Mitä tapahtuu, kun päihtyneenäkin saa asioida?
Lea Stenberg ja Jenni-Emilia Ronkainen, Sininauhaliitto
12.55 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen kohtaamispaikkoihin vievät ja siellä syntyvät asiakaspolut.
Sari Jurvansuu, tutkija: A-klinikkasäätiö (MIPA-tutkimusohjelma)
13.15 Yleisön reflektiot: Mikä polku hämmästytti ja puuttuuko jokin?
13.20 Tauko
13.25 Päiväkeskusten kävijäprofiilit ja yhteys päiväkeskusten merkitykseen.
Henrietta Grönlund, kaupunkiteologian professori, Helsingin yliopisto
Joni Hokkanen, tutkija, projektisuunnittelija, Helsingin yliopisto (Osallistavat yhteisöt -osatutkimus, Korona yhteiskunnan marginaaleissa -hanke)
13.45 Kommentaattoreiden akvaariopaneeli
• Tukikohta ry, Anne Puonti, toimintavastaava
• Nurmon Sininauha, Anna Koskimäki, toiminnanjohtaja
• Tutkija Marja Hekkala, Korona yhteiskunnan marginaaleissa -hanke (KoMa-hanke)
• Maallikkotutkija Eve Vuori, Lissu Social Club, Porin Sininauha ry
14.15 Loppukeskustelu
2. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Henkilökohtainen apu työnä
• Henkilökohtainen apu on erittäin tärkeä
vammaispalvelulain mukainen tukitoimi, joka
mahdollistaa osallisuuden ja itsenäisen elämän.
• Henkilökohtaista apua on tutkittu paljon, mutta yleensä
vammaispalvelun tai avustettavan näkökulmasta.
• Avustajan työtä on tutkittu vain vähän
• On tärkeää lähestyä avustamista myös työntekijän
näkökulmasta, jotta avustamista voi kehittää
kokonaisvaltaisesti.
• Avustajalla on todella merkittävä osa avustamisessa ja
ilman avustajaa ei ole henkilökohtaista apua
21.9.2015
2
3. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Kysymys ammatillisuudesta
” onkohan tämä työtä ollenkaan”
Ote Milja Karjalaisen Pro Gradusta 2010
”kuinka voisimme kehittyä ja kehittää ammattiamme”
Ammattina avustaminen, Milja Karjalainen 2015
Valtava henkinen muutos!
21.9.2015
3
4. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Kehittäminen
• Jotta voimme kehittää henkilökohtaista apua ja avustajan
työtä on keskusteltava avoimesti ongelmakohdista
• Tahtotila! Yhdessä kehittäminen, kaikkien etu.
• Kaikki osapuolet mukaan ei vastakkainasettelua
• Lakiuudistus tuo osittain apua, mutta myös uusia huolia.
• Suomessa on arviolta noin 25000 – 30000 avustajaa, ei
mikään pieni ammattiryhmä.
• Nopea kasvu on tuonut myös ongelmia
• JHL:n kesäpäivystys tilaston mukaan joka neljäs soitto
koski henkilökohtaista apua vrt. jäsenmäärä.
21.9.2015
4
5. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Ongelmakohtia työntekijän arjessa
• Vasten tahtoaan toimivat työnantajat / roolit epäselvät
• Kunta ei tarjoa muuta kuin työnantajamallia
• Kunta käyttää tosiasiallista työantajavaltaa
• Korvaus ja päätösvalta eri osoitteessa
• Koti / työpaikka
• Tehtävänkuvat puutteellisia
• Sijaisjärjestelyt
• Vammaisen oikeudet / työntekijän oikeudet
• Osa-aikaisuus, 0-tuntisopimukset
• Monta työsuhdetta samaan aikaan
• Eri työehdot / järjestäytymättömyys
• Yksintyöskentely / salassapito
• Työterveyshuollon puute
21.9.2015
5
6. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Työn sisältö ja rajat
• Työsopimus voi olla ristiriidassa palvelusopimuksen kanssa.
