”Tuolla tutkimustuloksella ei ole mitään yhteiskunnallista merkitystä!” - Pan...THL
Laadullisen tutkimuksen päivä 5.9.
Panelistit:
Tutkimusprofessori Pia Mäkelä (THL)
Yliopistotutkija Anu Katainen (HY)
Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen (THL)
Erikoistutkija Anna-Maria Isola (THL)
Puheenjohtajat:
Erikoistutkija Jonas Sivelä (THL)
Erikoistutkija Riikka Lämsä (THL)
Olli Sovijärvi - Itseohjautuvan Terveyden Seuranta 2024Olli Sovijärvi
Esitykseni Ennakoivan itsehoidon visio 2030 tapahtumasta, jonka järesti Yhdistävän lääketieteen RY 21.5.2024. Puhuin Sirpa Pietikäisen avauspuheenvuoron jälkeen itseohjautuvasta terveyden seurannasta.
Annamari Tuulio-Henriksson: Satunnaistettu kontrolloitu koe (RCT) kuntoutuksen tutkimuksessa. Esitys Miten tutkia kuntoutusta – voiko näytön pyramidia avata? -seminaarissa 15.11.2017.
Näyttöön perustuva hoitotyö eläväksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa –t...Tuulevi Ovaska
II Terveysalan kansallinen näyttöön perustuvan toiminnan symposium 5.2.2015
Teemasessio 1 –Näyttöön perustuva toiminta tutkimuksen ja koulutuksen näkökulmasta
”Tuolla tutkimustuloksella ei ole mitään yhteiskunnallista merkitystä!” - Pan...THL
Laadullisen tutkimuksen päivä 5.9.
Panelistit:
Tutkimusprofessori Pia Mäkelä (THL)
Yliopistotutkija Anu Katainen (HY)
Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen (THL)
Erikoistutkija Anna-Maria Isola (THL)
Puheenjohtajat:
Erikoistutkija Jonas Sivelä (THL)
Erikoistutkija Riikka Lämsä (THL)
Olli Sovijärvi - Itseohjautuvan Terveyden Seuranta 2024Olli Sovijärvi
Esitykseni Ennakoivan itsehoidon visio 2030 tapahtumasta, jonka järesti Yhdistävän lääketieteen RY 21.5.2024. Puhuin Sirpa Pietikäisen avauspuheenvuoron jälkeen itseohjautuvasta terveyden seurannasta.
Annamari Tuulio-Henriksson: Satunnaistettu kontrolloitu koe (RCT) kuntoutuksen tutkimuksessa. Esitys Miten tutkia kuntoutusta – voiko näytön pyramidia avata? -seminaarissa 15.11.2017.
Näyttöön perustuva hoitotyö eläväksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa –t...Tuulevi Ovaska
II Terveysalan kansallinen näyttöön perustuvan toiminnan symposium 5.2.2015
Teemasessio 1 –Näyttöön perustuva toiminta tutkimuksen ja koulutuksen näkökulmasta
Anna-Marie Paavonen: Tutkimustiedon kumuloituminen. Esimerkkinä intensiivinen aivovammakuntoutus. Esitys Miten tutkia kuntoutusta – voiko näytön pyramidia avata? -seminaarissa 15.11.2017.
Artikkeli kertoo Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2014 -seurantatutkimuksen tuloksista. Lääkärien potilastietojärjestelmille antamat arviot ovat edelleen kriittisiä, tosin yksittäisissä toiminnallisuuksissa on päästy eteenpäin.
Posteri: Monimenetelmäisyyden vaikeudet ja mahdollisuudet tutkittaessa avun s...THL
Minna Sorsa, TtM, Väitöskirjatutkija ja Päivi Åstedt-Kurki, Professori
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto (Yhteystiedot: minna.sorsa@staff.uta.fi)
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
Haasteita menetelmien
Laadullisen tutkimuksen päivä 5.9.
Kelan tutkijoiden Riitta Seppänen-Järvelän, Hennariikka Heinijoen ja Maarit Karhulan esitys seminaarissa "Kela tutkii kuntoutusta – Innovatiivisia ratkaisuja ja uutta tietoa".
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen ja asiantuntija Susanna Mukkilan esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli lähiöiden väestörakenteen kehitystä.
Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiaisen ja erikoistutkija Markus Kainun esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli toimeentulotuen asiakkaita ja kaupunkien aluerakennetta.
More Related Content
Similar to Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutustoimintaan
Anna-Marie Paavonen: Tutkimustiedon kumuloituminen. Esimerkkinä intensiivinen aivovammakuntoutus. Esitys Miten tutkia kuntoutusta – voiko näytön pyramidia avata? -seminaarissa 15.11.2017.
