Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille seminaari 22,1,2016, TJHL

1. Imetys ja kiinteiden ruokien
aloittaminen
Suvi Virtanen, tutkimusprofessori
Ruokasuositukset lapsiperheille -työryhmän puheenjohtaja
22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen

2. Sisältö
• Suositukset imeväiselle
• Uuden suosituksen taustaa
• Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen Suomessa
• Imettävän äidin ruokavalio
• Erityistilanteet: jodin saanti, vegaanilapsi
• Käytännön näkökulmia
• Johtopäätökset
22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen

3. Imeväisikäisen lapsen ruoka: pääkohdat
uudessa suosituksessa
• Useimmille täysiaikaisena ja normaalipainoisena syntyneille
lapsille äidinmaito riittää ainoaksi ravinnoksi puolen vuoden ikään
D-vitamiinia lukuun ottamatta.
– Täysimetystä suositellaan 4-6 kuukauden ikään.
– Imettämistä suositellaan jatkettavaksi vuoden ikään ja perheen niin
halutessa myös pidempään.
• Lapselle annetaan 10 µg/vrk D-vitamiinilisä 2 viikon iästä lähtien.
22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen

4. Kiinteää ruoan aloittamisen edellytykset
• Riittävä neuromotorinen kehitys:
1) lapsi pystyy olemaan istuvassa asennossa ja
kannattamaan päätä tukevasti;
2) koordinoimaan silmiä, käsiä ja suuta;
3) nielemään kiinteää ruokaa.
• Yksilöllistä (4-6 kk)!
22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen

5. Kiinteää ruokaa - maisteluannoksina
• monipuolisesti maisteluannoksina aikaisintaan 4 kk iästä
– Maisteluannokset annetaan imetyksen jälkeen ja lapsentahtista
imetystä jatketaan
– Maisteluannokset eivät syrjäytä imetystä  äidinmaito on edelleen
lapsen pääasiallinen ravinto
• Kaikki lapset tarvitsevat kiinteää ruokaa 6 kk iästä lähtien
– Puolivuotias lapsi osallistuu perheen ruokailuun maistelemalla
perheen ruoista itselleen sopivia ruokia sekä aloittaa vähitellen
sormiruokailemalla omatoimisen syömisen
– Lapselle tarjotaan soseaterioita
22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen

6. Kun äidinmaito ei riitä
• Kun tarvitaan lisämaitoa, annetaan äidinmaidonkorviketta
– Äidinmaidonkorvikkeessa proteiinin, laktoosin, rasvan, vitamiinien,
kivennäisaineiden määrä (laatu) imeväiselle sopiva
– Lehmänmaito ja kasvipohjaiset maidot eivät sovellu alle 1-
vuotiaalle
• Kun yli 4 kk ikäinen lapsi tarvitsee lisäruokintaa imetyksen
lisäksi, annetaan mieluummin kiinteitä ruokia kuin korviketta
imetyksen jatkavuuden turvaamiseksi
• Lapselle, jota ei imetetä, aloitetaan kiinteä ruoat noin 4 kk
iässä yksilöllisen valmiuden mukaan
22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen

7. Imetyksen edut äidille ja lapselle
• Äidinmaito parasta ravintoa imeväiselle
• Monet ravintoaineet imeytyvät paremmin
• Edistää puolustusjärjestelmän kehittymistä ja suoliston
kypsymistä
• Vaikuttaa edullisesti lapsen mikrobistoon
• Äidinmaito suojaa lasta infektioilta
• Edistää äidin ja lapsen varhaista vuorovaikutusta
• Taloudellista ja ympäristöystävällistä
• Auttaa äitiä normaalipainon saavuttamisessa ja edistää äidin
terveyttä
22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen

8. Vauvan ravitsemuksen vaikutus
immunologisen sietokyvyn syntyyn eli
tarkoituksenmukaiseen reagointiin ruuille
1. Rintaruokinta edistää suoliston optimaalista
mikrobiston muodostumista ja suoliston ja
puolustusjärjestelmän kypsymistä
2. Kiinteät ruoat: allergeenialtistuksen ajoitus
vaikuttaa immunologisen sietokyvyn syntyyn
22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen

9. Täysimetyksen kesto
• Äidinmaito turvaa lapsen riittävän ravitsemuksen 6 kk:n
ikään, minkä jälkeen kiinteät ruoat tarpeen riittävän
raudan saannin ja kasvun turvaamiseksi
• Täysimetyksellä ei yhteyttä keliakian tai tyypin 1
diabeteksen riskiin
• Täysimetys 4 kk ikään saattaa vähentää atooppista
ihottumaa, lehmänmaitoallergiaa ja vinkunaa alle 2-4-
vuotiailla
Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen22.1.2016

