SlideShare a Scribd company logo
Kela tutkii kuntoutusta
- Meneillään olevia tutkimuksia
27.4.2022
Videoposteri
Kelan tutkimus
Etämuotoinen neuropsykologinen kuntoutus – Alustavia
tuloksia systemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta (2021-2022)
Tausta Aineisto ja menetelmät
• Systemaattinen kirjallisuushaku toteutettiin
hyödyntäen PubMed, Web of Science,
Scopus ja PsycINFO tietokantoja
• Artikkelien keskeisiä mukaanottokriteereitä:
• Julkaistu vuonna 2016 tai sen jälkeen
• Kuntoutujista suurin osa alle 65 vuotiaita
• Kuntoutus luonteeltaan sellaista, jota
neuropsykologi voisi toteuttaa Suomessa
• Etämuotoista kuntoutusta suurin osa
interventiokokonaisuudesta
Naamanka, E., Salakka, I., Parkkila, M., Hotti, J. & Poutiainen, E. Kuntoutussäätiö.
27.4.2022
• Neuropsykologisen kuntoutuksen vaikutuksista
on olemassa tutkimusnäyttöä. Sen
saatavuudessa on kuitenkin alueellisia eroja ja
myös yksilölliset rajoitteet voivat joskus
vaikeuttaa kuntoutuksen saavutettavuutta. On
tärkeää selvittää myös etämuotoisena
toteutetun neuropsykologisen kuntoutuksen
vaikutuksia.
• Tämän systemaattisen katsauksen tavoitteena
on selvittää etämuotoisen neuropsykologisen
kuntoutuksen vaikuttavuutta ja toimivuutta.
Etämuotoinen neuropsykologinen kuntoutus –
Alustavia tuloksia systemaattisesta
kirjallisuuskatsauksesta
Alustavat tulokset
• Seulonnan jälkeen mukaan valikoitui 13 RCT-
asetelmalla toteutettua interventiotutkimusta, joista
Yhdysvalloista 6, Australiasta 3, Italiasta 2 ja Kreikasta
2.
• Kohderyhmät: Lapset tai nuoret, joilla syntymän jälkeen
hankittu aivovamma (6 artikkelia); Lapset, joilla MS-tauti tai
ADHD (1); Lapset, joilla syöpäsairaus (1); Lapset ja nuoret, joilla
CP-vamma (1); Aikuiset, joilla MS-tauti (2); Aikuiset, joilla AVH
(1); Aikuiset, joilla epilepsia (1)
• Etäkuntoutuksen toteutus: Kaikki interventiot sisälsivät
ainakin jossain määrin tietokonepohjaista työskentelyä (esim.
itsenäisiä harjoituksia), mutta tämän osuus suhteutettuna
etämuotoisiin tapaamisiin vaihteli. Etäyhteydenpito toteutettiin
joko videopuheluilla, puhelimitse tai sähköpostilla. Osa
interventioista sisälsi lisäksi joitakin lähitapaamisia tai
alkutapaamisen.
Alustavia pohdintoja
27.4.2022
• Systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen
kootaan 13 etämuotoista
neuropsykologista kuntoutusta
käsittelevän RCT-tutkimuksen tuloksia
• Moninainen kohderyhmäjoukko tuo
katsaukseen laajan näkökulman
etämuotoisen neuropsykologisen
kuntoutuksen vaikuttavuuteen
• Runsaasti tietoa saadaan muun muassa
lasten ja nuorten aivovammojen
etämuotoisesta kuntoutuksesta
Kela tutkii kuntoutusta
- Meneillään olevia tutkimuksia
27.4.2022
Videoposteri
Kelan tutkimus
KIILA-kuntoutuksen toimivuus (2021-2022)
Tausta
• Ammatillinen KIILA-kuntoutus on tarkoitettu
tukemaan työkykyä sekä edistämään työntekijän tai
yrittäjän pysymistä työelämässä.
• KIILA-kuntoutus luotiin TYK-kuntoutuksen ja ASLAK-
kuntoutuksen lakkauttamisen jälkeen osittain
korvaamaan niitä, osittain tuomaan uutta Kelan
tarjoamaan työikäisten ammatilliseen kuntoutukseen.
• KIILA-kursseja voivat hakea työntekijät, työnantajat,
ammattiliitot ja yhdistykset ympäri vuoden.
• Kurssit voivat olla ryhmä- tai yksilömuotoisia.
• Tutkimushankkeen tarkoitus on selvittää miten KIILA-
kuntoutuksen toimintamalli on toiminut ja toimii ja
mitä kehitettävää siinä voisi olla.
Aineisto ja menetelmät
• KIILA-kuntoutusta toteutetaan valtakunnallisesti noin
30:ssä eri kuntoutusyksikössä. Vuosittain toteutetaan
yli 200 KIILA-kuntoutuskurssia.
• Tutkimus toteutettiin haastatteluin ja sähköisin
kyselyin.
• Kohderyhmänä olivat 1) KIILA-kuntoutuksen
palveluntuottajat (kyselyn n=54, 5
ryhmähaastattelua), 2) työterveyshuollot (kyselyn
n=22, yksilöhaastattelut n=5, 3) kuntoutujien
työpaikkojen edustajat (kyselyn n=27, haastattelut
n=5) sekä 4) KIILA-kuntoutusta hakeneet liitot ja
yhdistykset (kyselyn n=14, haastattelut n=5).
• Tutkimus oli siten asetelmaltaan ja metodeiltaan
monimenetelmällinen ja moninäkökulmainen.
Kuntoutussäätiö. Ala-Kauhaluoma M, Puumalainen J, Vilhunen T ja Pietilä P
27.4.2022
KIILA-kuntoutuksen toimivuus (2021-2022)
Alustavia tuloksia
• Kuntoutujien tarpeiden kannalta KIILA arvioitiin
toimivaksi. Kun vaihtoehtoja (1 = erittäin toimiva… 4 =
täysin toimimaton) tarkasteltiin keskiarvolla, parhaan
arvion antoivat liitot ja yhdistykset keskiarvolla 1,5 (kh
0,7), seuraavaksi järjestyksessä palveluntuottajat 1,6
(kh 0,6), työterveyshuollot 1,7 (kh 0,5) ja työnantajat
2,0 (kh 0,7).
• KIILA-kuntoutuksen tavoitteista haastavimmaksi
koettiin kuntoutujien työhönsä suhtautumisen
muuttaminen. Myös kuntoutuksen toteutumisen
oikea-aikaisuudessa koettiin haasteita:
avovastauksissa nousi esiin kuntoutuksen tapahtuvan
liian myöhään.
• Haastatteluissa toivottiin myös lisää selkeyttä
palvelukuvaukseen.
Alustavia pohdintoja
• Toimijoiden mielestä KIILA-
kuntoutus on kuntoutujien
tarpeiden kannalta toimiva
kuntoutusmuoto.
• Erityisesti jatkossa olisi vahvistettava
työpaikan roolia KIILA-
kuntoutuksen prosessissa.
• Palvelukuvauksen selkeyttämiseen
on syytä jatkossa kiinnittää
huomiota.
27.4.2022
Kela tutkii kuntoutusta
- Meneillään olevia tutkimuksia
27.4.2022
Videoposteri
Kelan tutkimus
Kuntoutuspsykoterapian hyödyntäminen työikäisessä väestössä Suomessa.
Alustavia tutkimushavaintoja (Hanke vv. 2020-2023)
Tausta
Kelan korvaaman kuntoutuspsykoterapia v. 2011
järjestämisvelvollisuuden alaiseksi => Etuuden käyttö
lisääntynyt
Tavoitteena on selvittää:
 Millaisia muutoksia Kelan kuntoutuspsykoterapian
käytössä on tapahtunut uuden velvoittavan
järjestelmän aikana 2011–2019?
 Onko kuntoutuspsykoterapian käyttö yhteydessä
henkilön työmarkkina-asemaan, mielenterveyteen
liittyvään hoidon tarpeeseen ja
työkyvyttömyyteen? Väestöryhmittäisiä tai
alueellisia eroja?
 Vastaako Kelan kuntoutuspsykoterapian käyttö eri
väestöryhmien psyykkisten oireiden tasoa?
Aineisto ja menetelmät
 Aineistona päivitetty ”The Rise of Mental
Vulnerabilty” -rekisteriaineisto, joka yhdistää
Tilastokeskuksen, Kelan ja Eläketurvakeskuksen
rekisteritietoja
 => 1/3 otos Suomen työikäisestä väestöstä.
Kausto J, Gluschkoff K, Selinheimo S, Turunen J, Väänänen A, Työterveyslaitos
27.4.2022
Alustavia havaintoja
Kuntoutuspsykoterapian saajat hyvinvointialueittain
vv. 2011-2021 (alueita yhdistelty). (Lähde: Kelasto)
Aineisto ja menetelmät
 Vertailuaineistona (psyykkisen oireilun osalta)
FinTerveys 2017.
 Sovellamme sekä deskriptiivisiä
tilastomenetelmiä (erityisesti tilastografiikka)
että tilastollisen päättelyn
(pitkittäistutkimuksen) menetelmiä.
v. 2021 Helsingin hyvinvointialueen
kuntoutuspsykoterapian saajat
muodostivat noin 21 % kaikkien alueiden
yhteenlasketusta kuntoutuspsykoterapian
saajien määrästä. Ahvenanmaan alueella
kuntoutuspsykoterapiaa saaneiden määrä
kasvoi noin 18-kertaiseksi vv. 2011-2021
(n= 8 v. 2011 ja n=143 v. 2021 )
Esimerkiksi Helsingin hyvinvointialueella
kuntoutuspsykoterapiaa saaneiden määrä kasvoi
noin 5-kertaiseksi vv.2011-2021
(n=2685 v. 2011 ja n=12960 v. 2021)
Rahoittajat KELA #18/26/2020, #45/26/2021 ja Työterveyslaitos
Kuntoutuspsykoterapian hyödyntäminen työikäisessä väestössä Suomessa.
Alustavia tutkimushavaintoja (Hanke vv. 2020-2023)
Alustavia havaintoja
Vasemmalla: Lisäys kuntoutuspsykoterapian saajien määrässä
/1000 samanikäistä (%) (25-64-vuotiaat) hyvinvointialueittain
vv.2011-2021. (Lähde: Sotkanet).
Oikealla: Kuntoutuspsykoterapian saajat sukupuolen mukaan ja
ikäryhmittäin vv. 2011-2021 (Lähde: Kelasto).
Kausto J, Gluschkoff K, Selinheimo S, Turunen J, Väänänen A, Työterveyslaitos
27.4.2022
Alustavia havaintoja
Kuntoutuspsykoterapiaa saaneiden
päätoimijakauma (v. 2018)
 Työelämässä 79 %
 Työtön 7 %
 Opiskelija 7 %
 Eläkkeellä 3 %
 Muusta syystä työelämän
ulkopuolella 3%
(Lähde: The Rise of Mental Vulnerability-
rekisteriaineisto).
Alustavia havaintoja
Työkyvyttömyyskuukausien lkm/vuosi
kuntoutuspsykoterapiaa saaneilla (sairauspoissaolo- ja
työkyvyttömyyseläkepäivät, masennus F32-33, ahdistus
F40-43). Katkaistun aikasarjan analyysi (Interrupted Time
Series Analysis). Lähde: The Rise of Mental Vulnerability-
aineisto)
v. 2021 kuntoutuspsykoterapiaa
saaneiden joukossa naisia n. 4 x
miehiin nähden. Molemmilla
sukupuolilla terapiaa saaneiden määrä
kasvoi n. 5-kertaisesti vv.2011-2021.
60-69-vuotiaiden saajien määrä kasvoi
n. 16-kertaisesti ja 30-39-vuotiaiden
määrä n. 6-kertaisesti vv. 2011-2021.
Rahoittajat KELA #18/26/2020, #45/26/2021 ja Työterveyslaitos
Kela tutkii kuntoutusta
- Meneillään olevia tutkimuksia
27.4.2022
Videoposteri
Kelan tutkimus
LAKU-perhekuntoutuksen toimivuus
arviointitutkimuksen valossa (2021-2022)
Tausta
• Lapsen neuropsykiatriset oireet ovat yksilöllisiä ja
vaikuttavat eri tavoin lapsen ja perheen arkeen ja
elämään.
• Kuntoutuksen keskeisinä periaatteina ja parhaina
käytäntöinä pidetään tarveperustaisia ja
perhekeskeisiä käytäntöjä.
• Kuntoutuksen tavoitteiden toteutuminen edellyttää
paitsi perhekeskeistä työskentelytapaa myös
yhteistoimijuutta kaikkien lapsen ja nuorten elämään
osallistuvien tahojen välillä.
• Tavoitteena tässä tutkimuksessa on selvittää LAKU-
perhekuntoutukseen ohjautumista, yhteistoimijuuden
sekä perhekeskeisyyden toteutumista ammattilaisten
näkökulmasta.
Aineisto ja menetelmät
• Webropol-kyselyt (aineistonkeruu kesken)
• Palveluntuottajat n=29
• Opetustoimen henkilöstö n=18
• Lähettävän / hoitavan tahon edustajat n=27
(aineistonkeruu kesken)
• Fokusryhmähaastattelut (aineistonkeruu kesken)
• Palveluntuottajat
• Opetustoimi
• Lähettävät tahot (mm. perustason perhepalvelut,
sairaanhoitopiirit)
Lautamo T¹, Vesterinen A² & Kippola-Pääkkönen A¹, Lapin AMK¹, Kaakkois-Suomen AMK²
27.4.2022
LAKU-perhekuntoutuksen toimivuus
arviointitutkimuksen valossa (2021-2022)
Alustavat tulokset
• Neuropsykiatrisesti oireilevat lapset ja nuoret ja
heidän perheensä eivät saa riittävän varhain ja
nopeasti apua palvelujärjestelmässä.
• Perhekuntoutuksessa perheitä ja lapsia tuettiin heidän
itsensä nimeämien tavoitteiden saavuttamisessa sekä
tuettiin heidän omaa aktiivisuuttaan muutoksen
mahdollistajina.
• Ammattilaisten mukaan kuntoutuksen hyödyt liittyvät
siihen, että perheet ovat löytäneet ratkaisumalleja
arkeensa ja sitä myötä perheiden jaksaminen on
vahvistunut.
• Yhteistoimijuus ammattilaisten välillä näyttäytyy
enemmän tiedon ja näkökulmien jakamisena kuin
varsinaisesti yhteisenä tekemisenä arjessa.
Alustavia pohdintoja
• Kelan palvelut huomioidaan yleensä lapsen ja
nuoren kokonaiskuntoutuksen suunnittelussa.
• LAKU-perhekuntoutus koetaan
tarpeellisena kuntoutusmuotona.
• Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten varhaisvaiheen
kuntoutukseen ja perheiden tukemiseen tulee kiinnittää
riittävää huomiota.
• LAKU-perhekuntoutukseen toivotaan perheen tarpeiden
mukaista joustavuutta.
• Yhteistoimintaa eri toimijoiden välillä tulee kehittää
kiinnittämällä huomio erityisesti aloitusvaiheessa
yhteistoimintasuhteiden rakentamiseen.
• LAKU-perhekuntoutuksen mahdollisuuksista tarvitaan
lisää tietoa ja alueellista saatavuutta tulee parantaa.
27.4.2022
Kela tutkii kuntoutusta
- Meneillään olevia tutkimuksia
27.4.2022
Videoposteri
Kelan tutkimus
Mielenterveyden häiriöt ja opiskelu – opinnoissa koetut
vaikeudet sekä kuntoutuksen tarve ja kohdentuminen
opiskelijoilla (2019−2021 )
Tausta
• Osatutkimuksessa I ja II tutkimme Kelan järjestämän
mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perustella
myönnetyn koulutuksena toteutetun ammatillisen
kuntoutuksen ja kuntoutuspsykoterapian kohdentumista
opiskelijoilla. Tarkastelimme sosioekonomisen perhetaustan
yhteyttä kuntoutukseen osallistumiseen sekä kuinka
myönnetty kuntoutus oli yhteydessä opinnoista
valmistumiseen ja opintojen jälkeiseen työmarkkina-
asemaan.
• Osatutkimuksessa III tarkasteltiin, millaisia oppimiseen,
opintojen etenemiseen ja sosiaaliseen osallisuuteen liittyviä
vaikeuksia mielenterveyden ongelmia kokevilla opiskelijoilla
esiintyy ja onko koettuihin ongelmiin saatu tukea.
Aineisto ja menetelmät
• Osatutkimuksessa I ja II käytettiin yksilötasoista
rekisteriaineistoa kaikista 1989–1991 syntyneistä, joille on
Kelan rekistereistä liitetty kuntoutus- ja
sairastavuustietoja sekä Tilastokeskuksen ja
Opetushallituksen rekistereistä mm. sosioekonomiseen ja
muuhun perhetaustaan ja koulutukseen liittyviä
taustatietoja. Menetelminä olivat ristiintaulukointi sekä
logistinen ja Coxin regressioanalyysi.
• Osatutkimuksessa III käytettiin väestökyselyaineistoja
(Kouluterveyskysely 2019 ja Korkeakouluopiskelijoiden
terveystutkimus 2016). Menetelminä käytettiin
ristintaulukointia ja logistista regressioanalyysiä.
Kuntoutussäätiö: Parkkila M, Korkeamäki J, Parkkinen M, Rinne H, Poutiainen E
27.4.2022
Mielenterveyden häiriöt ja opiskelu – opinnoissa koetut
vaikeudet sekä kuntoutuksen tarve ja kohdentuminen
opiskelijoilla (2019−2021 )
Tulokset
• Koulutuksena toteutettuun ammatilliseen kuntoutukseen ja
kuntoutuspsykoterapiaan osallistuminen kytkeytyivät
sosioekonomiseen perhetaustaan. (Parkkinen ym. Käsikirjoitus)
• Kuntoutukseen osallistuneet valmistuivat muita opiskelijoita
harvemmin toisen asteen opinnoista ja olivat opintojen
päätyttyä useammin työkyvyttömyyseläkkeellä. (Parkkila ym.
Käsikirjoitus)
• Mielenterveysoireilu on yleistä opiskelijoilla ja etenkin naisilla.
Opintoihin ja opiskelutaitoihin liittyvät ongelmat, sosiaalisen
hyvinvoinnin haasteet ja palveluiden käyttö olivat
mielenterveysongelmia raportoivilla opiskelijoilla muita
yleisempiä. Palveluiden käytössä oli eroa sukupuolen ja
koulutussektorin mukaan. (Korkeamäki ym. Käsikirjoitus)
Pohdinta
• Mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriön vuoksi
myönnetty ammatillinen kuntoutus koulutuksena ja
kuntoutuspsykoterapia kohdentuvat sosioekonomisen
taustansa suhteen erilaisille opiskelijoille.
• Kuntoutukseen osallistuneet ovat muita opiskelijoita
suuremmassa riskissä jäädä ilman toisen asteen
tutkintoa tai jäädä heikompaan työmarkkina-asemaan
opintojen jälkeen.
• Jatkossa on tärkeää huomioida
mielenterveysongelmia raportoivien opiskelijoiden
kokemukset opiskelutaitoihin, sosiaaliseen
hyvinvointiin sekä palvelujen käyttöön liittyvistä
ongelmista sekä tuen tarpeista.
27.4.2022
Kela tutkii kuntoutusta
- Meneillään olevia tutkimuksia
27.4.2022
Videoposteri
Kelan tutkimus
NUOTTI-valmennuksen toteutuminen, hyödyt ja vaikutukset
(2021-2022)
Tausta
• Tutkimuksessa selvitetään Kelan 16-29 -vuotiaille
nuorille suunnatun kuntoutuspalvelun, NUOTTI-
valmennuksen, toteutumista asiakkaan, kuntoutuksen
palveluntuottajan ja kuntoutukseen ohjaavan tahon
näkökulmasta.
• Tutkimuksessa vastataan seuraaviin
tutkimuskysymyksiin:
• Miten NUOTTI-valmennukseen ohjautuminen ja
hakeutuminen on toteutunut?
• Miten NUOTTI-valmennuksen tapaamiset,
yhteydenpito ja verkostotyö ovat toteutuneet?
• Miten NUOTTI-valmennus on vaikuttanut asiakkaan
elämäntilanteeseen?
Aineisto ja menetelmät
• Tutkimus kohdistui Kelan viiteen vakuutuspiiriin.
• Aineistoa on kerätty NUOTTI-valmennukseen
osallistuneiden asiakkaiden, NUOTTI-valmentajien ja
palveluun ohjaavien tahojen näkökulmasta.
• Tutkimusaineisto koostuu seuraavasti:
• 1) NUOTTI-valmennukseen osallistuneiden
asiakkaiden kyselyt (n= 331). NUOTTI-
valmennukseen osallistuneiden asiakkaiden
henkilökohtaiset haastattelut (n=61)
• 2) NUOTTI –valmentajien kyselyt (n=148) sekä
valmentajien haastattelut (n=55)
• 3) Ohjaavien tahojen kyselyt (n=33)
HAMK, Jaana-Maija Koivisto, FT vastaava tutkija, Outi Välimaa, YTT, tutkija, Paula Hakala, TtT tutkija, Raija
Koskinen VTM, asiantuntija, Hanna Naakka, THM, hankekoordinaattori
27.4.2022
Kela tutkii kuntoutusta
- Meneillään olevia tutkimuksia
27.4.2022
Videoposteri
Kelan tutkimus
NUOTTI-valmennuksen toteutuminen Kelan
ratkaisutyön näkökulmasta (2021–2022)
Tausta
• NUOTTI-valmennus on yksi nuoren ammatillisen
kuntoutuksen palveluita. Palvelu on tarkoitettu 16–29-
vuotiaalle nuorelle, jolla ei ole työ- tai opiskelupaikkaa
ja jonka toimintakyky on heikentynyt.
• Kuntoutuksen myöntökriteereihin ei kuulu
terveydenhuollossa tehtyä diagnoosia (taustalla
lakimuutos L 1097/2018).Toimintakyky arvioidaan
Kelassa suullisella haastattelulla.
• Tutkimuksessa selvitetään ratkaisutyön näkökulmasta
uudenlaisen haku- ja myöntöprosessin merkitystä
asiakkaiden kuntoutukseen ohjautumiseen, palvelun
hakemiseen ja Kelassa tehtävään päätöksentekoon.
Aineisto ja menetelmät
• NUOTTI-valmennuksen etuusratkaisijoille osoitettu
kysely (n = 61) ja haastattelut (n = 6).
• Sähköinen kysely toteutettiin marraskuussa 2021.
Kyselyn täyttämisen jälkeen vastaajan oli mahdollista
ilmoittautua haastatteluun. Ilmoittautuneista arvottiin
kuusi osallistujaa. Haastattelut toteutettiin
helmikuussa 2022.
• Kyselyaineiston analyysissa käytettiin kuvailevan
tilastotieteen menetelmiä.
• Haastatteluaineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.
Ukkola I1, Seppänen-Järvelä R1. 1Kelan tutkimus
27.4.2022
NUOTTI-valmennuksen toteutuminen Kelan
ratkaisutyön näkökulmasta (2021–2022)
Alustavat tulokset
• NUOTTI-valmennuksen hakuprosessi ja sisältö
koettiin sopivan nuorten kuntoutustarpeisiin. Matalan
kynnyksen palvelulla oli kuitenkin haasteensa.
• Osa palveluun ohjautuvista nuorista hyötyisivät
valmennusta intensiivisemmistä, hoitavan tahon tai
sosiaalihuollon tarjoamista palveluista.
• Toimintakyvyn kattava arviointi vaati haastattelijalta
ammattitaitoa. Erityisesti vaitonaisten nuorten
rohkaiseminen edellytti hyviä vuorovaikutuskykyjä.
• Toimintakyvyn arvioinnin lisäksi haastattelussa
pohditaan nuoren tavoitteiden ja voimavarojen
suhdetta palvelun mahdollisiin hyötyihin.
• Suuret asiakasmäärät ja haastattelun kesto voivat
lykätä nuoren haastattelua ja täten palvelua.
Alustavia pohdintoja
• Nuorten matalan kynnyksen palveluille on suuri
kysyntä. Diagnoositon myöntökriteeri ja suullinen
hakeminen edesauttavat kuntoutukseen
ohjautumista, mutta kevyiden myöntökriteerien
vuoksi palveluun ohjautuu myös asiakkaita, joille
palvelu ei ole oikea-aikainen.
• Nuoren haastatteleminen vie aikaa ja tarvittavien
tietojen kerääminen voi riippua paljon nuoren
motivaatiosta tai kyvystä kertoa itsestään. Kelassa
tehtävä toimintakyvyn arviointi hyötyisi ohjaavien
tahojen toimittamista ennakkotiedoista.
• Vaikka palvelu ja sen hakeminen on tehty nuorelle
kevyeksi, voi palvelun odottaminen nostaa nuoren
kynnystä osallistua.
27.4.2022
Kela tutkii kuntoutusta
- Meneillään olevia tutkimuksia
27.4.2022
Videoposteri
Kelan tutkimus
Ruokaa Mielelle -Motivoiva, voimavarakeskeinen ryhmämuotoinen
ravitsemuskuntoutus masennuksen hoidossa (2017-2024)
Tausta
 Kansainvälinen psykiatrian ravitsemustutkimusjärjestö ehdotti v.
2015 ravitsemuskuntoutuksen ottamista keskeiseksi osaksi
masennuksen hoitoa myös somaattista terveyttä tukevana.
 Väestötutkimuksissa saatu vakuuttavaa näyttöä ruokavalion
laadun yhteydestä pienentyneeseen masennusriskiin;
kansainvälisessä ravitsemusinterventiotutkimuksissa (n=3)
laadun paraneminen on lieventänyt masennusoireita.
 Ravitsemusinterventioiden tutkimustarve kiistaton
 Maailmanlaajuisesti ensimmäinen motivoiva, voimavara-
keskeinen ja ryhmämuotoinen ravitsemusinterventio
Ruokaa Mielelle-tutkimuksen tavoitteena tutkia
 onko ravitsemusinterventio hyväksyttävää,
 miten ravitsemusinterventio vaikuttaa masennusoireisiin,
ruokavalion laatuun, syömiskäyttäytymiseen, työ- ja toiminta-
kykyyn sekä elämänlaatuun, ja onko se kustannusvaikuttavaa
verrokkiryhmään verrattuna.
Aineisto ja menetelmät
RCT-tutkimus: Avohoidon työikäiset, keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta
sairastavat (n=51) satunnaistettuina ravitsemusinterventio- tai verrokkiryhmään.
 Interventioryhmän ravitsemusohjauksessa motivoiva, voimavarakeskeinen
työote: Taustalla itsemääräämisteoria – teoriaperusteiset ohjausmenetelmät
parantavat käyttäytymismuutosten toteutumista.
 Verrokkiryhmän toteutuksessa befriending-protokolla.
 Vertaistuen hyödyntäminen kummassakin ryhmässä.
Tutkimuskyselyt
 Masennusoireet: CES-D, SPAQ
 Ruokavalion laatu: IQD, frekvenssi-, ruokatalous- ja -tottumuskysely
 Muut kyselyt: Syömiskäyttäytyminen: Syömistapa- (TFEQ-R) ja syömisen taito
(ecSI 2.0™) –kyselyt; Elämänlaatu: AQol-8D; Työ- ja toimintakykykysely:
Hyväksyttävyyskysely (TFA); Kustannusvaikuttavuus: Intervention
toteutuskustannukset, osallistujan ajankäyttö- ja matkakustannukset; Uni- ja
liikuntakyselyt; Kehon koostumus: InBody-mittauslaite.
Tutkimuskyselyjen ajankohdat: Alussa, 8 vk, 6 kk ja lopussa 12 kk.
Itä-Suomen yliopisto – kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, yhteistyötahoina julkisen terveydenhuollon (n=4), yksityisen työterveyshuollon
(n=4), opiskelijaterveydenhuollon (n=1) ja yksityisen terveydenhuollon (n=1) toimijaa Kuopiossa ja Siilinjärvellä, sekä kolmannen sektorin toimija (n=1)
Tekijät: Johanna Roponen, TtM, väitöskirjatutkija; Outi Nuutinen, FT, vastuututkija
27.4.2022
Alustavat tulokset
 Kehitetty avoterveydenhuoltoon soveltuva
toiminnallinen, ryhmämuotoinen ravitsemus-
kuntoutusohjelma (6 krt/8 vk, a’6-8 hlö/ryhmä)
ohjausaineistoineen ja kotiharjoitteineen.
 Ravitsemuskuntoutusohjelman tapaamiskertojen teemat:
1. Tullaan tutuiksi: ryhmäytyminen; toimintatavoista
sopiminen; omien vahvuuksien tunnistaminen ja
tapaamisten teemoihin tutustuminen (1½ h)
2. Ateriarytmi ja ruokavalion kokonaislaatu (1½ h)
3. Ravitsemus ja masennus: tutkimusnäyttö (1½ h)
4. Mielellään ruokaillen: ruuanvalmistus ja ateriointi
yhdessä sekä tietoisen syömisen harjoitus (3 h)
5. Mielen ruokaa – suunnistus ruokakaupassa (1½ h)
6. Eväitä tulevaisuuteen (1½ h).
Alustavia pohdintoja
 Ravitsemusinterventio Suomessa uusi aluevaltaus masennuksen
hoidossa.
 Kehitetty ravitsemusinterventio osoittautunut lupaavaksi.
 Osallistuneista (n=51) vain muutama keskeyttänyt
henkilökohtaisista syistä ravitsemusohjelman.
 Keskivaikeaa ja vaikeaa masennusta sairastavien rekrytointi
osoittautunut haasteelliseksi. Lisäksi
 terveydenhuollon hoitokuorma vaikeuttaa rekrytointia
 v. 2020 alkaneen Covid-19-pandemian rajoitukset hidastivat
interventioiden toteuttamista.
 Jatkorekrytointi voimalaskelman mukaiseksi (n=144)
välttämätöntä riittävän voiman varmistamiseksi tulosten
vaikuttavuutta varten.
 Interventiotutkimuksen jatkorahoitus kuitenkin vielä avoin.
27.4.2022
Ruokaa Mielelle -Motivoiva, voimavarakeskeinen ryhmämuotoinen
ravitsemuskuntoutus masennuksen hoidossa
Kela tutkii kuntoutusta
- Meneillään olevia tutkimuksia
27.4.2022
Videoposteri
Kelan tutkimus
Toimijuus ja sosioekonomiset erot
kuntoutukseen hakeutumisessa (2022–2023)
Tausta
• Tutkimuksessa tarkastellaan Kelan
rahoittaman kuntoutuksen
hakeutumisvaihetta: kuntoutukseen
hakemista ja pääsyä edistäviä ja estäviä
tekijöitä.
• Hakeutumista pohditaan toimintavalmius-
ajattelun viitekehyksessä ja erityisesti
sosioekonomisten erojen ja toimijuuden
näkökulmista.
Aineisto ja menetelmät
• Aineisto koostuu
asiantuntijahaastatteluista, Kelan
kuntoutusta saaneiden
henkilöiden haastatteluista ja kuntoutusta
hakeneille tai saaneille suunnatusta
kyselystä.
• Laadullisia aineistoja tulkitaan
aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Määrällistä aineistoa analysoidaan mm.
olennaisten taustamuuttujien mukaan.
Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, erikoistutkija Elina Ikävalko;
Kuntoutussäätiö, erikoistutkija Sirkku Varjonen ja tutkija Johanna Korkeamäki
27.4.2022
Toimijuus ja sosioekonomiset erot
kuntoutukseen hakeutumisessa
Alustavat tulokset
Maaliskuussa 2022 aloitettujen asiantuntijahaastattelujen
perusteella kuntoutukseen hakeutumiseen liittyy
mm. seuraavia haasteita:
• Kuntoutukseen ohjautuminen perusterveyden-
huollosta: kuntoutuja ei saa riittävästi tietoa sopivista
kuntoutusmuodoista tai tarvittavaa lääkärinlausuntoa.
Jo vastaanottoajan saaminen voi olla vaikeaa.
• Hakuprosessit ovat pitkiä, jolloin kuntoutuksen oikea-
aikaisuus ei toteudu tai kuntoutukseen tulee turhia
katkoksia. Kuntoutujan elämäntilanne ja toimeentulo
vaikuttavat siihen, lähdetäänkö kuntoutusta ylipäätään
hakemaan.
• Työterveydestä ohjaudutaan kuntoutukseen paremmin,
mutta tämä riippuu hakijan työnantajan tarjoamien
työterveyspalvelujen laajuudesta.
Alustavia pohdintoja
• Kuntoutuksen asiantuntijat painottavat
matalan kynnyksen kuntoutusmuotojen