Artikkeli kertoo Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2014 -seurantatutkimuksen tuloksista. Lääkärien potilastietojärjestelmille antamat arviot ovat edelleen kriittisiä, tosin yksittäisissä toiminnallisuuksissa on päästy eteenpäin.
Posteri: Monimenetelmäisyyden vaikeudet ja mahdollisuudet tutkittaessa avun s...THL
Minna Sorsa, TtM, Väitöskirjatutkija ja Päivi Åstedt-Kurki, Professori
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto (Yhteystiedot: minna.sorsa@staff.uta.fi)
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
Haasteita menetelmien
Laadullisen tutkimuksen päivä 5.9.
Kelan tutkijoiden Riitta Seppänen-Järvelän, Hennariikka Heinijoen ja Maarit Karhulan esitys seminaarissa "Kela tutkii kuntoutusta – Innovatiivisia ratkaisuja ja uutta tietoa".
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen ja asiantuntija Susanna Mukkilan esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli lähiöiden väestörakenteen kehitystä.
Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiaisen ja erikoistutkija Markus Kainun esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli toimeentulotuen asiakkaita ja kaupunkien aluerakennetta.
THL:n tutkimuspäällikkö Minna Kivipellon ja erityisasiantuntija Pekka Karjalaisen esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli sitä, miten sosiaalityö voi vähentää asumiseen liittyviä ongelmia.
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli muuttoliikkeen roolia laskevan tulotason lähiöiden väestörakenteen muutoksessa.
Kelan tutkija Tapio Räsäsen esitys seminaarissa "Hyvinvointi muuttuvassa yhteiskunnassa: Perhesuhteet ja sukupuolten tasa-arvo sosiaaliturvauudistuksessa” kertoi lastenhoidon tukien työllisyysvaikutuksista. Sosiaaliturvauudistusta valmistelevan parlamentaarisen sosiaaliturvakomitean seminaari (13.12.2022) on katsottavissa osoitteessa: https://youtu.be/cl3qHvNLykM
THL:n tutkimuspäällikkö Liina-Kaisa Tynkkysen esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" kertoi siitä, miltä suomalainen perusterveydenhuolto näyttää verrattuna muiden maiden vastaaviin järjestelmiin.
Kelan ylilääkäri Riitta Luoto kertoi esityksessään seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" siitä, millaisia tietoja työterveyshuollosta löytyy Kelan tilastoista, ja mihin niitä tietoja voisi käyttää.
Kelan tutkimusyksikön tutkimuspäällikkö Jenni Blomgrenin esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" esitteli tutkimustuloksia eri sektorien terveyspalveluiden rinnakkaiskäytöstä Oulussa.
Kelan johtava ylilääkäri Janne Leinonen nosti johdannossaan seminaariin "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" neljä huomiota terveydenhuollon tilasta ja tulevaisuudesta.
LT, Työterveyslaitoksen ylilääkäri Pauliina Kankaan esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" kertoi TYÖOTE-toimintamallista.
Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Seija Sukulan alkusanat seminaarissa "Kela tutkii kuntoutusta – Innovatiivisia ratkaisuja ja uutta tietoa".
2. OHJELMA
Aloitussanat ja lyhyt alustus
Raha- ja digipeliongelmaisten kuntoutus – kartoittava kirjallisuuskatsaus
Anna-Marie Paavonen, Kelan tutkimus
Eläinavusteisen toiminnan käyttö ja toimivuus erilaisten terapioiden ja kuntoutusprosessien osana –
kartoittava kirjallisuuskatsaus
Farid Ramadan, Kuntoutussäätiö
Kuntoutuksen vaikuttavuus kehitysvammaisten toimintakykyyn ja työllistymiseen sekä sitä estävät ja
edistävät tekijät - järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus
Nina Nevala, Työterveyslaitos
Mielenterveyden ongelmien etäkuntoutus - järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus
Katariina Keinonen ja Anna-Lotta Lappalainen, Jyväskylän yliopisto
Kysymyksiä ja keskustelua
27.4.2022
Kela tutkii kuntoutusta / Rinnakkaissessio 1: Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla
voidaan tuottaa käytännön kuntoutustoimintaan?
2
4. Kirjallisuuskatsaukset
(esim. Chalmers ym. 2002; Grant ja Booth 2009; Sutton ym. 2019)
• Tapa koota yhteen, yhdistää ja arvioida aiemmin kerättyä tietoa tutkittavasta aiheesta
• Ensimmäiset kuvaukset 1700-luvulta (laivastolääkäri James Lind ja keripukin hoito)
• Voidaan toteuttaa tutkimuksen taustoittamiseksi tai voi olla itsenäinen menetelmä
• Itsenäisenä menetelmänä toteuttamista ohjaa tavallisesti tarkat protokollat tai ohjekirjat
(esim. toteuttamiseen tulisi osallistua vähintään kaksi tutkijaa)
• Mahdollistaa tuotetun tiedon arvioimisen ja uuden tiedon kerryttämisen aiemmin tehtyjen
havaintojen päälle (tutkimustiedon kumuloituminen)
• Viimeisen vuosikymmenen aikana suosio ja lajit lisääntyneet (esim. päätöksenteon tukena)
27.4.2022
Kela tutkii kuntoutusta / Rinnakkaissessio 1: Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla
voidaan tuottaa käytännön kuntoutustoimintaan?
