Ohjaustaitojen itsearviointi – vertaisohjaajan tietopaketti osa 6UKK-instituutti
Vertaisohjaajan kuusiosaiseen tietopakettiin on koottu liikuntaryhmien ohjaamisen perusteita. Näistä jokainen voi poimia itselleen ja omaan ohjaustoimintaan parhaiten sopivia vinkkejä.
Tämä osa keskittyy aloittelevan ohjaajan omien ohjaustaitojen arviointiin ja sisältää työkalun itsearviointiin.
Tietopaketin ovat koostaneet UKK-instituutin asiantuntijat Pauliina Husu ja Katriina Ojala. Paketti on tuotettu STEAn tuella.
versio 2, kevät 2020
Ohjaustaitojen itsearviointi – vertaisohjaajan tietopaketti osa 6UKK-instituutti
Vertaisohjaajan kuusiosaiseen tietopakettiin on koottu liikuntaryhmien ohjaamisen perusteita. Näistä jokainen voi poimia itselleen ja omaan ohjaustoimintaan parhaiten sopivia vinkkejä.
Tämä osa keskittyy aloittelevan ohjaajan omien ohjaustaitojen arviointiin ja sisältää työkalun itsearviointiin.
Tietopaketin ovat koostaneet UKK-instituutin asiantuntijat Pauliina Husu ja Katriina Ojala. Paketti on tuotettu STEAn tuella.
versio 2, kevät 2020
Talousosaamisen toimijaverkoston verkostotilaisuus 23.4.2024 rahamuseossa oli varsin antoisa tapahtuma. Tilaisuuden pääaiheena oli vaikuttavuuden arviointi ja mittaaminen. Päivä alkoi Synesis Oy:n Pekka Lavilan esityksellä ihmiskeskeisestä vaikuttavuuslaskennasta. Lisäksi osallistujat saivat kuulla talousosaamisen tutkimuksesta ja OECD:n valmiista mittareista sekä mielenkiintoisista käytännön esimerkeistä mittaamisesta talousosaamisen eri aloilta. Tapahtumassa esiteltiin myös kaksi valtionavustuksen saanutta hanketta. Suuri kiitos kaikille esiintyjille ja osallistujille inspiroivasta päivästä!
Anna-Marie Paavonen: Tutkimustiedon kumuloituminen. Esimerkkinä intensiivinen aivovammakuntoutus. Esitys Miten tutkia kuntoutusta – voiko näytön pyramidia avata? -seminaarissa 15.11.2017.
Sosiaaliseen kuntoutukseen liittyviä käsitteitäTHL
Termit ja käsitteet ymmärtämisen ja selkeän viestinnän perustana -seminaarin esitys.
Sosiaaliseen kuntoutukseen liittyviä käsitteitä
Erikoissuunnittelija Virpi Kalliokuusi ja suunnittelija Johanna Eerola, THL
Aika ja paikka: 5.12.2017
THL, Helsinki
Tuovatko vakiointi ja mallintaminen toimivampaa arkea ikäihmiselle? Tiina Aut...THL
Tiina Autio & Meri Pekkanen: Tuovatko vakiointi ja mallintaminen toimivampaa arkea ikäihmiselle?
Johtamisen RAI-seminaari 3.4.2019.
Seminaarin teemana Hyvä mieli ja toimintakyky.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Lasten ja perheiden hyvinvointierot Suomessa kasvavat kasvamistaan. Samaan aikaan ennaltaehkäisevä työ näkyy ja kuuluu lähinnä vain juhlapuheissa. Rohkaisevia tekoja lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi on vasta vähän, vaikka yhteinen ymmärrys hyvinvoinnin edistämisen sekä inhimillisesti että taloudellisesti järkevistä ulottuvuuksista on melko laaja. Tähän tilanteeseen SOS-Lapsikylä haluaa vastata tarjoutumalla kunnille kumppaniksi tämän suuren yhteiskunnallisen kysymyksen ratkaisemiseksi.
Diasarjan tavoitteena on antaa käytännön ohjeita siitä, miten työpaikan henkilöstö ja johtoa voivat löytää yhteisen ymmärryksen organisaation perustehtävästä:
ketkä ovat avainasiakkaitamme ja mitkä ovat ydintehtävämme?
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen ja asiantuntija Susanna Mukkilan esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli lähiöiden väestörakenteen kehitystä.
Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiaisen ja erikoistutkija Markus Kainun esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli toimeentulotuen asiakkaita ja kaupunkien aluerakennetta.
