Kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkaat, henkilöstö ja johtaminen ...THL
Esityksessä kuvataan kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon
- asiakkaita, henkilöstöä ja johtamista vuonna 2016
- muutoksen suuntia vuodesta 2014
- eroja julkisten ja yksityisten palveluntuottajien välillä.
Kuvaus perustuu Vanhuspalvelujen seuranta -tutkimukseeen. Kyselyyn vastasivat kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköt.
www.thl.fi/vanhuspalvelujentila
Esityksessä kuvataan vanhuspalvelujen tilaa ja alueellisia eroja vuonna 2016 sekä muutoksen suuntia vuodesta 2014. Kuvaus perustuu Vanhuspalvelujen seuranta -tutkimukseeen, jossa kysyttiin kunnilta ikääntyneiden palvelujen järjestämisestä.
www.thl.fi/vanhuspalvelujentila
Esitys terapiatakuusta Lääkäripäivillä Helsingissä 28.1.2021. Käsittelen psykoterapian vaikuttavuutta, ulkomaisia terapiatakuumalleja ja argumentoin terapiatakuun toteuttamisen puolesta.
Kotihoidon, tavallisen palveluasumisen ja ympärivuorokautisen hoidon toiminta...THL
Esityksessä kuvataan kotihoidon, tavallisen palveluasumisen ja ympärivuorokautisen hoidon
- toimintatapoja vuonna 2016
- muutoksen suuntia vuodesta 2014
- eroja julkisten ja yksityisten palveluntuottajien välillä.
Kuvaus perustuu Vanhuspalvelujen seuranta -tutkimukseeen. Kyselyyn vastasivat kotihoidon, tavallisen palveluasumisen ja ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköt.
www.thl.fi/vanhuspalvelujentila
Pidä huolta itsestäsi ja työkaveristasiMinna Liminka
Käyn puhumassa descomilaisten henkilöstötapahtumissa työhyvinvoinnista. Tämä esitys on kohdistettu huoltojoukoille, eli taloushallinnolle, viestinnälle, markkinoinnille, HR:lle ja assistenteille.
Miten vanhuspalvelujen asiakkaat kokivat hyvinvointinsa korona aikanaTHL
Tuloksia vanhuspalvelujen asiakkaille suunnatusta Hyvinvointi korona-aikana kyselystä (VANKO).
Esityksen tekijät: Suvi Leppäaho, Sini Siltanen ja Sari Kehusmaa, THL
Tutkimusaineisto kerättiin joulukuun 2020 ja tammikuun 2021 välisenä aikana.
Lisätietoja: www.thl.fi/vanko
11. seminaari nuorille suunnattu kannabistyo paihdepaivat 2021EHYT
Janne Paananen, toiminnanjohtaja, YAD Youth Against Drugs ry
Pasi Vastamäki, projektityöntekijä, YAD Youth Against Drugs ry
Riikka Peltola, projektityöntekijä, YAD Youth Against Drugs ry
Kim Kannussaari, asiantuntija, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Esitys Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen yleisötilaisuudessa 9.5.2016: Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Sote-uudistuksen haasteita.
Lääkäreille on mahdollista tehdä suositus sairauspoissaolon tarpeen ja keston arviointiin, esittää selvitystyöryhmä. Tällä hetkellä arviot sairauspoissaolon tarpeesta ja kestosta samassa sairaudessa vaihtelevat riippuen lääkäristä, erikoisalasta tai maantieteellisestä alueesta. Suosituksen arvellaan lisäävän potilaiden yhdenvertaisuutta, tukevan lääkäreitä työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja mahdollisesti vähentävän sairauspoissaoloja. Selvityksen teosta päätettiin 2017 työeläkeuudistusta koskevassa työmarkkinajärjestöjen sopimuksessa.
Vuoden 2017 työeläkeuudistusta koskevassa sopimuksessa päätettiin selvittää mahdollisuudet ottaa käyttöön ohjeistus sairauspoissaolojen tarpeen ja keston arvioinnista sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi Työterveyslaitokselle tehtäväksi koota selvitystä varten työryhmä. Työryhmässä on ollut mukana Akavan, EK:n, SAK:n, STTK:n, Suomen Lääkäriliiton, Duodecimin, Suomen työterveyslääkäriyhdistyksen, Kelan, STM:n ja Työterveyslaitoksen edustajat.
Yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi - Case SetlementtiasunnotSaila Tykkyläinen
Pidin esityksen Arvo-liiton jäsentapaamisessa. Siinä kuvataan Setlementtiasunnoille keväällä 2016 tehdyn vaikutusten arvioinnin kautta arviointityön periaatteita, kulkua ja kriittisiä kohtia.
Kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkaat, henkilöstö ja johtaminen ...THL
Esityksessä kuvataan kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon
- asiakkaita, henkilöstöä ja johtamista vuonna 2016
- muutoksen suuntia vuodesta 2014
- eroja julkisten ja yksityisten palveluntuottajien välillä.
Kuvaus perustuu Vanhuspalvelujen seuranta -tutkimukseeen. Kyselyyn vastasivat kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköt.
www.thl.fi/vanhuspalvelujentila
Esityksessä kuvataan vanhuspalvelujen tilaa ja alueellisia eroja vuonna 2016 sekä muutoksen suuntia vuodesta 2014. Kuvaus perustuu Vanhuspalvelujen seuranta -tutkimukseeen, jossa kysyttiin kunnilta ikääntyneiden palvelujen järjestämisestä.
www.thl.fi/vanhuspalvelujentila
Esitys terapiatakuusta Lääkäripäivillä Helsingissä 28.1.2021. Käsittelen psykoterapian vaikuttavuutta, ulkomaisia terapiatakuumalleja ja argumentoin terapiatakuun toteuttamisen puolesta.
Kotihoidon, tavallisen palveluasumisen ja ympärivuorokautisen hoidon toiminta...THL
Esityksessä kuvataan kotihoidon, tavallisen palveluasumisen ja ympärivuorokautisen hoidon
- toimintatapoja vuonna 2016
- muutoksen suuntia vuodesta 2014
- eroja julkisten ja yksityisten palveluntuottajien välillä.
Kuvaus perustuu Vanhuspalvelujen seuranta -tutkimukseeen. Kyselyyn vastasivat kotihoidon, tavallisen palveluasumisen ja ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköt.
www.thl.fi/vanhuspalvelujentila
Pidä huolta itsestäsi ja työkaveristasiMinna Liminka
Käyn puhumassa descomilaisten henkilöstötapahtumissa työhyvinvoinnista. Tämä esitys on kohdistettu huoltojoukoille, eli taloushallinnolle, viestinnälle, markkinoinnille, HR:lle ja assistenteille.
Miten vanhuspalvelujen asiakkaat kokivat hyvinvointinsa korona aikanaTHL
Tuloksia vanhuspalvelujen asiakkaille suunnatusta Hyvinvointi korona-aikana kyselystä (VANKO).
Esityksen tekijät: Suvi Leppäaho, Sini Siltanen ja Sari Kehusmaa, THL
Tutkimusaineisto kerättiin joulukuun 2020 ja tammikuun 2021 välisenä aikana.
Lisätietoja: www.thl.fi/vanko
11. seminaari nuorille suunnattu kannabistyo paihdepaivat 2021EHYT
Janne Paananen, toiminnanjohtaja, YAD Youth Against Drugs ry
Pasi Vastamäki, projektityöntekijä, YAD Youth Against Drugs ry
Riikka Peltola, projektityöntekijä, YAD Youth Against Drugs ry
Kim Kannussaari, asiantuntija, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Esitys Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen yleisötilaisuudessa 9.5.2016: Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Sote-uudistuksen haasteita.
Lääkäreille on mahdollista tehdä suositus sairauspoissaolon tarpeen ja keston arviointiin, esittää selvitystyöryhmä. Tällä hetkellä arviot sairauspoissaolon tarpeesta ja kestosta samassa sairaudessa vaihtelevat riippuen lääkäristä, erikoisalasta tai maantieteellisestä alueesta. Suosituksen arvellaan lisäävän potilaiden yhdenvertaisuutta, tukevan lääkäreitä työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja mahdollisesti vähentävän sairauspoissaoloja. Selvityksen teosta päätettiin 2017 työeläkeuudistusta koskevassa työmarkkinajärjestöjen sopimuksessa.
