Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille Koonneet: Arja Lyytikäinen/VRN ja Heli Kuusipalo/THL Lähteinä 22.1.2016 suositusten julkistamistilaisuuden esitykset: Sirpa Sarlio-Lähteenkorva, Suvi Virtanen, Heli Malm, Harri Niinikoski sekä Kirsi-Helena Kanninen ja Elina Leinonen. Lähteinä 22.1.2016 suositusten julkistamistilaisuuden esitykset: Sirpa Sarlio-Lähteenkorva, Suvi Virtanen, Heli Malm, Harri Niinikoski sekä Kirsi-Helena Kanninen ja Elina Leinonen. Lisätietoa THL:n verkkosivuilta https://www.thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/ravitsemus/syodaan-yhdessa-ruokasuositukset-lapsiperheille

1. Helmikuu 2016

2. Imeväisikäisen lapsen ruoka: pääkohdat
uudessa suosituksessa
• Useimmille täysiaikaisena ja normaalipainoisena syntyneille
lapsille äidinmaito riittää ainoaksi ravinnoksi puolen vuoden ikään
D-vitamiinia lukuun ottamatta.
– Täysimetystä suositellaan 4-6 kuukauden ikään.
– Imettämistä suositellaan jatkettavaksi vuoden ikään ja perheen niin
halutessa myös pidempään.
• Lapselle annetaan 10 µg/vrk D-vitamiinilisä 2 viikon iästä lähtien.
Helmikuu 2016

3. Kiinteää ruokaa - maisteluannoksina
• monipuolisesti maisteluannoksina aikaisintaan 4 kk iästä
– Maisteluannokset annetaan imetyksen jälkeen ja lapsentahtista imetystä
jatketaan
– Maisteluannokset eivät syrjäytä imetystä  äidinmaito on edelleen lapsen
pääasiallinen ravinto
• Kaikki lapset tarvitsevat kiinteää ruokaa 6 kk iästä lähtien
– Puolivuotias lapsi osallistuu perheen ruokailuun maistelemalla perheen ruoista
itselleen sopivia ruokia sekä aloittaa vähitellen sormiruokailemalla omatoimisen
syömisen
– Lapselle tarjotaan soseaterioita
Helmikuu 2016

4. Kiinteää ruoan aloittamisen edellytykset
Riittävä neuromotorinen kehitys:
1) lapsi pystyy olemaan istuvassa asennossa ja
kannattamaan päätä tukevasti;
2) koordinoimaan silmiä, käsiä ja suuta;
3) nielemään kiinteää ruokaa.
Yksilöllistä (4-6 kk)!
Helmikuu 2016

5. Imetystilanne ja kiinteiden ruokien aloittaminen
Suomessa
Helmikuu 2016

6. Täysimetyksen kesto
• Äidinmaito turvaa lapsen riittävän ravitsemuksen 6 kk:n
ikään, minkä jälkeen kiinteät ruoat tarpeen riittävän
raudan saannin ja kasvun turvaamiseksi
• Täysimetyksellä ei yhteyttä keliakian tai tyypin 1
diabeteksen riskiin
• Täysimetys 4 kk ikään saattaa vähentää atooppista
ihottumaa, lehmänmaitoallergiaa ja vinkunaa alle 2-4-
vuotiailla
Helmikuu 2016

7. Sairaalaruokinta Suomessa 3 ensimmäisen
elinpäivän aikana vuosina 2005-2010
Sairaalassa annettu lisämaito Osuus lapsista (%)
N=1765
Luovutettu rintamaito 68
Äidinmaidonkorvike 30
TEDDY-tutkimus: Riikonen ym. julkaisematon
Helmikuu 2016

8. 8
Täysimetyksen kesto lapsen iän mukaan, osuus (%)
ikäryhmään kuuluneista lapsista.
Luvut perustuvat lapsen edellisen vuorokauden ruokintaan.
Imeväisruokintaselvitys 2010/ Liisa Uusitalo
68
50
46
26
10
3
65
50 52
45
15
3
60 60
56
51
34
15
65 63
57
53
32
15
0
10
20
30
40
50
60
70
80
<1 ≥1 ≥2 ≥3 ≥4 ≥5
%
Ikä, kk
1995
2000
2005
2010
Helmikuu 2016