THL:n tutkimuspäällikkö Minna Kivipellon ja erityisasiantuntija Pekka Karjalaisen esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli sitä, miten sosiaalityö voi vähentää asumiseen liittyviä ongelmia.
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli muuttoliikkeen roolia laskevan tulotason lähiöiden väestörakenteen muutoksessa.
Kelan tutkija Tapio Räsäsen esitys seminaarissa "Hyvinvointi muuttuvassa yhteiskunnassa: Perhesuhteet ja sukupuolten tasa-arvo sosiaaliturvauudistuksessa” kertoi lastenhoidon tukien työllisyysvaikutuksista. Sosiaaliturvauudistusta valmistelevan parlamentaarisen sosiaaliturvakomitean seminaari (13.12.2022) on katsottavissa osoitteessa: https://youtu.be/cl3qHvNLykM
THL:n tutkimuspäällikkö Liina-Kaisa Tynkkysen esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" kertoi siitä, miltä suomalainen perusterveydenhuolto näyttää verrattuna muiden maiden vastaaviin järjestelmiin.
More Related Content
Similar to Raha ja digipeliongelmaisten kuntoutus – Kartoittava kirjallisuuskatsaus
Talousosaamisen toimijaverkoston verkostotilaisuus 23.4.2024 rahamuseossa oli varsin antoisa tapahtuma. Tilaisuuden pääaiheena oli vaikuttavuuden arviointi ja mittaaminen. Päivä alkoi Synesis Oy:n Pekka Lavilan esityksellä ihmiskeskeisestä vaikuttavuuslaskennasta. Lisäksi osallistujat saivat kuulla talousosaamisen tutkimuksesta ja OECD:n valmiista mittareista sekä mielenkiintoisista käytännön esimerkeistä mittaamisesta talousosaamisen eri aloilta. Tapahtumassa esiteltiin myös kaksi valtionavustuksen saanutta hanketta. Suuri kiitos kaikille esiintyjille ja osallistujille inspiroivasta päivästä!
Anna-Marie Paavonen: Tutkimustiedon kumuloituminen. Esimerkkinä intensiivinen aivovammakuntoutus. Esitys Miten tutkia kuntoutusta – voiko näytön pyramidia avata? -seminaarissa 15.11.2017.
Sosiaaliseen kuntoutukseen liittyviä käsitteitäTHL
Termit ja käsitteet ymmärtämisen ja selkeän viestinnän perustana -seminaarin esitys.
Sosiaaliseen kuntoutukseen liittyviä käsitteitä
Erikoissuunnittelija Virpi Kalliokuusi ja suunnittelija Johanna Eerola, THL
Aika ja paikka: 5.12.2017
THL, Helsinki
Tuovatko vakiointi ja mallintaminen toimivampaa arkea ikäihmiselle? Tiina Aut...THL
Tiina Autio & Meri Pekkanen: Tuovatko vakiointi ja mallintaminen toimivampaa arkea ikäihmiselle?
Johtamisen RAI-seminaari 3.4.2019.
Seminaarin teemana Hyvä mieli ja toimintakyky.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Lasten ja perheiden hyvinvointierot Suomessa kasvavat kasvamistaan. Samaan aikaan ennaltaehkäisevä työ näkyy ja kuuluu lähinnä vain juhlapuheissa. Rohkaisevia tekoja lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi on vasta vähän, vaikka yhteinen ymmärrys hyvinvoinnin edistämisen sekä inhimillisesti että taloudellisesti järkevistä ulottuvuuksista on melko laaja. Tähän tilanteeseen SOS-Lapsikylä haluaa vastata tarjoutumalla kunnille kumppaniksi tämän suuren yhteiskunnallisen kysymyksen ratkaisemiseksi.
Diasarjan tavoitteena on antaa käytännön ohjeita siitä, miten työpaikan henkilöstö ja johtoa voivat löytää yhteisen ymmärryksen organisaation perustehtävästä:
ketkä ovat avainasiakkaitamme ja mitkä ovat ydintehtävämme?
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen ja asiantuntija Susanna Mukkilan esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli lähiöiden väestörakenteen kehitystä.
Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiaisen ja erikoistutkija Markus Kainun esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli toimeentulotuen asiakkaita ja kaupunkien aluerakennetta.
THL:n tutkimuspäällikkö Minna Kivipellon ja erityisasiantuntija Pekka Karjalaisen esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli sitä, miten sosiaalityö voi vähentää asumiseen liittyviä ongelmia.
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli muuttoliikkeen roolia laskevan tulotason lähiöiden väestörakenteen muutoksessa.
