Download as PDF, PPTX
Uploaded byTHL
Mitä rokottamalla on saatu aikaan
THL:n asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalon esitys. Aiheena: Mitä rokottamalla on saatu aikaan. Esitystä päivitetty vuonna 2017.
Mitä rokottamalla on saatu aikaan
- 1. Mitä rokottamalla onsaatu aikaan? Rokottamisen hyödyt Miksi rokotamme? Miksi rokotusohjelma? asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset, 2017 30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 1
- 2. Miksi rokotamme? Miksikansallinen rokotusohjelma? • Maailmanlaajuisesti rokotukset ovat heti ravinnon ja puhtaan veden jälkeen tärkein terveyteen vaikuttava tekijä • Ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä rokottaminen on yksi kustannus-vaikuttavimmista toimista, jolla voidaan tuottaa ja ylläpitää terveyttä • Laajamittaisten rokotusten hyödyt tulevat esille sekä yksilö että väestötasolla, rokottaminen on tärkeätä ei pelkästään yksilön vaan koko yhteiskunnan kannalta 30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 2
- 3. Miksi rokotamme? Miksikansallinen rokotusohjelma? • Infektiotaudit ovat olleet pääasiallinen kuolinsyy, etenkin lapsilla myös Suomessa • Taudeilla oli ja on edelleen ”ikään katsomatta” seuraamuksia • Sairaus voi itsessään olla vakava tai siihen voi liittyä vaikeita jälkitauteja, siitä voi seurata pysyvä vammautuminen tai se voi jopa tappaa • Yksilötasolla rokottamalla vältetään turhaa tuskaa ja kärsimystä • Ihmishenki on mittaamattoman arvokas, tämä tekee myös hyvin toteutetusta rokotusohjelmasta mittaamattoman arvokkaan 30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 3
- 4. Miksi rokotamme? Miksikansallinen rokotusohjelma? • Rokotusohjelman rahoitus valtion budjetista • Keskitetty rokotehankinta ja –jakelu antaa skaalaetua, ”saamme aikaan kansanterveyttä” hyvin edullisesti • Ovat vauvasta - vaariin saajalleen maksuttomia Asiantuntijoiden arvioon perustuen kaikille tai tiettyjen sairauksien osalta erityisiin riskiryhmiin kuuluville tarjotaan tasapuolisesti mahdollisuutta saada rokotus Vähennetään eriarvoisuutta verrattuna tilanteeseen, jossa rokotukset pitäisi kustantaa itse Maksuttomuus tukee rokotuskattavuutta 30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 4
- 5. Miksi rokotamme? Miksikansallinen rokotusohjelma? • Kun tautia ei esiinny ympärillä ja taudille alttiiden määrä on vähäinen, taudinaiheuttajan leviämisen mahdollisuus pienenee • Rokotetut suojaavat epäsuorasti niitä, – joille rokotusta ei ole voitu antaa esimerkiksi iän tai vasta-aiheen takia – jotka ovat esimerkiksi perustaudin tai sen hoidon takia erityisen alttiita sairastumaan • Myös rokotetun oma suoja paranee tämän ns. laumasuojan vaikutuksesta 30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 5
- 6. Miksi kansallinen rokotusohjelma,mitä rokottamalla on saatu aikaan? • Suomen kansallisen rokotusohjelman erinomaisen toteuttamisen ansiosta monet infektiot ja tarttuvat taudit sekä niihin liittyneet jälkitaudit, vammautumiset ja kuolemantapaukset ovat hävinneet maastamme kokonaan tai lähes kokonaan • Rokotukset säästävät terveydenhuollon resursseja • Tautitaakan väheneminen saa aikaan suuret säästöt varovaisestikin arvioiden > 100 000 000 e 30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 6
- 7. Joitakin keskeisiä saavutuksia… 30.9.2017 Infektiotautientorjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 7