lisäämistä.
• Kuntoutukseen tulisi useammin voida
hakea ilman lääkärinlausuntoa, mikä
säästäisi terveydenhuollon resursseja ja
nopeuttaisi hakuprosessia.
• Hakijan elämäntilanne (esimerkiksi
perhetilanne tai toimeentulo) tulisi
huomioida paremmin, jotta se ei
muodostaisi estettä kuntoutukseen
hakemiselle.
27.4.2022
Kela tutkii kuntoutusta
- Meneillään olevia tutkimuksia
27.4.2022
Videoposteri
Kelan tutkimus
Vaativa lääkinnällinen kuntoutus, kehitysvammaisten
kuntoutus (VAKEVA) -arviointitutkimus (2020-2022)
Tausta
• Kehitysvammaisen lapsen kuntoutuksen tulisi nivoutua
osaksi lapsen arkea ja tukea lapsen suoriutumista ja
osallisuutta eri toimintaympäristöissä.
• Arjen toimintaympäristöissä tapahtuvan kuntoutuksen
suunnitteluun ja toteutukseen tarvitaan
moniammatillista yhteistyötä.
• Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Kelan järjestämien
kehitysvammaisten lasten ja nuorten
terapioiden kokonaisuutta.
• Tutkimuksessa tarkastellaan vanhempien roolia ja
osallisuutta kuntoutusprosessissa, kuntoutusyhteistyön
toteutumista ja kuntoutuksen merkitystä lapsen arjen
suoriutumiseen ja osallisuuteen.
Aineisto ja menetelmät
• Tutkimus on kansallinen ja monimenetelmällinen.
Tietoa on kerätty eri lähteistä ja eri menetelmiä
käyttäen.
• Aineistot:
• Kuntoutussuunnitelmat (n=30)
• Kyselyt terapeuteille (n=309)
• Kyselyt lasten vanhemmille (n=244)
• Haastattelut lasten vanhemmille (n=16)
• Fokusryhmähaastattelut varhaiskasvatuksen
toimijoille (n=10)
• Fokusryhmähaastattelut koulujen
toimijoille (n=10)
Vesterinen A1, Kippola-Pääkkönen A2 & Karhula M1, 1Kaakkois-Suomen AMK, 2Lapin AMK
27.4.2022
Vaativa lääkinnällinen kuntoutus, kehitysvammaisten
kuntoutus (VAKEVA) -arviointitutkimus (2020-2022)
Alustavia tuloksia ja pohdintaa
• Terapioiden tavoitteissa ja menetelmissä painottuvat päivittäisen elämän ja erilaisten kehittymiseen ja
oppimiseen liittyvien valmiuksien tukeminen. Vähäisemmin on osallisuutta tukevaa ohjausta esimerkiksi
harrastus- ja vapaa-ajan toimintaan.
• Valtaosa vanhemmista on kokenut terapioista olevan paljon hyötyä etenkin lapsen toimintakyvyn tukemiseen
mutta myös perheen hyvinvointiin ja arjen sujumiseen.
• Vanhemmat kokevat oman roolinsa lapsen kuntoutumisen tukijana moninaisesti ja ovat pääosin tyytyväisiä
rooliinsa.
• Vaikka terapiat koetaan tärkeäksi, niin noin viidesosa vanhemmista kokee terapioiden toteutumisesta olevan
myös jonkin verran haittaa tai kielteisiä vaikutuksia niin lapsen kuin vanhempienkin jaksamiseen ja
voimavaroihin. Tähän tulee erityisesti kiinnittää kuntoutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa huomiota.
• Kuntoutussuunnitelmissa eri toimijoiden roolit ja tehtävät näkyvät vaihtelevasti ja muutoinkin
kuntoutusyhteistyökäytännöt ovat vaihtelevia.
• Kuntoutuksen lisäarvo lapsen oppimiseen ja osallistumiseen koulussa ja päiväkodissa on varhaiskasvatuksen ja
opetushenkilöstön näkemysten mukaan merkittävä.
27.4.2022
Kela tutkii kuntoutusta
- Meneillään olevia tutkimuksia
27.4.2022
Videoposteri
Kelan tutkimus
Vuorovaikutus NUOTTI-valmennuksen suullisen
hakuprosessin haastattelussa (1.2.2022-31.1.2023)
Tausta Aineisto ja menetelmät
• Aineistoksi kerätään ääninauhoituksia
Kelan etuuskäsittelijöiden tekemistä
aidoista nuorten haastatteluista.
• Aineistot analysoidaan
keskustelunanalyysin menetelmällä.
• Analyyseissa peilauspintana on myös
aiempi vuorovaikutuksen tutkimus
sekä Muutos II -hankkeen NUOTTI-
tutkimuksen kyselyt ja haastattelut.
Sanni Tiitinen & Emmi Ritvos, Kuntoutusinstituutti, JAMK
27.4.2022
• NUOTTI-valmennus on nuorille
suunnattu ammatillinen kuntoutus,
johon voi hakea ilman diagnoosia.
• Hakuprosessi on suullinen: Kelan
etuuskäsittelijä haastattelee nuoren
puhelimitse ja tekee sen perusteella
kuntoutuspäätöksen.
• Haastattelu on vuorovaikutus-
tilanteena erityisen merkityksellinen.
Vuorovaikutus NUOTTI-valmennuksen
suullisen hakuprosessin haastattelussa
Tavoite ja tutkimuksen vaihe
• Tavoitteena on tukea Kelan
etuuskäsittelijöiden työtä
tuottamalla tietoa siitä, mikä
haastattelutilanteessa toimii ja
mikä ehkä kaipaa kehittämistä.
• Aineistoja kerätään kevään 2022
aikana.
Odotetut tulokset
• Aiemmissa vuorovaikutuksen
tutkimuksissa on tunnistettu, miten
haastattelutilanteissa esimerkiksi tavat
viitata haastattelulomakkeeseen, esittää
kysymyksiä ja jäsentää haastateltavan
kertomaa luovat erilaisia mahdollisuuksia
keskustelulle.
• Myös tässä tutkimuksessa pyritään
tunnistamaan ja kuvamaan tällaisia
merkityksellisiä vuorovaikutuskäytäntöjä.
27.4.2022
Kela tutkii kuntoutusta
27.4.2022
Videoposteri
Toteutuneet/valmiit tutkimukset
Kelan tutkimus
ETÄTEKNOLOGIAN VAIKUTTAVUUS LIIKUNNALLISESSA
KUNTOUTUKSESSA. JÄRJESTELMÄLLINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA
META-ANALYYSI (2014- 2016)
Tausta
• Etäteknologiaa hyödyntävät fyysisen aktiivisuuden
interventiotutkimukset ovat lisääntyneet 2000-luvun alusta
teknologian kehityksen myötä. Aiempien järjestelmällisten
katsausten mukaan etäteknologian vaikuttavuuteen liittyvät
tulokset fyysisen aktiivisuuden edistämisessä ovat olleet
osittain ristiriitaisia (Esim. Van den Berg ym. 2007; Foster ym.
2013; Freak-Poli ym. 2013; Richards ym. 2013).
• Liikunnallisessa kuntoutuksessa on ollut myös suurta
vaihtelua käytetyn etäteknologian osalta. Etäteknologiana on
käytetty erilaisia aktiivisuusmittareita, kuten askel- tai
kiihtyvyysmittareita, erilaisia internetalustoja tai
puhelinohjausta sekä älypuhelinsovelluksia
• Tarkoitus: Tämän järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen
tavoite oli selvittää etäteknologiaa hyödyntävän liikunnallisen
kuntoutuksen vaikuttavuutta kuntoutujien toimintakykyyn.
Aineisto ja menetelmät
• Kirjallisuushaku tehtiin (2000–2014) seuraaviin tietokantoihin:
CENTRAL, Embase, Ovid MEDLINE, CINAHL, PsycINFO, OT-
Seeker, PEDro ja WOS.
• Mukaanottokriteerit olivat: potilasryhmä (P) 18–65-vuotiaat;
Interventio (I) fyysistä aktiivisuutta tai toimintakykyä edistävä
etäteknologiaa käyttävä liikunnallinen kuntoutus;
vertailumenetelmä (C) samanlainen, tavanomainen tai
minimaalinen liikunnallinen kuntoutus ilman etäteknologiaa tai
ei kuntoutusta ja terveystulos (O) paino, painoindeksi, vyötärön
ympärysmitta, maksimaalinen hapenottokyky, liikkuminen,
fyysinen aktiivisuus, työkyky, elämänlaatu ja minäpystyvyys.
• Laadunarviointi tehtiin Furlanin ym. (2009) kriteereitä käyttäen.
Tilastolliset menetelmät olivat meta-analyysi ja metaregressio.
Näytönaste määriteltiin Käypä hoito -suositusten mukaan.
Aki Rintala, Sanna Hakala, Tuulikki Sjögren (toim.)
Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylä.
LOGO
27.4.2022
ETÄTEKNOLOGIAN VAIKUTTAVUUS LIIKUNNALLISESSA
KUNTOUTUKSESSA. JÄRJESTELMÄLLINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-
ANALYYSI
Tulokset
• Meta-analyyseissa oli yhteensä 45 tutkimusta, joissa 11 602
tutkittavaa. Tutkittavien keski-ikä oli 52 vuotta, heistä naisia
oli 52 %.
• Etäteknologiaa hyödyntävä liikunnallinen kuntoutus lisäsi
fyysistä aktiivisuutta etenkin henkilöillä, joilla oli diagnosoitu
sairaus, kun vertailuryhmänä oli tavanomaista tai
minimaalista liikunnallista kuntoutusta ilman etäteknologiaa
saaneet henkilöt.
• Positiivisi tuloksia havaittiin myös painonpudotuksessa,
koetussa elämänlaadussa sekä sydänkuntoutujien ja MS-
kuntoutujien fyysisen aktiivisuuden lisääntymisessä.
• Ero ryhmien välillä ei havaittu, kun vertailuryhmänä oli
samanlainen kuntoutus ilman etäteknologiaa TAI jos tuloksia
tarkasteltiin henkilöihin, joilla ei ollut diagnosoitua sairautta.
Pohdinta
• Etäteknologian havaittiin vaikuttavan kaikilla toimintakyvyn,
toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisen luokituksen
ICF:n tasoilla.
• Tulevaisuudessa tarvitaan lisää laadukkaita satunnaistettuja
kontrolloituja tutkimuksia etäkuntoutuksena toteutettavan
liikunnallisen kuntoutuksen vaikutusten arviointiin.
• Väestörakenteen, elintapojen ja käytettävissä olevien resurssien
muutokset haastavat suomalaista kuntoutusta uudenlaisten
toimintatapojen tutkimiseen, kehittämiseen ja juurruttamiseen.
Tämän tutkimuksen tulokset antoivat hyvän pohjan Suomessa
toteutettavalle etäteknologian käytön tutkimus- ja
kehittämistyölle.
• Lisätietoja: Tuulikki Sjögren (TtT, Kuntoutuksen dosentti) tuulikki.sjogren@jyu.fi
• Lähde: Rintala A, Hakala S, Sjögren T (2017) Etäteknologian vaikuttavuus
liikunnallisessa kuntouksessa. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysit.
27.4.2022
LOGO
Kela tutkii kuntoutusta
27.4.2022
Videoposteri
Toteutuneet/valmiit tutkimukset
Kelan tutkimus
ICF-luokituksen yksilötekijät kuntoutuksen tutkimuksessa
(2019-2020)
Tausta
• ICF-luokitus on biopsykososiaalinen viitekehys, joka
mahdollistaa asiakkaan toimintakyvyn ja siihen
nivoutuvien tekijöiden kokonaisvaltaisen
ymmärtämisen.
• ICF-luokituksen Yksilötekijät -osa-alueen tarkempi
kuvaus on kesken, mikä vaikeuttaa ICF-luokituksen
täysipainoista hyödyntämistä.
• Tämän kartoittavan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena
oli kuvata, mitä teemoja tutkimuksissa oli tunnistettu
ICF-luokituksen mukaisiksi yksilötekijöiksi ja miten
yksilötekijöiden luokittelun ja huomioisen tarvetta
käytännön työssä perusteltiin.
Aineisto ja menetelmät
• Systemaattinen tiedonhaku tehtiin Cinahl, Pubmed,
Science Direct ja Sport Discus sekä Finna, Helda,
Helka, Julkari ja Medic -tietokannoista rajautuen
vuosina 2010–2020 julkaistuihin artikkeleihin.
• Teoriaohjaavan aineiston analyysimenetelmällä
artikkeleista eritellyt yksilötekijät luokiteltiin Geyh ym.
(2019) mukaan seitsemään luokkaan:
1. Sosio-demografiset tekijät,
2. asema välittömässä sosiaalisessa ja fyysisessä kontekstissa,
3. henkilökohtaisen elämän historia,
4. henkilökohtainen kokemus tunteista,
5. henkilökohtainen kokemus omista ajatuksista ja uskomuksista,
6. motiivit ja
7. toistuvat kokemukselliset ja käyttäytymisen mallit.
Karhula M1,2, Saukkonen S1, Kinnunen A3, Partanen T2, Xiong E4, Anttila H5, 1Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu,
2Kelan tutkimus, 3Savonia-ammattikorkeakoulu, 4Oulun ammattikorkeakoulu, 5Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
27.4.2022
ICF-luokituksen yksilötekijät kuntoutuksen tutkimuksessa
(2019-2020)
Tulokset
• Mukaanottokriteerit täyttävissä 226 artikkelissa oli
käsitelty runsaasti erilaisia yksilötekijöitä.
• Ne linkittyivät kaikkiin Geyh ym. (2019) luokkiin ja osa
jäi luokituksen ulkopuolelle.
• Lisäksi osassa tutkimuksissa oli määritelty
yksilötekijöiksi tekijöitä, jotka olivat linkitettävissä
jollekin toiselle ICF-osa-alueelle tai jotka eivät
kuvanneet toimintakykyä.
• Päätelmiä yksilötekijöiden roolista kuntoutuksessa oli
tehty 50 (22 %) tutkimuksista.
Pohdinta
• ICF:n yksilötekijöiden kirjo tutkimuksissa oli laaja.
• Tämän tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan ole
mahdollista suositella, tulisiko ja miten yksilötekijöitä
luokitella tarkemmin.
• Käytännön työssä yksilötekijöiden huomioiminen
osana toimintakykytietoa laajentaa ymmärrystä
asiakkaan tilanteesta ja kuntoutumiseen vaikuttavista
tekijöistä.
• ICF-luokituksen hyödyntäminen käytännön työssä,
niin yksilötekijöiden osalta kuin laajemminkin,
vaatii kouluttautumista ja yhtenäistä ohjeistusta.
27.4.2022
Karhula M1,2, Saukkonen S1, Kinnunen A3, Partanen T2, Xiong E4, Anttila H5, 1Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu,
2Kelan tutkimus, 3Savonia-ammattikorkeakoulu, 4Oulun ammattikorkeakoulu, 5Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Kela tutkii kuntoutusta
27.4.2022
Videoposteri
Toteutuneet/valmiit tutkimukset
Kelan tutkimus
IKÄ-MATKA –tutkimushanke (2018-2021)
Tausta
• Uusimmassa kuntoutusta koskevassa keskustelussa
kuntoutumisen tavoitteena on korostunut
kuntoutujien toimijuuden ja osallistumisen
edistäminen sekä näiden tukeminen erilaisissa arjen
ympäristöissä. Jos kuntoutuksen tavoitteet keskittyvät
näihin toimintakeskeisiin ilmiöihin, tulisi myös
arvioinnin kohdentua niihin. Samalla henkilön omat
näkemykset päivittäisen elämänsä mahdollisuuksista
ja haasteista voidaan kattavammin ottaa
kuntoutusinterventioiden lähtökohdiksi.
• Tutkimushankkeen tarkoituksena oli kehittää
ikääntyneiden ryhmämuotoiseen
kuntoutusinterventioon arviointi- ja seurantatyökalu
Aineisto ja menetelmät
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Tiina Lautamo, Kristiina Juntunen, Kaisa Lällä ja Aila Pikkarainen
27.4.2022
• Aineisto kerättiin osana IKKU-kuntoutusta viidestä, eri
puolelle Suomea sijaitsevasta kuntoutuslaitoksesta
vuosien 2019-2020 aikana
• Aineisto kerättiin 24-väittämää sisältävällä ATPA22-
kyselylomakkeella, jonka IKKU-kuntoutujat täyttivät
joko itsenäisesti tai kuntoutustyöntekijän
haastattelemana.
• Aineiston analysointi
• Analyysi I -> Rasch-analyysi, josta saatiin jokaiselle yksi Logit-arvo
ja testattiin työkalun rakennevaliditeetti
• Analyysi II -> Eksploratiivinen faktorianalyysi vahvisti
sisältövaliditeettia
• Analyysi III ->Työkalun vertailu (korrelaatiot) WHOQOL-BREF, BDI-
II ja FSQ kanssa
IKÄ-MATKA –tutkimushanke (2018-2021)
Tulokset
• Rasch-malliin heikoiten sopivat 5 kysymystä
poistettiin (ATPA19-itsearviointityökalu)
• ATPA19-versiolla saatuja tuloksia verrattiin IKKU-
kuntoutuksessa käytössä oleviin mittareihin eli
WHOQOL-BREF, BDI21 ja FSQ.
• Erittäin merkitsevä (p < 0,001) positiivinen
korrelaatio WHOQOL-BREF-mittarin osa-alueiden
kanssa (fyysinen: r = 0,52, psyykkinen: r = 0,54,
sosiaalinen: r = 0,48 ja ympäristö r = 0,58).
• Kohtalainen negatiivinen korrelaatio BDI21-
masennuskyselyyn (r = -0,29, p = 0,005)
• Kohtalainen positiivinen korrelaatio FSQ-kyselyn
IADL-osa-alueen kanssa (r = 0,33, p = 0,001).
Pohdinta
• ATPA19-työkalu osoittautui tutkimuksessa herkäksi
menetelmäksi mitatessa kuntoutuksen aikana
tapahtunutta muutosta ikääntyneiden aikuisten
koetussa toimijuudessa.
• Kliinisessä käytössä ATPA19 sopii alkuarvioinnissa
keskustelun välineeksi, jonka avulla nostaa tavoitteiksi
asiakkaalle merkityksellistä toimintaa hänen omassa
ympäristössään ja elämäntavassaan.
• Kyseessä ei ollut satunnaistettu ja kontrolloitu
tutkimus, joten tuloksista ei voida tehdä johto-
päätöstä kuntoutuksen vaikuttavuudesta, mutta sillä
voidaan osoittaa ATPA19-arviointityökalun
muutosherkkyyttä kyseisen kohdejoukon koettua
toimijuutta arvioitaessa.
27.4.2022
Kela tutkii kuntoutusta
27.4.2022
Videoposteri
Toteutuneet/valmiit tutkimukset
Kelan tutkimus
JÄRJESTELMÄLLISET KIRJALLISUUSKATSAUKSET FYSIOTERAPIAN MERKITYKSELLISYYDESTÄ
AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ- JA MULTIPPELISKLEROOSI-KUNTOUTUJILLA.
Koetun fysioterapian merkityksellisyyden metasynteesit (2016-2019) / Tutkimusosio 2
Tausta
• Laadullisten tutkimusten tavoitteena on tuottaa sellaista
tietoa, mitä määrälliset tutkimukset eivät tuota.
• Tutkimuksen kohteena voi olla esimerkiksi kuntoutujien
kokemukset, näkemykset, käsitykset, merkitykset, diskurssit ja
kertomukset, jotka liittyvät fysioterapiaan tai kuntoutumiseen.
• Tällaista ns. merkityksellisyyteen liittyvää tutkimusta on tehty
vielä verraten vähän fysioterapiatieteessä, varsinkin
neurologisten kuntoutujien kanssa.
• Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuntoutujien
kokemaa merkityksellisyyttä fysioterapiassa
aivoverenkiertohäiriötä (AVH) ja multippeliskleroosia (MS)
sairastavilla henkilöillä.
Aineisto ja menetelmät
• Tutkimuksessa tehtiin kaksi järjestelmällistä kirjallisuuskatsausta,
joissa kohderyhmäksi valittiin aikuiset AVH- ja MS-kuntoutujat (ikä
18 ≥vuotta). Fysioterapian merkityksellisyyttä tarkasteltiin eri
tutkimusmenetelmin tehtyjen laadullisten alkuperäistutkimusten
avulla. Tutkimuskohteena olivat kuntoutujan näkemykset,
käsitykset, kokemukset sekä näihin liittyvät merkitysrakenteet.
• Merkityksellisyyteen liittyvä kirjallisuushaut tehtiin kolmeen
tietokantaan (OVID Medline, Cinahl, ERIC).
• Merkityksellisyyteen liittyvät tulokset analysoitiin induktiivisella
sisällön analyysilla sekä metasynteesllä. Metasynteesin
tarkoituksena oli luoda uutta ja monipuolista ymmärrystä
fysioterapian merkityksellisyyden kokemisesta.
Tuulikki Sjögren 1, Aki Rintala 2,3, Jaana Paltamaa 4 ja Hilkka Korpi 1
1) Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta 2) Leuvenin yliopisto, Center for Contextual Psychiatry 3) LAB-ammattikorkeakoulu,
Hyvinvointiyksikkö 4) Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Hyvinvointiyksikkö
LOGO
27.4.2022
JÄRJESTELMÄLLISET KIRJALLISUUSKATSAUKSET FYSIOTERAPIAN
MERKITYKSELLISYYDESTÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ- JA MULTIPPELISKLEROOSI-
KUNTOUTUJILLA.
Koetun fysioterapian merkityksellisyyden metasynteesit / Tutkimusosio 2
Tulokset
• Tutkimustulokset perustuvat 54 laadulliseen tutkimukseen ja 711
kuntoutujaan (AVH, n=38/485; MS, n=16/226).
• Kuntoutujat kokivat fysioterapian merkityksellisenä.
Merkityksellisyydessä oli keskeistä mm. ihmisarvon ja
autonomisuuden kunnioittaminen, harjoittelun selkeä yhteys
arjen toimintoihin sekä harjoittelun ja toiminnan yksilöllisyyteen,
motivaatioon ja merkityksellisyyteen liittyvät tekijät.
• Kuntoutujat kokivat fysioterapiasta olevan hyötyä etenkin
fyysiseen ja psyykkiseen toimintakykyyn sekä itseluottamukseen
ja arjen toimintoihin osallistumiseen. Lisäksi sosiaaliset suhteet,
kuntoutujan omat tavoitteet, huolellisen kotiutumisen
valmentaminen ja pitkäjänteisen kuntoutuksen varmistaminen
koettiin tärkeänä.
• Kuntoutujat arvostivat ammattitaitoista, tavoitteellista,
pitkäjänteistä ja merkityksellistä fysioterapiaa ja kuntoutusta.
Pohdinta
• Merkityksellisyyteen liittyvät synteesi toi uutta tietoa
kuntoutujien kokemasta fysioterapian merkityksellisyyteen
liittyvistä moninaisista ja toisiinsa liittyvistä eritasoisista
ihmisarvoon, toimintakykyyn, yksilöön ja ympäristöön sekä
fysioterapiaan liittyvistä tekijöistä.
• Lisäksi merkityksellisyyteen liittyvät synteesit vahvistivat
fysioterapian tärkeyttä toimintakykyyn liittyvän suorituskyvyn ja
suoritustason parantumisessa.
• Tiettävästi aikaisemmin ei ole tehty fysioterapian
merkityksellisyyteen liittyviä laadullisia järjestelmällisiä katsauksia
ja metasynteesiä. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää laadullisia
merkityksellisyyteen liittyviä tutkimuksia, joissa huomioidaan
suomalaisen kuntoutuksen monitahoinen palvelujärjestelmä.
• Lisätietoja: Tuulikki Sjögren (TtT, Kuntoutuksen dosentti) tuulikki.sjogren@jyu.fi
27.4.2022
LOGO
Lähde: Sjögren T, Rintala A, Paltamaa J, Korpi H. (toim.) Järjestelmälliset kirjallisuuskatsaukset fysioterapian vaikuttavuudesta ja merkityksellisyydestä aivoverenkierto ja multippeliskleroosi kuntoutujilla…
(hyväksytty julkaistavaksi)
Kela tutkii kuntoutusta
27.4.2022
Videoposteri
Toteutuneet/valmiit tutkimukset
Kelan tutkimus
JÄRJESTELMÄLLISET KIRJALLISUUSKATSAUKSET FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUDESTA
AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ- JA MULTIPPELISKLEROOSI-KUNTOUTUJILLA
Kävelyn ja tasapainon meta-analyysit (2016-2019) / Tutkimusosio 1
Tausta
• Kelan kuntoutuksen lähtökohtana on asiakaslähtöinen ja
vaikuttava kuntoutuminen arjen toimintaympäristöissä.
• Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää fysioterapian
vaikuttavuutta aivoverenkiertohäiriötä (AVH) ja
multippeliskleroosia (MS) sairastavilla henkilöillä.
• Tutkimuksessa tehtiin kaksi järjestelmällistä
kirjallisuuskatsausta, kohderyhmänä oli aikuiset AVH- ja MS-
kuntoutujat (ikä 18 ≥vuotta). AVH- kuntoutujien tarkastelu
rajattiin krooniseen vaiheeseen (≥ 6kk sairastumisesta).
Aineisto ja menetelmät
• Kirjallisuuskatsaukseen otettiin mukaan satunnaistetut
kontrolloidut terapeuttisen harjoittelun interventiotutkimukset
(RCT). Tulosmuuttujina oli ICF:n ”suoritukset ja osallistuminen”
osa-alueen tasapaino ja kävely.
• Kirjallisuushaku tehtiin seitsemään tietokantaan (OVID Medline,
Cinahl, Embase, Cochrane Database of Systematic Reviews, PEDro,
CENTRAL, WOS) 1/2007-11/ 2017 aikana. Tulokset analysoitiin
diagnoosikohtaisesti Covidence –ohjelmistolla.
• Meta-analyysi tehtiin Review Manager -ohjelmalla. Tutkimusten
laatua arvioitiin Cochrane tool for assessing risk of bias –
työkalulla. Näytönasteen määriteltiin Lääkäriseura Duodecimin
näytönastekriteereillä A–D
Tuulikki Sjögren 1, Aki Rintala 2,3, Jaana Paltamaa 4 ja Hilkka Korpi 1
1) Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta 2) Leuvenin yliopisto, Center for Contextual Psychiatry 3) LAB-ammattikorkeakoulu,
Hyvinvointiyksikkö 4) Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Hyvinvointiyksikkö
LOGO
27.4.2022
JÄRJESTELMÄLLISET KIRJALLISUUSKATSAUKSET FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUDESTA
AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ- JA MULTIPPELISKLEROOSI-KUNTOUTUJILLA
Kävelyn ja tasapainon meta-analyysit / Tutkimusosio 1
Tulokset
• Tutkimustulokset perustuvat kuuteen osaraporttiin. Mukana oli
yhteensä 179 RCT-tutkimusta ja 7138 kuntoutujaa (AVH,
n=113/4202; MS, n=66/2936).
• AVH-kuntoutujien fysioterapia: On kohtalaista näyttöä siitä, että
vielä kroonisen vaiheessa toteutettu terapeuttinen harjoittelu
lisäsi AVH-kuntoutujien tasapainon hallintaa (asennon
ylläpitämisessä ja vaihtamisessa sekä kävelyn aikana). Lisäksi on
niukkaa näyttöä siitä, että virtuaalitodellisuusharjoittelun
käyttäminen terapeuttisen harjoittelun lisänä paransi tasapainoa
ja kävelyä.
• MS-kuntoutujien fysioterapia: On kohtalaista näyttöä siitä, että
terapeuttinen harjoittelu lisää vakioiduissa olosuhteissa
tasapainon hallintaa ja kävelykykyä, kun taas kävelykykyyn
liittyvä näyttö jää vaihtelevassa olosuhteissa niukaksi.
• Terapeuttisen harjoittelun vaikutuksia suoritustasolla oli arvoitu
vain muutamassa tutkimuksessa.
Pohdinta
• Tulokset ovat suuntaa antavasti yleistettävissä kroonisen
vaiheen AVH-kuntoutujille, jotka pystyvät kävelemään
itsenäisesti apuvälineen kanssa tai ilman apuvälinettä lyhyen
matkan sekä MS-kuntoutujille, joilla sairauden haitta-aste on
lievä tai keskivaikea (EDSS ≤ 5).
• Katsausten tulokset vahvistavat aikaisempien järjestelmällisten
kirjallisuuskatsausten tuloksia terapeuttisen harjoittelun
tärkeydestä fysioterapiassa.
• Tarvitaan kuitenkin lisää RCT-tutkimuksia, joissa huomioidaan
paremmin kuntoutujan arjessa tapahtuvat muutokset
(suoritustaso) standardoituja arviointilomakkeita käyttäen.
• Lisäksi tarvitaan tietoa terapeuttisen harjoittelun pysyvyydestä
ja toiminnan kustannusvaikuttavuudesta sekä
implementointiin liittyvää tutkimusta ja suomalaisessa
kontekstissa toteutettuja tutkimuksia.
• Lisätietoja: Tuulikki Sjögren (TtT, Kuntoutuksen dosentti) tuulikki.sjogren@jyu.fi
27.4.2022
LOGO
Lähde: Sjögren T, Rintala A, Paltamaa J, Korpi H. (toim.) Järjestelmälliset kirjallisuuskatsaukset fysioterapian vaikuttavuudesta ja merkityksellisyydestä aivoverenkierto ja multippeliskleroosi kuntoutujilla…
(hyväksytty julkaistavaksi)
Kela tutkii kuntoutusta
27.4.2022
Videoposteri
Toteutuneet/valmiit tutkimukset
Kelan tutkimus
Kuntoutus, palvelut ja työllistyminen. Nuorten kuntoutusrahaa saavien
yhteiskunnallista osallisuutta vahvistavat käytännöt (2018-2021)
Tausta
• Nuoret jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle erityisesti
mielenterveyden häiriöiden vuoksi
• Nuoren kuntoutusrahan päätarkoitus on tukea nuoria
työelämään
• Nuoren kuntoutusrahaa myönnetään 16–19-vuotialle,
joilla sairaus tai vamma heikentää työ- tai
opiskelukykyä tai mahdollisuuksia valita ammatti tai työ
• Nuori saa nuoren kuntoutusrahaa, kun hän osallistuu
ammatilliseen kuntoutukseen
• Nuoren kuntoutusrahaa mielenterveyden ja
käyttäytymisen häiriöiden vuoksi saavista noin
neljännes siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle nuoren
kuntouturahan päättymistä seuraavina vuosina
Aineisto ja menetelmät
• Hanke tuotti laadullista tutkimustietoa nuoren
kuntoutusrahan ja palveluiden toimivuudesta. Tätä
varten haastateltiin:
• 21 nuorta kuntoutujaa yksilöhaastatteluissa (nuoren
kuntoutusrahaa mielenterveyden tai käyttäytymisen
häiriöiden vuoksi saavia tai saaneita)
• 18 ammattilaista neljässä ryhmähaastattelussa
(psykiatreja, terapeutteja, opettajia, asiantuntijoita,
sosiaalityöntekijöitä jne.)
• 9 esimiestä yksilöhaastatteluissa (rakennus-, catering-
ja ravintola-, hoiva- ja kaupanalalta)
Tampereen yliopisto (Jarkko Salminen, Liisa Häikiö, Henna Luoma-Halkola)
