Anu Kippola-Pääkkönen & tutkijaryhmä (Lapin Yliopisto ja OYS): Miten lääkinnällisen kuntoutuksen lakimuutos onnistui?
Esitys Kelan Muutos-hankkeen seminaarissa 26.11.2019
Toiminta-alueen johtaja Heikki Suoyrjö, Epshp
Kommentti: Sote-uudistuksen vaikutukset kuntoutukseen
Kuntoutusasiain neuvottelukunnan (KUNK) seminaari 13.11.2013
KUNKin seminaarin tarkoituksena on käydä keskustelua sosiaali- ja terveydenhuollon muuttuvista rakenteista ja pohtia kuntoutuksesta ja sen asiakasyhteistyöstä vastaavien tahojen kanssa keinoja vahvistaa moniammatillista kuntoutusta.
Lue lisää KUNKista:
http://kuntoutusportti.fi/portal/fi/toimijat/julkishallinto/kuntoutusasiain_neuvottelukunta/
Selvityksen toteutti Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa loka-marraskuussa tutkimusryhmä, johon kuuluivat Ira Ahokas, Anna Kirveennummi ja Tuomas Kuhmonen. Selvityksen lähtökohtana toimi Sitran ja Fountain Parkin toteuttama verkkokysely, jonka tuloksista tutkijat etsivät tilastollisesti merkittävinä pidettäviä asiakkaan ääniä, sekä sellaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia, jotka rakentuisivat toivottaville tulevaisuuden palvelu- ja toimintamalleille.
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen ja asiantuntija Susanna Mukkilan esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli lähiöiden väestörakenteen kehitystä.
Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiaisen ja erikoistutkija Markus Kainun esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli toimeentulotuen asiakkaita ja kaupunkien aluerakennetta.
More Related Content
Similar to Kuntoutukseen osallistuminen eri osajärjestelmissä – Rekisteritutkimus oululaisista vuonna 2018
Anu Kippola-Pääkkönen & tutkijaryhmä (Lapin Yliopisto ja OYS): Miten lääkinnällisen kuntoutuksen lakimuutos onnistui?
Esitys Kelan Muutos-hankkeen seminaarissa 26.11.2019
Toiminta-alueen johtaja Heikki Suoyrjö, Epshp
Kommentti: Sote-uudistuksen vaikutukset kuntoutukseen
Kuntoutusasiain neuvottelukunnan (KUNK) seminaari 13.11.2013
KUNKin seminaarin tarkoituksena on käydä keskustelua sosiaali- ja terveydenhuollon muuttuvista rakenteista ja pohtia kuntoutuksesta ja sen asiakasyhteistyöstä vastaavien tahojen kanssa keinoja vahvistaa moniammatillista kuntoutusta.
Lue lisää KUNKista:
http://kuntoutusportti.fi/portal/fi/toimijat/julkishallinto/kuntoutusasiain_neuvottelukunta/
Selvityksen toteutti Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa loka-marraskuussa tutkimusryhmä, johon kuuluivat Ira Ahokas, Anna Kirveennummi ja Tuomas Kuhmonen. Selvityksen lähtökohtana toimi Sitran ja Fountain Parkin toteuttama verkkokysely, jonka tuloksista tutkijat etsivät tilastollisesti merkittävinä pidettäviä asiakkaan ääniä, sekä sellaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia, jotka rakentuisivat toivottaville tulevaisuuden palvelu- ja toimintamalleille.
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen ja asiantuntija Susanna Mukkilan esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli lähiöiden väestörakenteen kehitystä.
Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiaisen ja erikoistutkija Markus Kainun esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli toimeentulotuen asiakkaita ja kaupunkien aluerakennetta.
THL:n tutkimuspäällikkö Minna Kivipellon ja erityisasiantuntija Pekka Karjalaisen esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli sitä, miten sosiaalityö voi vähentää asumiseen liittyviä ongelmia.
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli muuttoliikkeen roolia laskevan tulotason lähiöiden väestörakenteen muutoksessa.
