Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (18)
Similar to Syrjäytymisen ehkäiseminen eläkeiässä
Similar to Syrjäytymisen ehkäiseminen eläkeiässä (20)
Syrjäytymisen ehkäiseminen eläkeiässä
- 2. Eveliina Saari Johtaja, Osaavat työntekijät – menestyvät työmarkkinat Johtaja, Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat -ohjelmat Vanhempi tutkija, dosentti, Työterveyslaitos @EveliinaSaari
- 3. Päivän ohjelma 14–16 ARTSEQUAL: Yliopistolehtori Kai Lehikoinen, Taideyliopisto: Kulttuurilla yli elinkaaren. WIP: Erikoistutkija Marja Riihelä, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus: Eläkeläisetkö köyhiä? PROMEQ: Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto: Mistä ja millaista hoivaa vanhuusiässä? ARTSEQUAL: Tohtoriopiskelija Tuulikki Laes, Taideyliopisto: Aktiivisen ikääntymisen uudet muodot ehkäisevät syrjäytymistä. TITA: Professori Mikko Niemelä, Turun yliopisto: Syrjäytymisen ja syrjäyttämisen mekaniikat. Seminaarisarjan yhteenveto.
- 4. Kulttuurilla yli elinkaaren Kai Lehikoinen, Ph.D. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu 18.4.2017 Kai Lehikoinen; @kailehikoinen
- 5. Kulttuuriset oikeudet ja kulttuurihyvinvointi eivät toteudu yhdenvertaisesti Suomessa Kai Lehikoinen; @kailehikoinen
- 6. Eriarvoisuutta tuottavia mekanismeja taiteisiin ja kulttuuriin osallistumisessa • oletukset palvelunkäyttäjien kyvykkyydestä • palvelujen maantieteellinen, fyysinen ja kielellinen saavuttamattomuus • kulttuurisen ja sosiaalisen pääoma riittämättömyys • stereotyyppinen ajattelu • palvelujen hinnoittelu Kai Lehikoinen; @kailehikoinen
- 7. Kulttuurihyvinvoinnin kriteereitä taide- ja kulttuuripalveluille • esteetöntä • mukaan ottavaa ja vuoropuheluun kannustavaa • yhdenvertaisuutta arvostavaa • moninaisuutta ja toista kunnioittavaa • merkityksellistä (kulttuurisisällöt ja vuorovaikutus) Kai Lehikoinen; @kailehikoinen
- 8. Toimenpide-ehdotuksia kulttuuristen oikeuksien ja kulttuurihyvinvoinnin toteutumiseksi • kulttuuri ja taide huomioitava osana kokonaisvaltaista hyvinvointia ja ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä • kulttuurihyvinvointisuunnitelma, seuranta ja insentiivit • eriarvoisuutta tuottavat mekanismit tunnistettava ja purettava sote-alan ja kulttuurialan yhteistyönä • moniammatillista yhteistyötä lisättävä ja osaamista vahvistettava kulttuurihyvinvointiin liittyen Kai Lehikoinen; @kailehikoinen
- 10. Eläkeläisetkö köyhiä? Marja Riihelä Erikoistutkija, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka
- 11. Pienituloisia eläkeläisiä 170 000 – 200 000 henkilöä tulokäsitteestä riippuen Marja Riihelä, VATTLähde: Tulonjaon palveluaineisto 2014, Tilastokeskus. Eläkeläisten pienituloisuuden yleisyys, kun pienituloisuus- rajana 60 prosenttia mediaanitulosta. Pienituloisista eläkeläisiä on 23 – 29 prosenttia tulokäsitteestä riippuen
- 12. Eläkeläisiä on sekä hyvin että huonosti toimeentulevia. Eläkeläisten käytettävissä olevat tulot ovat keskimääräistä pienemmät, mutta pienituloisuusriski ei poikkea väestöstä keskimäärin. Marja Riihelä, VATT
- 13. Koko väestön mediaanitulon alapuolella on • eläkeläisistä 62 % • ammatissa toimivista 32 % • ammatissa toimimattomista 75 % Eläkeläisistä lähes puolet sijoittuu mediaanitulon ja pienituloisuusrajan väliin Mediaani 60 %:a mediaanista 0 2 4 6 8 10 12 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 80000 Väestöosuus,% Ekvivalentit käytettävissä olevat tulot, euroa/vuosi Väestön jakautuminen eri tulotasoilla Kaikki Eläkeläiset Ammatissa toimivat Ammatissa toimimattomat Eläkeläisten joukossa on sekä hyvin että huonosti toimeentulevia. Marja Riihelä, VATT Lähde: Rantala & Riihelä (2017)