Vuoden 2017 työeläkeuudistusta koskevassa sopimuksessa päätettiin selvittää mahdollisuudet ottaa käyttöön ohjeistus sairauspoissaolojen tarpeen ja keston arvioinnista sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi Työterveyslaitokselle tehtäväksi koota selvitystä varten työryhmä. Työryhmässä on ollut mukana Akavan, EK:n, SAK:n, STTK:n, Suomen Lääkäriliiton, Duodecimin, Suomen työterveyslääkäriyhdistyksen, Kelan, STM:n ja Työterveyslaitoksen edustajat.
Yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi - Case SetlementtiasunnotSaila Tykkyläinen
Pidin esityksen Arvo-liiton jäsentapaamisessa. Siinä kuvataan Setlementtiasunnoille keväällä 2016 tehdyn vaikutusten arvioinnin kautta arviointityön periaatteita, kulkua ja kriittisiä kohtia.
Tutkimustuloksia tuloksellisuuden mittaamisen tilasta sekä käytännön esimerkkejä kustannusvaikuttavuuden mittaamisesta hyvinvointipalveluissa.
Vierailuluento kurssilla HALJTS06 Tuloksellisuuden arvioinnin teoria ja tutkimus, 17.11.2015
Lääkäriliiton varatoiminnanjohtajan Hannu Halilan esitys Lääkärit yhteiskunnallisina vaikuttajina on pidetty Helsingin seudun Duodecim-seurassa 8.5.2014. Esitys käsittelee terveyspolitiikkaa osana muuta politiikkaa ja lääkärien rooleja siinä.
Sanna Blomgren: Saako asiakas toimeentulotuen ja palvelut? Esitys Uusi toimeentulotukijärjestelmä ei ole vielä valmis – tutkimus kehittämisen tukena -seminaarissa 26.4.2017.
Päihdepäivät 2022: Miten tupakoinnin lopettamisen tuki tulisi huomioida hyvin...EHYT
9 Ajankohtaista nikotiinittomuustyössä – kuinka savuton ja nikotiiniton Suomi 2030 -tavoite saavutetaan?
Järjestäjä: EHYT ry ja Filha ry
Savuton ja nikotiiniton Suomi 2030 -tavoitteeseen on alle kahdeksan vuotta aikaa. Keskeisimmät haasteet tavoitteen saavuttamiseksi liittyvät nikotiinituotteiden lopettamiseen ja aloittamisen ehkäisyyn eri kohderyhmillä sekä tupakkateollisuuden, erityisesti nuorille markkinoimat, uudet nikotiinituotteet.
Seminaarissa keskustellaan, mitä vaikuttavassa nikotiinivieroitustyössä tulisi ottaa huomioon ja kuullaan motivoinnista vieroituksen työvälineenä. Lisäksi osallistujat saavat ajankohtaista tietoa tupakka- ja nikotiiniteollisuuden uusista tuotteista ja siitä, kuinka nikotiinituotteiden markkinointi ja välitys näkyvät sosiaalisessa mediassa.
Puheenjohtajat:
Patrick Sandström, Filha ry ja Katri Saarela, EHYT ry
10.00 Miten tupakoinnin lopettamisen tuki tulisi huomioida hyvinvointialueilla?
Patrick Sandström, erityisasiantuntija, Filha ry
10.10 Haasteina uudet nikotiinituotteet ja niiden välittäminen somessa
Saija Himanka, asiantuntija, EHYT ry ja Sari Anjala, koulutussuunnittelija, EHYT ry
10:30 Nikotiinituotteiden lopettamisen tuki eri kohderyhmillä - paneelikeskustelu
Mitä nikotiinivieroituksessa tulee ottaa huomioon, jotta saavutamme Savuton ja nikotiiniton Suomi 2030 -tavoitteen?