4
5. Kirjallisuuskatsausten lajeja
(esim. Grant ja Booth 2009; Sutton ym. 2019)
• Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus (systematic review)
• Kartoittava kirjallisuuskatsaus (scoping review)
• Kriittinen kirjallisuuskatsaus (critical review)
• Laadullinen järjestelmällinen katsaus (qualitative systematic review/evidence synthesis)
• Meta-analyysi (meta-analysis)
• Monimenetelmällinen katsaus (mixed studies review/mixed methods review)
• Nopea katsaus (rapid review)
• Sateenvarjokatsaus (umbrella review)
• Yleiskatsaus (overview)
27.4.2022
Kela tutkii kuntoutusta / Rinnakkaissessio 1: Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla
voidaan tuottaa käytännön kuntoutustoimintaan?
5
Nopeus
Menetelmien
tarkkuus Harhan riski Perusteellisuus
(Brennan ym. 2020)
6. Kartoittava kirjallisuuskatsaus
(Arksey ja O’Malley 2005; Levac ym. 2010; Peters ym. 2020)
• Tavoite koota yhteen tietoa tarkastelun kohteena olevasta aiheesta mahdollisimman
monipuolisesti (esim. laajuus, kirjo; laaja ’scope’).
• Mukaan otetun kirjallisuuden tyypeissä usein vähän rajauksia (esim. tutkimuskirjallisuus,
suositukset).
• Ei tavallisesti kuulu mukaan otettavien tutkimusten menetelmällisen laadun arviointia.
• Voidaan sisällyttää myös asiantuntijahaastatteluja, jotta saadaan tietoa esimerkiksi
tutkimuskirjallisuuden perusteella tehtyjen havaintojen soveltuvuudesta paikallisiin
kehittämistarpeisiin.
• Voidaan tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi verrattain nopeasti.
27.4.2022
Kela tutkii kuntoutusta / Rinnakkaissessio 1: Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla
voidaan tuottaa käytännön kuntoutustoimintaan?
6
7. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus
(esim. Munn ym. 2018; Higgins ym. 2022)
• Tavoite koota yhteen tietoa, joka vastaa ennalta määriteltyyn tarkasti rajattuun
tutkimuskysymykseen (esim. PICO-työkalulla muodostettu).
• Keskeistä mukaan otettujen tutkimusten menetelmällisen laadun arviointi.
• Mukaan otetut tutkimukset usein myös menetelmällisesti rajattuja (esim. satunnaistetut
kontrolloidut tutkimukset).
• Mukaan otettujen tutkimusten menetelmällisen laadun arvioinnissa voidaan käyttää
esimerkiksi Cochrane risk-of-bias -työkalua tai Joanna Briggs -instituutin arviointikriteerejä.
• Tutkimusten tuottamaa näyttöä voidaan arvioida esimerkiksi GRADE-menetelmällä.
27.4.2022
Kela tutkii kuntoutusta / Rinnakkaissessio 1: Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla
voidaan tuottaa käytännön kuntoutustoimintaan?
7
9. Kirjallisuuskatsausten tavoitteita
(esim. Munn ym. 2018; Peters ym. 2020; Higgins ym. 2022)
Kartoittava kirjallisuuskatsaus
• Koota yhteen, millaista tietoa aiheesta on
saatavilla (esim. kirjo, laajuus) ja miten
aihetta on tutkittu
• Selkeyttää avainkäsitteitä ja tunnistaa
käsitteisiin liittyviä ominaispiirteitä
• Järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen
suunnittelu
• Tunnistaa ja tarkastella tietoaukkoja
aiheeseen liittyvässä kirjallisuudessa
Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus
• Koota yhteen kansainvälinen
tutkimusnäyttö
• Antaa vahvistusta nykyisille
hoitokäytännöille, tunnistaa eroavaisuuksia
käytännöissä, tunnistaa uusia käytänteitä
• Uusien tutkimusaiheiden tunnistaminen
• Ristiriitaisten tutkimuslöydösten
tunnistaminen ja tarkastelu
• Tuottaa tietoa esimerkiksi hoitopäätösten
tueksi
27.4.2022
Kela tutkii kuntoutusta / Rinnakkaissessio 1: Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla
voidaan tuottaa käytännön kuntoutustoimintaan?