10. Kiinteiden ruokien aloittaminen ja allergioiden riski
• Välttämisruokavalioita suositeltiin aiemmin allergisille ja korkean
allergiariskin lapsille
• Lisääntyvää näyttöä varhaisen allergeenialtistuksen hyödyistä
etenevistä kohorttitutkimuksista:
– allergisoivien ruokien kuten viljojen, kanamunan, kalan,
maapähkinän varhainen aloitus (< 5-12 kk ikää) yhteydessä
pienempään astman/allergisen nuhan/ruoka-allergian/allergisen
herkistymisen riskiin
– Useissa tutkimuksessa huomioitu käänteinen kausaliteetti ja
mahdolliset sekoittavat tekijät hyvin
Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen22.1.2016

11. Du Toit ym. NEJM 2015
Maapähkinäaltistus (4-10 kk iästä 5 v:een) allergisilla
lapsilla, joilla ihottuma/muna-allergia: satunnaistettu koe.
Vaikutus maapähkinäallergiaan.
22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen

12. Fig 2
Roduit ym. JACI 2012
Ensimmäisen elinvuoden ruokaryhmien lukumäärän
yhteys atooppisen ihottuman kehittymiseen
ensimmäisen vuoden jälkeen.
22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen

13. Ruokien lukumäärä 6 kk ja 12 kk iässä ja pysyvän astman
riski 5 vuoden ikään mennessä (Nwaru ym. JACI 2014)
.Ruokien lukumäärä Atooppinen astma
HR (95% CI)
6 kk iässä
0-4 ruokaa
5-6 ruokaa
7-8 ruokaa
> 8 ruokaa
2.5 (1.0-6.3)
2.4 (1.2-4.8)
1.5 (0.8-2.6)
1
12 kk iässä
0-7 ruokaa
8-9 ruokaa
10-11 ruokaa
> 11 ruokaa
5.2 (2.3-11.4)
2.9 (1.6-5.4)
1.2 (0.7-2.1)
1
Vakioitu mm. sukupuoleen, sisarusten lkm:ään, eläinkontakteihin 1 elinvuoden aikana,
vanhempien astmaan ja allergioihin ja äidin ikään, koulutukseen ja tupakointiin.

14. Imetystilanne ja kiinteiden ruokien aloittaminen
Suomessa
22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen

15. 15
Täysimetyksen kesto lapsen iän mukaan, osuus (%)
ikäryhmään kuuluneista lapsista. Luvut perustuvat lapsen
edellisen vuorokauden ruokintaan.
Imeväisruokintaselvitys 2010/ Liisa Uusitalo
68
50
46
26
10
3
65
50 52
45
15
3
60 60
56
51
34
15
65 63
57
53
32
15
0
10
20
30
40
50
60
70
80
<1 ≥1 ≥2 ≥3 ≥4 ≥5
%
Ikä, kk
1995
2000
2005
2010
22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen

16. 16
Imetettyjen lasten prosenttiosuus lapsen iän (kk) ja
äidin koulutusasteen mukaan
Imeväisruokintaselvitys 2010/ Liisa Uusitalo
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
<1 >1 >2 >3 >4 >5 >6 >7 >8 >9 >10 >11
Perusaste
Keskiaste
Alin korkea-aste tai
alempi
korkeakouluaste
Ylempi
korkeakouluaste tai
tutkijakoulutus
Uusitalo ym. 201022.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen

17. Sairaalaruokinta Suomessa 3 ensimmäisen
elinpäivän aikana vuosina 2005-2010
Sairaalassa annettu lisämaito Osuus lapsista (%)
N=1765
Luovutettu rintamaito 68
Äidinmaidonkorvike 30
TEDDY-tutkimus: Riikonen ym. julkaisematon
22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen

18. 22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
1.0
0.8
0.6
0.4
0.2
0.0
0 3 6 9 12 Ikä, kk
Altistuminen äidinmaidonkorvikkeelle (katkoviiva) ja kiinteälle ruoalle (jatkuva
viiva) lapsen iän mukaan (eloonjäämistodennäköisyys).
DIPP-tutkimus: Erkkola ym. PHN
Puolet altistunut
Kukaan ei ole
altistunut
Kaikki altistuneet
Kiinteät ruoat
Korvike

19. Suomalaisille lapsille lisäruoat aloitetaan
varhain (osuus, %)
Ruuille altistuneet (%) 0-2.9 kk 3-3.9 kk 4-6 kk 6-12 kk
Lehmän maito
(äidinmaidonkorvike)
63 9 18 10
Juurekset, peruna 31 48 20 1
Hedelmät, marjat 23 44 31 2
Viljat 1 6 81 11
Liha 0.2 3 85 12
22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen
DIPP-tutkimus: Nwaru ym. JACI 2014