- 14. • Eläkeläisten nettovarallisuus on keskimäärin suurempaa kuin koko väestössä. • Eläkeläisillä velattomassa omistusasunnossa asuminen on keskimääräistä yleisempää. Marja Riihelä, VATTLähde: Varallisuustutkimus 2013, Tilastokeskus/ omat laskelmat. 0 100,000 200,000 300,000 400,000 500,000 600,000 700,000 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 Nettovarallisuus Käytettävissä olevat tulot Nettovarallisuus eri tulotasoilla Eläkeläiset Koko väestö
- 15. Toimeentulonmittana ekvivalentit käytettävissä olevat tulot • Eläkeläisten toimeentulosta suurin osa on eläketuloa, mutta eläkeläiset saavat myös muita tuloja. • Laskennallisen asuntotulon mukaan ottaminen jakaa näkemyksiä • sillä on kuitenkin kohtalaisen suuri vaikutus pienituloisuuteen. Marja Riihelä, VATTLähde: Rantala & Riihelä (2017) -10000 -5000 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Euroa/v Eläkeläisten reaaliset bruttotulot ja verot Työeläke Kansaneläke Muut sosiaalietuudet Palkka- ja yrittäjätulot Omaisuustulot Laskennallinen asuntotulo Maksetut verot
- 16. Eläkeläisten pienituloisuusaste ei poikkea koko väestön pienituloisuusasteesta. • Pienituloisista eläkeläisistä useat lähellä pienituloisuusrajaa • Eläkeläisten pienituloisuus on yleensä pitkäkestoista Ammatissa toimimattomat heikoimmassa asemassa. 4,6 12,8 41,8 13,2 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Pienituloisuusaste,% Pienituloisuusasteet: pienituloisuusrajana 60 prosenttia mediaanitulosta Ammatissa toimivat Eläkeläiset Ammatissa toimimattomat Kaikki Lähde: Rantala & Riihelä (2017) Marja Riihelä, VATT
- 17. Eläkeläisten tulokoostumus eroaa eri tulotasoilla • pienituloisilla korostuu kansaneläke ja muut sosiaalietuudet • keskituloisilla työeläke • suurituloisilla työeläke ja pääomatulot Lähde: Rantala & Riihelä (2017) Marja Riihelä, VATT -40 -20 0 20 40 60 80 100 Alin Keski Ylin Oma työeläke Oma kansaneläke Muut sosiaalietuudet Palkka- ja yrittäjätulot Muut pääomatulot Laskennallinen asuntotulo Maksetut verot
- 18. Keinoja eläkeläisten pienituloisuuden lieventämiseksi: • Takuueläkkeen korotus: kohdistuu pääasiassa pienituloisiin. • Kansaneläkkeen korotus: vaikuttaa pienituloisiin, mutta eläketulovähennyksen kautta vaikutukset myös keskituloisiin. • Työeläkeindeksin korotus: kohdistuu pääasiassa muille kuin pienituloisille. • Eläketulovähennyksen korotus: ei vaikuta kaikkein pienituloisimpiin eläkeläisiin, koska he eivät muutenkaan maksa veroja. Marja Riihelä, VATT
- 19. Marja Riihelä erikoistutkija Valtion taloudellinen tutkimuskeskus WIP-konsortio marja.riihela@vatt.fi http://www.stn-wip @WIPconcortium Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka
- 20. Mistä ja millaista hoivaa vanhuusiässä? Marja Vaarama Professori, Itä-Suomen yliopisto
- 21. Mistä on kyse? • Palveluilla on tärkeä rooli iäkkäiden elämänlaadun tukemisessa sekä syrjäytymisen ehkäisemisessä ja lieventämisessä. Syrjäytyminen lisää palvelujen tarvetta, riittämätön apu syrjäyttää. Iäkkäiden palvelujen kehittäjien ja toimeenpanijoiden tulisi tuntea iäkkäiden elämänlaadun, syrjäytymisen ja palvelujen väliset yhteydet.