Vetäjät:
Anne Mikkola, asiantuntija, EHYT ry ja Katri Saarela, projektipäällikkö, EHYT ry
Panelistit:
Maria Juusela, asiantuntijalääkäri, DAT Lääkärit tupakkaa vastaan -verkosto
Patrick Sandström, erityisasiantuntija, Filha ry
Reetta-Maija Luhta, kehittämissuunnittelija, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri EPSHP
Päivi Grönroos, tupakastavieroitushoitaja, TYKS
Tarja Tanner, HLT, EVHL, Oulun yliopisto ja OYS
11.30 Lopettamisen motivaation löytäminen
Tiina Röning, psykologi/psykoterapeutti, Psykologipalvelu Tiina Röning
11.50 Jatkoaskeleet tavoitteen saavuttamiseksi
Katri Saarela, projektipäällikkö, EHYT ry
Asiakkaan ääni kuuluu kehittämisessä - millä eväillä kokemustieto käyttöön? K...Kristina Grahn
Puheenvuorossa esitellään koko Keski-Suomen alueelle ulottuvaa kokemusasiantuntijatoiminnan ja asiakasosallisuuden kehittämistyötä, joka tähtää sote- ja kuntapalveluiden asiakaslähtöisyyden parantamiseen, asiakaskokemuksen ymmärtämiseen, yhteistoiminnalliseen kehittämiseen sekä ihmisten oman vastuunoton lisäämisen mahdollistamiseen. Uudenlaisen kumppanuuden ja rinnakkain työskentelyn avulla rakennetaan asiakkaiden tarpeita vastaavia ja kustannusvaikuttavia palvelumalleja. Millaisia toimintamalleja Keski-Suomessa on kokeiltu ja mitä uutta tietoa yhteistyöskentelyn kautta on syntynyt? Miten tätä tietoa hyödynnetään päätöksenteossa?
projektipäällikkö Kristina Grahn ja terveyden edistämisen suunnittelija Susanna Mutanen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Kirsimarja Raitasalo, THL: Miksi päihdehaittoja on tärkeää ehkäistä kouluissa ja oppilaitoksissa - Nuorten päihteidenkäytön yleiskuva. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Marke Hietanen-Peltola & Johanna Jahnukainen, THL: Miten opiskeluhuoltopalvelut tukevat hyvinvointia ja ehkäisevät päihdehaittoja. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022.
Riina Länsikallio, OPH: Päihdekasvatus ja ehkäisevä päihdetyö kouluissa ja oppilaitoksissa. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Jaana Markkula, THL, Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
What is the current Synthetic opioid situation in Europe? How can countries be better prepared and equipped for a continued rise in synthetic opioid prevalence, use, and incidents?
1. LT Kaarlo Simojoki
A-klinikka oy, va. Toimitusjohtaja, johtava ylilääkäri
A-klinikkasäätiö, johtava ylilääkäri
email: kaarlo.simojoki@a-klinikka.fi
Gsm: 040-5731083
Twitter: @kaarlosimojoki
Puheeksiotto kannattaa: mini-interventio
pähkinänkuoressa
THL seminaari 15.11.2017
Puheeksiotto ja mini-interventio kuuluu meille – maakunnat muutoksen mahdollistajina
2. Sidonnaisuudet 2015 - 2017
• LT, päihdelääketieteen erityispätevyys
• Päätoimi
• A-klinikka oy:n va. toimitusjohtaja sekä A-klinikkasäätiön ja A-klinikka oy johtava ylilääkäri
• Muut sidonnaisuudet
• Pääministerin asettaman, ratkaisuja eriarvoistumisen pysäyttämiseksi etsivän työryhmän jäsen
• Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston mielenterveys- ja päihdepalvelujaoston jäsen
• Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeus työryhmän jäsen
• Suomen C-hepatiittistrategia 2017–2019 työryhmän jäsen sekä Kansallisen hiv- ja hepatiittiasiantuntijaryhmän jäsen
• Käypä hoito- suositus työryhmän jäsen: alkoholiongelmaisen hoito, huumeongelmaisen hoito
• Päihdelääketieteen yhdistyksen hallituksen sekä koulutusvaliokunnan jäsen
• Toistuva luennoitsija eri lääkealan yritysten pääasiassa julkiselle puolelle suunnatuissa koulutuksissa (MSD, Boehring-Ingelheim,
GlaxoSmithKline, Ruma Gmbh, Orion, RBP oy, Professio, Gilead, Abbvie, Unimedic, MSD)
• Ulkomaan kongressimatka lääkealan eri yritysten rahoittamana (Reckitt Benckiser Pharmaceuticals Finland, Azanta, Lundbeck, Gilead)
• Toiminut yrityksen asiantuntijana tai advisory board jäsenenä (RBP Finland, Invidior, Azanta, Nordic drugs, Gilead, Abbvie, Unimedic, MSD)
• Ei osakeomistuksia
15.11.2017 KS 2
3. Alkoholi työelämässä
• arvioiden mukaan työelämässä olevista, alkoholin riskikuluttajia on
• miehistä noin 20%
• naisista noin 10%
• kummassakin ryhmässä noin kolmannes on alkoholiriippuvaisia
• alkoholiriippuvaisistakin arvioidaan noin 70% olevan työelämän piirissä.