20. Suomalaisten imeväisten ruoankäyttö
3 kk 6 kk
Ruoan kulutus ruokaryhmittäin,
g/vrk
Imetys +
n=1290
Imetys -
n=835
Imetys +
n=2323
Imetys -
n=1570
Maitopohjaiset korvikkeet, muut
maitovalmisteet 247 786 141 636
Viljat
0.2 1.0 14 19
Liha, kala, muna
0.0 0.1 13 17
Ravintorasvat
0.3 0.9 2.4 4.2
Kasvikset
0.5 1.5 12 12
Juurekset, peruna
6.3 12 57 63
Hedelmät, marjat
4.0 8.7 47 55
DIPP-tutkimus, julkaisematon havainto22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen

21. Imeväisikäisen lapsen ruoka
• Keskeistä lapsen nälän, kylläisyyden ja tyytyväisyyden
havainnointi ja tunnistaminen
• Tutustumisruokia monipuolisesti 4-6 kuukauden iässä
vauvan yksilöllinen kehitys huomioiden
• Lapsi harjoittelee perusmakuja ja suun motoriikkaa eri
ruoka-aineilla
• Sanoitetaan ruokahetkiä lapselle nimeämällä ruokia ja
puhumalla ruuasta
• Annetaan lapselle sopivaa syömistä perheen aterioilta,
jolloin lapsi tutustuu luontevasti perheen ruokamaailmaan
• Sormiruoat ja mukin käyttö kehittävät pinsettiotetta ja
harjaannuttavat kädestä syömistä
22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen

22. Ohjauksen tueksi
• Imetyksestä ja imetyksen eduista kerrotaan jo alkuraskauden
neuvolakäynneillä.
• Huomioidaan äitiä ja perhettä yksilöllisesti sekä rohkaistaan äidin
itseluottamuksen vahvistumista ja oikean imetystekniikan
löytymistä.
• Äitejä rohkaistaan vähintään 4 kuukautta kestävään
täysimetykseen.
• Terveydenhoidon ja kumppanin tuki on hyvin tärkeää imetyksen
onnistumiselle
• Perheen kanssa keskustellaan oikea-aikaisesta lapsentahtisesta
lisäruokien aloituksesta.
• Tuetaan koko perheen säännöllisen ja terveellisen ateriakulttuurin
kehittymistä
22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen

23. Äidin imetysajan ruokavalio
• Äidin hyvä ravitsemustila edistää synnytyksestä toipumista,
jaksamista ja imetyksen onnistumista
• Äidin ruoka vaikuttaa rintamaidon koostumukseen
• Useiden ravintoaineiden tarve suurentunut imetysaikana, erityistä
huomiota äidin ruokavalion ravintotiheyteen
• Tutkimuksissa on havaittu, että äidin raskausajan ruokavalio on
terveellisempi kuin imetysaikainen
Puolisoiden vastuu perheen yhteisestä ruokataloudesta
22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen

24. Erityiskysymyksiä: jodi ja vegaaniruokavalio
22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen

25. Jodi – välttämätön ravintoaine
• Tarvitaan kilpirauhashormonien valmistukseen:
perusaineenvaihdunnan säätely, hermoston ja luiden
kehittyminen
• Jodin puutos → struuma (kilpirauhasen suurentuma)
• Kyhmystruuma katosi Suomessa 1950-luvun jälkeen jodioidun
ruokasuolan ja jodioitujen rehujen käyttöön oton ansioista
• Maailman yleisin ravintoainepuutos: kehitysmaissa vakava
jodinpuutos aiheuttaa yhä vakavia kehityshäiriöitä
• Suomessa 79 % aikuisista lievä jodin puutos
• Jodinpuutos lapsilla ja äidin raskaudenaikainen
jodinpuutos yhteydessä hermoston kehitys-
häiriöihin ja kognitiiviseen suoriutumiseen
22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen

26. Ikä-/kohderyhmä Jodia µg/vrk
6 - 11 kk 50
12 – 23 kk 70
2 – 5 v 90
6 – 9 v 120
10 – 74 v 150
Raskaana olevat 175
Imettävät 200
Jodin saantisuositukset
(VRN, Suomalaiset ravitsemussuositukset, 2014)
Suurin hyväksyttävä päiväsaanti, UL = 600 µg/vrk22.1.2016Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen

27. 22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen

28. Vegaaniruokavalio imeväisellä
• Suositukset imetyksestä, kiinteiden ruokien aloittamisesta, D-vitamiinilisästä
ja ruokien turvallisesta käytöstä samat kuin muille imeväisille
• Suomen markkinoilla ei ole vegaaniruokavalioon sopivaa tavanomaiseen
käyttöön tarkoitettua äidinmaidonkorviketta
 Silloin kun ei imetetä, vegaaniruokavalion noudattaminen alle 1 vuoden
iässä on ravitsemuksellinen riski!
• Yli 1-vuotiaille ruokajuomaksi pikkulapsille tarkoitettua soija-, kaura-,
kvinoa- tai muuta viljajuomaa, jotka täydennetty kalsiumilla ja D-vitamiinilla
• Riittävästi kypsennettyjä kasvis- ja viljaruokia
• B12-vitamiini- ja jodilisät kaikille, kalsiumin, B2-vitamiinin, raudan ja sinkin
tarve arvioidaan yksilöllisesti
• Tarvitaan ravitsemusterapeutin ohjausta
22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen

29. Johtopäätökset
• Varhaisella ravitsemuksella pysyviä vaikutuksia koko elämänkaaren varrelle
• Äidinmaidonkorviketta synnytyssairaalassa vain lääketieteellisin perustein
• Yksilöllinen imetyksen tukeminen turhan korvikkeen välttämiseksi
• Lisäruokinta aloitetaan usein tarpeettoman aikaisin jo ennen 4 kk ikää
• Allergioiden ehkäisyn kannalta monipuolinen altistuminen kiinteille ruuille
maisteluannoksina 4-6 kk iässä tärkeää
• Kun koko perhe syö monipuolisesti ja säännöllisesti, imeväisen on helppo
tulla mukaan perheen yhteiseen ruokailuun
22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen

30. Makumieltymykset opitaan varhain
Lapset syövät mistä pitävät
Pitävät siitä mikä on tuttua
Tutuksi tulee se mitä tarjotaan usein
Ref.Susanna Anglé22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen

31. 22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen

32. Suositusten julkaiseminen
• VRN:n sivuilla www.vrn.fi sekä THL:n Kasvun kumppanit
sivuilla www.thl.fi
- sähköinen julkaisu pdf
- painotuotteena
• Elintarvikkeitten turvallisen käytön ohjeistukset
– raskauden ja imetyksen aikana
– imeväisiässä, leikki-iässä ja lapsilla
 päivitys ja ylläpito Evira
www.evira.fi
• Perheille: Meille tulee vauva -kirjanen päivitetty
22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen

33. Ruoka-aine Jodia*
µg/100g
Ruoka-aineen
käyttösuositus
Jodin saanti
suositeltavasta
käyttömäärästä
µg/vrk
Huomautukset
Maito/piimä 15
(14-18)
5-6 dl/vrk 75 - 90 Tai vastaavasti muita maitovalmisteita kuten
jogurttia/viiliä/rahkaa/jäätelöä
Juusto 20 20-30 g/vrk (= 2-3 ohutta
viipaletta)
4 - 6 Kiinteät juustot. Tuotteiden jodipitoisuudet
vaihtelevat
Kala 30 2-3 kala-ateriaa/ viikko 10 - 15 Kala-annos 100 g/ateria, kalalajia vaihdellen.
Eri kalalajien jodipitoisuudet vaihtelevat.
Muna 40 2-3 munaa/viikko 9 - 14 Valkuaisessa jodia 4 µg/100g
ja keltuaisessa 110 µg/100g
Jodia em annoksista yhteensä/vrk:
+ Jodioitu suola ½ tl (2,5 g/vrk = + 62 µg/vrk )
98 – 125
160 - 187
Väestötason suositus > 150µg/vrk
Jodin luontaiset lähteet ja jodin saanti
ruokasuosituksen mukaisessa ruokavaliossa
VERTAA: Saannin keskiluku aikuisilla 109 - 117 µg/vrk laskentatavan mukaan
(Finravinto 2012, THL)
*Analyysit Evira 2013-2015
22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen

34. Erityisruokavalioiden esiintyvyys
(%)
Erityisruokavalio 1-v.
(n=567)
3-v.
(n=471)
6-v.
(n=713)
Maitoallergia 7 4 2
Vilja-allergia 5 2 1
Kananmuna-allergia 6 2 1
Kala-allergia 5 1 1
Jokin ruoka-aineallergia 14 9 6
Jokin erityisruokavalio 15 14 12
DIPP: Kyttälä ym. KTL julkaisuja B32/2008
Raportoitujen erityisruokavalioiden
esiintyvyys (%)
22.1.2016Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen

35. Serum ferritin in quartiles by intervention group (complem-entary feeding from 4
mo) vs. exclusive breastfeeding (up to 6 mo) group.
Jonsdottir et al. Pediatrics 2012
22.1.2016Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen 22.1.2016