- 8. Kurkkumätä eli difteria Onbakteerin aiheuttamaa yleisvaarallinen, vakava tartuntatauti Tartunta edellyttää läheistä kontaktia kurkkumätäpotilaan tai bakteerin kantajan kanssa Leviää nenäliman, syljen tai haavaeritteiden välityksellä Alussa nielutulehdus (tai ihoinfektio) → bakteerin tuottaman myrkyn aiheuttamat oireet 1-2 viikon päästä paikallisoireista 30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 8 Raju nielutulehdus ja kaulaturvotus hankaloittavat hengitystä Bakteerin tuottama toksiini vaurioittaa elimistöä (sydän, hermosto), länsimaissa 5–10 % kurkkumätäpotilaista menehtyy Kuva: http://phil.cdc.gov/phil/home.asp
- 9. Miten kurkkumätää ontorjuttu ja miten sitä torjutaan? • Kurkkumätää esiintyi 1940-luvulla yleisesti lapsilla koko Euroopassa • Rrokottamattomista sairastuneista 10 % sai komplikaatioita, joihin kolmannes heistä kuoli • Kattavat rokotukset hävittivät kurkkumädän teollistuneista maista 1960-luvulla • Suomessa laajamittaiset rokotukset yksittäisellä kurkkumätärokotteella (D) käynnistyivät 1940-luvulla, armeijassa rokotuksia jatkettiin 1970-luvulle • Lapsille perusrokotteeksi DTwP 1957 • 1989 dT-rokote rokotusohjelmaan 11-13 v ja aikuisille + armeijaan • 2005 lasten rokotusohjelmaan viitosrokote (DTaP-IPV-Hib) ja nelosrokote (DTaP-IPV). Nykyään dtap-rokote 14-15 v 30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 9
- 10. 30.9.2017 Infektiotautien torjuntaja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 10 Kurkkumätä hävitettiin kattavilla rokotuksilla Kattavasti toteutetut rokotukset hävittivät kotoperäisen eli endeemisen kurkkumädän Suomesta 1960-lukuun mennessä Kurkkumätä yleistyi 1990-luvun alussa Pohjois- ja Keski-Aasian maissa (Ukraina, Venäjä…) leviten kymmenien tuhansien tapauksien epidemiaksi • Heijastui myös Suomeen • 14 kurkkumätätapausta,1993- 2001, valtaosin tartunnat Venäjältä • Kaksi sairastuneista kuoli Kurkkumätätapausten esiintyminen Suomessa 1917–2012 Lähde: Valtakunnallinen tartuntatautirekisteri http://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit • Vuoden 2001 jälkeen Suomessa on todettu yksi kurkkumätätapaus ja yksi ihodifteria • Tartuntojen alkuperä ulkomailta, sairastuneet ulkomaalaissyntyisiä
- 11. Rokotukset ovat edelleenkeskeinen osa kurkkumädän torjuntaa • Rokottamalla aikaansaadut vasta-aineet neutraloivat bakteerin tuottamaa myrkkyä • Rokotus estää vakavat tautimuodot, mutta ei kokonaan estä nielukantajuutta • Rokotettukin voi kantaa kurkkumätäbakteeria endeemiseltä alueelta tullessaan • Sairastettu kurkkumätäkään ei estä uutta tartuntaa, nielukantajuutta • Perussarja + tehosteita tarvitaan edelleen • Suojan voimassaolo tarkistetaan matkalle lähtijältä ja tarvittaessa täydennetään perussarja tai annetaan dT-tehoste 30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 11
- 12. Jäykkäkouristus eli tetanus •Jäykkäkouristus on yleisesti maaperästä löytyvän bakteerin tuottaman myrkyn eli toksiinin aiheuttama vakava etenevä yleissairaus – Kivuliaat lihaskouristukset alkavat päivien tai viikkojen kuluttua tartunnasta. Halvausoireet seuraavat kouristuksia • Hoitamattomana tauti johtaa kuolemaan ja tehohoidossakin kuolleisuus on suurta: 15 % - jopa kolmasosa menehtyy • Suojautumisessa oman henkilökohtaisen rokotussuojan ylläpito on tärkeätä ”aina ja kaikkialla”: – perussarja ja tehosteet • Rokottamalla aikaansaadut vasta-aineet neutraloivat bakteerin tuottamaa myrkkyä 30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 12
- 13. Miten jäykkäkouristusta ontorjuttu ja miten sitä torjutaan? • Perusrokotukset neuvolassa lapsille vuodesta 1957 lähtien: DTwP → nykyiset yhdistelmärokotteet lapsille ja nuorille, armeijassa miehille 1960-luvulta lähtien ( T), dT-rokote käytössä vuodesta 1989 lähtien • Haavojen, ihorikkoumien ja eläinten aiheuttamien haavojen sekä puremahaavojen huolellinen puhdistaminen on tärkeää • Annetaan dT-tehosteannos tai täydennetään perussarja – jos on saanut ns. likaisen haavan tai eläimen pureman ja jos edellisestä rokotuksesta on kulunut yli viisi vuotta – jos on puhdas haava ja edellisestä rokotuksesta on yli 10 vuotta • Ns. likaisen haavan yhteydessä arvioidaan myös antitetanus immunoglobuliinin tarve 30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 13