Kelan tutkija Tapio Räsäsen esitys seminaarissa "Hyvinvointi muuttuvassa yhteiskunnassa: Perhesuhteet ja sukupuolten tasa-arvo sosiaaliturvauudistuksessa” kertoi lastenhoidon tukien työllisyysvaikutuksista. Sosiaaliturvauudistusta valmistelevan parlamentaarisen sosiaaliturvakomitean seminaari (13.12.2022) on katsottavissa osoitteessa: https://youtu.be/cl3qHvNLykM
THL:n tutkimuspäällikkö Liina-Kaisa Tynkkysen esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" kertoi siitä, miltä suomalainen perusterveydenhuolto näyttää verrattuna muiden maiden vastaaviin järjestelmiin.
Kelan ylilääkäri Riitta Luoto kertoi esityksessään seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" siitä, millaisia tietoja työterveyshuollosta löytyy Kelan tilastoista, ja mihin niitä tietoja voisi käyttää.
Kelan tutkimusyksikön tutkimuspäällikkö Jenni Blomgrenin esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" esitteli tutkimustuloksia eri sektorien terveyspalveluiden rinnakkaiskäytöstä Oulussa.
Kelan johtava ylilääkäri Janne Leinonen nosti johdannossaan seminaariin "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" neljä huomiota terveydenhuollon tilasta ja tulevaisuudesta.
LT, Työterveyslaitoksen ylilääkäri Pauliina Kankaan esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" kertoi TYÖOTE-toimintamallista.
Kelan tutkijoiden Riitta Seppänen-Järvelän, Hennariikka Heinijoen ja Maarit Karhulan esitys seminaarissa "Kela tutkii kuntoutusta – Innovatiivisia ratkaisuja ja uutta tietoa".
Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Seija Sukulan alkusanat seminaarissa "Kela tutkii kuntoutusta – Innovatiivisia ratkaisuja ja uutta tietoa".
Raha ja digipeliongelmaisten kuntoutus – Kartoittava kirjallisuuskatsaus
1. Raha- ja digipeliongelmaisten kuntoutus
Kartoittava kirjallisuuskatsaus
Rinnakkaissessio 1
Kela tutkii kuntoutusta -seminaari
27.4.2022
Anna-Marie Paavonen
Kelan tutkimus
2. • Millaisia interventioita raha- ja digipeliongelmaisten kuntoutuksessa käytetään ja millaisia
niiden hyödyt ovat?
• Millainen raha- ja digipeliongelmaisille suunnatun hoito- ja kuntoutuspalvelujärjestelmän
nykytila on palvelujärjestelmän asiantuntijoiden mukaan?
• Millainen rooli Kelan järjestämillä kuntoutuspalveluilla voisi tulevaisuudessa olla osana raha-
ja digipeliongelmaisille suunnattua palvelujärjestelmää asiantuntijoiden mukaan?
Kerätyn tiedon perusteella oli tarkoitus arvioida, millainen rooli Kelalla voisi tulevaisuudessa
olla kuntoutuksen järjestäjänä raha- ja digipeliongelmaisille.
Tutkimustehtävä
27.4.2022 Rinnakkaissessio 1 / Raha- ja digipeliongelmaisten kuntoutus / Anna-Marie Paavonen
2
3. 27.4.2022 Rinnakkaissessio 1 / Raha- ja digipeliongelmaisten kuntoutus / Anna-Marie Paavonen
3
Kohdejoukko
Henkilöt, joilla raha- tai digipeliongelma tai -riippuvuus; oma kokemus tai jollakin
tarkoitukseen soveltuvalla mittarilla todettu raha- tai digipeliongelma
Kuntoutusinterventiot
Psykososiaaliset ja toiminnalliset (esim. liikuntaharjoitteluun perustuvat) interventiot;
interventioon tulee sisältyä ainakin yksi terapeutin yhteydenotto
Aineistotyypit
Satunnaistetut vertailututkimukset, kontrolloidut kliiniset tutkimukset,
seurantatutkimukset, kohorttitutkimukset, tapaustutkimukset, laadulliset tutkimukset
Julkaisutyypit Vertaisarvioidut tutkimusjulkaisut
Julkaisuajankohta 2016‒2020
Julkaisukieli Englanti, suomi
Muut kriteerit Ainakin yhtä intervention hyötyä mitataan
Taulukko 6. Kirjallisuuskatsaukseen mukaan otetun tutkimuskirjallisuuden kriteerit.