• Alkoholin suurkuluttajilla tiedetään myös varhaiseläkkeelle siirtymisen riskin
lisääntyneen jopa kaksin- kolminkertaiseksi verrattuna kohtuukäyttäjiin.
• alkoholisairauksien perusteella myönnettyjä työkyvyttömyyseläkkeitä oli 7,3%
• alkoholisairaus pääsairautena oli 2%.
• myös ns. maskeerautuneiden alkoholisairauksien osuus on huomioitava
15.11.2017 KS 3
HL, Käypä hoitosuositus, työeläkeyhtiöt. Päihdetilastollinen vuosikirja 2009, Alkoholi ja työkyky,
Juhani Juntunen, Tiimi 1/2009. Keva raportteja 3/2008
4. Kannabiksen käyttö lisääntynyt erityisesti 25–34-vuotiailla
miehillä
15.11.2017 KS 4
0
5
10
15
20
1992 19961998 2002 2006 2010 2014
Kannabiksen vuosiprevalenssi alle 35-
vuotiailla sukupuolen mukaan, %
15-24 miehet
25-34 miehet
15-24 naiset
25-34 naiset
6. Mini-intervention tekeminen kannattaa
• Ei vie paljoa aikaa
• Voidaan nivoa muuhun potilastyöhön
• Tukee potilaan pitkäaikaista kokonaishoitoa
• Materiaali työn tekemiseksi saatavilla
• Tuloksellista
• Kustannustehokasta
15.11.2017 KS 6
7. Milloin pitäisi riskikulutuksen mahdollisuus huomioida?
(= kysyä alkoholin käyttöä)
• Ajallisesti ennen riippuvuuden kehittymistä, ennen oireilua
• kun muodostetaan uusi hoitosuhde (kaikilta potilailta, joihin toistuva
hoitosuhde)
• kun tehdään terveystarkastus
• kun oire viittaa päihde-etiologiaan
• Edellyttää, että hoitosuhde on moralisoimaton ja
vuorovaikutus toimii
• Aina?
15.11.2017 KS 7
8. Työssäolokuukaudet kunakin ikävuonna
(THL: Alkoholiongelmat ja työmarkkinoilla pysyminen: varhaista puuttumista tarvitaan http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-534-9)
15.11.2017 KS 8
9. Puheeksi ottaminen voi olla vaikeaa
• jokaisen henkilökohtainen asia
– ei kuulu minulle…mitä sanon?