- 22. Tutkimustuloksia (Vaarama ym. 2006; 2009; 2010; 2013, Börsch-Schupan et al 2015) • Iäkkäiden elämänlaatua suojaavat hyvä terveys ja toimintakyky, mielenterveys, sosiaaliset suhteet, turvattu toimeentulo, esteetön asunto sekä turvattu ja riittävä avun saanti – tässä syrjäytymistä ehkäisevien toimien kärjet • Suurimmat riskit: heikko terveyspalvelujen saatavuus, riittämätön apu kotiin, lähipalvelut kaukana, yksinäisyys etenkin 85. ikävuoden jälkeen, asuntojen ja asuinympäristöjen puutteet – tässä korjaavien toimien prioriteetit • Huono terveys ja toimintakyky, kipu, yksinäisyys ja köyhyys sekä riittämätön avun saanti kasautuvat samoille ihmisille, yksinasuvien määrä kasvaa – tähän erityishuomiota • Iäkkäät eivät halua jäädä omaistensa avun varaan, haluavat julkisia sote-palveluja – varakkaimmat valmiita käyttämään varojaan ja omaisuuttaan palvelujensa ostoon
- 23. Ratkaisuehdotukset • Universaalin hyvinvointipolitiikan lisäksi tarvitaan kohdennettua politiikkaa, jossa iäkkäiden asema ja palvelut turvataan asianmukaisella tavalla • Palvelujen ilmaistuiksi tavoitteiksi tulee asettaa asiakkaan elämänlaadun tukeminen, syrjäytymisen ehkäisy sekä riittävä ja laadukas palvelu • Enemmän huomiota yhteisöjen koheesion ja osallisuuden tukemiseen. Esim. yhteisösosiaalityö • Huomattava, että 90 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa nopeimmin, samoin yksinasuvien määrän kasvu • Tarvitaan kokonaisvaltaisia ratkaisuja, uusia asumis- ja palvelukonsepteja, varhaista puuttumista ongelmiin, toimintakyvyn tukea ja kuntoutusta, arvostavaa kohtelua ja turvaa siitä, että apua saa tarvitessaan – nyt näitä ei aina ole. 19.4.2017 Marja Vaarama 23
- 24. Professori Marja Vaarama Itä-Suomen yliopisto puh. 050 413 4349 marja.vaarama@uef.fi
- 25. Aktiivisen ikääntymisen uudet muodot ehkäisevät syrjääntymistä Tuulikki Laes @tuulikki_laes Taideyliopisto
- 26. • Uudet ikävaiheistusteoriat korostavat omaehtoista aktiivista ikääntymistä • Taiteeseen osallistumisen mahdollisuudet ovat puutteelliset • Esim. taidekasvatusjärjestelmä palvelee etupäässä lapsia ja nuoria
- 28. Miten taide voi ehkäistä ikääntymisen aiheuttamaa syrjäytymistä? • Tuetaan aktiivista ja luovaa ikääntymistä elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti • Tarjotaan mahdollisuuksia taideharrastuksen aloittamiseen ja ylläpitämiseen jo eläkesiirtymän aikana • Kehitetään hankintaosaamista taidekasvatuksen ja sotesektorin yhteistyöllä Riskiryhmä
- 29. Aktiivisen ikääntymisen uudet muodot ehkäisevät syrjääntymistä Tuulikki Laes @tuulikki_laes Taideyliopisto
- 30. Syrjäytymisen ja syrjäyttämisen mekaniikat Seminaarisarjan yhteenveto Mikko Niemelä Professori, Turun yliopisto
- 31. Teemat & lähtökohdat Syrjäytymisen ehkäiseminen… 1. …varhaislapsuudessa 2. …nuoruudessa ja koulutuksessa 3. …työiässä 4. …eläkeiässä
- 32. Strategisen tutkimuksen yhteistyön tulos Tutkittua tietoa ja siihen perustuvia ratkaisuehdotuksia 3 STN-ohjelmasta, 10 STN-konsortiosta ja noin 15 organisaatiosta
- 34. Periytyvä huono-osaisuus • lapsiköyhyyden ratkaisu löytyy työtä tukevista toimista, eikä niinkään kannustimien kohentamisesta • lapsiperheiden toimeentulotuen asiakkuuden vähentäminen ja ehkäiseminen huolehtimalla ensisijaisen sosiaaliturvan tasosta • kaikille maksuton toisen asteen tutkinto • tuloerojen tasaaminen ja huono-osaisuuden vähentäminen (sosiaalisten, taloudellisten ja kulttuuristen resurssien tasaaminen)
