Kelan tutkimusyksikön tutkimuspäällikkö Jenni Blomgrenin esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" esitteli tutkimustuloksia eri sektorien terveyspalveluiden rinnakkaiskäytöstä Oulussa.

1. Julkisten, yksityisten ja työterveyshuollon
avoterveyspalveluiden rinnakkaiskäyttö –
tuloksia Oulu-aineistosta
Jenni Blomgren
Tutkimuspäällikkö, Kelan tutkimus
• Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto
sote-integraatiossa -webinaari 9.11.2022

2. Lähtökohdat

3. Avosairaanhoidon eri sektorit palvelevat osin eri
väestöryhmiä
Julkinen sektori
• Koko väestön käytössä
• Edullinen tai ilmainen
• Monesti pitkät jonot ja
tiukka portinvartijuus
 Käyttäjissä painottuvat
työn ulkopuolella olevat,
joilla ei oikeutta
työterveyshuoltoon eikä
varaa maksaa
yksityispalveluista
Yksityinen sektori
• Korkea omavastuu
mutta nopea hoitoon
pääsy
• Kaikille, joilla varaa
maksaa
 Yksityispalveluiden
käyttäjissä painottuvat
hyvätuloiset asiakkaat
Työterveyshuolto
• Saatavilla vain työssä
oleville (tai vastikään
työttömäksi jääneille)
• Nopea hoitoon pääsy,
käyttäjälle ilmainen
 Hyvätuloiset työssäkäyvät
voivat käyttää kaikkia
kolmea sektoria

4. Eri työmarkkina-asemissa olevien palvelukäytöstä
puuttuu tietoa
• Koska eri sektorit käytännössä palvelevat erityyppisiä väestöryhmiä, eri sektoreiden
palveluiden käyttö jakautuu epätasaisesti sosioekonomisten ryhmien välillä
• Tieto terveyspalvelujen kokonaiskäytöstä eri väestöryhmissä on kuitenkin vähäistä
ja eri sektoreiden tarkastelut usein toisistaan erillisiä
• Työmarkkina-asema määrittelee vahvasti palveluiden saatavuutta, mutta on vain
vähän aiempaa tietoa siitä, miten eri työmarkkina-asemissa olevat työikäiset
käyttävät eri sektoreiden avosairaanhoidon palveluita sekä palveluita yhteensä
• Tietopohjan hajanaisuuden vuoksi on ollut hankalaa saada käyttöön
kattavaa yksilötason dataa kaikkien sektoreiden (ml. työterveyshuollon) käynneistä

5. Mitä selvitimme?
• Kuinka suuri osuus eri työmarkkina-asemassa olevista käyttää eri
sektoreiden järjestämiä avosairaanhoidon palveluita ja kaikkia
palveluita yhteensä?
• Kuinka monta käyntipäivää eri työmarkkina-asemissa oleville kertyy
eri sektoreilla ja yhteensä?
• Selittyvätkö erot sosiodemografisilla ja sairastavuuteen liittyvillä
taustatekijöillä?

6. Jäljempänä esitettävät tulokset perustuvat Lääkärilehdessä
julkaistuun tutkimukseen ja ko. aineiston lisäanalyyseihin
Blomgren Jenni, Jäppinen Sauli, Lahdensuo Kaisla (2022):
Avosairaanhoidon palveluiden käyttö on vahvasti eriytynyt
työmarkkina-aseman mukaan. Suomen Lääkärilehti 2022; 77:
e30509. www.laakarilehti.fi/e30509
Blomgren J, Jäppinen S (2022): Työikäiset käyttävät
avosairaanhoidon palveluita eri tavoin, mutta sektorit
kompensoivat toisiaan. Kelan Tutkimusblogi 23.2.2022.
https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/6400

7. Tutkimusaineistot

8. Kelan Oulu-tutkimushanke
• Hanke: Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien
käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018
• Hankkeessa selvitetään monipuolisella rekisteriaineistolla
sosiaali- ja terveydenhuollon eri sektoreiden järjestämien
palveluiden ja sosiaaliturvaetuuksien käyttöä eri väestöryhmissä
• Erityinen mielenkiinto eri sektoreiden järjestämien palveluiden
ja etuuksien käytön yhdistelmissä ja rinnakkaiskäytössä
• Rekisteriaineistossa kaikki Oulussa vuosien 2013–2018
aikana asuneet; vuosittain 191 000 – 202 000 henkilöä,
yhteensä noin 240 000 eri henkilöä
• Tutkimushankkeen toteuttaa Kelan tutkimusyksikkö,
hanke käynnissä vuoteen 2023 Kuva:
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Oulu
_sijainti_Suomi.svg, CC BY-SA 3.0