Kelan tutkija Tapio Räsäsen esitys seminaarissa "Hyvinvointi muuttuvassa yhteiskunnassa: Perhesuhteet ja sukupuolten tasa-arvo sosiaaliturvauudistuksessa” kertoi lastenhoidon tukien työllisyysvaikutuksista. Sosiaaliturvauudistusta valmistelevan parlamentaarisen sosiaaliturvakomitean seminaari (13.12.2022) on katsottavissa osoitteessa: https://youtu.be/cl3qHvNLykM
THL:n tutkimuspäällikkö Liina-Kaisa Tynkkysen esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" kertoi siitä, miltä suomalainen perusterveydenhuolto näyttää verrattuna muiden maiden vastaaviin järjestelmiin.
Kelan ylilääkäri Riitta Luoto kertoi esityksessään seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" siitä, millaisia tietoja työterveyshuollosta löytyy Kelan tilastoista, ja mihin niitä tietoja voisi käyttää.
Kelan tutkimusyksikön tutkimuspäällikkö Jenni Blomgrenin esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" esitteli tutkimustuloksia eri sektorien terveyspalveluiden rinnakkaiskäytöstä Oulussa.
Kelan johtava ylilääkäri Janne Leinonen nosti johdannossaan seminaariin "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" neljä huomiota terveydenhuollon tilasta ja tulevaisuudesta.
LT, Työterveyslaitoksen ylilääkäri Pauliina Kankaan esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" kertoi TYÖOTE-toimintamallista.
Kelan tutkijoiden Riitta Seppänen-Järvelän, Hennariikka Heinijoen ja Maarit Karhulan esitys seminaarissa "Kela tutkii kuntoutusta – Innovatiivisia ratkaisuja ja uutta tietoa".
Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Seija Sukulan alkusanat seminaarissa "Kela tutkii kuntoutusta – Innovatiivisia ratkaisuja ja uutta tietoa".
2. Johdanto
• Suomessa hajanainen ja osin sekava
kuntoutusjärjestelmä
• Vastuu usealla taholla, tuotanto hajautettu, tehtävät osin
päällekkäisiä
• Kuntoutuspalveluihin pääsy vaihtelee
osajärjestelmien välillä
• Kuntoutuksen eri osajärjestelmillä eri kriteerit, vastuualueet
ja kohderyhmät
• Kuntoutujien kokonaismäärästä vaikea saada
luotettavaa tietoa
• Valtioneuvoston kuntoutusselonteko (STM 2002), Rissanen &
Pulkki (2013) ja Pulkki ym. (2011a; 2011b)
• Myös kuntoutukseen osallistuneiden
sosioekonomisista tietoa heikosti
• Tarkasteluja tehty jossain osajärjestelmissä esim. Kela
(Ristikari ym. 2016; Suoyrjö ym. 2007; Saltychev ym. 2011),
työeläkekuntoutus (Laaksonen ym. 2019), fysioterapia
(Hakulinen 2004)
Tavoite
• Selvittää kuntoutukseen osallistumisen
yleisyyttä kaiken kaikkiaan ja eri
osajärjestelmissä
• Tarkastella kuntoutukseen osallistumisen eroja
sosioekonomisen taustan mukaan 25-64-
vuotiailla
• Laaja rekisteriaineisto kaikista Oulun asukkaista
vuonna 2018 (N=192 844) sekä heidän sosiaali-
ja terveyspalveluiden ja etuuksien käytöstään
(Blomgren & Jäppinen 2020)
3. Muuttujat
Vaste: Kuntoutukseen osallistuminen
• Osallistunut vähintään yhden kerran
johonkin tarkastelluista toimenpiteistä
vähintään yhdessä osajärjestelmässä