- 14. Jäykkäkouristus on hyvinharvinainen Suomessa - Maailmalla tappaa edelleen Välillä ei ollut ilmoitettava tauti, joten tarkkoja tilastoja ei ole ollut – Vuosittain yksi tai ei yhtään tapausta: esimerkiksi iäkkäämmillä, joiden vastustuskyky on heikentynyt ja/tai rokotussuoja on vanhentunut Uuden tartuntalain myötä seuranta taas helpottuu Keskeistä on muistaa tarkistaa rokotussuoja haavan tai ihorikon saaneelta, ikäihmiseltä, matkalle lähtijältä... 30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 14 http://phil.cdc.gov/phil/home.asp Vastasyntyneen jäykkäkouristusta ei tavata Suomessa lainkaan • Synnyttäjien ja vastasyntyneiden hygieniaolot
- 15. Polio Poliovirus on erittäintarttuva. Hengitysteiden kautta tai saastuneen ruoan ja juoman välityksellä, lisääntyy suolistossa Yli 90 %:lla oireeton, osalla yleisoireita Keskushermostossa virus vaurioittaa lihasten toiminnasta vastaavia osia, < 1 %:lle ilmaantuu nopeasti kehittyviä halvausoireita Hengityskeskuksen vaurioituminen tai lihasheikkous voi aiheuttaa hengitysvaikeuksia Puolet toipuu oireettomaksi tai lähes oireettomaksi. 60-90 %:lle myöhäispolio-oireyhtymä 30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 15 Kuva: http://phil.cdc.gov/phil/home.asp
- 16. Polio 30.9.2017 Infektiotautien torjuntaja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 16 Rautakeuhkot poliopotilaan hoitoon Rautakeuhko-osasto, California 1953 Kuva: http://phil.cdc.gov/phil/home.asp Yleisvaarallinen ilmoitettava tartuntatauti
- 17. Polio hävitettiin Suomestakattavien rokotusten avulla Polio hävitettiin maastamme jo 1960- luvulla 1980-luvun puolivälin pieni 10 tapauksen polioepidemia OPV-rokotus (sokeripala) kattoi n. 95 % väestöstä Käytössä ollut IPV-rokote vaihdettiin tehokkaampaan Sen jälkeen Suomessa ei ole todettu halvausoireisia poliotapauksia 30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 17 Poliotapausten esiintyminen Suomessa 1917–2012 Lähde: Valtakunnallinen tartuntatautirekisteri Viimeisin tapaus Suomessa oli 1985 http://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit
- 18. Rokotukset ovat edelleenkeskeinen osa polion torjuntaa • Rokote estää tehokkaasti halvausoireisen taudin, mutta ei täysin suojaa tartunnalta – Poliovirus voi kiertää väestössä pitkään, ennen kuin rokottamattoman halvausoireinen tapaus tuo sen esille • Perusrokotussarja on edelleen tärkeä kaikille niin kauan kuin poliota esiintyy jossain päin maailmaa • Tällä hetkellä voimassa WHO:n erityissuositus: – Poliorokotetehoste, jos henkilö matkustaa tai tulee maasta, jossa riski sairastua polioon on suuri (> 4 vkon oleskelu) ja jos hänen edellisestä poliorokotuksestaan on kulunut yli 12 kuukautta – Maat on lueteltu Matkailijan terveysoppaassa – Korkean riskin maista tulevien rokottamiseen liittyvä ohjeistus on luettavissa THL:n Rokottaminen-sivustolta – http://www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/rokotteet/poliorokote 30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 18