27.4.2022
Tulokset
Nuoren kuntoutusrahalla, ammatillisella kuntoutuksella
sekä muilla kuntoutuspalveluilla voidaan tukea:
• Ammatillista ja taloudellista toimijuutta: nuori näkee
erilaisia ammatillisia tulevaisuudennäkymiä ja oppii
tekemään autonomisia kulutuspäätöksiä
• Terveyteen liittyvää toimijuutta: raha mahdollistaa
harrastuksia, jotka parantavat fyysistä kuntoa
(esimerkiksi uimahallissa käyminen) tai ovat
olennainen opiskelun vastapaino, joka edistää
psyykkistä hyvinvointia ja toipumista
• Sosiaalista toimijuutta: nuoren kuntoutusraha
mahdollistaa nuorille ikäisilleen tyypillisen sosiaalisen
toiminnan, esimerkiksi elokuvissa tai ravintolassa
käymisen, mikä on kuntoutumisen kannalta tärkeää
Pohdinta
Jotta nuoren kuntoutusrahaa ja -palveluita voisi kehittää
toimijuutta tukevaksi, tarvitaan esimerkiksi:
• Kuntoutusrahan kehittämistä. Raha ei aina riitä
lapsuudenkodista pois muuttaneille. Nuoret kaipaavat
tukea/opetusta taloudenpitoon (rahankäyttö ja
ruoanlaitto).
• Ammatillisen kuntoutuksen koordinoimista niin, että kaikki
nuoret saavat tarvitsemansa tuen.
• Joustavampia opintopolkuja niin, etteivät kuntoutujat
putoaisi lukioissa opintojen ja yhteisön ulkopuolelle.
Tapoja näyttää taidot käytännössä ammatillisissa
opinnoissa kirjallisten näyttöjen sijaan.
• Joustavampia terveyspalveluita: Psykiatrista apua
kouluihin ja tarvittaessa koteihin. Lisää resursseja hoitoon.
27.4.2022
Kuntoutus, palvelut ja työllistyminen. Nuorten kuntoutusrahaa saavien
yhteiskunnallista osallisuutta vahvistavat käytännöt (2018-2021)
Kela tutkii kuntoutusta
27.4.2022
Videoposteri
Toteutuneet/valmiit tutkimukset
Kelan tutkimus
Musiikkiterapian vaikutus kehitysvammaisten lasten, nuorten
ja aikuisten toimintakykyyn. Kirjallisuuskatsaus. (2015-2018)
Tausta
• Kehitysvammaisilla ihmisillä on yksilöllisiä toiminta-
rajoitteita ja vahvuuksia toimintakyvyn eri osa-alueilla.
• Musiikkiterapia on motivoiva kuntoutusmuoto, sen
lähestymistavat ja menetelmät mukautuvat
monenlaisiin tarpeisiin ja tavoitteisiin, eikä se edellytä
asiakkaalta kykyä sanalliseen kommunikointiin.
• Kehitysvammaisten musiikkiterapiasta on saatavilla
runsaasti kuvailevaa ja laadullista tutkimusta sekä
käytännön kokemuksia. Kohderyhmäksi on kuitenkin
usein määritelty esimerkiksi vammaiset lapset, erityis-
luokan oppilaat tai lastenneurologisen osaston
potilaat erittelemättä diagnooseja sen tarkemmin.
Vaikeasti monivammaiset on oma erityinen ryhmänsä.
Aineisto ja menetelmät
• 227 julkaisua, sisältäen 9 RCT- tai
CCT-tutkimusta vuosilta 1972-2016
• PICO-menettely haasteellista, koska
aineisto oli erittäin heterogeenista
• Tulokset jäsennettiin laadullisen
metasynteesin avulla viitekehyksenä
toimintakyvyn ICF-luokitus.
Itsenäiset tutkijat FT Hanna Hakomäki ja FT Päivi Saukko
27.4.2022
Saukko &
Hakomäki
2019
Musiikkiterapian vaikutus
kehitysvammaisten toimintakykyyn
Tulokset
Vaikutuksia ICF-pääluokissa
• B1 Mielentoiminnot
• B2 Aistitoiminnot ja kipu
• B3 Ääni- ja puhetoiminnot
• D1 Oppiminen
• D3 Kommunikointi
• D4 Motoriikka
• D7 Vuorovaikutus ja ihmissuhteet
• D9 Sosiaalinen elämä
Pohdinta
• Ainutlaatuisia käyttöalueita: varhais-
kuntoutus, vuorovaikutussuhteiden
tukeminen, mielenterveyden
edistäminen, monivammaiset
ihmiset (myös ilman puhetta)
• Musiikkiterapian lähtökohtana ei
ole diagnoosi vaan toimintakyky.
• Musiikki kytkeytyy myös arkeen ja
sen puitteissa jokainen voi toimia ja
osallistua omalla tavallaan.
27.4.2022
Saukko &
Hakomäki
2019
Kela tutkii kuntoutusta
27.4.2022
Videoposteri
Toteutuneet/valmiit tutkimukset
Kelan tutkimus
Pitkäaikaista kipua kokevien aikuisten kuntoutus
Kartoittava kirjallisuuskatsaus (2021)
Tausta
• Pitkäaikainen kipu:
• kestänyt vähintään kolme kuukautta tai
pidempään kuin sairauden/vamman aiheuttaman
kudosvaurion paraneminen tavallisesti kestää
• joka viides suomalaisista työikäisistä kokee
• tule-kipu yleinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle
• Voitaisiinko Kelan järjestämällä kuntoutuksella tukea
pitkäaikaista kipua kokevien aikuisten työ- ja
toimintakykyä nykyistä enemmän?
• Tavoite:
• Millaisia interventioita pitkäaikaista kipua
kokevien aikuisten kuntoutuksessa käytetään ja
millaisia niiden hyödyt ovat?
Aineisto ja menetelmät
• Kartoittava kirjallisuuskatsaus (scoping review)
• tarkastelun kohteena ammattilaisen ohjaama
psykologinen, fysioterapeuttinen,
liikuntaharjoitteluun perustuva tai toiminnallinen
interventio
• intervention kohderyhmä työikäiset henkilöt
(18‒67-vuotiaat), joiden kivun kesto vähintään
kolme kuukautta
• julkaisuajankohta 2016–2021
• Mukaan otettiin 57 systemaattista
kirjallisuuskatsausta, meta-analyysiä tai suositusta.
• Osana kirjallisuuskatsausta haastateltiin neljää
kipukuntoutuksen asiantuntijaa.
Paavonen A-M1, Karinkanta S1, 1Kelan tutkimus
27.4.2022
Pitkäaikaista kipua kokevien aikuisten kuntoutus
Kartoittava kirjallisuuskatsaus (2021)
Tulokset
• Tarkastellut interventiot olivat psykologisia,
fysioterapeuttisia, liikuntaharjoitteluun perustuvia ja
moniammatillisia.
• Kuntoutukseen suositellaan kestävyys- ja
lihasvoimaharjoittelua sekä psykologisia menetelmiä.
• Työkykyä tukevan kuntoutuksen tulisi todennäköisesti
olla moniammatillista ja työhön kytkettyä.
• Työllistymistä edistävä kuntoutus voisi perustua
IPS-toimintamalliin.
• Hoitoon ja kuntoutukseen ohjautuminen on
sattumanvaraista.
• Ammattilaisilla ei ole riittävästi tietoa pitkittyneen
kivun luonteesta eikä kuntoutuspalveluja ole tarjolla
riittävästi.
Pohdinta
• Pitkäaikaista kipua kokevien aikuisten kuntoutus
perustuu psykologisiin, fysioterapeuttisiin ja
liikuntaharjoitteluun perustuviin menetelmiin.
• Palvelujärjestelmässä voisi olla tarvetta Kelan
järjestämälle kipukuntoutukselle.
• Uusi kuntoutuspalvelu voisi olla esimerkiksi ohjattua
kipupsykologista ja -fysioterapeuttista
ryhmäkuntoutusta.
• Palvelu voitaisiin suunnata henkilöille
• joiden kipuongelma on vaikea tai laaja-alainen
(esim. pitkittyneet CRPS-oireet tai tule-kivut)
tai
• jotka ovat työsuhteessa tai joiden työstä
poissaoloaika on verrattain lyhyt.
27.4.2022
Kela tutkii kuntoutusta
27.4.2022
Videoposteri
Toteutuneet/valmiit tutkimukset
Kelan tutkimus
Tietokonepelien potentiaali uutena terapeuttisena
menetelmänä masennuksen hoidossa (2016–2020)
Tausta
• Aivosairaudet ovat johtava työkyvyttömyyden syy
globaalilla tasolla
• Suomessa 5 % miehistä ja 9 % naisista masentuneita.
20–34 vuotiaiden osuudet 11 % ja 24 %, vastaavasti
• Meta-analyysi löysi hyötypeleillä efektikoon g = 0.55
mielenterveyden oireiden lievittymiseen [1]
• Digitaalisillä peleillä on potentiaalia harjoittaa
potilaan alentunutta kognitiota [2] ja tarjota uusia
skaalautuvia ja kustannustehokkaita hoitomuotoja
• Tehdyn pilottitutkimuksen tarkoituksena oli selvittää
räätälöidyn videopelimäisen kognitiivisen harjoittelun
vaikutusta masennusoireisiin
[1] Lau Y, Htun TP, Wong SN, Tam WSW, Klainin-Yobas P. Therapist-Supported Internet-Based Cognitive Behavior Therapy for Stress, Anxiety, and
Depressive Symptoms Among Postpartum Women: A Systematic Review and Meta-Analysis. J Med Internet Res. 2017 Apr 28;19(4):e138. doi:
10.2196/jmir.6712. PMID: 28455276; PMCID: PMC5429436.
[2]Motter JN, Pimontel MA, Rindskopf D, Devanand DP, Doraiswamy PM, Sneed JR. Computerized cognitive training and functional recovery in major
depressive disorder: A meta-analysis. J Affect Disord. 2016 Jan 1;189:184-91. doi: 10.1016/j.jad.2015.09.022. Epub 2015 Sep 26. PMID: 26437233.
Aineisto ja menetelmät
• Yliopistolla kehitettyä tietokonepeliä hyödyntävä
digitaalinen interventio
• Masennuspotilaiden rekrytointi Mielenterveystalo.fi
• Moninpeli sekä yksinpeli (N = 96, N = 51 rekrytoitu)
• 8 viikon interventio viikoittaisella seurannalla
• Kliinisten kyselyiden täyttäminen kokeen aikana
• Vapaaehtoinen aivokuvantamisosuus (MEG)
Palva JM1,2, Juvonen JJ1,2, Lukka L1, Apostol-Salonen A1, Isometsä E2,3, Palva S2
1 Aalto Yliopisto, 2 Helsingin yliopisto, 3 HUS Psykiatria
27.4.2022
Tulokset Pohdinta
• Digitaalisilla peleillä toteutettu kognitiivinen
harjoittelu on potentiaalinen uusi hoitomuoto
• Pelimuotoiset terapiat voivat olla vaikuttavia,
skaalautuvia sekä kustannustehokkaita
• Laajan otannan kliininen tutkimus tarvitaan
• Näiden tutkimuksien pohjalta jatkokehitystä
toteutettu Aalto Yliopistossa yhteistyössä Helsingin
yliopiston ja HUSin kanssa Business Finland ja Future
Makers rahoituksella
• 2022 käynnistymässä 800 potilaan satunnaistettu,
kaksoissokkoutettu ja verrokkikontrolloitu kliininen
laitetutkimus yhdessä HUS ja VSSHP kanssa
27.4.2022
• Moninpeli haasteellinen vähäisen pelaajamäärän ja
sosiaalisen ahdistuksen vuoksi → kehitettiin yksin
pelattava versio
• Moninpeli: 17–25 % vähentyminen BDI-21
masennusoirekyselyn pisteissä
• Yksinpeli: 27 % vähentyminen masennuspisteissä 8
viikon interventiolla verrattuna kontrolliryhmään.
• Ennuste 50 % vähentyminen ~50 tunnin
interventiolla
• Muutokset aivojen kriittisessä dynamiikassa
ennustivat masennusoireiden voimakkuutta
Tietokonepelien potentiaali uutena terapeuttisena
menetelmänä masennuksen hoidossa (2016–2020)
Kela tutkii kuntoutusta
27.4.2022
Videoposteri
Toteutuneet/valmiit tutkimukset
Kelan tutkimus
Toimintaterapian vaikuttavuus kehitysvammaisten lasten ja nuorten
arjen toimintaan osallistumiseen.
Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus (2018-2019)
Tausta
• Kehitysvammaisten lasten ja nuorten toimintaterapian
keskeisenä päämääränä on mahdollistaa lasten ja
nuorten toimintaa ja osallistumista arjen eri
ympäristöissä ja yhteisöissä: kotona, päivähoidossa,
koulussa sekä vapaa-ajan toiminnoissa.
• Toimintaterapeutin asiantuntemuksen ydintä on
vahvistaa niitä tekijöitä, jotka edistävät lapsen ja
nuoren toimintaa ja osallistumista. Tärkeää on myös
muokata ja poistaa niitä tekijöitä, jotka estävät tai
haittaavat täysipainoista toimintaa ja osallistumista.
• Tämän järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen
tavoitteena oli koota tietoa toimintaterapian
vaikuttavuudesta kehitysvammaisten lasten ja
nuorten toimintaan ja osallistumiseen arjessa.
Aineisto ja menetelmät
• Kirjallisuushaut tehtiin seuraavista tietokannoista:
CINAHL, Cochrane Library, PubMed ja Embase. Haku
toteutettiin tammikuusta 2000 toukokuuhun 2020.
Käsinhaku tehtiin keskeisiin toimintaterapian
julkaisuihin: American Journal of Occupational
Therapy, Scandinavian Journal of Occupational
Therapy, Journal of Occupational Therapy, Schools, &
Early Intervention.
• PICO-kriteerien perusteella mukaan otettujen
tutkimusten laatu arvioitiin Joanna Briggs -instituutin
katsauksissa käytettävien kriteerien mukaisesti.
• Näytön aste arvioitiin GRADE-luokituksella (Grading
of Recommendations Assessment, Development and
Evaluation).
Karhula M1,2, Heiskanen T2, Salminen AL2. 1Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, 2Kela.
27.4.2022
Toimintaterapian vaikuttavuus kehitysvammaisten lasten ja
nuorten arjen toimintaan osallistumiseen.
Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus (2018-2019)
Tulokset
• Kirjallisuushaku tuotti 4 741 kirjallisuusviitettä, joista
katsaukseen hyväksyttiin 15 tutkimusartikkelia.
• Katsaukseen valituista tutkimuksista 3 oli
satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia, 3 tapaus–
verrokki-tutkimuksia, 2 tapaussarjatutkimusta ja 7
tapaustutkimusta.
• Tutkimusten laadussa oli vaihtelua heikkolaatuisista
tutkimuksista korkealaatuisiin.
• Näyttö kriittisistä tulosmuuttujista (koulussa
osallistuminen, välineelliset päivittäiset toiminnat ja
tehtävästä suoriutuminen, leikkitaidot, osallistuminen ja
tekeminen, osallistumiseen liittyvän tavoitteen
saavuttaminen, autonomia päivittäisissä rutiineissa sekä
käsin kirjoittaminen) vaihteli kohtalaisesta erittäin
heikkoon.
Pohdinta
• Toimintaterapia toteutettuna kehitysvammaisten lasten
päivittäisissä ympäristöissä saattaa lisätä osallistumista arjen
toimintoihin, mutta vakuuttava näyttö puuttuu.
• Lisäksi voidaan suositella alle kouluikäisille lapsille
vanhempien ohjausta kotiharjoitteluohjelmana, koulun
päivittäiseen ohjelmaan sisältyvää opettajien ja avustajien
ohjausta sekä visuaalisen tuen käyttö välineellisten
päivittäisten toimintojen taitojen harjoittelussa.
• Vakuuttavaa näyttöä odotellessa ei suomalaisessa
toimintaterapiassa kannata hylätä käytännössä toimiviksi
havaittuja ja teoreettisesti perusteltuja interventiomuotoja.
• Tarvitaan lisää laadukkaita, vertailevilla asetelmilla
toteutettuja tutkimuksia, joissa mitataan muutosta arjen
toimintaan osallistumisessa käyttäen yhtenäisiä, yleisesti
hyväksyttyjä ja standardoituja mittareita.
27.4.2022
Karhula M1,2, Heiskanen T2, Salminen AL2. 1Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, 2Kela.
Kela tutkii kuntoutusta
27.4.2022
Videoposteri
Toteutuneet/valmiit tutkimukset
Kelan tutkimus
Toivo ja toiveikkuus ammatillisessa
kuntoutuksessa
Tausta Aineisto ja menetelmät
Jyväskylän yliopisto, Åkerblad Leena, Haapakoski Kaisa
27.4.2022
• Laadullinen, teoriasidonnainen haastattelututkimus,
joka sisälsi myös käsitteellistä tarkastelua.
• Aineistona Kelan ammatilliseen kuntoutukseen
osallistuneiden teemahaastattelut (17 kpl).
• Aineisto analysoitiin hyödyntäen haastattelukohtaista
tiivistämistä sekä induktiivista koodausta. Lisäksi
sovellettiin yhdistävää, teoriasidonnaista temaattista
analyysia.
• Ammatillisella kuntoutuksella pyritään parantamaan
työllistymisen ja työssä jatkamisen edellytyksiä.
Työelämätavoitteiden asettaminen voi kuitenkin olla
haastavaa tilanteessa, jossa työssä selviytymiseen
liittyy moninkertaista epävarmuutta.
• Tutkimuksessa tarkasteltiin työelämätulevaisuutta
koskevaa toivoa ammatillisen kuntoutuksen
kontekstissa. Tutkimuskysymykset:
• Mitkä tekijät ammatillisen kuntoutuksen
prosesseissa heikentävät ja mitkä vahvistavat
työelämään liittyvää toivoa ja toiveikkuutta?
• Miten toivoa ja toiveikkuutta voidaan herättää ja
ylläpitää ammatillisessa kuntoutuksessa ja millä
ehdoilla toivo edesauttaa toimintaa ja muutosta?
Niin sitten taas tuolla se auttoi, vaikka se oli tosissaan
rankkaa lähteä siinä kunnossa, lähdin ammatilliseen
kuntoutusselvitykseen silleen että se heti alkoi muuttaa sitä
kokemusmaailmaa, että on tosissaan mahdollista
sairaudesta huolimatta päästä eteenpäin.
Haastatteluote
Toivo ja toiveikkuus ammatillisessa
kuntoutuksessa
Tulokset Pohdinta
• Ei-tavoitteellisen, avoimen toivon arvo sekä asiakkaan
tieto ja kokemus työelämän realiteeteista on
mahdollista tunnistaa ammatillisessa kuntoutuksessa.
• Haasteellisia näkemyksiä työelämän realiteeteista ja
rakenteellisista esteistä ei tarvitse nähdä toivon
esteenä, vaan sen prosessia mahdollistavina tekijöinä.
Niiden käsittely edellyttää asiakkaan kokemuksen
validointia.
• Palveluiden jatkumo voisi vähentää riskiä siitä, että
toivon kannattelu jää kuntoutuksen jälkeen yksilön
psyykkisen työn varaan.
• Vaikka toivo rakentuu yksilöllisesti ja
tilannekohtaisesti, siihen vaikuttavat aina saatavilla
olevat resurssit ja sosiaaliset olosuhteet.
27.4.2022
• Toivoa on monenlaista, mutta käsitteellisesti toivo on
tulevaisuuteen sidoksissa oleva prosessi. Tulosten
mukaan ammatillinen kuntoutus voi tukea sekä
tavoitteellista, tiettyyn kohteeseen kiinnittynyttä toivoa
että avointa toivoa, kuten yleistä toiveikkuutta
suhteessa tulevaisuuteen.
• Tavoitteellisen toivon tukemisessa on keskeistä
päämäärien henkilökohtaisen mielekkyyden
varmistaminen ja toimintaa tukevat suunnitelmat.
• Yleistä toiveikkuutta vahvistaa kiireetön reflektoinnin
tila, joka mahdollistaa myös arvolähtöisten kysymysten
käsittelyn.
• Olennaista on myös pystyvyyden tunteen tukeminen ja
erilaisten työelämänäkemysten hyväksyminen.
Jyväskylän yliopisto, Åkerblad Leena, Haapakoski Kaisa
Kela tutkii kuntoutusta
27.4.2022
Videoposteri
Toteutuneet/valmiit tutkimukset
Kelan tutkimus
Työkyvyn käsite ja työkykymallit kuntoutuksen
tutkimuksessa ja käytännöissä (2015-2016)
Tausta
Työkyky on käsite, jolla on monia käyttötapoja
arkikielessä, virallisissa asiakirjoissa ja tieteellisessä
kirjallisuudessa. Se voi viitata henkilön kykyyn
työskennellä yleensä tai ylläpitää työllisyyttä nykyisessä
työssään. Sitä tulkitaan ja käsitteellistetään monin eri
tavoin ja useista teoreettisista näkökulmista. Sitä pidetään
usein yksilöllisenä ominaisuutena, mutta viime
vuosikymmeninä se on yleensä ymmärretty
monimutkaisena ilmiönä, joka sisältää sekä ihmisen
välittömän ympäristön että makrotason tekijät.
Aineisto ja menetelmät
Juvonen-Posti P1, Järvikoski A2, Takala E-P3, Härkäpää K2, 1Työterveyslaitos, 2Lapin yliopisto, 3Itä-Suomen yliopisto.
27.4.2022
Kriittinen kirjallisuuskatsaus, jossa analysoitiin yhteensä 205
artikkelia ajanjaksolta 1.1.2000- 30.4.2016.
Systemaattinen haku hakusanoilla: työkyky/work ability,
work capacity; työkyvyttömyys/ work disability; työssä
suoriutuminen/work performance ja työllistyvyys/
employability yhdessä sanojen kuntoutus/rehabilitation,
työhönpaluu/return to work ja tuettu työllistyminen/
supported employment kanssa.
Aineistot: 1) monitieteinen suomalainen kuntoutusalan
kirjallisuus (Medica, Melinda, Kuntoutusportti): 859
otsikkoa, 226 abstraktia, joista analysoitavaan aineistoon
112 artikkelia/raporttia. 2) PubMed-hakukone ja
viitetietokanta: 2019 otsikkoa, 564 abstraktia, joista
aineistoon 93 artikkelia.
Työkyvyn käsite ja työkykymallit kuntoutuksen
tutkimuksessa ja käytännöissä
Tulokset
Aineistosta koottiin työkykykäsitysten ja -mallien luokitus:
1. Perinteinen lääketieteellinen malli
2. Tasapainomalli
3. Psykososiaaliset työkyvyn mallit
4. Biopsykososiaaliset ja moniulotteiset mallit
5. Integroitu yksilö-työyhteisö-malli
6. Työllistyvyyslähtöinen malli
7. Työkyky yhteiskunnan tai organisaatioiden sosiaalisena
konstruktiona -malli
8. Muut laaja-alaiset integratiiviset mallit
Julkaisu: Aila Järvikoski, Esa-Pekka Takala, Pirjo Juvonen-Posti ja Kristiina Härkäpää.
Työkyvyn käsite ja työkykymallit kuntoutuksen tutkimuksessa ja
käytännöissä. Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 13, 2018.
Pohdinta
• Löysimme useita teoreettisesti perusteltuja työkykykäsityksiä.
Monialaisessa yhteistyössä työkykykäsityksistä on
keskusteltava.
• On tärkeää tunnistaa yhdessä se konteksti, jossa työkykyä
käsitellään. Kaksi keskeistä ovat:
– työkyvyn arvioinnin konteksti
– työkyvyn edistämisen ja tukemisen, ts. kuntoutuksen konteksti
• Työelämän murros haastaa pelkistetyn, lääketieteellisen
työkykyajatuksen uudistamiseen. Laaja-alaiset ja
moniulotteiset mallit mahdollistavat yhteistyön myös
työelämän toimijoiden kanssa.
• Uusintahaku (PubMed vuosilta 2017-2019) samoin kriteerein
tuotti 28 uutta artikkelia (5 098 otsikkoa, 185 abstraktia).
Keskustelu työkyvyn käsitteestä on nyt vilkasta.
27.4.2022
Juvonen-Posti P1, Järvikoski A2, Takala E-P3, Härkäpää K2, 1Työterveyslaitos, 2Lapin yliopisto, 3Itä-Suomen yliopisto.
Kela tutkii kuntoutusta
27.4.2022
Videoposteri
Toteutuneet/valmiit tutkimukset
Kelan tutkimus
UUPU – Verkko-ohjelma pitkäaikaissairaan lapsen
vanhemman tukena - satunnaistettu kontrolloitu
tutkimus (2018-2021)
Tausta
• Pitkäaikaissairaiden ja kehitysvammaisten lasten
vanhemmat kärsivät muita vanhempia useammin
stressistä, masennusoireista ja elämänlaadun
heikkenemisestä (Anclair ym., 2009; Lindström ym.,
2010)
• Suuri osa vanhemmista käy ansiotyössä > tarvitaan
hoitomuotoja, joihin vanhempien helppo osallistua
• Verkkopohjaisia ohjelmia voitaisiin hyödyntää
pitkäaikaissairaiden lasten vanhempien tukemisessa.
• Hyväksymis- ja omistautumisterapiaan (HOT)
pohjautuvia verkko-ohjelmia tutkittu Jyväskylän
yliopistossa (JYU)
• > JYU laati HOT-pohjaisen ohjelman Uupu
vanhemmille ja tutki sen vaikuttavuutta
Aineisto ja menetelmät
• Tavoitteena tutkia kahta ryhmää: 1) HOT-verkko-
ohjelman ja siihen yhdistettävän psykologin etätuen
(3x45 min; Verkkoryhmä; n=57) ja sekä 2) HOT-
itsehoitomateriaalin (Itsehoitoryhmä; n=53)
vaikuttavuutta erityislasten vanhempien oireiluun ja
elämänlaatuun
• Mittareina burnout, masennus, tietoisuustaidot,
psykologinen joustavuus
• 94% naisia (M = 40.1, SD = 6.68; 27-55 vuotta)
• n. 60% raportoi vakavatasoista burnoutia (≥ 4.47)
• Lähes puolet raportoi vähintään keskivaikeaa
masennusta (näistä vakavaa n. 15 %)
Päivi Lappalainen, Inka Pakkala, Juho Strömmer, Kirsikka Kaipainen & Raimo Lappalainen; Jyväskylän yliopisto
LOGO
27.4.2022
UUPU – Verkko-ohjelma pitkäaikaissairaan
lapsen vanhemman tukena
Tulokset
• Molemmissa interventioissa tapahtui oireilun (burnout
ja masennus) vähenemistä: muutos kuitenkin suurempi
verkkoryhmässä kuin itsehoitoryhmässä
• Seurannassa (3 kk) pieni ero ryhmien välillä
verkkoryhmän hyväksi
• Merkitsevä muutos psykologisessa joustavuudessa ja
tietoisuustaidoissa loppumittauksessa verkkoryhmän
eduksi, positiivinen muutos ei säilynyt 3 kk
seurannassa.
• 95% vanhemmista verkkoryhmässä suositteli tällaista
tukea vanhemmille
• 68 % vanhemmista itsehoitoryhmässä suositteli
itsehoitomateriaalia muille vanhemmille
Pohdinta
• Verkko-ohjelmalla, johon yhdistetään vähäinen (3 x 45
min) psykologin tuki tai ilman tukea annettavalla
itsehoitomateriaalilla on mahdollista vaikuttaa
myönteisesti pitkäaikaissairaiden vanhempien burnout-
ja masennusoireiluun. Vaikutus jonkin verran suurempi
tuetulla verkko-ohjelmalla
• Intensiivisempää tukea tarvitaan, jotta interventiot
vaikuttaisivat psykologiseen joustavuuteen ja
tietoisuustaitoihin pitemmällä aikavälillä
• Vanhemmat ottavat nämä tukimallit melko hyvin
vastaan
• Digitaaliset ohjelmat ja itsehoitomateriaali hyödyllisiä
27.4.2022
LOGO
Kela tutkii kuntoutusta
27.4.2022
Videoposteri
Toteutuneet/valmiit tutkimukset
Kelan tutkimus
Virtuaalitodellisuuden vaikuttavuus kivun
hoidossa: järjestelmällinen katsaus. (2018)
Tausta
• Kipu on yleinen terveysongelma. Kroonista kipua on
noin joka viidennellä aikuisella. Taustalla on
useimmiten tuki- ja liikuntaelinsairaus. Akuutti
kipu johtuu yleensä äkillisestä sairaudesta, vammasta
tai toimenpiteestä. Kipu aiheuttaa paljon
lääkärikäyntejä sekä suoria ja epäsuoria kustannuksia.
• Kivun hoidossa on alettu käyttää virtuaalitodellisuutta
(VT). VT on vuorovaikutteinen simuloitu ympäristö,
josta välittyy keinotekoinen läsnäolon tunne.
• Tutkimuksessa selvitettiin VT-hoitojen hyödyt ja haitat
verrattuna tavanomaiseen hoitoon potilailla, joilla on
fyysisestä sairaudesta tai vammasta johtuva
kudosvauriokipu tai neuropaattinen kipu.
Aineisto ja menetelmät
• Järjestelmällinen kirjallisuushaku tehtiin tietokannoista
MEDLINE (OvidSP), Embase (OvidSP), Cochrane
Library, DARE, NHS EED ja Science Citation Index,
sekä rekistereistä ClinicalTrials.gov ja WHO
international Clinical Trials Registry Platform.
• Järjestelmällinen kirjallisuushaku tuotti 1 518 julkaisua.
Niistä mukaan valittiin 23 vaikuttavuustutkimusta ja
yksi taloudellinen tutkimus.
• Satunnaistettujen tutkimusten (n = 19) ja
vaihtovuorotutkimusten (n = 4) harhan riski arvioitiin
Cochrane-verkoston harhan riskin arvioinnin
työkaluilla.
Maija Saijonkari, Neill Booth, Jaana Isojärvi, Pasi Aronen ja Marjukka Mäkelä. Summaryx Oy.
27.4.2022
Tulokset
• Lyhytaikainen kipu: Seitsemässä 15:stä tutkimuksesta VT-
hoito vähensi kipua tilastollisesti merkitsevästi verrattuna
tavanomaiseen hoitoon, seitsemässä 15:stä hoitojen
välillä ei ollut merkitsevää eroa ja yhdessä 15:stä
tavanomainen hoito oli parempi.
• Krooninen kipu: Neljässä kahdeksasta tutkimuksesta VT-
hoito lievitti kipua enemmän kuin tavanomainen hoito.
Lopuissa neljässä ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä.
• Haitat: Näyttäisivät olevan vähäisiä. Raportoitu kolmessa
kahdeksasta tutkimuksesta.
• Yhdessä taloudellisessa tutkimuksessa VT:n käyttö
nopeutti lasten palovammojen paranemista ja oli
tavanomaista hoitoa halvempaa.
Pohdinta
• Virtuaalitodellisuudesta saattaa olla hyötyä akuutin
ja mahdollisesti myös kroonisen kivun hoidossa.
Näyttö on kuitenkin niukkaa; tutkimusten laatu on
heikohko, otoskoot pieniä ja seuranta-ajat
kroonisen kivun osalta lyhyitä.
• Jos havaittuja lupaavia vaikuttavuustuloksia voidaan
tuottaa arkitoiminnassa esim. älypuhelimilla
käytettävillä peleillä, virtuaalitodellisuus saattaa olla
hyvinkin kannattavaa kivun hoidossa.
27.4.2022
Virtuaalitodellisuuden vaikuttavuus kivun
hoidossa: järjestelmällinen katsaus. (2018)