vuoden 2018 aikana
• Julkisen terveyspalvelujärjestelmän kuntoutus
(Oulun kaupunki ja THL:n hoitoilmoitusrekistit)
• Kelan kuntoutus (Kela)
• Työeläkekuntoutus (ETK)
• Työterveyshuollon fysioterapia (4 suurinta
työterveyshuoltoyritystä)
• Kelan korvaama yksityinen fysioterapia (Kela)
Sosioekonomiset tekijät vuoden 2017 lopusta
• Koulutus: korkea-aste, keskiaste, perusaste
• Ammattiasema: yl. toimihlö, al. toimihlö.,
työntekijä, yrittäjä, työtön, opiskelija, muu
• Opiskelijoille haettu takautuvasti vuoden 2016
lopusta
• Tulot: tuloneljännekset
Muut vakioitavat tekijät
• ikä, sukupuoli, siviilisääty, lääkkeiden
erityiskorvausoikeus, sairauspoissaolot
4. Kuntoutukseen osallistuneet (%) koko Oulun
väestössä kuntoutuksen eri osajärjestelmissä (N=192 844)
0 5 10 15 20 25
Kuntoutus yhteensä
Julkisen palvelujärjestelmän kuntoutus
Kelan kuntoutus
Työeläkekuntoutus
Työterveyshuollon fysioterapia
Yksityinen fysioterapia
Kuntoutukseen osallistuneet (%)
Kaikki Naiset Miehet
5. Kuntoutukseen osallistuneet (%) koko Oulun väestössä
iän ja sukupuolen mukaan (N=192 844)
0 5 10 15 20 25 30
0–15-vuotiaat
16–24-vuotiaat
25–44-vuotiaat
45–64-vuotiaat
65+ -vuotiaat
Kuntoutukseen osallistuneet, %
Naiset Miehet
6.
7.
8. Johtopäätökset
• Kuntoutuksen ulkopuolelle jäävät muita useammin juuri ne ryhmät, joiden terveys ja
toimintakyky lienee muita heikompi: vain perusasteen suorittaneet, työttömät ja
pienituloiset.
• Koko väestön näkökulmasta kuntoutukseen pääsy ei siis vaikuta yhdenvertaiselta.
• Sen sijaan jos kuntoutusjärjestelmän tavoitteena on työllisten työkyvyn ja opiskelijoiden
opiskelukyvyn ylläpito, kuntoutuksen voidaan sanoa kohdentuvan oikein.
• Kuntoutuksen sosioekonomisista eroista saatavaan kuvaan vaikuttaa se, mikä kaikki
kuntoutus rekistereistä on mahdollista tunnistaa.
• Rekisteritietoja kuntoutuksesta on hankala koota kattavasti, sillä järjestelmä on hyvin
hajanainen ja toimijoita ja rekisterinpitäjiä on lukuisia.
• Yhtenäiset tietojärjestelmät kuntoutuksesta palvelisivat paitsi tutkijoita, myös kuntoutujia.
9. Julkaisut
Tieteelliset artikkelit
• Hanna Rinne & Jenni Blomgren (2022) Kuntoutukseen osallistumisen sosioekonomiset erot –
rekisteritutkimus oululaisista vuonna 2018. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 59(1):16-33.
• Hanna Rinne & Jenni Blomgren (2020) Kuntoutukseen osallistuminen ja eri osajärjestelmien
ristikkäiskäyttö – rekisteritarkastelu Oulun väestössä vuonna 2018. Kuntoutus 43(4):6-20.
Blogikirjoitukset
• Hanna Rinne & Jenni Blomgren (2022) Kelan kuntoutukseen osallistuminen vaihtelee etenkin
ammattiaseman mukaan. Kirjoitus Kelan Tutkimusblogissa 10.3.2022.
• Hanna Rinne & Jenni Blomgren (2022) Matalassa sosioekonomisessa asemassa olevat
osallistuvat muita harvemmin kuntoutukseen. Kirjoitus Kelan tutkimusblogissa 8.3.2022.
• Hanna Rinne & Jenni Blomgren (2020) Lähes viidennes väestöstä osallistuu kuntoutukseen.
Kirjoitus Kelan Tutkimusblogissa 9.12.2020.