9. Aineistoon kootut rekisteritiedot vuosilta 2013–2018
Julkiset avoterveyspalvelut
(Oulun kaupunki, THL)
Julkisten sosiaalipalveluiden
asiakkuudet
(Oulun kaupunki)
Julkinen erikoissairaanhoito,
päivystys, laitoshoito
(Oulun kaupunki, THL)
Sosiaaliturvaetuudet
(Kela, Oulun kaupunki, ETK)
Ansaintakaudet ja
palkattomat jaksot
(ETK)
Työeläketiedot
(ETK)
Sukupuoli, ikä, siviilisääty
(Kela)
Työterveyshuollon palvelut
(Työterveys Virta, Attendo, Mehiläinen,
Terveystalo)
Kela-korvattu yksityinen
sairaanhoito, lääkkeet, matkat
(Kela)
Työvoimapalveluiden
asiakkuudet ja toimenpiteet
(TEM)
Koulutus, ammatti, sosio-
ekonominen asema, tulot
(Tilastokeskus, Verohallinto, Kela)
Omaishoitajuus
(Keva, Verohallinto)
Perusjoukko: kaikki Oulussa vuosina 2013–2018 asuneet (Lähde: Kela)

10. Tämän osatutkimuksen aineistorajaukset
Kohdejoukko
• Vuonna 2018 koko vuoden Oulussa asuneet
25–64-vuotiaat pl. opiskelijat (N=94 355)
Työmarkkina-aseman luokittelu
• Työssä: yli 90 % vuoden 2018 päivistä työssä
• Osin työssä: 50–90 % vuodesta työssä
• Työtön: yli 50 % vuodesta työttömänä
• Työvoiman ulkopuolella: alle 50 % vuodesta
työssä tai työttömänä
Taustatekijät
• Sukupuoli
• Ikä
• Koulutusaste
• Veronalaiset tulot
• Lääkkeiden erityiskorvausoikeuksien määrä
• Kelan korvaamat sairauspäivärahajaksot
• Terveyskeskuskäynnit
• Oulun kaupungin tiedot
• Työterveyshuollon käynnit
• Attendon, Mehiläisen, Terveystalon ja Työterveys
Virran työterveyshuoltokäyntien tiedot
• Yksityislääkärikäynnit
• Kelan tiedot korvatuista yksityislääkärikäynneistä
• Sairaalan poliklinikalla käynnit
• THL:n Hilmo-rekisterin tiedot
• Päivystyskäynnit
• Oulun kaupungin ja Hilmo-rekisterin tiedot
• Kaikki em. käynnit yhteensä
Tarkastellut avosairaanhoitopalvelut

11. Menetelmät
• Laskettiin avosairaanhoidon eri sektoreilla lääkärillä tai hoitajalla
vuonna 2018 käyneiden osuuksia ja kunkin sektorin käyntipäivien määriä
• yksi tai useampi käynti samalla sektorilla saman päivän aikana = 1 käyntipäivä
• Käyntipäivien lukumäärän mallinnus ja taustatekijöiden vakiointi
negatiivisen binomijakauman malleilla

12. Tutkitun kohdejoukon jakaumat
(25–64-vuotiaat oululaiset vuonna 2018, pl. opiskelijat)

13. Tulokset

14. Palveluita käyttäneiden osuudet sektoreittain vuonna 2018
31
64
28
22
13
84
54
43
26 25
18
82
66
7
17
25
20
76
70
6
26
37
24
81
42
49
27 25
16
83
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Terveys-
keskus
Työterveys-
huolto
Yksityiset
palvelut
Sairaalan
poliklinikka
Päivystys Kaikki
avopalvelut
yhteensä
Työssä (>90 %)
Osin työssä (50–90 %)
Työtön (>50 %)
Työvoiman ulkopuolella (>50 %)
Kaikki työikäiset
Eri sektoreiden avosairaanhoidon palveluita vähintään kerran vuonna 2018 käyttäneiden osuudet
työmarkkina-aseman mukaan (Oulussa vuonna 2018 asuneet 25–64-vuotiaat)
Palvelua käyttäneiden
osuus (%)
Lähde: Blomgren ym. 2022,
Suomen Lääkärilehti.