More Related Content

Similar to Meneillään olevia Kelan tutkimuksia kuntoutuksesta

Psykoterapioiden järjestäminen
Psykoterapioiden järjestäminenPsykoterapioiden järjestäminen
Psykoterapioiden järjestäminen
Sami Pirkola
 
Syrjäyttävää vai täydentävää työterveyshuoltoa
Syrjäyttävää vai täydentävää työterveyshuoltoaSyrjäyttävää vai täydentävää työterveyshuoltoa
Syrjäyttävää vai täydentävää työterveyshuoltoa
Työterveyslaitos
 
NEET -nuorten kuntoutuksen kehittämisen projekti v 2017-2019
NEET -nuorten kuntoutuksen kehittämisen projekti v 2017-2019NEET -nuorten kuntoutuksen kehittämisen projekti v 2017-2019
NEET -nuorten kuntoutuksen kehittämisen projekti v 2017-2019
THL
 
Karhula & Heiskanen: Kannattaako avomuotoinen Tules-kuntoutus - siirtyykö opi...
Karhula & Heiskanen: Kannattaako avomuotoinen Tules-kuntoutus - siirtyykö opi...Karhula & Heiskanen: Kannattaako avomuotoinen Tules-kuntoutus - siirtyykö opi...
Karhula & Heiskanen: Kannattaako avomuotoinen Tules-kuntoutus - siirtyykö opi...
Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Työterveyslääkäreiden kokemuksia ja näkemyksiä tilapäisten työjärjestelyjen k...
Työterveyslääkäreiden kokemuksia ja näkemyksiä tilapäisten työjärjestelyjen k...Työterveyslääkäreiden kokemuksia ja näkemyksiä tilapäisten työjärjestelyjen k...
Työterveyslääkäreiden kokemuksia ja näkemyksiä tilapäisten työjärjestelyjen k...
Työterveyslaitos
 
Miten osatyökykyisten palvelut nivoutuvat yhteen ammattilaisnäkökulmasta
Miten osatyökykyisten palvelut nivoutuvat yhteen ammattilaisnäkökulmastaMiten osatyökykyisten palvelut nivoutuvat yhteen ammattilaisnäkökulmasta
Miten osatyökykyisten palvelut nivoutuvat yhteen ammattilaisnäkökulmasta
Eläketurvakeskus
 
Raha ja digipeliongelmaisten kuntoutus – Kartoittava kirjallisuuskatsaus
Raha ja digipeliongelmaisten kuntoutus – Kartoittava kirjallisuuskatsausRaha ja digipeliongelmaisten kuntoutus – Kartoittava kirjallisuuskatsaus
Raha ja digipeliongelmaisten kuntoutus – Kartoittava kirjallisuuskatsaus
Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Nuorten kuntoutuspalvelut
Nuorten kuntoutuspalvelutNuorten kuntoutuspalvelut
Nuorten kuntoutuspalvelut
Kela
 
Systemaattiset katsaukset
Systemaattiset katsauksetSystemaattiset katsaukset
Systemaattiset katsaukset
Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Pohdintaa työelämää, työhyvinvointia ja työkykyä koskevasta tiedosta ja sen h...
Pohdintaa työelämää, työhyvinvointia ja työkykyä koskevasta tiedosta ja sen h...Pohdintaa työelämää, työhyvinvointia ja työkykyä koskevasta tiedosta ja sen h...
Pohdintaa työelämää, työhyvinvointia ja työkykyä koskevasta tiedosta ja sen h...
Pauli Forma
 
Virpi heikkinen pirkamaan toimintakykykeskus ja mieli suunnitelman periaattee...
Virpi heikkinen pirkamaan toimintakykykeskus ja mieli suunnitelman periaattee...Virpi heikkinen pirkamaan toimintakykykeskus ja mieli suunnitelman periaattee...
Virpi heikkinen pirkamaan toimintakykykeskus ja mieli suunnitelman periaattee...
THL
 
Juvonen-Posti ja Henriksson: Työuravaikutukset nousuun kuntoutuksen toimeenpa...
Juvonen-Posti ja Henriksson: Työuravaikutukset nousuun kuntoutuksen toimeenpa...Juvonen-Posti ja Henriksson: Työuravaikutukset nousuun kuntoutuksen toimeenpa...
Juvonen-Posti ja Henriksson: Työuravaikutukset nousuun kuntoutuksen toimeenpa...
Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Helka Raivio: Jokaisen oikeus työhön - millaista tukea tuetun työllistymisen ...
Helka Raivio: Jokaisen oikeus työhön - millaista tukea tuetun työllistymisen ...Helka Raivio: Jokaisen oikeus työhön - millaista tukea tuetun työllistymisen ...
Helka Raivio: Jokaisen oikeus työhön - millaista tukea tuetun työllistymisen ...
THL
 
Oma väylä
Oma väyläOma väylä
TOIMIAn suositus: Fyysisen toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi väestötutki...
TOIMIAn suositus: Fyysisen toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi väestötutki...TOIMIAn suositus: Fyysisen toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi väestötutki...
TOIMIAn suositus: Fyysisen toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi väestötutki...
THL
 
Olisiko verkkovälitteisyys työterveyshuollon keino vastata pienyrittäjien tar...
Olisiko verkkovälitteisyys työterveyshuollon keino vastata pienyrittäjien tar...Olisiko verkkovälitteisyys työterveyshuollon keino vastata pienyrittäjien tar...
Olisiko verkkovälitteisyys työterveyshuollon keino vastata pienyrittäjien tar...
Työterveyslaitos
 
Kuntoutuksella osallisuutta
Kuntoutuksella osallisuuttaKuntoutuksella osallisuutta
Kuntoutuksella osallisuutta
Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Osaavan työvoiman varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon murroksessa
Osaavan työvoiman varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon murroksessaOsaavan työvoiman varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon murroksessa
Osaavan työvoiman varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon murroksessa
THL
 
Talousosaamisen toimijaverkoston verkostotilaisuus 23.4.2024
Talousosaamisen toimijaverkoston verkostotilaisuus 23.4.2024Talousosaamisen toimijaverkoston verkostotilaisuus 23.4.2024
Talousosaamisen toimijaverkoston verkostotilaisuus 23.4.2024
Suomen Pankki
 
Ammatillinen kuntoutusselvitys
Ammatillinen kuntoutusselvitys Ammatillinen kuntoutusselvitys
Ammatillinen kuntoutusselvitys
Kela
 

Similar to Meneillään olevia Kelan tutkimuksia kuntoutuksesta (20)

Psykoterapioiden järjestäminen
Psykoterapioiden järjestäminenPsykoterapioiden järjestäminen
Psykoterapioiden järjestäminen
 
Syrjäyttävää vai täydentävää työterveyshuoltoa
Syrjäyttävää vai täydentävää työterveyshuoltoaSyrjäyttävää vai täydentävää työterveyshuoltoa
Syrjäyttävää vai täydentävää työterveyshuoltoa
 
NEET -nuorten kuntoutuksen kehittämisen projekti v 2017-2019
NEET -nuorten kuntoutuksen kehittämisen projekti v 2017-2019NEET -nuorten kuntoutuksen kehittämisen projekti v 2017-2019
NEET -nuorten kuntoutuksen kehittämisen projekti v 2017-2019
 
Karhula & Heiskanen: Kannattaako avomuotoinen Tules-kuntoutus - siirtyykö opi...
Karhula & Heiskanen: Kannattaako avomuotoinen Tules-kuntoutus - siirtyykö opi...Karhula & Heiskanen: Kannattaako avomuotoinen Tules-kuntoutus - siirtyykö opi...
Karhula & Heiskanen: Kannattaako avomuotoinen Tules-kuntoutus - siirtyykö opi...
 
Työterveyslääkäreiden kokemuksia ja näkemyksiä tilapäisten työjärjestelyjen k...
Työterveyslääkäreiden kokemuksia ja näkemyksiä tilapäisten työjärjestelyjen k...Työterveyslääkäreiden kokemuksia ja näkemyksiä tilapäisten työjärjestelyjen k...
Työterveyslääkäreiden kokemuksia ja näkemyksiä tilapäisten työjärjestelyjen k...
 
Miten osatyökykyisten palvelut nivoutuvat yhteen ammattilaisnäkökulmasta
Miten osatyökykyisten palvelut nivoutuvat yhteen ammattilaisnäkökulmastaMiten osatyökykyisten palvelut nivoutuvat yhteen ammattilaisnäkökulmasta
Miten osatyökykyisten palvelut nivoutuvat yhteen ammattilaisnäkökulmasta
 
Raha ja digipeliongelmaisten kuntoutus – Kartoittava kirjallisuuskatsaus
Raha ja digipeliongelmaisten kuntoutus – Kartoittava kirjallisuuskatsausRaha ja digipeliongelmaisten kuntoutus – Kartoittava kirjallisuuskatsaus
Raha ja digipeliongelmaisten kuntoutus – Kartoittava kirjallisuuskatsaus
 
Nuorten kuntoutuspalvelut
Nuorten kuntoutuspalvelutNuorten kuntoutuspalvelut
Nuorten kuntoutuspalvelut
 
Systemaattiset katsaukset
Systemaattiset katsauksetSystemaattiset katsaukset
Systemaattiset katsaukset
 
Pohdintaa työelämää, työhyvinvointia ja työkykyä koskevasta tiedosta ja sen h...
Pohdintaa työelämää, työhyvinvointia ja työkykyä koskevasta tiedosta ja sen h...Pohdintaa työelämää, työhyvinvointia ja työkykyä koskevasta tiedosta ja sen h...
Pohdintaa työelämää, työhyvinvointia ja työkykyä koskevasta tiedosta ja sen h...
 
Virpi heikkinen pirkamaan toimintakykykeskus ja mieli suunnitelman periaattee...
Virpi heikkinen pirkamaan toimintakykykeskus ja mieli suunnitelman periaattee...Virpi heikkinen pirkamaan toimintakykykeskus ja mieli suunnitelman periaattee...
Virpi heikkinen pirkamaan toimintakykykeskus ja mieli suunnitelman periaattee...
 
Juvonen-Posti ja Henriksson: Työuravaikutukset nousuun kuntoutuksen toimeenpa...
Juvonen-Posti ja Henriksson: Työuravaikutukset nousuun kuntoutuksen toimeenpa...Juvonen-Posti ja Henriksson: Työuravaikutukset nousuun kuntoutuksen toimeenpa...
Juvonen-Posti ja Henriksson: Työuravaikutukset nousuun kuntoutuksen toimeenpa...
 