- 35. Varhaislapsuus • laadukas päivähoitoympäristö yhä suuremmalle osalle lapsista • voimakkaampi päivähoidon tukeminen maahanmuuttajalapsille • päivähoidossa vältettävä segregaatiota • varhaiskasvatus- ja lastenhoitopolitiikka tulee rakentaa kokonaisuutena
- 36. Lasten mielenterveys • palvelut järjestettävä niitä tarvitsevien näkökulmasta • kohdennetut ohjelmat riskiryhmille (eri solmukohtiin kohdistettu hoito) • ennaltaehkäisy olisi halvempaa (tässäkin asiassa): valtaosa kustannuksista menee korjaaviin palveluihin • universaalit ohjelmat koko väestölle (ennaltaehkäisy) • tietoa mielenterveydestä lisättävä
- 37. Lapset ja työelämä • yksinhuoltajien työn kannattavuuden lisääminen toimeentuloa vaarantamatta • miesten vanhempainvapaiden nykyistä selvempi edistäminen lainsäädännön avulla • mahdollisuus joustavaan lastenhoidon saantiin
- 38. Koulutus • yksilöllisempää pedagogiikkaa ja alueellista valinnaisuutta sisältöihin • joustavuutta peruskoulun rakenteisiin, ainevalikoimaan ja opiskelutapoihin • taidekasvatusta kouluihin • pojat huomioiva taidekasvatus • Perusopetuslain päivitys ja laajennus ammatilliseen ja lukiolakiin • velvoite siirtymäsuunnitteluun ja tehostettuun opinto- ohjaukseen • erityisopettajia kokoaikatöihin, opinto-ohjaajien työtä kohdennettava erityisohjaukseen ja lukioihin erityisopettajia
- 39. Sukupuoli ja seksuaalisuus • sukupuolen vahvistamista koskeva laki pitäisi pikaisesti uudistaa ihmisoikeuksia ja yksilön itsemääräämisoikeutta kunnioittavaksi • seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuolen moninaisuus mukaan suunnittelutyöhön • sukupuolivähemmistöjen pääsyä oikea-aikaisesti korjausprosessiin tulee helpottaa • oppilaitosten ja työpaikkojen sekä työttömille suunnattuja terveys-, ohjaus-, ja tukipalveluja kehitettävä sellaisiksi, että ne aktiivisesti tukisivat sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden haasteissa
- 40. Työelämä, työkyky ja terveys • viranomaisten tunnistettava työttömän työkykyongelmat ja ohjattava tarvittavien palveluiden piiriin • sote-palveluiden oltava yhtä helposti saatavilla työttömille ja työllisille • työn ulkopuolella olevien etuusjärjestelmän ajatteleminen uudella tavalla
- 41. Eläkeikä • toimeentuloturvan taso ja tasokorotusten kohdentaminen • kokonaisvaltaisten ratkaisujen tarve: • Universaalin politiikan lisäksi tarve myös kohdennetulle politiikalle • Elämänlaadun takaaminen tavoitteeksi • kulttuuri ja taide huomioitava myös sote-palveluissa
- 42. Isoja linjoja tiivistetysti • huomio köyhyyttä, tuloeroja ja eriarvoisuutta vähentäviin laajavaikutteisiin toimiin • palveluiden ja tulonsiirtojen rahoitus oikeudenmukaisella veropolitiikalla • elinympäristön muokkaaminen tukemaan terveellisiä elämäntapoja
- 43. Tutkimustoiminta on yhä käynnissä Vuoden 2015 teemojen hankkeet olleet käynnissä 1,5 vuotta Vuoden 2016 teemojen hankkeet olleet käynnissä alle vuoden Seuraa: www.aka.fi/stn
- 44. Mikko Niemelä professori, Turun yliopisto tutkimusprofessori, Kela mikko.niemela@utu.fi
- 45. Keskustelu jatkuu www.tasaarvostn.fi #syrjäytyminen Käy sivustolla antamassa kurssista palautetta.