15. Käyntipäivät eri sektoreiden palveluissa vuonna 2018
1.2
4.2
0.6 0.7
0.2
6.8
2.6
2.2
0.6
0.9
0.3
6.4
4.6
0.2 0.3
0.9
0.4
6.4
6.3
0.3
0.6
2.1
0.5
9.6
2.4
3.1
0.6
1.0
0.3
7.2
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
Terveys-
keskus
Työterveys-
huolto
Yksityiset
palvelut
Sairaalan
poliklinikka
Päivystys Kaikki
avopalvelut
yhteensä
Työssä (>90 %)
Osin työssä (50–90 %)
Työtön (>50 %)
Työvoiman ulkopuolella (>50 %)
Kaikki työikäiset
Eri sektoreiden avosairaanhoidon palveluiden käyntipäiviä/hlö vuonna 2018 työmarkkina-aseman
mukaan (Oulussa vuonna 2018 asuneet 25–64-vuotiaat)
Käyntipäiviä henkeä kohden
keskimäärin vuoden aikana
Lähde: Blomgren ym. 2022,
Suomen Lääkärilehti.

16. Taustamuuttujien vakioiminen
• Mallinnettiin vuoden 2018 käyntipäivien määriä eri palveluissa ja yhteensä
negatiivisen binomijakauman malleilla
• Vakioitiin erot taustatekijöissä eri työmarkkina-asemissa olevien välillä
• sukupuoli, ikä, koulutusaste, veronalaiset tulot, lääkkeiden erityiskorvausoikeudet,
sairauspäivärahajaksot
• Vertailuluokkana työssä olleet: kuinka moninkertainen on ennustettu
käyntipäivien määrä muissa työmarkkina-aseman luokissa koko vuoden
työssä olleisiin verrattuna
• Tulokset: IRR:t (incidence rate ratio = ilmaantumistiheyksien suhde)
ja 95 %:n luottamusvälit

17. Vakioidussa mallissa
huomioitu:
sukupuoli,
ikä,
koulutusaste,
veronalaiset tulot,
lääkekorvausoikeudet,
sairauspäivärahajaksot
Vakiointi
pääosin
tasoittaa
ryhmien
välisiä eroja

18. Lisätarkastelu 1: missä määrin perusterveydenhuollon eri
sektoreita käytettiin rinnakkain saman vuoden aikana?
19
18
20
27
22
19
8
23
51
48
7
4
8
11
18
10
13
16
3
2
5
6
7
1
2
25
33
15
2
2
9
12
6
1
1
5
6
5
4
6
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Kaikki
Työssä (>90 %)
Osin työssä (50–90 %)
Työtön (>50 %)
Työvoiman
ulkopuolella (>50 %)
Perusterveydenhuollon avopalveluiden rinnakkaiskäyttö vuonna 2018,
Oulun 25–64-vuotias väestö työmarkkina-aseman mukaan
Ei mitään Vain julkinen
Julkinen + yksityinen Julkinen + työterveys
Julkinen + työterveys + yksityinen Vain työterveys
Työterveys + yksityinen Vain yksityinen
Lähde: Julkaisemattomat
laskelmat Oulu-aineistosta.
Tarkastelussa ei mukana
julkinen erikoissairaan-
hoito eikä päivystys.
Työssä >90 % olleista
lähes puolet käytti vain
työterveyshuoltoa tai
työterveyshuoltoa +
yksityistä. Työttömistä ja
työvoiman ulkopuolisista
puolet käytti pelkkää
julkista sektoria.