Helka Raivio: Jokaisen oikeus työhön - millaista tukea tuetun työllistymisen ...
Helka Raivio: Jokaisen oikeus työhön - millaista tukea tuetun työllistymisen ...Helka Raivio: Jokaisen oikeus työhön - millaista tukea tuetun työllistymisen ...
Helka Raivio: Jokaisen oikeus työhön - millaista tukea tuetun työllistymisen ...
 
Oma väylä
Oma väyläOma väylä
Oma väylä
 
TOIMIAn suositus: Fyysisen toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi väestötutki...
TOIMIAn suositus: Fyysisen toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi väestötutki...TOIMIAn suositus: Fyysisen toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi väestötutki...
TOIMIAn suositus: Fyysisen toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi väestötutki...
 
Olisiko verkkovälitteisyys työterveyshuollon keino vastata pienyrittäjien tar...
Olisiko verkkovälitteisyys työterveyshuollon keino vastata pienyrittäjien tar...Olisiko verkkovälitteisyys työterveyshuollon keino vastata pienyrittäjien tar...
Olisiko verkkovälitteisyys työterveyshuollon keino vastata pienyrittäjien tar...
 
Kuntoutuksella osallisuutta
Kuntoutuksella osallisuuttaKuntoutuksella osallisuutta
Kuntoutuksella osallisuutta
 
Osaavan työvoiman varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon murroksessa
Osaavan työvoiman varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon murroksessaOsaavan työvoiman varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon murroksessa
Osaavan työvoiman varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon murroksessa
 
Talousosaamisen toimijaverkoston verkostotilaisuus 23.4.2024
Talousosaamisen toimijaverkoston verkostotilaisuus 23.4.2024Talousosaamisen toimijaverkoston verkostotilaisuus 23.4.2024
Talousosaamisen toimijaverkoston verkostotilaisuus 23.4.2024
 
Ammatillinen kuntoutusselvitys
Ammatillinen kuntoutusselvitys Ammatillinen kuntoutusselvitys
Ammatillinen kuntoutusselvitys
 

More from Kelan tutkimus / Research at Kela

Timo Kauppinen & Susanna Mukkila: lähiöiden väestörakenteen kehitys
Timo Kauppinen & Susanna Mukkila: lähiöiden väestörakenteen kehitysTimo Kauppinen & Susanna Mukkila: lähiöiden väestörakenteen kehitys
Timo Kauppinen & Susanna Mukkila: lähiöiden väestörakenteen kehitys
Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Signe Jauhiainen & Markus Kainu: Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöiden ...
Signe Jauhiainen & Markus Kainu: Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöiden ...Signe Jauhiainen & Markus Kainu: Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöiden ...
Signe Jauhiainen & Markus Kainu: Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöiden ...
Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Minna Kivipelto & Pekka Karjalainen: Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöi...
Minna Kivipelto & Pekka Karjalainen: Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöi...Minna Kivipelto & Pekka Karjalainen: Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöi...
Minna Kivipelto & Pekka Karjalainen: Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöi...
Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Timo Kauppinen & Aleksi Karhula: Muuttoliikkeen rooli laskevan tulotason lähi...
Timo Kauppinen & Aleksi Karhula: Muuttoliikkeen rooli laskevan tulotason lähi...Timo Kauppinen & Aleksi Karhula: Muuttoliikkeen rooli laskevan tulotason lähi...
Timo Kauppinen & Aleksi Karhula: Muuttoliikkeen rooli laskevan tulotason lähi...
Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Tapio Räsänen: Hoivavastuut, tasa-arvo ja työllisyys pienten lasten perheissä
Tapio Räsänen: Hoivavastuut, tasa-arvo ja työllisyys pienten lasten perheissäTapio Räsänen: Hoivavastuut, tasa-arvo ja työllisyys pienten lasten perheissä
Tapio Räsänen: Hoivavastuut, tasa-arvo ja työllisyys pienten lasten perheissä
Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Liina-Kaisa Tynkkynen: Suomalainen perusterveydenhuolto kansainvälisessä vert...
Liina-Kaisa Tynkkynen: Suomalainen perusterveydenhuolto kansainvälisessä vert...Liina-Kaisa Tynkkynen: Suomalainen perusterveydenhuolto kansainvälisessä vert...
Liina-Kaisa Tynkkynen: Suomalainen perusterveydenhuolto kansainvälisessä vert...
Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Riitta Luoto: Työterveyshuollon trendit Kelan tilastojen valossa
Riitta Luoto: Työterveyshuollon trendit Kelan tilastojen valossaRiitta Luoto: Työterveyshuollon trendit Kelan tilastojen valossa
Riitta Luoto: Työterveyshuollon trendit Kelan tilastojen valossa
Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Jenni Blomgren: Julkisten, yksityisten ja työterveyshuollon avoterveyspalvelu...
Jenni Blomgren: Julkisten, yksityisten ja työterveyshuollon avoterveyspalvelu...Jenni Blomgren: Julkisten, yksityisten ja työterveyshuollon avoterveyspalvelu...
Jenni Blomgren: Julkisten, yksityisten ja työterveyshuollon avoterveyspalvelu...
Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Janne Leinonen: johdanto seminaariin perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto...
Janne Leinonen: johdanto seminaariin perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto...Janne Leinonen: johdanto seminaariin perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto...
Janne Leinonen: johdanto seminaariin perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto...
Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Pauliina Kangas: Työikäisten terveyden tulevaisuus sote-integraatiossa - TYÖO...
Pauliina Kangas: Työikäisten terveyden tulevaisuus sote-integraatiossa - TYÖO...Pauliina Kangas: Työikäisten terveyden tulevaisuus sote-integraatiossa - TYÖO...
Pauliina Kangas: Työikäisten terveyden tulevaisuus sote-integraatiossa - TYÖO...
Kelan tutkimus / Research at Kela
 
0915 Salminen_Omakuntoutuksesta 270422.pdf
0915 Salminen_Omakuntoutuksesta 270422.pdf0915 Salminen_Omakuntoutuksesta 270422.pdf
0915 Salminen_Omakuntoutuksesta 270422.pdf
Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Tietoon perustuva kuntoutus mikä rooli implementaatiotutkimuksella on? – Mitä...
Tietoon perustuva kuntoutus mikä rooli implementaatiotutkimuksella on? – Mitä...Tietoon perustuva kuntoutus mikä rooli implementaatiotutkimuksella on? – Mitä...
Tietoon perustuva kuntoutus mikä rooli implementaatiotutkimuksella on? – Mitä...
Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Eläinavusteisen toiminnan käyttö ja toimivuus erilaisten terapioiden ja kunto...
Eläinavusteisen toiminnan käyttö ja toimivuus erilaisten terapioiden ja kunto...Eläinavusteisen toiminnan käyttö ja toimivuus erilaisten terapioiden ja kunto...
Eläinavusteisen toiminnan käyttö ja toimivuus erilaisten terapioiden ja kunto...
Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Kuntoutuksen hankinnat ja markkinat
Kuntoutuksen hankinnat ja markkinatKuntoutuksen hankinnat ja markkinat
Kuntoutuksen hankinnat ja markkinat
Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Etämusiikkiterapia: Kartoittava kirjallisuuskatsaus
Etämusiikkiterapia: Kartoittava kirjallisuuskatsausEtämusiikkiterapia: Kartoittava kirjallisuuskatsaus
Etämusiikkiterapia: Kartoittava kirjallisuuskatsaus
Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Mitä kuntoutuksen vaikuttavuudesta tiedetään? – Kelan kuntoutuksen hyödyn arv...
Mitä kuntoutuksen vaikuttavuudesta tiedetään? – Kelan kuntoutuksen hyödyn arv...Mitä kuntoutuksen vaikuttavuudesta tiedetään? – Kelan kuntoutuksen hyödyn arv...
Mitä kuntoutuksen vaikuttavuudesta tiedetään? – Kelan kuntoutuksen hyödyn arv...
Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutus...
Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutus...Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutus...
Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutus...
Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Kuntoutuksen tutkimus tulevaisuudessa
Kuntoutuksen tutkimus tulevaisuudessaKuntoutuksen tutkimus tulevaisuudessa
Kuntoutuksen tutkimus tulevaisuudessa
Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Etäkuntoutusta kehitetään tutkitulla tiedolla
Etäkuntoutusta kehitetään tutkitulla tiedollaEtäkuntoutusta kehitetään tutkitulla tiedolla
Etäkuntoutusta kehitetään tutkitulla tiedolla
Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Rinne 30.3.2022 Työttömien palveluiden käyttö ja niiden yhteys työllistymisee...
Rinne 30.3.2022 Työttömien palveluiden käyttö ja niiden yhteys työllistymisee...Rinne 30.3.2022 Työttömien palveluiden käyttö ja niiden yhteys työllistymisee...
Rinne 30.3.2022 Työttömien palveluiden käyttö ja niiden yhteys työllistymisee...
Kelan tutkimus / Research at Kela
 

More from Kelan tutkimus / Research at Kela (20)

Timo Kauppinen & Susanna Mukkila: lähiöiden väestörakenteen kehitys
Timo Kauppinen & Susanna Mukkila: lähiöiden väestörakenteen kehitysTimo Kauppinen & Susanna Mukkila: lähiöiden väestörakenteen kehitys
Timo Kauppinen & Susanna Mukkila: lähiöiden väestörakenteen kehitys
 
Signe Jauhiainen & Markus Kainu: Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöiden ...
Signe Jauhiainen & Markus Kainu: Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöiden ...Signe Jauhiainen & Markus Kainu: Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöiden ...
Signe Jauhiainen & Markus Kainu: Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöiden ...
 
Minna Kivipelto & Pekka Karjalainen: Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöi...
Minna Kivipelto & Pekka Karjalainen: Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöi...Minna Kivipelto & Pekka Karjalainen: Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöi...
Minna Kivipelto & Pekka Karjalainen: Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöi...
 
Timo Kauppinen & Aleksi Karhula: Muuttoliikkeen rooli laskevan tulotason lähi...
Timo Kauppinen & Aleksi Karhula: Muuttoliikkeen rooli laskevan tulotason lähi...Timo Kauppinen & Aleksi Karhula: Muuttoliikkeen rooli laskevan tulotason lähi...
Timo Kauppinen & Aleksi Karhula: Muuttoliikkeen rooli laskevan tulotason lähi...
 
Tapio Räsänen: Hoivavastuut, tasa-arvo ja työllisyys pienten lasten perheissä
Tapio Räsänen: Hoivavastuut, tasa-arvo ja työllisyys pienten lasten perheissäTapio Räsänen: Hoivavastuut, tasa-arvo ja työllisyys pienten lasten perheissä
Tapio Räsänen: Hoivavastuut, tasa-arvo ja työllisyys pienten lasten perheissä
 
Liina-Kaisa Tynkkynen: Suomalainen perusterveydenhuolto kansainvälisessä vert...
Liina-Kaisa Tynkkynen: Suomalainen perusterveydenhuolto kansainvälisessä vert...Liina-Kaisa Tynkkynen: Suomalainen perusterveydenhuolto kansainvälisessä vert...
Liina-Kaisa Tynkkynen: Suomalainen perusterveydenhuolto kansainvälisessä vert...
 
Riitta Luoto: Työterveyshuollon trendit Kelan tilastojen valossa
Riitta Luoto: Työterveyshuollon trendit Kelan tilastojen valossaRiitta Luoto: Työterveyshuollon trendit Kelan tilastojen valossa
Riitta Luoto: Työterveyshuollon trendit Kelan tilastojen valossa
 
Jenni Blomgren: Julkisten, yksityisten ja työterveyshuollon avoterveyspalvelu...
Jenni Blomgren: Julkisten, yksityisten ja työterveyshuollon avoterveyspalvelu...Jenni Blomgren: Julkisten, yksityisten ja työterveyshuollon avoterveyspalvelu...
Jenni Blomgren: Julkisten, yksityisten ja työterveyshuollon avoterveyspalvelu...
 
Janne Leinonen: johdanto seminaariin perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto...
Janne Leinonen: johdanto seminaariin perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto...Janne Leinonen: johdanto seminaariin perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto...
Janne Leinonen: johdanto seminaariin perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto...
 
Pauliina Kangas: Työikäisten terveyden tulevaisuus sote-integraatiossa - TYÖO...
Pauliina Kangas: Työikäisten terveyden tulevaisuus sote-integraatiossa - TYÖO...Pauliina Kangas: Työikäisten terveyden tulevaisuus sote-integraatiossa - TYÖO...
Pauliina Kangas: Työikäisten terveyden tulevaisuus sote-integraatiossa - TYÖO...
 
0915 Salminen_Omakuntoutuksesta 270422.pdf
0915 Salminen_Omakuntoutuksesta 270422.pdf0915 Salminen_Omakuntoutuksesta 270422.pdf
0915 Salminen_Omakuntoutuksesta 270422.pdf
 
Tietoon perustuva kuntoutus mikä rooli implementaatiotutkimuksella on? – Mitä...
Tietoon perustuva kuntoutus mikä rooli implementaatiotutkimuksella on? – Mitä...Tietoon perustuva kuntoutus mikä rooli implementaatiotutkimuksella on? – Mitä...
Tietoon perustuva kuntoutus mikä rooli implementaatiotutkimuksella on? – Mitä...
 
Eläinavusteisen toiminnan käyttö ja toimivuus erilaisten terapioiden ja kunto...
Eläinavusteisen toiminnan käyttö ja toimivuus erilaisten terapioiden ja kunto...Eläinavusteisen toiminnan käyttö ja toimivuus erilaisten terapioiden ja kunto...
Eläinavusteisen toiminnan käyttö ja toimivuus erilaisten terapioiden ja kunto...
 
Kuntoutuksen hankinnat ja markkinat
Kuntoutuksen hankinnat ja markkinatKuntoutuksen hankinnat ja markkinat
Kuntoutuksen hankinnat ja markkinat
 
Etämusiikkiterapia: Kartoittava kirjallisuuskatsaus
Etämusiikkiterapia: Kartoittava kirjallisuuskatsausEtämusiikkiterapia: Kartoittava kirjallisuuskatsaus
Etämusiikkiterapia: Kartoittava kirjallisuuskatsaus
 
Mitä kuntoutuksen vaikuttavuudesta tiedetään? – Kelan kuntoutuksen hyödyn arv...
Mitä kuntoutuksen vaikuttavuudesta tiedetään? – Kelan kuntoutuksen hyödyn arv...Mitä kuntoutuksen vaikuttavuudesta tiedetään? – Kelan kuntoutuksen hyödyn arv...
Mitä kuntoutuksen vaikuttavuudesta tiedetään? – Kelan kuntoutuksen hyödyn arv...
 
Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutus...
Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutus...Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutus...
Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutus...
 
Kuntoutuksen tutkimus tulevaisuudessa
Kuntoutuksen tutkimus tulevaisuudessaKuntoutuksen tutkimus tulevaisuudessa
Kuntoutuksen tutkimus tulevaisuudessa
 
Etäkuntoutusta kehitetään tutkitulla tiedolla
Etäkuntoutusta kehitetään tutkitulla tiedollaEtäkuntoutusta kehitetään tutkitulla tiedolla
Etäkuntoutusta kehitetään tutkitulla tiedolla
 
Rinne 30.3.2022 Työttömien palveluiden käyttö ja niiden yhteys työllistymisee...
Rinne 30.3.2022 Työttömien palveluiden käyttö ja niiden yhteys työllistymisee...Rinne 30.3.2022 Työttömien palveluiden käyttö ja niiden yhteys työllistymisee...
Rinne 30.3.2022 Työttömien palveluiden käyttö ja niiden yhteys työllistymisee...
 