9
10. KIRJALLISUUSKATSAUKSIA KUNTOUTUKSEN TUTKIMUKSESSA
Poimintoja videopostereista
• Kuntoutusinterventiot ja niiden hyödyt
• Etäteknologian vaikuttavuus liikunnallisessa kuntoutuksessa. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi.
Rintala A¹, Hakala S¹, Sjögren T¹, ¹Jyväskylän yliopisto.
• Järjestelmälliset kirjallisuuskatsaukset fysioterapian vaikuttavuudesta ja merkityksellisyydestä aivoverenkiertohäiriö- ja
multippeliskleroosi kuntoutujilla - Kävelyn ja tasapainon meta-analyysit sekä koetun fysioterapian merkityksellisyyden
metasynteesit.
Sjögren T¹, Rintala A²,³, Paltamaa J⁴, Korpi H¹, ¹Jyväskylän yliopisto, ²Leuvenin yliopisto, ³ LAB-ammattikorkeakoulu,
⁴Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
• Pitkäaikaista kipua kokevien aikuisten kuntoutus. Kartoittava kirjallisuuskatsaus.
Paavonen A-M¹, Karinkanta S¹, ¹Kelan tutkimus.
• Toimintaterapian vaikuttavuus kehitysvammaisten lasten ja nuorten arjen toimintaan osallistumiseen. Järjestelmällinen
kirjallisuuskatsaus.
Karhula M¹,², Heiskanen T², Salminen A-L². ¹Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, ²Kela.
• Kuntoutuksessa käytettävät käsitteet
• ICF-luokituksen yksilötekijät kuntoutuksen tutkimuksessa.
Karhula M¹,², Saukkonen S¹, Kinnunen A³, Partanen T², Xiong E⁴, Anttila H⁵, ¹Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu,
²Kelan tutkimus, ³Savonia-ammattikorkeakoulu, ⁴Oulun ammattikorkeakoulu, ⁵Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
27.4.2022
Kela tutkii kuntoutusta / Rinnakkaissessio 1: Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla
voidaan tuottaa käytännön kuntoutustoimintaan?
10
Kartoittava
kirjallisuuskatsaus
Järjestelmällinen
kirjallisuuskatsaus
11. LÄHTEITÄ
Arksey H, O'Malley L. Scoping studies. Towards a methodological framework. International Journal of Social Research Methodology 2005; 8 (1): 19–32.
Brennan ML, Arlt SP, Belshaw Z, ym. Critically Appraised Topics (CATs) in Veterinary Medicine. Applying evidence in clinical practice. Frontiers in
Veterinary Science 2020; 7: 314. DOI: 10.3389/fvets.2020.00314.
Chalmers I, Hedges LV, Cooper H. A brief history of research synthesis. Evaluation & the Health Professions 2002; 25 (1): 12–37.
Grant MJ, Booth A. A typology of reviews. An analysis of 14 review types and associated methodologies. Health Information & Libraries Journal 2009;
26 (2): 91–108.
Higgins JPT, Thomas J, Chandler J, ym. (toim). Cochrane Handbook for Systematic Reviews of Interventions. Version 6.3 (updated February 2022).
Lontoo: Cochrane, 2022. Saatavissa: www.training.cochrane.org/handbook.
Levac D, Colquhoun H, O'Brien KK. Scoping studies. Advancing the methodology. Implementation Science 2010; 5 (69). DOI: 10.1186/1748-5908-5-69.
Munn Z, Peters MDJ, Stern C, Tufanaru C, McArthur A, Aromataris E. Systematic review or scoping review? Guidance for authors when choosing
between a systematic or scoping review approach. BMC Medical Research Methodology 2018; 18: 143. DOI: 10.1186/s12874-018-0611-x.
Peters MD, Godfrey CM, Khalil H, McInerney P, Parker D, Soares CB. Guidance for conducting systematic scoping reviews. International Journal of
Evidence-Based Healthcare 2015; 13 (3): 141–146.
Peters MDJ, Marnie C, Tricco AC, ym. Updated methodological guidance for the conduct of scoping reviews. JBI Evidence Synthesis 2020; 18 (10):
2119–2126.
Sutton A, Clowes M, Preston L, Booth A. Meeting the review family. Exploring review types and associated information retrieval requirements. Health
Information & Libraries Journal 2019; 36 (3): 202–222.
Yetley EA, MacFarlane AJ, Greene-Finestone LS, ym. Options for basing Dietary Reference Intakes (DRIs) on chronic disease endpoints. Report from a
joint US-/Canadian-sponsored working group. The American Journal of Clinical Nutrition 2017; 105 (1): 249S–285S.
27.4.2022
Kela tutkii kuntoutusta / Rinnakkaissessio 1: Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla
voidaan tuottaa käytännön kuntoutustoimintaan?
11