9. Imetyksen edut äidille ja lapselle
• Äidinmaito parasta ravintoa imeväiselle
• Monet ravintoaineet imeytyvät paremmin
• Edistää puolustusjärjestelmän kehittymistä ja suoliston
kypsymistä
• Vaikuttaa edullisesti lapsen mikrobistoon
• Äidinmaito suojaa lasta infektioilta
• Edistää äidin ja lapsen varhaista vuorovaikutusta
• Taloudellista ja ympäristöystävällistä
• Auttaa äitiä normaalipainon saavuttamisessa ja edistää äidin
terveyttä
Helmikuu 2016

10. Kun äidinmaito ei riitä
Kun tarvitaan lisämaitoa, annetaan äidinmaidonkorviketta
– Äidinmaidonkorvikkeessa proteiinin, laktoosin, rasvan, vitamiinien,
kivennäisaineiden määrä (laatu) imeväiselle sopiva
– Lehmänmaito ja kasvipohjaiset maidot eivät sovellu alle 1-
vuotiaalle
Kun yli 4 kk ikäinen lapsi tarvitsee lisäruokintaa imetyksen lisäksi,
annetaan mieluummin kiinteitä ruokia kuin korviketta imetyksen
jatkavuuden turvaamiseksi
Lapselle, jota ei imetetä, aloitetaan kiinteä ruoat noin 4 kk iässä
yksilöllisen valmiuden mukaan
Helmikuu 2016

11. Vauvan ravitsemuksen vaikutus
immunologisen sietokyvyn syntyyn eli
tarkoituksenmukaiseen reagointiin ruuille
1. Rintaruokinta edistää suoliston optimaalista
mikrobiston muodostumista ja suoliston ja
puolustusjärjestelmän kypsymistä
2. Kiinteät ruoat: allergeenialtistuksen ajoitus
vaikuttaa immunologisen sietokyvyn syntyyn
Helmikuu 2016

12. Kiinteiden ruokien aloittaminen ja allergioiden riski
• Välttämisruokavalioita suositeltiin aiemmin allergisille ja korkean
allergiariskin lapsille
• Lisääntyvää näyttöä varhaisen allergeenialtistuksen hyödyistä
etenevistä kohorttitutkimuksista:
– allergisoivien ruokien kuten viljojen, kanamunan, kalan,
maapähkinän varhainen aloitus (< 5-12 kk ikää) yhteydessä
pienempään astman/allergisen nuhan/ruoka-allergian/allergisen
herkistymisen riskiin
– Useissa tutkimuksessa huomioitu käänteinen kausaliteetti ja
mahdolliset sekoittavat tekijät hyvin
Helmikuu 2016

13. Du Toit ym. NEJM 2015
Maapähkinäaltistus (4-10 kk iästä 5 v:een) allergisilla lapsilla,
joilla ihottuma/muna-allergia: satunnaistettu koe.
Vaikutus maapähkinäallergiaan: välttäminen altistaa.
Helmikuu 2016

14. Ruokien lukumäärä 6 kk ja 12 kk iässä ja pysyvän astman riski
5 vuoden ikään mennessä (Nwaru ym. JACI 2014)
.Ruokien lukumäärä Atooppinen astma
HR (95% CI)
6 kk iässä
0-4 ruokaa
5-6 ruokaa
7-8 ruokaa
> 8 ruokaa
2.5 (1.0-6.3)
2.4 (1.2-4.8)
1.5 (0.8-2.6)
1
12 kk iässä
0-7 ruokaa
8-9 ruokaa
10-11 ruokaa
> 11 ruokaa
5.2 (2.3-11.4)
2.9 (1.6-5.4)
1.2 (0.7-2.1)
1
Vakioitu mm. sukupuoleen, sisarusten lkm:ään, eläinkontakteihin 1 elinvuoden aikana,
vanhempien astmaan ja allergioihin ja äidin ikään, koulutukseen ja tupakointiin.
Helmikuu 2016