Meneillään olevia Kelan tutkimuksia kuntoutuksesta

  • 1. Kela tutkii kuntoutusta - Meneillään olevia tutkimuksia 27.4.2022 Videoposteri Kelan tutkimus
  • 2. Etämuotoinen neuropsykologinen kuntoutus – Alustavia tuloksia systemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta (2021-2022) Tausta Aineisto ja menetelmät • Systemaattinen kirjallisuushaku toteutettiin hyödyntäen PubMed, Web of Science, Scopus ja PsycINFO tietokantoja • Artikkelien keskeisiä mukaanottokriteereitä: • Julkaistu vuonna 2016 tai sen jälkeen • Kuntoutujista suurin osa alle 65 vuotiaita • Kuntoutus luonteeltaan sellaista, jota neuropsykologi voisi toteuttaa Suomessa • Etämuotoista kuntoutusta suurin osa interventiokokonaisuudesta Naamanka, E., Salakka, I., Parkkila, M., Hotti, J. & Poutiainen, E. Kuntoutussäätiö. 27.4.2022 • Neuropsykologisen kuntoutuksen vaikutuksista on olemassa tutkimusnäyttöä. Sen saatavuudessa on kuitenkin alueellisia eroja ja myös yksilölliset rajoitteet voivat joskus vaikeuttaa kuntoutuksen saavutettavuutta. On tärkeää selvittää myös etämuotoisena toteutetun neuropsykologisen kuntoutuksen vaikutuksia. • Tämän systemaattisen katsauksen tavoitteena on selvittää etämuotoisen neuropsykologisen kuntoutuksen vaikuttavuutta ja toimivuutta.
  • 3. Etämuotoinen neuropsykologinen kuntoutus – Alustavia tuloksia systemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta Alustavat tulokset • Seulonnan jälkeen mukaan valikoitui 13 RCT- asetelmalla toteutettua interventiotutkimusta, joista Yhdysvalloista 6, Australiasta 3, Italiasta 2 ja Kreikasta 2. • Kohderyhmät: Lapset tai nuoret, joilla syntymän jälkeen hankittu aivovamma (6 artikkelia); Lapset, joilla MS-tauti tai ADHD (1); Lapset, joilla syöpäsairaus (1); Lapset ja nuoret, joilla CP-vamma (1); Aikuiset, joilla MS-tauti (2); Aikuiset, joilla AVH (1); Aikuiset, joilla epilepsia (1) • Etäkuntoutuksen toteutus: Kaikki interventiot sisälsivät ainakin jossain määrin tietokonepohjaista työskentelyä (esim. itsenäisiä harjoituksia), mutta tämän osuus suhteutettuna etämuotoisiin tapaamisiin vaihteli. Etäyhteydenpito toteutettiin joko videopuheluilla, puhelimitse tai sähköpostilla. Osa interventioista sisälsi lisäksi joitakin lähitapaamisia tai alkutapaamisen. Alustavia pohdintoja 27.4.2022 • Systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen kootaan 13 etämuotoista neuropsykologista kuntoutusta käsittelevän RCT-tutkimuksen tuloksia • Moninainen kohderyhmäjoukko tuo katsaukseen laajan näkökulman etämuotoisen neuropsykologisen kuntoutuksen vaikuttavuuteen • Runsaasti tietoa saadaan muun muassa lasten ja nuorten aivovammojen etämuotoisesta kuntoutuksesta
  • 4. Kela tutkii kuntoutusta - Meneillään olevia tutkimuksia 27.4.2022 Videoposteri Kelan tutkimus
  • 5. KIILA-kuntoutuksen toimivuus (2021-2022) Tausta • Ammatillinen KIILA-kuntoutus on tarkoitettu tukemaan työkykyä sekä edistämään työntekijän tai yrittäjän pysymistä työelämässä. • KIILA-kuntoutus luotiin TYK-kuntoutuksen ja ASLAK- kuntoutuksen lakkauttamisen jälkeen osittain korvaamaan niitä, osittain tuomaan uutta Kelan tarjoamaan työikäisten ammatilliseen kuntoutukseen. • KIILA-kursseja voivat hakea työntekijät, työnantajat, ammattiliitot ja yhdistykset ympäri vuoden. • Kurssit voivat olla ryhmä- tai yksilömuotoisia. • Tutkimushankkeen tarkoitus on selvittää miten KIILA- kuntoutuksen toimintamalli on toiminut ja toimii ja mitä kehitettävää siinä voisi olla. Aineisto ja menetelmät • KIILA-kuntoutusta toteutetaan valtakunnallisesti noin 30:ssä eri kuntoutusyksikössä. Vuosittain toteutetaan yli 200 KIILA-kuntoutuskurssia. • Tutkimus toteutettiin haastatteluin ja sähköisin kyselyin. • Kohderyhmänä olivat 1) KIILA-kuntoutuksen palveluntuottajat (kyselyn n=54, 5 ryhmähaastattelua), 2) työterveyshuollot (kyselyn n=22, yksilöhaastattelut n=5, 3) kuntoutujien työpaikkojen edustajat (kyselyn n=27, haastattelut n=5) sekä 4) KIILA-kuntoutusta hakeneet liitot ja yhdistykset (kyselyn n=14, haastattelut n=5). • Tutkimus oli siten asetelmaltaan ja metodeiltaan monimenetelmällinen ja moninäkökulmainen. Kuntoutussäätiö. Ala-Kauhaluoma M, Puumalainen J, Vilhunen T ja Pietilä P 27.4.2022
  • 6. KIILA-kuntoutuksen toimivuus (2021-2022) Alustavia tuloksia • Kuntoutujien tarpeiden kannalta KIILA arvioitiin toimivaksi. Kun vaihtoehtoja (1 = erittäin toimiva… 4 = täysin toimimaton) tarkasteltiin keskiarvolla, parhaan arvion antoivat liitot ja yhdistykset keskiarvolla 1,5 (kh 0,7), seuraavaksi järjestyksessä palveluntuottajat 1,6 (kh 0,6), työterveyshuollot 1,7 (kh 0,5) ja työnantajat 2,0 (kh 0,7). • KIILA-kuntoutuksen tavoitteista haastavimmaksi koettiin kuntoutujien työhönsä suhtautumisen muuttaminen. Myös kuntoutuksen toteutumisen oikea-aikaisuudessa koettiin haasteita: avovastauksissa nousi esiin kuntoutuksen tapahtuvan liian myöhään. • Haastatteluissa toivottiin myös lisää selkeyttä palvelukuvaukseen. Alustavia pohdintoja • Toimijoiden mielestä KIILA- kuntoutus on kuntoutujien tarpeiden kannalta toimiva kuntoutusmuoto. • Erityisesti jatkossa olisi vahvistettava työpaikan roolia KIILA- kuntoutuksen prosessissa. • Palvelukuvauksen selkeyttämiseen on syytä jatkossa kiinnittää huomiota. 27.4.2022
  • 7. Kela tutkii kuntoutusta - Meneillään olevia tutkimuksia 27.4.2022 Videoposteri Kelan tutkimus
  • 8. Kuntoutuspsykoterapian hyödyntäminen työikäisessä väestössä Suomessa. Alustavia tutkimushavaintoja (Hanke vv. 2020-2023) Tausta Kelan korvaaman kuntoutuspsykoterapia v. 2011 järjestämisvelvollisuuden alaiseksi => Etuuden käyttö lisääntynyt Tavoitteena on selvittää:  Millaisia muutoksia Kelan kuntoutuspsykoterapian käytössä on tapahtunut uuden velvoittavan järjestelmän aikana 2011–2019?  Onko kuntoutuspsykoterapian käyttö yhteydessä henkilön työmarkkina-asemaan, mielenterveyteen liittyvään hoidon tarpeeseen ja työkyvyttömyyteen? Väestöryhmittäisiä tai alueellisia eroja?  Vastaako Kelan kuntoutuspsykoterapian käyttö eri väestöryhmien psyykkisten oireiden tasoa? Aineisto ja menetelmät  Aineistona päivitetty ”The Rise of Mental Vulnerabilty” -rekisteriaineisto, joka yhdistää Tilastokeskuksen, Kelan ja Eläketurvakeskuksen rekisteritietoja  => 1/3 otos Suomen työikäisestä väestöstä. Kausto J, Gluschkoff K, Selinheimo S, Turunen J, Väänänen A, Työterveyslaitos 27.4.2022 Alustavia havaintoja Kuntoutuspsykoterapian saajat hyvinvointialueittain vv. 2011-2021 (alueita yhdistelty). (Lähde: Kelasto) Aineisto ja menetelmät  Vertailuaineistona (psyykkisen oireilun osalta) FinTerveys 2017.  Sovellamme sekä deskriptiivisiä tilastomenetelmiä (erityisesti tilastografiikka) että tilastollisen päättelyn (pitkittäistutkimuksen) menetelmiä. v. 2021 Helsingin hyvinvointialueen kuntoutuspsykoterapian saajat muodostivat noin 21 % kaikkien alueiden yhteenlasketusta kuntoutuspsykoterapian saajien määrästä. Ahvenanmaan alueella kuntoutuspsykoterapiaa saaneiden määrä kasvoi noin 18-kertaiseksi vv. 2011-2021 (n= 8 v. 2011 ja n=143 v. 2021 ) Esimerkiksi Helsingin hyvinvointialueella kuntoutuspsykoterapiaa saaneiden määrä kasvoi noin 5-kertaiseksi vv.2011-2021 (n=2685 v. 2011 ja n=12960 v. 2021) Rahoittajat KELA #18/26/2020, #45/26/2021 ja Työterveyslaitos
  • 9. Kuntoutuspsykoterapian hyödyntäminen työikäisessä väestössä Suomessa. Alustavia tutkimushavaintoja (Hanke vv. 2020-2023) Alustavia havaintoja Vasemmalla: Lisäys kuntoutuspsykoterapian saajien määrässä /1000 samanikäistä (%) (25-64-vuotiaat) hyvinvointialueittain vv.2011-2021. (Lähde: Sotkanet). Oikealla: Kuntoutuspsykoterapian saajat sukupuolen mukaan ja ikäryhmittäin vv. 2011-2021 (Lähde: Kelasto). Kausto J, Gluschkoff K, Selinheimo S, Turunen J, Väänänen A, Työterveyslaitos 27.4.2022 Alustavia havaintoja Kuntoutuspsykoterapiaa saaneiden päätoimijakauma (v. 2018)  Työelämässä 79 %  Työtön 7 %  Opiskelija 7 %  Eläkkeellä 3 %  Muusta syystä työelämän ulkopuolella 3% (Lähde: The Rise of Mental Vulnerability- rekisteriaineisto). Alustavia havaintoja Työkyvyttömyyskuukausien lkm/vuosi kuntoutuspsykoterapiaa saaneilla (sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyyseläkepäivät, masennus F32-33, ahdistus F40-43). Katkaistun aikasarjan analyysi (Interrupted Time Series Analysis). Lähde: The Rise of Mental Vulnerability- aineisto) v. 2021 kuntoutuspsykoterapiaa saaneiden joukossa naisia n. 4 x miehiin nähden. Molemmilla sukupuolilla terapiaa saaneiden määrä kasvoi n. 5-kertaisesti vv.2011-2021. 60-69-vuotiaiden saajien määrä kasvoi n. 16-kertaisesti ja 30-39-vuotiaiden määrä n. 6-kertaisesti vv. 2011-2021. Rahoittajat KELA #18/26/2020, #45/26/2021 ja Työterveyslaitos
  • 10. Kela tutkii kuntoutusta - Meneillään olevia tutkimuksia 27.4.2022 Videoposteri Kelan tutkimus
  • 11. LAKU-perhekuntoutuksen toimivuus arviointitutkimuksen valossa (2021-2022) Tausta • Lapsen neuropsykiatriset oireet ovat yksilöllisiä ja vaikuttavat eri tavoin lapsen ja perheen arkeen ja elämään. • Kuntoutuksen keskeisinä periaatteina ja parhaina käytäntöinä pidetään tarveperustaisia ja perhekeskeisiä käytäntöjä. • Kuntoutuksen tavoitteiden toteutuminen edellyttää paitsi perhekeskeistä työskentelytapaa myös yhteistoimijuutta kaikkien lapsen ja nuorten elämään osallistuvien tahojen välillä. • Tavoitteena tässä tutkimuksessa on selvittää LAKU- perhekuntoutukseen ohjautumista, yhteistoimijuuden sekä perhekeskeisyyden toteutumista ammattilaisten näkökulmasta. Aineisto ja menetelmät • Webropol-kyselyt (aineistonkeruu kesken) • Palveluntuottajat n=29 • Opetustoimen henkilöstö n=18 • Lähettävän / hoitavan tahon edustajat n=27 (aineistonkeruu kesken) • Fokusryhmähaastattelut (aineistonkeruu kesken) • Palveluntuottajat • Opetustoimi • Lähettävät tahot (mm. perustason perhepalvelut, sairaanhoitopiirit) Lautamo T¹, Vesterinen A² & Kippola-Pääkkönen A¹, Lapin AMK¹, Kaakkois-Suomen AMK² 27.4.2022
  • 12. LAKU-perhekuntoutuksen toimivuus arviointitutkimuksen valossa (2021-2022) Alustavat tulokset • Neuropsykiatrisesti oireilevat lapset ja nuoret ja heidän perheensä eivät saa riittävän varhain ja nopeasti apua palvelujärjestelmässä. • Perhekuntoutuksessa perheitä ja lapsia tuettiin heidän itsensä nimeämien tavoitteiden saavuttamisessa sekä tuettiin heidän omaa aktiivisuuttaan muutoksen mahdollistajina. • Ammattilaisten mukaan kuntoutuksen hyödyt liittyvät siihen, että perheet ovat löytäneet ratkaisumalleja arkeensa ja sitä myötä perheiden jaksaminen on vahvistunut. • Yhteistoimijuus ammattilaisten välillä näyttäytyy enemmän tiedon ja näkökulmien jakamisena kuin varsinaisesti yhteisenä tekemisenä arjessa. Alustavia pohdintoja • Kelan palvelut huomioidaan yleensä lapsen ja nuoren kokonaiskuntoutuksen suunnittelussa. • LAKU-perhekuntoutus koetaan tarpeellisena kuntoutusmuotona. • Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten varhaisvaiheen kuntoutukseen ja perheiden tukemiseen tulee kiinnittää riittävää huomiota. • LAKU-perhekuntoutukseen toivotaan perheen tarpeiden mukaista joustavuutta. • Yhteistoimintaa eri toimijoiden välillä tulee kehittää kiinnittämällä huomio erityisesti aloitusvaiheessa yhteistoimintasuhteiden rakentamiseen. • LAKU-perhekuntoutuksen mahdollisuuksista tarvitaan lisää tietoa ja alueellista saatavuutta tulee parantaa. 27.4.2022
  • 13. Kela tutkii kuntoutusta - Meneillään olevia tutkimuksia 27.4.2022 Videoposteri Kelan tutkimus
  • 14. Mielenterveyden häiriöt ja opiskelu – opinnoissa koetut vaikeudet sekä kuntoutuksen tarve ja kohdentuminen opiskelijoilla (2019−2021 ) Tausta • Osatutkimuksessa I ja II tutkimme Kelan järjestämän mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perustella myönnetyn koulutuksena toteutetun ammatillisen kuntoutuksen ja kuntoutuspsykoterapian kohdentumista opiskelijoilla. Tarkastelimme sosioekonomisen perhetaustan yhteyttä kuntoutukseen osallistumiseen sekä kuinka myönnetty kuntoutus oli yhteydessä opinnoista valmistumiseen ja opintojen jälkeiseen työmarkkina- asemaan. • Osatutkimuksessa III tarkasteltiin, millaisia oppimiseen, opintojen etenemiseen ja sosiaaliseen osallisuuteen liittyviä vaikeuksia mielenterveyden ongelmia kokevilla opiskelijoilla esiintyy ja onko koettuihin ongelmiin saatu tukea. Aineisto ja menetelmät • Osatutkimuksessa I ja II käytettiin yksilötasoista rekisteriaineistoa kaikista 1989–1991 syntyneistä, joille on Kelan rekistereistä liitetty kuntoutus- ja sairastavuustietoja sekä Tilastokeskuksen ja Opetushallituksen rekistereistä mm. sosioekonomiseen ja muuhun perhetaustaan ja koulutukseen liittyviä taustatietoja. Menetelminä olivat ristiintaulukointi sekä logistinen ja Coxin regressioanalyysi. • Osatutkimuksessa III käytettiin väestökyselyaineistoja (Kouluterveyskysely 2019 ja Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016). Menetelminä käytettiin ristintaulukointia ja logistista regressioanalyysiä. Kuntoutussäätiö: Parkkila M, Korkeamäki J, Parkkinen M, Rinne H, Poutiainen E 27.4.2022
  • 15. Mielenterveyden häiriöt ja opiskelu – opinnoissa koetut vaikeudet sekä kuntoutuksen tarve ja kohdentuminen opiskelijoilla (2019−2021 ) Tulokset • Koulutuksena toteutettuun ammatilliseen kuntoutukseen ja kuntoutuspsykoterapiaan osallistuminen kytkeytyivät sosioekonomiseen perhetaustaan. (Parkkinen ym. Käsikirjoitus) • Kuntoutukseen osallistuneet valmistuivat muita opiskelijoita harvemmin toisen asteen opinnoista ja olivat opintojen päätyttyä useammin työkyvyttömyyseläkkeellä. (Parkkila ym. Käsikirjoitus) • Mielenterveysoireilu on yleistä opiskelijoilla ja etenkin naisilla. Opintoihin ja opiskelutaitoihin liittyvät ongelmat, sosiaalisen hyvinvoinnin haasteet ja palveluiden käyttö olivat mielenterveysongelmia raportoivilla opiskelijoilla muita yleisempiä. Palveluiden käytössä oli eroa sukupuolen ja koulutussektorin mukaan. (Korkeamäki ym. Käsikirjoitus) Pohdinta • Mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriön vuoksi myönnetty ammatillinen kuntoutus koulutuksena ja kuntoutuspsykoterapia kohdentuvat sosioekonomisen taustansa suhteen erilaisille opiskelijoille. • Kuntoutukseen osallistuneet ovat muita opiskelijoita suuremmassa riskissä jäädä ilman toisen asteen tutkintoa tai jäädä heikompaan työmarkkina-asemaan opintojen jälkeen. • Jatkossa on tärkeää huomioida mielenterveysongelmia raportoivien opiskelijoiden kokemukset opiskelutaitoihin, sosiaaliseen hyvinvointiin sekä palvelujen käyttöön liittyvistä ongelmista sekä tuen tarpeista. 27.4.2022
  • 16. Kela tutkii kuntoutusta - Meneillään olevia tutkimuksia 27.4.2022 Videoposteri Kelan tutkimus
  • 17. NUOTTI-valmennuksen toteutuminen, hyödyt ja vaikutukset (2021-2022) Tausta • Tutkimuksessa selvitetään Kelan 16-29 -vuotiaille nuorille suunnatun kuntoutuspalvelun, NUOTTI- valmennuksen, toteutumista asiakkaan, kuntoutuksen palveluntuottajan ja kuntoutukseen ohjaavan tahon näkökulmasta. • Tutkimuksessa vastataan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: • Miten NUOTTI-valmennukseen ohjautuminen ja hakeutuminen on toteutunut? • Miten NUOTTI-valmennuksen tapaamiset, yhteydenpito ja verkostotyö ovat toteutuneet? • Miten NUOTTI-valmennus on vaikuttanut asiakkaan elämäntilanteeseen? Aineisto ja menetelmät • Tutkimus kohdistui Kelan viiteen vakuutuspiiriin. • Aineistoa on kerätty NUOTTI-valmennukseen osallistuneiden asiakkaiden, NUOTTI-valmentajien ja palveluun ohjaavien tahojen näkökulmasta. • Tutkimusaineisto koostuu seuraavasti: • 1) NUOTTI-valmennukseen osallistuneiden asiakkaiden kyselyt (n= 331). NUOTTI- valmennukseen osallistuneiden asiakkaiden henkilökohtaiset haastattelut (n=61) • 2) NUOTTI –valmentajien kyselyt (n=148) sekä valmentajien haastattelut (n=55) • 3) Ohjaavien tahojen kyselyt (n=33) HAMK, Jaana-Maija Koivisto, FT vastaava tutkija, Outi Välimaa, YTT, tutkija, Paula Hakala, TtT tutkija, Raija Koskinen VTM, asiantuntija, Hanna Naakka, THM, hankekoordinaattori 27.4.2022
  • 18. Kela tutkii kuntoutusta - Meneillään olevia tutkimuksia 27.4.2022 Videoposteri Kelan tutkimus
  • 19. NUOTTI-valmennuksen toteutuminen Kelan ratkaisutyön näkökulmasta (2021–2022) Tausta • NUOTTI-valmennus on yksi nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluita. Palvelu on tarkoitettu 16–29- vuotiaalle nuorelle, jolla ei ole työ- tai opiskelupaikkaa ja jonka toimintakyky on heikentynyt. • Kuntoutuksen myöntökriteereihin ei kuulu terveydenhuollossa tehtyä diagnoosia (taustalla lakimuutos L 1097/2018).Toimintakyky arvioidaan Kelassa suullisella haastattelulla. • Tutkimuksessa selvitetään ratkaisutyön näkökulmasta uudenlaisen haku- ja myöntöprosessin merkitystä asiakkaiden kuntoutukseen ohjautumiseen, palvelun hakemiseen ja Kelassa tehtävään päätöksentekoon. Aineisto ja menetelmät • NUOTTI-valmennuksen etuusratkaisijoille osoitettu kysely (n = 61) ja haastattelut (n = 6). • Sähköinen kysely toteutettiin marraskuussa 2021. Kyselyn täyttämisen jälkeen vastaajan oli mahdollista ilmoittautua haastatteluun. Ilmoittautuneista arvottiin kuusi osallistujaa. Haastattelut toteutettiin helmikuussa 2022. • Kyselyaineiston analyysissa käytettiin kuvailevan tilastotieteen menetelmiä. • Haastatteluaineisto analysoitiin sisällönanalyysilla. Ukkola I1, Seppänen-Järvelä R1. 1Kelan tutkimus 27.4.2022
  • 20. NUOTTI-valmennuksen toteutuminen Kelan ratkaisutyön näkökulmasta (2021–2022) Alustavat tulokset • NUOTTI-valmennuksen hakuprosessi ja sisältö koettiin sopivan nuorten kuntoutustarpeisiin. Matalan kynnyksen palvelulla oli kuitenkin haasteensa. • Osa palveluun ohjautuvista nuorista hyötyisivät valmennusta intensiivisemmistä, hoitavan tahon tai sosiaalihuollon tarjoamista palveluista. • Toimintakyvyn kattava arviointi vaati haastattelijalta ammattitaitoa. Erityisesti vaitonaisten nuorten rohkaiseminen edellytti hyviä vuorovaikutuskykyjä. • Toimintakyvyn arvioinnin lisäksi haastattelussa pohditaan nuoren tavoitteiden ja voimavarojen suhdetta palvelun mahdollisiin hyötyihin. • Suuret asiakasmäärät ja haastattelun kesto voivat lykätä nuoren haastattelua ja täten palvelua. Alustavia pohdintoja • Nuorten matalan kynnyksen palveluille on suuri kysyntä. Diagnoositon myöntökriteeri ja suullinen hakeminen edesauttavat kuntoutukseen ohjautumista, mutta kevyiden myöntökriteerien vuoksi palveluun ohjautuu myös asiakkaita, joille palvelu ei ole oikea-aikainen. • Nuoren haastatteleminen vie aikaa ja tarvittavien tietojen kerääminen voi riippua paljon nuoren motivaatiosta tai kyvystä kertoa itsestään. Kelassa tehtävä toimintakyvyn arviointi hyötyisi ohjaavien tahojen toimittamista ennakkotiedoista. • Vaikka palvelu ja sen hakeminen on tehty nuorelle kevyeksi, voi palvelun odottaminen nostaa nuoren kynnystä osallistua. 27.4.2022
  • 21. Kela tutkii kuntoutusta - Meneillään olevia tutkimuksia 27.4.2022 Videoposteri Kelan tutkimus
  • 22. Ruokaa Mielelle -Motivoiva, voimavarakeskeinen ryhmämuotoinen ravitsemuskuntoutus masennuksen hoidossa (2017-2024) Tausta  Kansainvälinen psykiatrian ravitsemustutkimusjärjestö ehdotti v. 2015 ravitsemuskuntoutuksen ottamista keskeiseksi osaksi masennuksen hoitoa myös somaattista terveyttä tukevana.  Väestötutkimuksissa saatu vakuuttavaa näyttöä ruokavalion laadun yhteydestä pienentyneeseen masennusriskiin; kansainvälisessä ravitsemusinterventiotutkimuksissa (n=3) laadun paraneminen on lieventänyt masennusoireita.  Ravitsemusinterventioiden tutkimustarve kiistaton  Maailmanlaajuisesti ensimmäinen motivoiva, voimavara- keskeinen ja ryhmämuotoinen ravitsemusinterventio Ruokaa Mielelle-tutkimuksen tavoitteena tutkia  onko ravitsemusinterventio hyväksyttävää,  miten ravitsemusinterventio vaikuttaa masennusoireisiin, ruokavalion laatuun, syömiskäyttäytymiseen, työ- ja toiminta- kykyyn sekä elämänlaatuun, ja onko se kustannusvaikuttavaa verrokkiryhmään verrattuna. Aineisto ja menetelmät RCT-tutkimus: Avohoidon työikäiset, keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta sairastavat (n=51) satunnaistettuina ravitsemusinterventio- tai verrokkiryhmään.  Interventioryhmän ravitsemusohjauksessa motivoiva, voimavarakeskeinen työote: Taustalla itsemääräämisteoria – teoriaperusteiset ohjausmenetelmät parantavat käyttäytymismuutosten toteutumista.  Verrokkiryhmän toteutuksessa befriending-protokolla.  Vertaistuen hyödyntäminen kummassakin ryhmässä. Tutkimuskyselyt  Masennusoireet: CES-D, SPAQ  Ruokavalion laatu: IQD, frekvenssi-, ruokatalous- ja -tottumuskysely  Muut kyselyt: Syömiskäyttäytyminen: Syömistapa- (TFEQ-R) ja syömisen taito (ecSI 2.0™) –kyselyt; Elämänlaatu: AQol-8D; Työ- ja toimintakykykysely: Hyväksyttävyyskysely (TFA); Kustannusvaikuttavuus: Intervention toteutuskustannukset, osallistujan ajankäyttö- ja matkakustannukset; Uni- ja liikuntakyselyt; Kehon koostumus: InBody-mittauslaite. Tutkimuskyselyjen ajankohdat: Alussa, 8 vk, 6 kk ja lopussa 12 kk. Itä-Suomen yliopisto – kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, yhteistyötahoina julkisen terveydenhuollon (n=4), yksityisen työterveyshuollon (n=4), opiskelijaterveydenhuollon (n=1) ja yksityisen terveydenhuollon (n=1) toimijaa Kuopiossa ja Siilinjärvellä, sekä kolmannen sektorin toimija (n=1) Tekijät: Johanna Roponen, TtM, väitöskirjatutkija; Outi Nuutinen, FT, vastuututkija 27.4.2022
  • 23. Alustavat tulokset  Kehitetty avoterveydenhuoltoon soveltuva toiminnallinen, ryhmämuotoinen ravitsemus- kuntoutusohjelma (6 krt/8 vk, a’6-8 hlö/ryhmä) ohjausaineistoineen ja kotiharjoitteineen.  Ravitsemuskuntoutusohjelman tapaamiskertojen teemat: 1. Tullaan tutuiksi: ryhmäytyminen; toimintatavoista sopiminen; omien vahvuuksien tunnistaminen ja tapaamisten teemoihin tutustuminen (1½ h) 2. Ateriarytmi ja ruokavalion kokonaislaatu (1½ h) 3. Ravitsemus ja masennus: tutkimusnäyttö (1½ h) 4. Mielellään ruokaillen: ruuanvalmistus ja ateriointi yhdessä sekä tietoisen syömisen harjoitus (3 h) 5. Mielen ruokaa – suunnistus ruokakaupassa (1½ h) 6. Eväitä tulevaisuuteen (1½ h). Alustavia pohdintoja  Ravitsemusinterventio Suomessa uusi aluevaltaus masennuksen hoidossa.  Kehitetty ravitsemusinterventio osoittautunut lupaavaksi.  Osallistuneista (n=51) vain muutama keskeyttänyt henkilökohtaisista syistä ravitsemusohjelman.  Keskivaikeaa ja vaikeaa masennusta sairastavien rekrytointi osoittautunut haasteelliseksi. Lisäksi  terveydenhuollon hoitokuorma vaikeuttaa rekrytointia  v. 2020 alkaneen Covid-19-pandemian rajoitukset hidastivat interventioiden toteuttamista.  Jatkorekrytointi voimalaskelman mukaiseksi (n=144) välttämätöntä riittävän voiman varmistamiseksi tulosten vaikuttavuutta varten.  Interventiotutkimuksen jatkorahoitus kuitenkin vielä avoin. 27.4.2022 Ruokaa Mielelle -Motivoiva, voimavarakeskeinen ryhmämuotoinen ravitsemuskuntoutus masennuksen hoidossa
  • 24. Kela tutkii kuntoutusta - Meneillään olevia tutkimuksia 27.4.2022 Videoposteri Kelan tutkimus
  • 25. Toimijuus ja sosioekonomiset erot kuntoutukseen hakeutumisessa (2022–2023) Tausta • Tutkimuksessa tarkastellaan Kelan rahoittaman kuntoutuksen hakeutumisvaihetta: kuntoutukseen hakemista ja pääsyä edistäviä ja estäviä tekijöitä. • Hakeutumista pohditaan toimintavalmius- ajattelun viitekehyksessä ja erityisesti sosioekonomisten erojen ja toimijuuden näkökulmista. Aineisto ja menetelmät • Aineisto koostuu asiantuntijahaastatteluista, Kelan kuntoutusta saaneiden henkilöiden haastatteluista ja kuntoutusta hakeneille tai saaneille suunnatusta kyselystä. • Laadullisia aineistoja tulkitaan aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Määrällistä aineistoa analysoidaan mm. olennaisten taustamuuttujien mukaan. Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, erikoistutkija Elina Ikävalko; Kuntoutussäätiö, erikoistutkija Sirkku Varjonen ja tutkija Johanna Korkeamäki 27.4.2022