Työnantaja vastaa periaatteessa työsopimuksen kirjauksista,
mutta työntekijä on se, joka joutuu taistelemaan rahoistaan
(esim. iltalisät, ylityökorvaukset)
• Ongelmia voi olla tehtävien sisällössä (esim opiskeluihin), ja
avustajaa käytetään muihin tehtäviin.
• Työtä teettävät myös perheenjäsenet ja/tai
kotisairaanhoito/kuntoutus
• Työstä ei voi kieltäytyä ettei tule varoitusta, mutta kunta voi
kieltäytyä maksamasta korvauksia
• Onko mahdollista erottaa kotiapu (tukipalvelut) avustajan
työstä? Esim. suursiivoukset, ikkunanpesut? Vrt. vanhukset.
21.9.2015
6
7. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Työsuojelu
• Työtehtävät jopa vaarallisia (molemmille) esim. nostot
ilman laitteita, puutteellinen perehdytys erilaisiin laitteisiin
ja suojavälineisiin
• Päihteiden käyttö ja tupakointi (rajat kodin ja työpaikan
välillä?)
• Lääkinnälliset toimet, kuka vastaa jos sattuu virheitä?
• Valviran mukaan kukin vastaa aina omista tekemisistään
ja jos ei ole osaamista, pitää kieltäytyä työstä.
• -> työstä kieltäytymisestä voi seurata varoitus tai jopa
irtisanominen
• Valvira valvoo vain ammattihenkilöitä.
21.9.2015
7
8. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Työsuojelu jatkuu…..
• Työpaikan riskitilanteissa kukaan ei auta. AVI
periaatteessa, mutta AVI ei voi tehdä tarkastuksia kotiin.
• Tarkastus suostumus edellytyksenä ha-avulle?
• Työterveyshuollosta ei apua, koska
työpaikkatarkastuksia ei juurikaan tehdä eikä työpaikan
riskejä ole kartoitettu.
• Työterveyshuollon järjestämisen ongelmat yleisesti
• Vain reilu 50% avustajista tietää miten työterveyshuolto
on järjestetty
• Selkeä ero siinä että lääkinnälliset/hoidolliset tehtävät
ammattihenkilöille (esim. kotisairaanhoito) ja avustaja
tekee normaalit avustajan työt.
21.9.2015
8
9. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Tulevaisuuden huolia
• Työn vaativuus lisääntynyt / ei koulutusta
• Yli 40 eri kouluttajaa / ei standardeja
• Lakiuudistus
• henkilökohtaisen avun laajentuminen
• Valmennus / kuntoutus
• Hoiva ja hoitotyö valuu henkilökohtaisille avustajille
• Ei valvontaa
• Sairaalassa avustaminen
• Työntekijöiden saatavuus
21.9.2015
9
10. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Ammattina avustaminen 2015 tutkimus
• JHL:n tilaama tutkimus, tutkimuksen toteutti Milja
Karjalainen
• Laaja tutkimus avustajan työstä
• Tutkimuksen julkaiseminen JHL:n Sote-festareilla 22 -
23.10.2015
• Vertailu mahdollisuus 2010 tehtyyn tutkimukseen
21.9.2015
10
11. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Otteita tutkimuksesta
• Avustajat tyytyväisiä JHL:n tarjoamaan edunvalvontaan
• Työnantajana toimi yleisimmin avustettava 74% yritys 10% ja kunta
8%
• 90% vastanneista kaipaa koulutusta henkilökohtaisen avustajan
työhön (työsuhteen ehdot, ensiapu, haavahoito, kommunikointi)
• Kukaan ei kyseenalaistanut ammatillisuutta
• Joka kolmas kokee työsuhteen epävarmuuden vaikeuttavan elämän
suunnittelua
• Joka kolmas kokee, että on vaikea irrottautua työstä vapaa-ajalla
• Vertaistuenpuute koetaan ongelmaksi
• Hoidolliset tehtävät lisääntyneet
• Työsuhteiden pituus pidentynyt viime tutkimuksesta.
• Avustajien ikäjakauma jakaantunut tasaisemmin kuin ennen
21.9.2015
11