Kansainvälinen tutkimuskirjallisuus
Käytetyt hakutietokannat:
Embase, Medline, PsychArticles ja
Cinahl
4. Rahapeliongelmat
(1 353 viitettä kaksoiskappaleiden poiston jälkeen; otettiin mukaan 15 julkaisua)
27.4.2022 Rinnakkaissessio 1 / Raha- ja digipeliongelmaisten kuntoutus / Anna-Marie Paavonen
4
Viitekehys Sisällöt
Kognitiivinen
käyttäytymisterapia
(10 julkaisua)
• Rahapelaamiseen liittyvien virheellisten ajatusten ja
uskomusten tunnistaminen ja haastaminen
• Pelaamisen laukaisevien tekijöiden ja suurentuneen riskin
pelitilanteiden tunnistaminen
• Menetelmiä retkahdusten ehkäisemiseen
Motivoiva haastattelu
(4 julkaisua)
• Herätellä ja vahvistaa henkilön omaa motivaatiota
pelitapojen muuttamiseen (esim. ambivalenssin
ratkaiseminen)
Tietoisuustaitojen
harjoittelu
(2 julkaisua)
• Lisätä yleistä tietoisuustaitojen tasoa tai tietoisuutta
pelaamiseen liittyvistä automaattisista ajatuksista,
pelaamisen laukaisevista tekijöistä ja suurentuneen riskin
pelitilanteista
Muut interventiot
(4 julkaisua)
• Psykodynaaminen terapia, kestävyysharjoittelu,
funktionaalinen terapia, kognitiivinen harjoittelu, (yksi
neuvontakerta)
Toteutustavat
Yksilökuntoutus
Kasvokkain
(6)
Etänä
(5)
Ryhmäkuntoutus
Kasvokkain
(2)
Pari- ja yksilökuntoutus
Etänä
(1)
Ryhmäkuntoutus
ja yksilöharjoittelu
Kasvokkain
(1)
5. Digipeliongelmat
(655 viitettä kaksoiskappaleiden poiston jälkeen; otettiin mukaan 5 julkaisua)
27.4.2022 Rinnakkaissessio 1 / Raha- ja digipeliongelmaisten kuntoutus / Anna-Marie Paavonen
5
Viitekehys Sisällöt
Kognitiivinen
käyttäytymisterapia
(4 julkaisua)
• Pelaamiseen liittyvien virheellisten ajatusten ja uskomusten
tunnistaminen ja haastaminen
• Suurentuneen riskin pelitilanteiden tunnistaminen ja keinojen
opetteleminen pelitilanteista selviytymiseen
• Menetelmiä kuntoutukseen osallistuvan henkilön itsetuntemuksen tai
itsetunnon, ongelmanratkaisutaitojen, vuorovaikutustaitojen ja
perhesuhteiden vahvistamiseen
• Osassa interventioista pidättäydyttiin digilaitteiden käyttämisestä
kuntoutuksen aikana ja etsittiin pelaamiselle vaihtoehtoisia vapaa-
ajanviettotapoja.
Tietoisuustaitojen
harjoittelu
(1 julkaisu)
• Tietoisuuden lisääminen riippuvuutta aiheuttavasta käyttäytymisestä ja
pelihimon kokemuksista
• Myönteisten tunnekokemusten vahvistaminen
• Ihmissuhteisiin liittyvän stressin vähentäminen
Muut interventiot
(1 julkaisua)
• Kestävyysharjoittelu
Toteutustavat
Yksilökuntoutus
(2)
Kasvokkain
Ryhmäkuntoutus
(2)
Yksilö- ja
ryhmäkuntoutus
(1)
6. • Tavoite oli koota yhteen tietoa mahdollisimman laajasti raha- ja digipeliongelmaisten
kuntoutuksessa käytetyistä interventioista ja niiden hyödyistä.
• Mukaan otettuun tutkimuskirjallisuuteen ei tehty tiukkoja menetelmällisiä rajauksia, jotta
saatiin tietoa myös vähemmän tutkituista interventioista.
• Tietoa tuotettiin päätöksenteon tueksi verrattain nopealla aikataululla.
• Asiantuntijahaastatteluilla kerätyn tiedon yhdistäminen tutkimuskirjallisuuden perusteella
tehtyihin havaintoihin lisäsi kerätyn tiedon sovellettavuutta Kelan tietotarpeisiin.
Miksi valitsimme menetelmäksi kartoittavan
kirjallisuuskatsauksen?
27.4.2022 Rinnakkaissessio 1 / Raha- ja digipeliongelmaisten kuntoutus / Anna-Marie Paavonen
6