  • 26. Toimijuus ja sosioekonomiset erot kuntoutukseen hakeutumisessa Alustavat tulokset Maaliskuussa 2022 aloitettujen asiantuntijahaastattelujen perusteella kuntoutukseen hakeutumiseen liittyy mm. seuraavia haasteita: • Kuntoutukseen ohjautuminen perusterveyden- huollosta: kuntoutuja ei saa riittävästi tietoa sopivista kuntoutusmuodoista tai tarvittavaa lääkärinlausuntoa. Jo vastaanottoajan saaminen voi olla vaikeaa. • Hakuprosessit ovat pitkiä, jolloin kuntoutuksen oikea- aikaisuus ei toteudu tai kuntoutukseen tulee turhia katkoksia. Kuntoutujan elämäntilanne ja toimeentulo vaikuttavat siihen, lähdetäänkö kuntoutusta ylipäätään hakemaan. • Työterveydestä ohjaudutaan kuntoutukseen paremmin, mutta tämä riippuu hakijan työnantajan tarjoamien työterveyspalvelujen laajuudesta. Alustavia pohdintoja • Kuntoutuksen asiantuntijat painottavat matalan kynnyksen kuntoutusmuotojen lisäämistä. • Kuntoutukseen tulisi useammin voida hakea ilman lääkärinlausuntoa, mikä säästäisi terveydenhuollon resursseja ja nopeuttaisi hakuprosessia. • Hakijan elämäntilanne (esimerkiksi perhetilanne tai toimeentulo) tulisi huomioida paremmin, jotta se ei muodostaisi estettä kuntoutukseen hakemiselle. 27.4.2022
  • 27. Kela tutkii kuntoutusta - Meneillään olevia tutkimuksia 27.4.2022 Videoposteri Kelan tutkimus
  • 28. Vaativa lääkinnällinen kuntoutus, kehitysvammaisten kuntoutus (VAKEVA) -arviointitutkimus (2020-2022) Tausta • Kehitysvammaisen lapsen kuntoutuksen tulisi nivoutua osaksi lapsen arkea ja tukea lapsen suoriutumista ja osallisuutta eri toimintaympäristöissä. • Arjen toimintaympäristöissä tapahtuvan kuntoutuksen suunnitteluun ja toteutukseen tarvitaan moniammatillista yhteistyötä. • Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Kelan järjestämien kehitysvammaisten lasten ja nuorten terapioiden kokonaisuutta. • Tutkimuksessa tarkastellaan vanhempien roolia ja osallisuutta kuntoutusprosessissa, kuntoutusyhteistyön toteutumista ja kuntoutuksen merkitystä lapsen arjen suoriutumiseen ja osallisuuteen. Aineisto ja menetelmät • Tutkimus on kansallinen ja monimenetelmällinen. Tietoa on kerätty eri lähteistä ja eri menetelmiä käyttäen. • Aineistot: • Kuntoutussuunnitelmat (n=30) • Kyselyt terapeuteille (n=309) • Kyselyt lasten vanhemmille (n=244) • Haastattelut lasten vanhemmille (n=16) • Fokusryhmähaastattelut varhaiskasvatuksen toimijoille (n=10) • Fokusryhmähaastattelut koulujen toimijoille (n=10) Vesterinen A1, Kippola-Pääkkönen A2 & Karhula M1, 1Kaakkois-Suomen AMK, 2Lapin AMK 27.4.2022
  • 29. Vaativa lääkinnällinen kuntoutus, kehitysvammaisten kuntoutus (VAKEVA) -arviointitutkimus (2020-2022) Alustavia tuloksia ja pohdintaa • Terapioiden tavoitteissa ja menetelmissä painottuvat päivittäisen elämän ja erilaisten kehittymiseen ja oppimiseen liittyvien valmiuksien tukeminen. Vähäisemmin on osallisuutta tukevaa ohjausta esimerkiksi harrastus- ja vapaa-ajan toimintaan. • Valtaosa vanhemmista on kokenut terapioista olevan paljon hyötyä etenkin lapsen toimintakyvyn tukemiseen mutta myös perheen hyvinvointiin ja arjen sujumiseen. • Vanhemmat kokevat oman roolinsa lapsen kuntoutumisen tukijana moninaisesti ja ovat pääosin tyytyväisiä rooliinsa. • Vaikka terapiat koetaan tärkeäksi, niin noin viidesosa vanhemmista kokee terapioiden toteutumisesta olevan myös jonkin verran haittaa tai kielteisiä vaikutuksia niin lapsen kuin vanhempienkin jaksamiseen ja voimavaroihin. Tähän tulee erityisesti kiinnittää kuntoutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa huomiota. • Kuntoutussuunnitelmissa eri toimijoiden roolit ja tehtävät näkyvät vaihtelevasti ja muutoinkin kuntoutusyhteistyökäytännöt ovat vaihtelevia. • Kuntoutuksen lisäarvo lapsen oppimiseen ja osallistumiseen koulussa ja päiväkodissa on varhaiskasvatuksen ja opetushenkilöstön näkemysten mukaan merkittävä. 27.4.2022
  • 30. Kela tutkii kuntoutusta - Meneillään olevia tutkimuksia 27.4.2022 Videoposteri Kelan tutkimus
  • 31. Vuorovaikutus NUOTTI-valmennuksen suullisen hakuprosessin haastattelussa (1.2.2022-31.1.2023) Tausta Aineisto ja menetelmät • Aineistoksi kerätään ääninauhoituksia Kelan etuuskäsittelijöiden tekemistä aidoista nuorten haastatteluista. • Aineistot analysoidaan keskustelunanalyysin menetelmällä. • Analyyseissa peilauspintana on myös aiempi vuorovaikutuksen tutkimus sekä Muutos II -hankkeen NUOTTI- tutkimuksen kyselyt ja haastattelut. Sanni Tiitinen & Emmi Ritvos, Kuntoutusinstituutti, JAMK 27.4.2022 • NUOTTI-valmennus on nuorille suunnattu ammatillinen kuntoutus, johon voi hakea ilman diagnoosia. • Hakuprosessi on suullinen: Kelan etuuskäsittelijä haastattelee nuoren puhelimitse ja tekee sen perusteella kuntoutuspäätöksen. • Haastattelu on vuorovaikutus- tilanteena erityisen merkityksellinen.
  • 32. Vuorovaikutus NUOTTI-valmennuksen suullisen hakuprosessin haastattelussa Tavoite ja tutkimuksen vaihe • Tavoitteena on tukea Kelan etuuskäsittelijöiden työtä tuottamalla tietoa siitä, mikä haastattelutilanteessa toimii ja mikä ehkä kaipaa kehittämistä. • Aineistoja kerätään kevään 2022 aikana. Odotetut tulokset • Aiemmissa vuorovaikutuksen tutkimuksissa on tunnistettu, miten haastattelutilanteissa esimerkiksi tavat viitata haastattelulomakkeeseen, esittää kysymyksiä ja jäsentää haastateltavan kertomaa luovat erilaisia mahdollisuuksia keskustelulle. • Myös tässä tutkimuksessa pyritään tunnistamaan ja kuvamaan tällaisia merkityksellisiä vuorovaikutuskäytäntöjä. 27.4.2022
  • 34. ETÄTEKNOLOGIAN VAIKUTTAVUUS LIIKUNNALLISESSA KUNTOUTUKSESSA. JÄRJESTELMÄLLINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI (2014- 2016) Tausta • Etäteknologiaa hyödyntävät fyysisen aktiivisuuden interventiotutkimukset ovat lisääntyneet 2000-luvun alusta teknologian kehityksen myötä. Aiempien järjestelmällisten katsausten mukaan etäteknologian vaikuttavuuteen liittyvät tulokset fyysisen aktiivisuuden edistämisessä ovat olleet osittain ristiriitaisia (Esim. Van den Berg ym. 2007; Foster ym. 2013; Freak-Poli ym. 2013; Richards ym. 2013). • Liikunnallisessa kuntoutuksessa on ollut myös suurta vaihtelua käytetyn etäteknologian osalta. Etäteknologiana on käytetty erilaisia aktiivisuusmittareita, kuten askel- tai kiihtyvyysmittareita, erilaisia internetalustoja tai puhelinohjausta sekä älypuhelinsovelluksia • Tarkoitus: Tämän järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen tavoite oli selvittää etäteknologiaa hyödyntävän liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuutta kuntoutujien toimintakykyyn. Aineisto ja menetelmät • Kirjallisuushaku tehtiin (2000–2014) seuraaviin tietokantoihin: CENTRAL, Embase, Ovid MEDLINE, CINAHL, PsycINFO, OT- Seeker, PEDro ja WOS. • Mukaanottokriteerit olivat: potilasryhmä (P) 18–65-vuotiaat; Interventio (I) fyysistä aktiivisuutta tai toimintakykyä edistävä etäteknologiaa käyttävä liikunnallinen kuntoutus; vertailumenetelmä (C) samanlainen, tavanomainen tai minimaalinen liikunnallinen kuntoutus ilman etäteknologiaa tai ei kuntoutusta ja terveystulos (O) paino, painoindeksi, vyötärön ympärysmitta, maksimaalinen hapenottokyky, liikkuminen, fyysinen aktiivisuus, työkyky, elämänlaatu ja minäpystyvyys. • Laadunarviointi tehtiin Furlanin ym. (2009) kriteereitä käyttäen. Tilastolliset menetelmät olivat meta-analyysi ja metaregressio. Näytönaste määriteltiin Käypä hoito -suositusten mukaan. Aki Rintala, Sanna Hakala, Tuulikki Sjögren (toim.) Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylä. LOGO 27.4.2022
  • 35. ETÄTEKNOLOGIAN VAIKUTTAVUUS LIIKUNNALLISESSA KUNTOUTUKSESSA. JÄRJESTELMÄLLINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META- ANALYYSI Tulokset • Meta-analyyseissa oli yhteensä 45 tutkimusta, joissa 11 602 tutkittavaa. Tutkittavien keski-ikä oli 52 vuotta, heistä naisia oli 52 %. • Etäteknologiaa hyödyntävä liikunnallinen kuntoutus lisäsi fyysistä aktiivisuutta etenkin henkilöillä, joilla oli diagnosoitu sairaus, kun vertailuryhmänä oli tavanomaista tai minimaalista liikunnallista kuntoutusta ilman etäteknologiaa saaneet henkilöt. • Positiivisi tuloksia havaittiin myös painonpudotuksessa, koetussa elämänlaadussa sekä sydänkuntoutujien ja MS- kuntoutujien fyysisen aktiivisuuden lisääntymisessä. • Ero ryhmien välillä ei havaittu, kun vertailuryhmänä oli samanlainen kuntoutus ilman etäteknologiaa TAI jos tuloksia tarkasteltiin henkilöihin, joilla ei ollut diagnosoitua sairautta. Pohdinta • Etäteknologian havaittiin vaikuttavan kaikilla toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisen luokituksen ICF:n tasoilla. • Tulevaisuudessa tarvitaan lisää laadukkaita satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia etäkuntoutuksena toteutettavan liikunnallisen kuntoutuksen vaikutusten arviointiin. • Väestörakenteen, elintapojen ja käytettävissä olevien resurssien muutokset haastavat suomalaista kuntoutusta uudenlaisten toimintatapojen tutkimiseen, kehittämiseen ja juurruttamiseen. Tämän tutkimuksen tulokset antoivat hyvän pohjan Suomessa toteutettavalle etäteknologian käytön tutkimus- ja kehittämistyölle. • Lisätietoja: Tuulikki Sjögren (TtT, Kuntoutuksen dosentti) tuulikki.sjogren@jyu.fi • Lähde: Rintala A, Hakala S, Sjögren T (2017) Etäteknologian vaikuttavuus liikunnallisessa kuntouksessa. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysit. 27.4.2022 LOGO
  • 37. ICF-luokituksen yksilötekijät kuntoutuksen tutkimuksessa (2019-2020) Tausta • ICF-luokitus on biopsykososiaalinen viitekehys, joka mahdollistaa asiakkaan toimintakyvyn ja siihen nivoutuvien tekijöiden kokonaisvaltaisen ymmärtämisen. • ICF-luokituksen Yksilötekijät -osa-alueen tarkempi kuvaus on kesken, mikä vaikeuttaa ICF-luokituksen täysipainoista hyödyntämistä. • Tämän kartoittavan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli kuvata, mitä teemoja tutkimuksissa oli tunnistettu ICF-luokituksen mukaisiksi yksilötekijöiksi ja miten yksilötekijöiden luokittelun ja huomioisen tarvetta käytännön työssä perusteltiin. Aineisto ja menetelmät • Systemaattinen tiedonhaku tehtiin Cinahl, Pubmed, Science Direct ja Sport Discus sekä Finna, Helda, Helka, Julkari ja Medic -tietokannoista rajautuen vuosina 2010–2020 julkaistuihin artikkeleihin. • Teoriaohjaavan aineiston analyysimenetelmällä artikkeleista eritellyt yksilötekijät luokiteltiin Geyh ym. (2019) mukaan seitsemään luokkaan: 1. Sosio-demografiset tekijät, 2. asema välittömässä sosiaalisessa ja fyysisessä kontekstissa, 3. henkilökohtaisen elämän historia, 4. henkilökohtainen kokemus tunteista, 5. henkilökohtainen kokemus omista ajatuksista ja uskomuksista, 6. motiivit ja 7. toistuvat kokemukselliset ja käyttäytymisen mallit. Karhula M1,2, Saukkonen S1, Kinnunen A3, Partanen T2, Xiong E4, Anttila H5, 1Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, 2Kelan tutkimus, 3Savonia-ammattikorkeakoulu, 4Oulun ammattikorkeakoulu, 5Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 27.4.2022
  • 38. ICF-luokituksen yksilötekijät kuntoutuksen tutkimuksessa (2019-2020) Tulokset • Mukaanottokriteerit täyttävissä 226 artikkelissa oli käsitelty runsaasti erilaisia yksilötekijöitä. • Ne linkittyivät kaikkiin Geyh ym. (2019) luokkiin ja osa jäi luokituksen ulkopuolelle. • Lisäksi osassa tutkimuksissa oli määritelty yksilötekijöiksi tekijöitä, jotka olivat linkitettävissä jollekin toiselle ICF-osa-alueelle tai jotka eivät kuvanneet toimintakykyä. • Päätelmiä yksilötekijöiden roolista kuntoutuksessa oli tehty 50 (22 %) tutkimuksista. Pohdinta • ICF:n yksilötekijöiden kirjo tutkimuksissa oli laaja. • Tämän tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan ole mahdollista suositella, tulisiko ja miten yksilötekijöitä luokitella tarkemmin. • Käytännön työssä yksilötekijöiden huomioiminen osana toimintakykytietoa laajentaa ymmärrystä asiakkaan tilanteesta ja kuntoutumiseen vaikuttavista tekijöistä. • ICF-luokituksen hyödyntäminen käytännön työssä, niin yksilötekijöiden osalta kuin laajemminkin, vaatii kouluttautumista ja yhtenäistä ohjeistusta. 27.4.2022 Karhula M1,2, Saukkonen S1, Kinnunen A3, Partanen T2, Xiong E4, Anttila H5, 1Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, 2Kelan tutkimus, 3Savonia-ammattikorkeakoulu, 4Oulun ammattikorkeakoulu, 5Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
  • 40. IKÄ-MATKA –tutkimushanke (2018-2021) Tausta • Uusimmassa kuntoutusta koskevassa keskustelussa kuntoutumisen tavoitteena on korostunut kuntoutujien toimijuuden ja osallistumisen edistäminen sekä näiden tukeminen erilaisissa arjen ympäristöissä. Jos kuntoutuksen tavoitteet keskittyvät näihin toimintakeskeisiin ilmiöihin, tulisi myös arvioinnin kohdentua niihin. Samalla henkilön omat näkemykset päivittäisen elämänsä mahdollisuuksista ja haasteista voidaan kattavammin ottaa kuntoutusinterventioiden lähtökohdiksi. • Tutkimushankkeen tarkoituksena oli kehittää ikääntyneiden ryhmämuotoiseen kuntoutusinterventioon arviointi- ja seurantatyökalu Aineisto ja menetelmät Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Tiina Lautamo, Kristiina Juntunen, Kaisa Lällä ja Aila Pikkarainen 27.4.2022 • Aineisto kerättiin osana IKKU-kuntoutusta viidestä, eri puolelle Suomea sijaitsevasta kuntoutuslaitoksesta vuosien 2019-2020 aikana • Aineisto kerättiin 24-väittämää sisältävällä ATPA22- kyselylomakkeella, jonka IKKU-kuntoutujat täyttivät joko itsenäisesti tai kuntoutustyöntekijän haastattelemana. • Aineiston analysointi • Analyysi I -> Rasch-analyysi, josta saatiin jokaiselle yksi Logit-arvo ja testattiin työkalun rakennevaliditeetti • Analyysi II -> Eksploratiivinen faktorianalyysi vahvisti sisältövaliditeettia • Analyysi III ->Työkalun vertailu (korrelaatiot) WHOQOL-BREF, BDI- II ja FSQ kanssa
  • 41. IKÄ-MATKA –tutkimushanke (2018-2021) Tulokset • Rasch-malliin heikoiten sopivat 5 kysymystä poistettiin (ATPA19-itsearviointityökalu) • ATPA19-versiolla saatuja tuloksia verrattiin IKKU- kuntoutuksessa käytössä oleviin mittareihin eli WHOQOL-BREF, BDI21 ja FSQ. • Erittäin merkitsevä (p < 0,001) positiivinen korrelaatio WHOQOL-BREF-mittarin osa-alueiden kanssa (fyysinen: r = 0,52, psyykkinen: r = 0,54, sosiaalinen: r = 0,48 ja ympäristö r = 0,58). • Kohtalainen negatiivinen korrelaatio BDI21- masennuskyselyyn (r = -0,29, p = 0,005) • Kohtalainen positiivinen korrelaatio FSQ-kyselyn IADL-osa-alueen kanssa (r = 0,33, p = 0,001). Pohdinta • ATPA19-työkalu osoittautui tutkimuksessa herkäksi menetelmäksi mitatessa kuntoutuksen aikana tapahtunutta muutosta ikääntyneiden aikuisten koetussa toimijuudessa. • Kliinisessä käytössä ATPA19 sopii alkuarvioinnissa keskustelun välineeksi, jonka avulla nostaa tavoitteiksi asiakkaalle merkityksellistä toimintaa hänen omassa ympäristössään ja elämäntavassaan. • Kyseessä ei ollut satunnaistettu ja kontrolloitu tutkimus, joten tuloksista ei voida tehdä johto- päätöstä kuntoutuksen vaikuttavuudesta, mutta sillä voidaan osoittaa ATPA19-arviointityökalun muutosherkkyyttä kyseisen kohdejoukon koettua toimijuutta arvioitaessa. 27.4.2022
  • 43. JÄRJESTELMÄLLISET KIRJALLISUUSKATSAUKSET FYSIOTERAPIAN MERKITYKSELLISYYDESTÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ- JA MULTIPPELISKLEROOSI-KUNTOUTUJILLA. Koetun fysioterapian merkityksellisyyden metasynteesit (2016-2019) / Tutkimusosio 2 Tausta • Laadullisten tutkimusten tavoitteena on tuottaa sellaista tietoa, mitä määrälliset tutkimukset eivät tuota. • Tutkimuksen kohteena voi olla esimerkiksi kuntoutujien kokemukset, näkemykset, käsitykset, merkitykset, diskurssit ja kertomukset, jotka liittyvät fysioterapiaan tai kuntoutumiseen. • Tällaista ns. merkityksellisyyteen liittyvää tutkimusta on tehty vielä verraten vähän fysioterapiatieteessä, varsinkin neurologisten kuntoutujien kanssa. • Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuntoutujien kokemaa merkityksellisyyttä fysioterapiassa aivoverenkiertohäiriötä (AVH) ja multippeliskleroosia (MS) sairastavilla henkilöillä. Aineisto ja menetelmät • Tutkimuksessa tehtiin kaksi järjestelmällistä kirjallisuuskatsausta, joissa kohderyhmäksi valittiin aikuiset AVH- ja MS-kuntoutujat (ikä 18 ≥vuotta). Fysioterapian merkityksellisyyttä tarkasteltiin eri tutkimusmenetelmin tehtyjen laadullisten alkuperäistutkimusten avulla. Tutkimuskohteena olivat kuntoutujan näkemykset, käsitykset, kokemukset sekä näihin liittyvät merkitysrakenteet. • Merkityksellisyyteen liittyvä kirjallisuushaut tehtiin kolmeen tietokantaan (OVID Medline, Cinahl, ERIC). • Merkityksellisyyteen liittyvät tulokset analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla sekä metasynteesllä. Metasynteesin tarkoituksena oli luoda uutta ja monipuolista ymmärrystä fysioterapian merkityksellisyyden kokemisesta. Tuulikki Sjögren 1, Aki Rintala 2,3, Jaana Paltamaa 4 ja Hilkka Korpi 1 1) Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta 2) Leuvenin yliopisto, Center for Contextual Psychiatry 3) LAB-ammattikorkeakoulu, Hyvinvointiyksikkö 4) Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Hyvinvointiyksikkö LOGO 27.4.2022
  • 44. JÄRJESTELMÄLLISET KIRJALLISUUSKATSAUKSET FYSIOTERAPIAN MERKITYKSELLISYYDESTÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ- JA MULTIPPELISKLEROOSI- KUNTOUTUJILLA. Koetun fysioterapian merkityksellisyyden metasynteesit / Tutkimusosio 2 Tulokset • Tutkimustulokset perustuvat 54 laadulliseen tutkimukseen ja 711 kuntoutujaan (AVH, n=38/485; MS, n=16/226). • Kuntoutujat kokivat fysioterapian merkityksellisenä. Merkityksellisyydessä oli keskeistä mm. ihmisarvon ja autonomisuuden kunnioittaminen, harjoittelun selkeä yhteys arjen toimintoihin sekä harjoittelun ja toiminnan yksilöllisyyteen, motivaatioon ja merkityksellisyyteen liittyvät tekijät. • Kuntoutujat kokivat fysioterapiasta olevan hyötyä etenkin fyysiseen ja psyykkiseen toimintakykyyn sekä itseluottamukseen ja arjen toimintoihin osallistumiseen. Lisäksi sosiaaliset suhteet, kuntoutujan omat tavoitteet, huolellisen kotiutumisen valmentaminen ja pitkäjänteisen kuntoutuksen varmistaminen koettiin tärkeänä. • Kuntoutujat arvostivat ammattitaitoista, tavoitteellista, pitkäjänteistä ja merkityksellistä fysioterapiaa ja kuntoutusta. Pohdinta • Merkityksellisyyteen liittyvät synteesi toi uutta tietoa kuntoutujien kokemasta fysioterapian merkityksellisyyteen liittyvistä moninaisista ja toisiinsa liittyvistä eritasoisista ihmisarvoon, toimintakykyyn, yksilöön ja ympäristöön sekä fysioterapiaan liittyvistä tekijöistä. • Lisäksi merkityksellisyyteen liittyvät synteesit vahvistivat fysioterapian tärkeyttä toimintakykyyn liittyvän suorituskyvyn ja suoritustason parantumisessa. • Tiettävästi aikaisemmin ei ole tehty fysioterapian merkityksellisyyteen liittyviä laadullisia järjestelmällisiä katsauksia ja metasynteesiä. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää laadullisia merkityksellisyyteen liittyviä tutkimuksia, joissa huomioidaan suomalaisen kuntoutuksen monitahoinen palvelujärjestelmä. • Lisätietoja: Tuulikki Sjögren (TtT, Kuntoutuksen dosentti) tuulikki.sjogren@jyu.fi 27.4.2022 LOGO Lähde: Sjögren T, Rintala A, Paltamaa J, Korpi H. (toim.) Järjestelmälliset kirjallisuuskatsaukset fysioterapian vaikuttavuudesta ja merkityksellisyydestä aivoverenkierto ja multippeliskleroosi kuntoutujilla… (hyväksytty julkaistavaksi)
  • 46. JÄRJESTELMÄLLISET KIRJALLISUUSKATSAUKSET FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUDESTA AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ- JA MULTIPPELISKLEROOSI-KUNTOUTUJILLA Kävelyn ja tasapainon meta-analyysit (2016-2019) / Tutkimusosio 1 Tausta • Kelan kuntoutuksen lähtökohtana on asiakaslähtöinen ja vaikuttava kuntoutuminen arjen toimintaympäristöissä. • Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää fysioterapian vaikuttavuutta aivoverenkiertohäiriötä (AVH) ja multippeliskleroosia (MS) sairastavilla henkilöillä. • Tutkimuksessa tehtiin kaksi järjestelmällistä kirjallisuuskatsausta, kohderyhmänä oli aikuiset AVH- ja MS- kuntoutujat (ikä 18 ≥vuotta). AVH- kuntoutujien tarkastelu rajattiin krooniseen vaiheeseen (≥ 6kk sairastumisesta). Aineisto ja menetelmät • Kirjallisuuskatsaukseen otettiin mukaan satunnaistetut kontrolloidut terapeuttisen harjoittelun interventiotutkimukset (RCT). Tulosmuuttujina oli ICF:n ”suoritukset ja osallistuminen” osa-alueen tasapaino ja kävely. • Kirjallisuushaku tehtiin seitsemään tietokantaan (OVID Medline, Cinahl, Embase, Cochrane Database of Systematic Reviews, PEDro, CENTRAL, WOS) 1/2007-11/ 2017 aikana. Tulokset analysoitiin diagnoosikohtaisesti Covidence –ohjelmistolla. • Meta-analyysi tehtiin Review Manager -ohjelmalla. Tutkimusten laatua arvioitiin Cochrane tool for assessing risk of bias – työkalulla. Näytönasteen määriteltiin Lääkäriseura Duodecimin näytönastekriteereillä A–D Tuulikki Sjögren 1, Aki Rintala 2,3, Jaana Paltamaa 4 ja Hilkka Korpi 1 1) Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta 2) Leuvenin yliopisto, Center for Contextual Psychiatry 3) LAB-ammattikorkeakoulu, Hyvinvointiyksikkö 4) Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Hyvinvointiyksikkö LOGO 27.4.2022
  • 47. JÄRJESTELMÄLLISET KIRJALLISUUSKATSAUKSET FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUDESTA AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ- JA MULTIPPELISKLEROOSI-KUNTOUTUJILLA Kävelyn ja tasapainon meta-analyysit / Tutkimusosio 1 Tulokset • Tutkimustulokset perustuvat kuuteen osaraporttiin. Mukana oli yhteensä 179 RCT-tutkimusta ja 7138 kuntoutujaa (AVH, n=113/4202; MS, n=66/2936). • AVH-kuntoutujien fysioterapia: On kohtalaista näyttöä siitä, että vielä kroonisen vaiheessa toteutettu terapeuttinen harjoittelu lisäsi AVH-kuntoutujien tasapainon hallintaa (asennon ylläpitämisessä ja vaihtamisessa sekä kävelyn aikana). Lisäksi on niukkaa näyttöä siitä, että virtuaalitodellisuusharjoittelun käyttäminen terapeuttisen harjoittelun lisänä paransi tasapainoa ja kävelyä. • MS-kuntoutujien fysioterapia: On kohtalaista näyttöä siitä, että terapeuttinen harjoittelu lisää vakioiduissa olosuhteissa tasapainon hallintaa ja kävelykykyä, kun taas kävelykykyyn liittyvä näyttö jää vaihtelevassa olosuhteissa niukaksi. • Terapeuttisen harjoittelun vaikutuksia suoritustasolla oli arvoitu vain muutamassa tutkimuksessa. Pohdinta • Tulokset ovat suuntaa antavasti yleistettävissä kroonisen vaiheen AVH-kuntoutujille, jotka pystyvät kävelemään itsenäisesti apuvälineen kanssa tai ilman apuvälinettä lyhyen matkan sekä MS-kuntoutujille, joilla sairauden haitta-aste on lievä tai keskivaikea (EDSS ≤ 5). • Katsausten tulokset vahvistavat aikaisempien järjestelmällisten kirjallisuuskatsausten tuloksia terapeuttisen harjoittelun tärkeydestä fysioterapiassa. • Tarvitaan kuitenkin lisää RCT-tutkimuksia, joissa huomioidaan paremmin kuntoutujan arjessa tapahtuvat muutokset (suoritustaso) standardoituja arviointilomakkeita käyttäen. • Lisäksi tarvitaan tietoa terapeuttisen harjoittelun pysyvyydestä ja toiminnan kustannusvaikuttavuudesta sekä implementointiin liittyvää tutkimusta ja suomalaisessa kontekstissa toteutettuja tutkimuksia. • Lisätietoja: Tuulikki Sjögren (TtT, Kuntoutuksen dosentti) tuulikki.sjogren@jyu.fi 27.4.2022 LOGO Lähde: Sjögren T, Rintala A, Paltamaa J, Korpi H. (toim.) Järjestelmälliset kirjallisuuskatsaukset fysioterapian vaikuttavuudesta ja merkityksellisyydestä aivoverenkierto ja multippeliskleroosi kuntoutujilla… (hyväksytty julkaistavaksi)
  • 49. Kuntoutus, palvelut ja työllistyminen. Nuorten kuntoutusrahaa saavien yhteiskunnallista osallisuutta vahvistavat käytännöt (2018-2021) Tausta • Nuoret jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle erityisesti mielenterveyden häiriöiden vuoksi • Nuoren kuntoutusrahan päätarkoitus on tukea nuoria työelämään • Nuoren kuntoutusrahaa myönnetään 16–19-vuotialle, joilla sairaus tai vamma heikentää työ- tai opiskelukykyä tai mahdollisuuksia valita ammatti tai työ • Nuori saa nuoren kuntoutusrahaa, kun hän osallistuu ammatilliseen kuntoutukseen • Nuoren kuntoutusrahaa mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi saavista noin neljännes siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle nuoren kuntouturahan päättymistä seuraavina vuosina Aineisto ja menetelmät • Hanke tuotti laadullista tutkimustietoa nuoren kuntoutusrahan ja palveluiden toimivuudesta. Tätä varten haastateltiin: • 21 nuorta kuntoutujaa yksilöhaastatteluissa (nuoren kuntoutusrahaa mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriöiden vuoksi saavia tai saaneita) • 18 ammattilaista neljässä ryhmähaastattelussa (psykiatreja, terapeutteja, opettajia, asiantuntijoita, sosiaalityöntekijöitä jne.) • 9 esimiestä yksilöhaastatteluissa (rakennus-, catering- ja ravintola-, hoiva- ja kaupanalalta) Tampereen yliopisto (Jarkko Salminen, Liisa Häikiö, Henna Luoma-Halkola) 27.4.2022