• hoitosuhde kärsii
• etenkin jos huoli päihteiden käytöstä aiheeton
• reaktioiden pelko
– potilas suuttuu tai loukkaantuu
• potilas on uhkaava
• potilas kuitenkin pettyy, ellei työntekijä avaa mahdollisuutta puhua myös päihteiden
käytöstä
15.11.2017 KS 9
10. Tunteet välittyvät
• Henkilökunnan tunteet ja asenteet välittyvät potilaaseen
• potilaat aistivat herkästi henkilökunnan asenteet ja peilaavat niitä
(erityisesti huumeongelmaiset)
• Potilas kokee tilanteen helposti vastakkainasetteluna,
moralisoimisena tai tuomitsemisena
• Johtaa usein hyökkäävään asenteeseen
15.11.2017 KS 10
11. Päihdengelman psyykkisiä ulottuvuuksia
• Päihdeongelmissa psyykkisesti riippuvainen kokee aineen
välttämättömäksi hyvinvoinnilleen ja haluaa tuntea sen vaikutukset
• Psyykkiset ulottuvuudet päihteiden käytön syy
• ainehimon ja retkahdusten takana oleva tekijä
• nykykäsityksen mukaan ratkaiseva tekijä päihteen käytön
jatkamisessa
15.11.2017 KS 11
12. Motivaatiosta
Ennen:
• motivaatio hoidon välttämätön edellytys, ilman sitä asiakasta ei voida auttaa
• motivaation puute syynä miksi asiakas ei aloita/jatka hoitoa tai hoito epäonnistuu
• motivoituminen asiakkaan vastuulla, puuttuminen asiakkaan vika
• motivaatio asiakkaan ominaisuus jota joko on tai ei ole
Nyt:
• motivaatio on dynaaminen ja vaihteleva ilmiö (ajan/tilanteen mukaan)
• motivaatiota voidaan muuttaa ja voimistaa (asiakas/työntekijä)
• työntekijän tyyli vaikuttaa ratkaisevasti motivaatioon
• hoitajan tehtävä herätellä ja voimistaa asiakkaan motivaatiota
(M. Miller)
15.11.2017 KS 12
13. Haasteet nuorten kanssa
• turvallisen kasvuympäristön tarjoaminen
• vaihtoehtoisten toimintamallien tarjoaminen
• apua tarvitsevien varhainen tunnistaminen
• noin 10-20% syrjäytymisvaarassa
• ennen kun on syntynyt riippuvuutta tai psykososiaalisia ongelmia
• nuori ei yleensä koe tarvitsevansa apua
• motivoiminen muutokseen ei ole helppoa
• Nuorten kokemusmaailmaan sopivien palveluiden tarjoaminen
15.11.2017 KS 13
14. Muutoksen tukeminen
Tavoitteet
• realistisia (kohtuukäyttö, raittius, haittojen vähentäminen)
• rajattuja (lähitavoitteet, perimmäinen tavoite)
• konkreettisia (mitä teen asian suhteen jo tänään?)
• selkeitä ja yksiselitteisiä
• prioriteettijärjestyksessä (yksi asia kerrallaan, tärkein hoidetaan ensin..)
Tukeminen
• Motivoiminen ja sitouttaminen
• Yksilöllinen, asiakaskeskeinen ja joustava hoito-ohjelma
• Katsotaan kokonaisuutta, ei vain omaa osuutta
• Tasapaino tuen tarpeen ja tarjonnan välillä
• Kokemus siitä, että on arvostettu, saa huolenpitoa, on riippumaton muista
15.11.2017 KS 14
15. Tulevaisuuden haasteet
• Hoidon tarve ja niihin hakeutuminen ei ole vähentynyt
• alkoholin vuoksi hoitoa tarvitsevista vain 10-25% palveluiden piirissä
• Sote ratkaisu syntymässä
• kuka vastaa koko hoitoketjusta kun erilaisia linjauksia/ratkaisuja kussakin maakunnassa
• Päihde- ja riippuvuusongelmista aiheutuva palvelujen tarve monimuotoistuu
• päihdeasiakkaat käyttävät paljon sosiaali-ja terveydenhuollon palveluita (Sitra 12.3.15/ Oulu)
• Työnjako ja määrittelyt valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja kunnissa: valinnanvapaus ja kuka
vastaa ohjauksesta ja neuvonnasta sekä varhaisvaiheen interventioista
• Tavoitteena tulee ollan oikea-aikainen interventio, jolla tavoitetaan riittävän ajoissa valtaosa
sitä tarvitsevista ja estetään haittojen syntymistä tai pahenemista osana jokaista kontaktia
15.11.2017 KS 15
16. Ongelmana ei ole tiedon ja
osaamisen puute
vaan se miksi annamme
asenteiden, ennakkoluulojen sekä
vanhojen käytäntöjen estää
edelleen tehokkaiden
interventioiden käyttöä ?
31.8.17 KS 17