19. Lisätarkastelu 2: missä määrin perusterveydenhuollon eri
sektoreita käytettiin rinnakkain saman vuoden aikana?
Lähde: Julkaisemattomat
laskelmat Oulu-aineistosta.
Tarkastelussa ei mukana
julkinen erikoissairaan-
hoito eikä päivystys.
Mitä korkeammat tulot,
sitä todennäköisemmin
ainoastaan
työterveyshuollon tai tt-
huollon ja yksityisen
sektorin käyttöä.
19
28
17
15
17
21
19
49
24
11
7
4
7
12
11
5
4
3
10
3
15
16
12
7
5
1
6
8
6
4
25
2
17
30
36
38
9
1
5
11
13
15
5
5
5
5
6
8
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Kaikki
0–16 764 €
16 764– 28 888 €
28 888–37 846 €
37 846–51 719 €
51 719–max €
Perusterveydenhuollon avopalveluiden rinnakkaiskäyttö vuonna 2018,
Oulun 25–64-vuotias väestö tulokvintiilin mukaan
Ei mitään Vain julkinen
Julkinen + yksityinen Julkinen + työterveys
Julkinen + työterveys + yksityinen Vain työterveys
Työterveys + yksityinen Vain yksityinen

20. Johtopäätökset

21. Mitä tutkimuksesta opittiin
Vaikka sektoreittain oli selviä eroja avosairaanhoidon käytössä eri työmarkkina-
asemissa olevien välillä, kokonaiskäytössä erot olivat melko pieniä ja eri sektorit
täydensivät toisiaan varsin hyvin.
83 % käytti avosairaanhoidon palveluita vuoden aikana, käyntipäiviä
keskimäärin 7/hlö. Työttömistä palveluita käytti 76 %, muista ryhmistä 81–84 %.
Kaikkia käyntejä tarkasteltaessa käyntipäivien määrien erot työvoimaan kuuluvien
välillä olivat pienet. Työvoiman ulkopuolisilla oli enemmän käyntipäiviä kuin muilla.
Erot taustatekijöissä selittivät osan työmarkkina-asemaryhmien välisistä eroista.
Kuva terveyspalveluiden käytön jakaantumisesta väestössä on vahvasti riippuvainen
siitä, mitä sektoreita tarkastelussa otetaan huomioon.
1
2
3
4
5
Eri sektoreiden palveluiden laatua, hoitoon pääsyn nopeutta tai hakeutumiseen
vaikuttavia motivaatiotekijöitä ei voitu huomioida tässä tutkimuksessa.

22. Tietopohja saatava kuntoon – tietojen hajanaisuus
hankaloittaa sekä hoitoa että toisiokäyttöä
Ensikäyttötiedot
hajallaan erilaisissa
eri toimijoiden
rekistereissä.
Potilaan tilanteen ja
hoidon seuranta ja
kokonaistilanteen
hallinta riittämätöntä
ja hankalaa.
Tutkimus ja tilastointi
hankalaa.
Tietoa terveys-
palveluiden
kokonaiskäytöstä eri
väestöryhmissä on
nykyisellään vaikea
koota, tilastoida ja
tutkia luotettavasti.
Vaikeaa seurata,
saavatko eri
väestöryhmät
palveluita
yhdenvertaisesti
tarpeeseensa
nähden.

23. Lisätietoa aiheesta: työterveyshuolto huomioitu
useissa Oulu-hankkeen osatutkimuksissa
• Oulu-tutkimushankkeen tulokset ja julkaisulinkit löytyvät kootusti Kelan Tietotarjottimesta
hankkeen esittelysivulta
• Työterveyshuoltoa tarkasteltu myös mm. seuraavissa julkaisuissa (ja monissa muissa)
• Rättö ym. Valtaosa työikäisten lääkkeistä määrätään julkisella sektorilla, Yleislääkäri 2022
• Rinne ym. Use of outpatient and inpatient health care services by occupation, BMC Health Services Research 2022
• Rinne. Työterveyshuolto on kaikissa ammattiryhmissä eniten käytetty avosairaanhoidon muoto, mutta osuus käyntipäivistä
vaihtelee, Kelan tutkimusblogi 2022
• Nurminen ym. Associations of medical visits with dentist visits, IJERPH 2021
• Perhoniemi ym. Frequent attenders of three outpatient health care schemes in Finland, BMC Public Health 2021

24. Kiitos!
jenni.blomgren@kela.fi
@JenniBlomgren
@Kelantutkimus
www.tietotarjotin.fi/tutkimus-ja-tilastot