  • 50. Tulokset Nuoren kuntoutusrahalla, ammatillisella kuntoutuksella sekä muilla kuntoutuspalveluilla voidaan tukea: • Ammatillista ja taloudellista toimijuutta: nuori näkee erilaisia ammatillisia tulevaisuudennäkymiä ja oppii tekemään autonomisia kulutuspäätöksiä • Terveyteen liittyvää toimijuutta: raha mahdollistaa harrastuksia, jotka parantavat fyysistä kuntoa (esimerkiksi uimahallissa käyminen) tai ovat olennainen opiskelun vastapaino, joka edistää psyykkistä hyvinvointia ja toipumista • Sosiaalista toimijuutta: nuoren kuntoutusraha mahdollistaa nuorille ikäisilleen tyypillisen sosiaalisen toiminnan, esimerkiksi elokuvissa tai ravintolassa käymisen, mikä on kuntoutumisen kannalta tärkeää Pohdinta Jotta nuoren kuntoutusrahaa ja -palveluita voisi kehittää toimijuutta tukevaksi, tarvitaan esimerkiksi: • Kuntoutusrahan kehittämistä. Raha ei aina riitä lapsuudenkodista pois muuttaneille. Nuoret kaipaavat tukea/opetusta taloudenpitoon (rahankäyttö ja ruoanlaitto). • Ammatillisen kuntoutuksen koordinoimista niin, että kaikki nuoret saavat tarvitsemansa tuen. • Joustavampia opintopolkuja niin, etteivät kuntoutujat putoaisi lukioissa opintojen ja yhteisön ulkopuolelle. Tapoja näyttää taidot käytännössä ammatillisissa opinnoissa kirjallisten näyttöjen sijaan. • Joustavampia terveyspalveluita: Psykiatrista apua kouluihin ja tarvittaessa koteihin. Lisää resursseja hoitoon. 27.4.2022 Kuntoutus, palvelut ja työllistyminen. Nuorten kuntoutusrahaa saavien yhteiskunnallista osallisuutta vahvistavat käytännöt (2018-2021)
  • 52. Musiikkiterapian vaikutus kehitysvammaisten lasten, nuorten ja aikuisten toimintakykyyn. Kirjallisuuskatsaus. (2015-2018) Tausta • Kehitysvammaisilla ihmisillä on yksilöllisiä toiminta- rajoitteita ja vahvuuksia toimintakyvyn eri osa-alueilla. • Musiikkiterapia on motivoiva kuntoutusmuoto, sen lähestymistavat ja menetelmät mukautuvat monenlaisiin tarpeisiin ja tavoitteisiin, eikä se edellytä asiakkaalta kykyä sanalliseen kommunikointiin. • Kehitysvammaisten musiikkiterapiasta on saatavilla runsaasti kuvailevaa ja laadullista tutkimusta sekä käytännön kokemuksia. Kohderyhmäksi on kuitenkin usein määritelty esimerkiksi vammaiset lapset, erityis- luokan oppilaat tai lastenneurologisen osaston potilaat erittelemättä diagnooseja sen tarkemmin. Vaikeasti monivammaiset on oma erityinen ryhmänsä. Aineisto ja menetelmät • 227 julkaisua, sisältäen 9 RCT- tai CCT-tutkimusta vuosilta 1972-2016 • PICO-menettely haasteellista, koska aineisto oli erittäin heterogeenista • Tulokset jäsennettiin laadullisen metasynteesin avulla viitekehyksenä toimintakyvyn ICF-luokitus. Itsenäiset tutkijat FT Hanna Hakomäki ja FT Päivi Saukko 27.4.2022 Saukko & Hakomäki 2019
  • 53. Musiikkiterapian vaikutus kehitysvammaisten toimintakykyyn Tulokset Vaikutuksia ICF-pääluokissa • B1 Mielentoiminnot • B2 Aistitoiminnot ja kipu • B3 Ääni- ja puhetoiminnot • D1 Oppiminen • D3 Kommunikointi • D4 Motoriikka • D7 Vuorovaikutus ja ihmissuhteet • D9 Sosiaalinen elämä Pohdinta • Ainutlaatuisia käyttöalueita: varhais- kuntoutus, vuorovaikutussuhteiden tukeminen, mielenterveyden edistäminen, monivammaiset ihmiset (myös ilman puhetta) • Musiikkiterapian lähtökohtana ei ole diagnoosi vaan toimintakyky. • Musiikki kytkeytyy myös arkeen ja sen puitteissa jokainen voi toimia ja osallistua omalla tavallaan. 27.4.2022 Saukko & Hakomäki 2019
  • 55. Pitkäaikaista kipua kokevien aikuisten kuntoutus Kartoittava kirjallisuuskatsaus (2021) Tausta • Pitkäaikainen kipu: • kestänyt vähintään kolme kuukautta tai pidempään kuin sairauden/vamman aiheuttaman kudosvaurion paraneminen tavallisesti kestää • joka viides suomalaisista työikäisistä kokee • tule-kipu yleinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle • Voitaisiinko Kelan järjestämällä kuntoutuksella tukea pitkäaikaista kipua kokevien aikuisten työ- ja toimintakykyä nykyistä enemmän? • Tavoite: • Millaisia interventioita pitkäaikaista kipua kokevien aikuisten kuntoutuksessa käytetään ja millaisia niiden hyödyt ovat? Aineisto ja menetelmät • Kartoittava kirjallisuuskatsaus (scoping review) • tarkastelun kohteena ammattilaisen ohjaama psykologinen, fysioterapeuttinen, liikuntaharjoitteluun perustuva tai toiminnallinen interventio • intervention kohderyhmä työikäiset henkilöt (18‒67-vuotiaat), joiden kivun kesto vähintään kolme kuukautta • julkaisuajankohta 2016–2021 • Mukaan otettiin 57 systemaattista kirjallisuuskatsausta, meta-analyysiä tai suositusta. • Osana kirjallisuuskatsausta haastateltiin neljää kipukuntoutuksen asiantuntijaa. Paavonen A-M1, Karinkanta S1, 1Kelan tutkimus 27.4.2022
  • 56. Pitkäaikaista kipua kokevien aikuisten kuntoutus Kartoittava kirjallisuuskatsaus (2021) Tulokset • Tarkastellut interventiot olivat psykologisia, fysioterapeuttisia, liikuntaharjoitteluun perustuvia ja moniammatillisia. • Kuntoutukseen suositellaan kestävyys- ja lihasvoimaharjoittelua sekä psykologisia menetelmiä. • Työkykyä tukevan kuntoutuksen tulisi todennäköisesti olla moniammatillista ja työhön kytkettyä. • Työllistymistä edistävä kuntoutus voisi perustua IPS-toimintamalliin. • Hoitoon ja kuntoutukseen ohjautuminen on sattumanvaraista. • Ammattilaisilla ei ole riittävästi tietoa pitkittyneen kivun luonteesta eikä kuntoutuspalveluja ole tarjolla riittävästi. Pohdinta • Pitkäaikaista kipua kokevien aikuisten kuntoutus perustuu psykologisiin, fysioterapeuttisiin ja liikuntaharjoitteluun perustuviin menetelmiin. • Palvelujärjestelmässä voisi olla tarvetta Kelan järjestämälle kipukuntoutukselle. • Uusi kuntoutuspalvelu voisi olla esimerkiksi ohjattua kipupsykologista ja -fysioterapeuttista ryhmäkuntoutusta. • Palvelu voitaisiin suunnata henkilöille • joiden kipuongelma on vaikea tai laaja-alainen (esim. pitkittyneet CRPS-oireet tai tule-kivut) tai • jotka ovat työsuhteessa tai joiden työstä poissaoloaika on verrattain lyhyt. 27.4.2022
  • 58. Tietokonepelien potentiaali uutena terapeuttisena menetelmänä masennuksen hoidossa (2016–2020) Tausta • Aivosairaudet ovat johtava työkyvyttömyyden syy globaalilla tasolla • Suomessa 5 % miehistä ja 9 % naisista masentuneita. 20–34 vuotiaiden osuudet 11 % ja 24 %, vastaavasti • Meta-analyysi löysi hyötypeleillä efektikoon g = 0.55 mielenterveyden oireiden lievittymiseen [1] • Digitaalisillä peleillä on potentiaalia harjoittaa potilaan alentunutta kognitiota [2] ja tarjota uusia skaalautuvia ja kustannustehokkaita hoitomuotoja • Tehdyn pilottitutkimuksen tarkoituksena oli selvittää räätälöidyn videopelimäisen kognitiivisen harjoittelun vaikutusta masennusoireisiin [1] Lau Y, Htun TP, Wong SN, Tam WSW, Klainin-Yobas P. Therapist-Supported Internet-Based Cognitive Behavior Therapy for Stress, Anxiety, and Depressive Symptoms Among Postpartum Women: A Systematic Review and Meta-Analysis. J Med Internet Res. 2017 Apr 28;19(4):e138. doi: 10.2196/jmir.6712. PMID: 28455276; PMCID: PMC5429436. [2]Motter JN, Pimontel MA, Rindskopf D, Devanand DP, Doraiswamy PM, Sneed JR. Computerized cognitive training and functional recovery in major depressive disorder: A meta-analysis. J Affect Disord. 2016 Jan 1;189:184-91. doi: 10.1016/j.jad.2015.09.022. Epub 2015 Sep 26. PMID: 26437233. Aineisto ja menetelmät • Yliopistolla kehitettyä tietokonepeliä hyödyntävä digitaalinen interventio • Masennuspotilaiden rekrytointi Mielenterveystalo.fi • Moninpeli sekä yksinpeli (N = 96, N = 51 rekrytoitu) • 8 viikon interventio viikoittaisella seurannalla • Kliinisten kyselyiden täyttäminen kokeen aikana • Vapaaehtoinen aivokuvantamisosuus (MEG) Palva JM1,2, Juvonen JJ1,2, Lukka L1, Apostol-Salonen A1, Isometsä E2,3, Palva S2 1 Aalto Yliopisto, 2 Helsingin yliopisto, 3 HUS Psykiatria 27.4.2022
  • 59. Tulokset Pohdinta • Digitaalisilla peleillä toteutettu kognitiivinen harjoittelu on potentiaalinen uusi hoitomuoto • Pelimuotoiset terapiat voivat olla vaikuttavia, skaalautuvia sekä kustannustehokkaita • Laajan otannan kliininen tutkimus tarvitaan • Näiden tutkimuksien pohjalta jatkokehitystä toteutettu Aalto Yliopistossa yhteistyössä Helsingin yliopiston ja HUSin kanssa Business Finland ja Future Makers rahoituksella • 2022 käynnistymässä 800 potilaan satunnaistettu, kaksoissokkoutettu ja verrokkikontrolloitu kliininen laitetutkimus yhdessä HUS ja VSSHP kanssa 27.4.2022 • Moninpeli haasteellinen vähäisen pelaajamäärän ja sosiaalisen ahdistuksen vuoksi → kehitettiin yksin pelattava versio • Moninpeli: 17–25 % vähentyminen BDI-21 masennusoirekyselyn pisteissä • Yksinpeli: 27 % vähentyminen masennuspisteissä 8 viikon interventiolla verrattuna kontrolliryhmään. • Ennuste 50 % vähentyminen ~50 tunnin interventiolla • Muutokset aivojen kriittisessä dynamiikassa ennustivat masennusoireiden voimakkuutta Tietokonepelien potentiaali uutena terapeuttisena menetelmänä masennuksen hoidossa (2016–2020)
  • 61. Toimintaterapian vaikuttavuus kehitysvammaisten lasten ja nuorten arjen toimintaan osallistumiseen. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus (2018-2019) Tausta • Kehitysvammaisten lasten ja nuorten toimintaterapian keskeisenä päämääränä on mahdollistaa lasten ja nuorten toimintaa ja osallistumista arjen eri ympäristöissä ja yhteisöissä: kotona, päivähoidossa, koulussa sekä vapaa-ajan toiminnoissa. • Toimintaterapeutin asiantuntemuksen ydintä on vahvistaa niitä tekijöitä, jotka edistävät lapsen ja nuoren toimintaa ja osallistumista. Tärkeää on myös muokata ja poistaa niitä tekijöitä, jotka estävät tai haittaavat täysipainoista toimintaa ja osallistumista. • Tämän järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli koota tietoa toimintaterapian vaikuttavuudesta kehitysvammaisten lasten ja nuorten toimintaan ja osallistumiseen arjessa. Aineisto ja menetelmät • Kirjallisuushaut tehtiin seuraavista tietokannoista: CINAHL, Cochrane Library, PubMed ja Embase. Haku toteutettiin tammikuusta 2000 toukokuuhun 2020. Käsinhaku tehtiin keskeisiin toimintaterapian julkaisuihin: American Journal of Occupational Therapy, Scandinavian Journal of Occupational Therapy, Journal of Occupational Therapy, Schools, & Early Intervention. • PICO-kriteerien perusteella mukaan otettujen tutkimusten laatu arvioitiin Joanna Briggs -instituutin katsauksissa käytettävien kriteerien mukaisesti. • Näytön aste arvioitiin GRADE-luokituksella (Grading of Recommendations Assessment, Development and Evaluation). Karhula M1,2, Heiskanen T2, Salminen AL2. 1Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, 2Kela. 27.4.2022
  • 62. Toimintaterapian vaikuttavuus kehitysvammaisten lasten ja nuorten arjen toimintaan osallistumiseen. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus (2018-2019) Tulokset • Kirjallisuushaku tuotti 4 741 kirjallisuusviitettä, joista katsaukseen hyväksyttiin 15 tutkimusartikkelia. • Katsaukseen valituista tutkimuksista 3 oli satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia, 3 tapaus– verrokki-tutkimuksia, 2 tapaussarjatutkimusta ja 7 tapaustutkimusta. • Tutkimusten laadussa oli vaihtelua heikkolaatuisista tutkimuksista korkealaatuisiin. • Näyttö kriittisistä tulosmuuttujista (koulussa osallistuminen, välineelliset päivittäiset toiminnat ja tehtävästä suoriutuminen, leikkitaidot, osallistuminen ja tekeminen, osallistumiseen liittyvän tavoitteen saavuttaminen, autonomia päivittäisissä rutiineissa sekä käsin kirjoittaminen) vaihteli kohtalaisesta erittäin heikkoon. Pohdinta • Toimintaterapia toteutettuna kehitysvammaisten lasten päivittäisissä ympäristöissä saattaa lisätä osallistumista arjen toimintoihin, mutta vakuuttava näyttö puuttuu. • Lisäksi voidaan suositella alle kouluikäisille lapsille vanhempien ohjausta kotiharjoitteluohjelmana, koulun päivittäiseen ohjelmaan sisältyvää opettajien ja avustajien ohjausta sekä visuaalisen tuen käyttö välineellisten päivittäisten toimintojen taitojen harjoittelussa. • Vakuuttavaa näyttöä odotellessa ei suomalaisessa toimintaterapiassa kannata hylätä käytännössä toimiviksi havaittuja ja teoreettisesti perusteltuja interventiomuotoja. • Tarvitaan lisää laadukkaita, vertailevilla asetelmilla toteutettuja tutkimuksia, joissa mitataan muutosta arjen toimintaan osallistumisessa käyttäen yhtenäisiä, yleisesti hyväksyttyjä ja standardoituja mittareita. 27.4.2022 Karhula M1,2, Heiskanen T2, Salminen AL2. 1Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, 2Kela.
  • 64. Toivo ja toiveikkuus ammatillisessa kuntoutuksessa Tausta Aineisto ja menetelmät Jyväskylän yliopisto, Åkerblad Leena, Haapakoski Kaisa 27.4.2022 • Laadullinen, teoriasidonnainen haastattelututkimus, joka sisälsi myös käsitteellistä tarkastelua. • Aineistona Kelan ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneiden teemahaastattelut (17 kpl). • Aineisto analysoitiin hyödyntäen haastattelukohtaista tiivistämistä sekä induktiivista koodausta. Lisäksi sovellettiin yhdistävää, teoriasidonnaista temaattista analyysia. • Ammatillisella kuntoutuksella pyritään parantamaan työllistymisen ja työssä jatkamisen edellytyksiä. Työelämätavoitteiden asettaminen voi kuitenkin olla haastavaa tilanteessa, jossa työssä selviytymiseen liittyy moninkertaista epävarmuutta. • Tutkimuksessa tarkasteltiin työelämätulevaisuutta koskevaa toivoa ammatillisen kuntoutuksen kontekstissa. Tutkimuskysymykset: • Mitkä tekijät ammatillisen kuntoutuksen prosesseissa heikentävät ja mitkä vahvistavat työelämään liittyvää toivoa ja toiveikkuutta? • Miten toivoa ja toiveikkuutta voidaan herättää ja ylläpitää ammatillisessa kuntoutuksessa ja millä ehdoilla toivo edesauttaa toimintaa ja muutosta? Niin sitten taas tuolla se auttoi, vaikka se oli tosissaan rankkaa lähteä siinä kunnossa, lähdin ammatilliseen kuntoutusselvitykseen silleen että se heti alkoi muuttaa sitä kokemusmaailmaa, että on tosissaan mahdollista sairaudesta huolimatta päästä eteenpäin. Haastatteluote
  • 65. Toivo ja toiveikkuus ammatillisessa kuntoutuksessa Tulokset Pohdinta • Ei-tavoitteellisen, avoimen toivon arvo sekä asiakkaan tieto ja kokemus työelämän realiteeteista on mahdollista tunnistaa ammatillisessa kuntoutuksessa. • Haasteellisia näkemyksiä työelämän realiteeteista ja rakenteellisista esteistä ei tarvitse nähdä toivon esteenä, vaan sen prosessia mahdollistavina tekijöinä. Niiden käsittely edellyttää asiakkaan kokemuksen validointia. • Palveluiden jatkumo voisi vähentää riskiä siitä, että toivon kannattelu jää kuntoutuksen jälkeen yksilön psyykkisen työn varaan. • Vaikka toivo rakentuu yksilöllisesti ja tilannekohtaisesti, siihen vaikuttavat aina saatavilla olevat resurssit ja sosiaaliset olosuhteet. 27.4.2022 • Toivoa on monenlaista, mutta käsitteellisesti toivo on tulevaisuuteen sidoksissa oleva prosessi. Tulosten mukaan ammatillinen kuntoutus voi tukea sekä tavoitteellista, tiettyyn kohteeseen kiinnittynyttä toivoa että avointa toivoa, kuten yleistä toiveikkuutta suhteessa tulevaisuuteen. • Tavoitteellisen toivon tukemisessa on keskeistä päämäärien henkilökohtaisen mielekkyyden varmistaminen ja toimintaa tukevat suunnitelmat. • Yleistä toiveikkuutta vahvistaa kiireetön reflektoinnin tila, joka mahdollistaa myös arvolähtöisten kysymysten käsittelyn. • Olennaista on myös pystyvyyden tunteen tukeminen ja erilaisten työelämänäkemysten hyväksyminen. Jyväskylän yliopisto, Åkerblad Leena, Haapakoski Kaisa
  • 67. Työkyvyn käsite ja työkykymallit kuntoutuksen tutkimuksessa ja käytännöissä (2015-2016) Tausta Työkyky on käsite, jolla on monia käyttötapoja arkikielessä, virallisissa asiakirjoissa ja tieteellisessä kirjallisuudessa. Se voi viitata henkilön kykyyn työskennellä yleensä tai ylläpitää työllisyyttä nykyisessä työssään. Sitä tulkitaan ja käsitteellistetään monin eri tavoin ja useista teoreettisista näkökulmista. Sitä pidetään usein yksilöllisenä ominaisuutena, mutta viime vuosikymmeninä se on yleensä ymmärretty monimutkaisena ilmiönä, joka sisältää sekä ihmisen välittömän ympäristön että makrotason tekijät. Aineisto ja menetelmät Juvonen-Posti P1, Järvikoski A2, Takala E-P3, Härkäpää K2, 1Työterveyslaitos, 2Lapin yliopisto, 3Itä-Suomen yliopisto. 27.4.2022 Kriittinen kirjallisuuskatsaus, jossa analysoitiin yhteensä 205 artikkelia ajanjaksolta 1.1.2000- 30.4.2016. Systemaattinen haku hakusanoilla: työkyky/work ability, work capacity; työkyvyttömyys/ work disability; työssä suoriutuminen/work performance ja työllistyvyys/ employability yhdessä sanojen kuntoutus/rehabilitation, työhönpaluu/return to work ja tuettu työllistyminen/ supported employment kanssa. Aineistot: 1) monitieteinen suomalainen kuntoutusalan kirjallisuus (Medica, Melinda, Kuntoutusportti): 859 otsikkoa, 226 abstraktia, joista analysoitavaan aineistoon 112 artikkelia/raporttia. 2) PubMed-hakukone ja viitetietokanta: 2019 otsikkoa, 564 abstraktia, joista aineistoon 93 artikkelia.
  • 68. Työkyvyn käsite ja työkykymallit kuntoutuksen tutkimuksessa ja käytännöissä Tulokset Aineistosta koottiin työkykykäsitysten ja -mallien luokitus: 1. Perinteinen lääketieteellinen malli 2. Tasapainomalli 3. Psykososiaaliset työkyvyn mallit 4. Biopsykososiaaliset ja moniulotteiset mallit 5. Integroitu yksilö-työyhteisö-malli 6. Työllistyvyyslähtöinen malli 7. Työkyky yhteiskunnan tai organisaatioiden sosiaalisena konstruktiona -malli 8. Muut laaja-alaiset integratiiviset mallit Julkaisu: Aila Järvikoski, Esa-Pekka Takala, Pirjo Juvonen-Posti ja Kristiina Härkäpää. Työkyvyn käsite ja työkykymallit kuntoutuksen tutkimuksessa ja käytännöissä. Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 13, 2018. Pohdinta • Löysimme useita teoreettisesti perusteltuja työkykykäsityksiä. Monialaisessa yhteistyössä työkykykäsityksistä on keskusteltava. • On tärkeää tunnistaa yhdessä se konteksti, jossa työkykyä käsitellään. Kaksi keskeistä ovat: – työkyvyn arvioinnin konteksti – työkyvyn edistämisen ja tukemisen, ts. kuntoutuksen konteksti • Työelämän murros haastaa pelkistetyn, lääketieteellisen työkykyajatuksen uudistamiseen. Laaja-alaiset ja moniulotteiset mallit mahdollistavat yhteistyön myös työelämän toimijoiden kanssa. • Uusintahaku (PubMed vuosilta 2017-2019) samoin kriteerein tuotti 28 uutta artikkelia (5 098 otsikkoa, 185 abstraktia). Keskustelu työkyvyn käsitteestä on nyt vilkasta. 27.4.2022 Juvonen-Posti P1, Järvikoski A2, Takala E-P3, Härkäpää K2, 1Työterveyslaitos, 2Lapin yliopisto, 3Itä-Suomen yliopisto.
  • 70. UUPU – Verkko-ohjelma pitkäaikaissairaan lapsen vanhemman tukena - satunnaistettu kontrolloitu tutkimus (2018-2021) Tausta • Pitkäaikaissairaiden ja kehitysvammaisten lasten vanhemmat kärsivät muita vanhempia useammin stressistä, masennusoireista ja elämänlaadun heikkenemisestä (Anclair ym., 2009; Lindström ym., 2010) • Suuri osa vanhemmista käy ansiotyössä > tarvitaan hoitomuotoja, joihin vanhempien helppo osallistua • Verkkopohjaisia ohjelmia voitaisiin hyödyntää pitkäaikaissairaiden lasten vanhempien tukemisessa. • Hyväksymis- ja omistautumisterapiaan (HOT) pohjautuvia verkko-ohjelmia tutkittu Jyväskylän yliopistossa (JYU) • > JYU laati HOT-pohjaisen ohjelman Uupu vanhemmille ja tutki sen vaikuttavuutta Aineisto ja menetelmät • Tavoitteena tutkia kahta ryhmää: 1) HOT-verkko- ohjelman ja siihen yhdistettävän psykologin etätuen (3x45 min; Verkkoryhmä; n=57) ja sekä 2) HOT- itsehoitomateriaalin (Itsehoitoryhmä; n=53) vaikuttavuutta erityislasten vanhempien oireiluun ja elämänlaatuun • Mittareina burnout, masennus, tietoisuustaidot, psykologinen joustavuus • 94% naisia (M = 40.1, SD = 6.68; 27-55 vuotta) • n. 60% raportoi vakavatasoista burnoutia (≥ 4.47) • Lähes puolet raportoi vähintään keskivaikeaa masennusta (näistä vakavaa n. 15 %) Päivi Lappalainen, Inka Pakkala, Juho Strömmer, Kirsikka Kaipainen & Raimo Lappalainen; Jyväskylän yliopisto LOGO 27.4.2022
  • 71. UUPU – Verkko-ohjelma pitkäaikaissairaan lapsen vanhemman tukena Tulokset • Molemmissa interventioissa tapahtui oireilun (burnout ja masennus) vähenemistä: muutos kuitenkin suurempi verkkoryhmässä kuin itsehoitoryhmässä • Seurannassa (3 kk) pieni ero ryhmien välillä verkkoryhmän hyväksi • Merkitsevä muutos psykologisessa joustavuudessa ja tietoisuustaidoissa loppumittauksessa verkkoryhmän eduksi, positiivinen muutos ei säilynyt 3 kk seurannassa. • 95% vanhemmista verkkoryhmässä suositteli tällaista tukea vanhemmille • 68 % vanhemmista itsehoitoryhmässä suositteli itsehoitomateriaalia muille vanhemmille Pohdinta • Verkko-ohjelmalla, johon yhdistetään vähäinen (3 x 45 min) psykologin tuki tai ilman tukea annettavalla itsehoitomateriaalilla on mahdollista vaikuttaa myönteisesti pitkäaikaissairaiden vanhempien burnout- ja masennusoireiluun. Vaikutus jonkin verran suurempi tuetulla verkko-ohjelmalla • Intensiivisempää tukea tarvitaan, jotta interventiot vaikuttaisivat psykologiseen joustavuuteen ja tietoisuustaitoihin pitemmällä aikavälillä • Vanhemmat ottavat nämä tukimallit melko hyvin vastaan • Digitaaliset ohjelmat ja itsehoitomateriaali hyödyllisiä 27.4.2022 LOGO
  • 73. Virtuaalitodellisuuden vaikuttavuus kivun hoidossa: järjestelmällinen katsaus. (2018) Tausta • Kipu on yleinen terveysongelma. Kroonista kipua on noin joka viidennellä aikuisella. Taustalla on useimmiten tuki- ja liikuntaelinsairaus. Akuutti kipu johtuu yleensä äkillisestä sairaudesta, vammasta tai toimenpiteestä. Kipu aiheuttaa paljon lääkärikäyntejä sekä suoria ja epäsuoria kustannuksia. • Kivun hoidossa on alettu käyttää virtuaalitodellisuutta (VT). VT on vuorovaikutteinen simuloitu ympäristö, josta välittyy keinotekoinen läsnäolon tunne. • Tutkimuksessa selvitettiin VT-hoitojen hyödyt ja haitat verrattuna tavanomaiseen hoitoon potilailla, joilla on fyysisestä sairaudesta tai vammasta johtuva kudosvauriokipu tai neuropaattinen kipu. Aineisto ja menetelmät • Järjestelmällinen kirjallisuushaku tehtiin tietokannoista MEDLINE (OvidSP), Embase (OvidSP), Cochrane Library, DARE, NHS EED ja Science Citation Index, sekä rekistereistä ClinicalTrials.gov ja WHO international Clinical Trials Registry Platform. • Järjestelmällinen kirjallisuushaku tuotti 1 518 julkaisua. Niistä mukaan valittiin 23 vaikuttavuustutkimusta ja yksi taloudellinen tutkimus. • Satunnaistettujen tutkimusten (n = 19) ja vaihtovuorotutkimusten (n = 4) harhan riski arvioitiin Cochrane-verkoston harhan riskin arvioinnin työkaluilla. Maija Saijonkari, Neill Booth, Jaana Isojärvi, Pasi Aronen ja Marjukka Mäkelä. Summaryx Oy. 27.4.2022
  • 74. Tulokset • Lyhytaikainen kipu: Seitsemässä 15:stä tutkimuksesta VT- hoito vähensi kipua tilastollisesti merkitsevästi verrattuna tavanomaiseen hoitoon, seitsemässä 15:stä hoitojen välillä ei ollut merkitsevää eroa ja yhdessä 15:stä tavanomainen hoito oli parempi. • Krooninen kipu: Neljässä kahdeksasta tutkimuksesta VT- hoito lievitti kipua enemmän kuin tavanomainen hoito. Lopuissa neljässä ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. • Haitat: Näyttäisivät olevan vähäisiä. Raportoitu kolmessa kahdeksasta tutkimuksesta. • Yhdessä taloudellisessa tutkimuksessa VT:n käyttö nopeutti lasten palovammojen paranemista ja oli tavanomaista hoitoa halvempaa. Pohdinta • Virtuaalitodellisuudesta saattaa olla hyötyä akuutin ja mahdollisesti myös kroonisen kivun hoidossa. Näyttö on kuitenkin niukkaa; tutkimusten laatu on heikohko, otoskoot pieniä ja seuranta-ajat kroonisen kivun osalta lyhyitä. • Jos havaittuja lupaavia vaikuttavuustuloksia voidaan tuottaa arkitoiminnassa esim. älypuhelimilla käytettävillä peleillä, virtuaalitodellisuus saattaa olla hyvinkin kannattavaa kivun hoidossa. 27.4.2022 Virtuaalitodellisuuden vaikuttavuus kivun hoidossa: järjestelmällinen katsaus. (2018)