15. Suomalaisille lapsille lisäruoat aloitetaan
varhain (osuus, %)
Ruuille altistuneet (%) 0-2.9 kk 3-3.9 kk 4-6 kk 6-12 kk
Lehmän maito
(äidinmaidonkorvike)
63 9 18 10
Juurekset, peruna 31 48 20 1
Hedelmät, marjat 23 44 31 2
Viljat 1 6 81 11
Liha 0.2 3 85 12
DIPP-tutkimus: Nwaru ym. JACI 2014
Helmikuu 2016

16. Suomalaisten imeväisten ruoankäyttö
3 kk 6 kk
Ruoan kulutus ruokaryhmittäin,
g/vrk
Imetys +
n=1290
Imetys -
n=835
Imetys +
n=2323
Imetys -
n=1570
Maitopohjaiset korvikkeet, muut
maitovalmisteet 247 786 141 636
Viljat
0.2 1.0 14 19
Liha, kala, muna
0.0 0.1 13 17
Ravintorasvat
0.3 0.9 2.4 4.2
Kasvikset
0.5 1.5 12 12
Juurekset, peruna
6.3 12 57 63
Hedelmät, marjat
4.0 8.7 47 55
DIPP-tutkimus, julkaisematon havaintoHelmikuu 2016

17. Imeväisikäisen lapsen ruoka
Keskeistä lapsen nälän, kylläisyyden ja tyytyväisyyden
havainnointi ja tunnistaminen
• Tutustumisruokia monipuolisesti 4-6 kuukauden iässä
vauvan yksilöllinen kehitys huomioiden
Lapsi harjoittelee perusmakuja ja suun motoriikkaa eri
ruoka-aineilla
• Sanoitetaan ruokahetkiä lapselle nimeämällä ruokia ja
puhumalla ruuasta
Annetaan lapselle sopivaa syömistä perheen aterioilta,
jolloin lapsi tutustuu luontevasti perheen ruokamaailmaan
• Sormiruoat ja mukin käyttö kehittävät pinsettiotetta ja
harjaannuttavat kädestä syömistä
Helmikuu 2016

18. Helmikuu 2016

19. Ohjauksen tueksi
• Imetyksestä ja imetyksen eduista kerrotaan jo alkuraskauden
neuvolakäynneillä.
• Huomioidaan äitiä ja perhettä yksilöllisesti sekä rohkaistaan äidin
itseluottamuksen vahvistumista ja oikean imetystekniikan
löytymistä.
• Äitejä rohkaistaan vähintään 4 kuukautta kestävään täysimetykseen.
• Terveydenhoidon ja kumppanin tuki on hyvin tärkeää imetyksen
onnistumiselle
• Perheen kanssa keskustellaan oikea-aikaisesta lapsentahtisesta
lisäruokien aloituksesta.
• Tuetaan koko perheen säännöllisen ja terveellisen ateriakulttuurin
kehittymistä
Helmikuu 2016

20. Johtopäätökset
• Varhaisella ravitsemuksella pysyviä vaikutuksia koko elämän ajan
• Äidinmaidonkorviketta tulisi antaa synnytyssairaalassa vain
lääketieteellisin perustein
• Yksilöllinen imetyksen tukeminen turhan korvikkeen välttämiseksi
• Lisäruokinta aloitetaan usein tarpeettoman aikaisin jo ennen 4 kk ikää
• Allergioiden ehkäisyn kannalta monipuolinen altistuminen kiinteille
ruuille maisteluannoksina 4-6 kk iässä tärkeää
• Kun koko perhe syö monipuolisesti ja
säännöllisesti imeväisen on helppo tulla
mukaan perheen yhteiseen ruokailuun
Helmikuu 2016

21. Koulutusmateriaali: Syödään yhdessä –
ruokasuositukset lapsiperheille 2016
• Koonneet: Arja Lyytikäinen/VRN ja Heli Kuusipalo/THL
• Lähteinä 22.1.2016 suositusten julkistamistilaisuuden esitykset: Sirpa Sarlio-
Lähteenkorva, Suvi Virtanen, Heli Malm, Harri Niinikoski sekä Kirsi-Helena Kanninen
ja Elina Leinonen
• Lisätietoa
– THL: Ruokasuositukset lapsiperheille -aihesivu
– Evira: Elintarvikkeitten turvallisen käytön ohjeet
– Fineli -elintarvikkeiden kansallinen koostumustietopankki
Helmikuu 2016