- 19. Vakavat Hib-taudit: Mitenniitä on torjuttu ja miten niitä torjutaan? • Vakavat, invasiiviset hemofilustaudit kuten – aivokalvontulehdus (meningiitti), – kurkunkannen alueen äkäinen tulehdus (epiglottiitti) – kehon yleistynyt tulehdus (sepsis) olivat vielä 1980-luvun alussa yleisiä erityisesti alle viisivuotiailla pikkulapsilla • Kattava Hib-rokotetutkimus edelsi rokotteen ottamista pikkulasten rokotusohjelmaan 1993. • Nykyään lapsia suojataan viitosrokotteella ja vain tietyissä erityistilanteissa käytetään erillistä Hib-rokotetta. • Rokottamalla ei pelkästään estetä vakavia tauteja, vaan rokotuksilla voidaan myös vähentää Haemophilus influenzae tyyppi b bakteerin nielukantajuutta 30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 19
- 20. Vakavat Hib-taudit saatiinkuriin rokottamalla Kattavilla rokotuksilla nämä vakavat taudit on saatu häviämään Suomesta miltei kokonaan 30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 20 Haemophilus influenzae tyyppi b -bakteerin aiheuttamien infektioiden esiintyvyys Suomessa 0–15-vuotiailla lapsilla 1977–2012 Lähde: H. Peltola, A. Takala, J. Eskola ja Valtakunnallinen tartuntatautirekisteri Hib-sepsis Kuva: http://phil.cdc.gov/phil/home.asp
- 21. Rokottamisessa ei voiherpaantua • Maailmalta nämä taudit eivät ole hävinneet • Tietynikäinen aikuisväestö ei ole Suomessa kuulunut Hib- rokotusten piiriin • Myös aikuinen voi toimia kantajana tai sairastua • Ne, joilla suoja on vajaa joko iän tai perussairauden tai sen hoidon takia (pernanpoistopotilaat, immuunipuutteiset) ja rokottamattomat ovat vaarassa • Syksyllä 2013 lähes hengen vienyt epiglottiitti noin kahden vuoden ikäisellä rokottamattomalla lapsella – Infektiotaudeissa alkuoireet, voivat hämätä – Tarkista rokotusstatus ja kirjaa se ylös – Kysy aina onko rokotusohjelman mukaiset rokotukset annettu / onko rokotuksissa puutteita? 30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 21
- 22. Merkittävät puutteet rokotussuojassa →riski hengenvaarallisen taudin liian myöhäiseen diagnosointiin on olemassa • Vanhemmille tulee antaa ohjeita: – Jos puutteellisen suojan omaavalle lapselle ilmaantuu sellaisia infektio-oireita, että täytyy ottaa kontakti terveydenhuoltoon tai viedä lapsi esim. päivystykseen, vanhempien on aina kerrottava esim. ensihoitajalle, hoitajalle tai lääkärille, mitä rokotussuojassa on puutteita – Vanhempien tulisi tuntea niiden rokotuksilla ehkäistävien tautien oireet, joiden suhteen lapsella ei ole suoja kunnossa – Heidän tulee tietää, miten tulee toimia, jos herää epäily sairastumisesta • Merkittävät puutteet rokotussuojassa tulisi merkitä sähköisen potilaskertomuksen kriittisiin tietoihin – Tämä tieto pitää muistaa sitten päivittää, jos lapsen rokotussuojaa täydennetään 30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 22
- 23. 30.9.2017 Infektiotautien torjuntaja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 23 Kuvat: http://phil.cdc.gov/phil/home.asp Tuhkarokko, vihurirokko ja sikotauti eivät ole pelkkiä harmittomia lastentauteja
- 24. 30.9.2017 Infektiotautien torjuntaja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 24 Vihurirokko • Viruksen aiheuttama, pisaratartuntana leviävä ”rokkotauti” • Itämisaika 14-21 vrk • Oireet ovat lievän flunssan kaltaisia: kuume, limakalvojen ärsytysoireet, imusolmukkeiden suureneminen ja nopeasti häviävä ihottuma • Vihurirokon jälkitauteja ovat mm. ITP (verihiutaleiden lasku), niveltulehdus ja aivotulehdus • Vihurirokkoa vastaan rokotetaan erityisesti siksi, että saataisiin ehkäistyä raskaudenaikainen vihurirokko – Vihurirokko aiheuttaa sikiövaurioita erityisesti raskauden ensikolmanneksen aikana sairastettuna – Synnynnäinen vihurirokko-oireyhtymä: vaikea kehitysvammaisuus, kuulovaurio, sydänvika, näkövammaisuus
- 25. 30.9.2017 Infektiotautien torjuntaja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 25 Sikotauti • Herkästi hengitysteiden kautta pisaratartuntana, viruksen aiheuttama sylkirauhastulehdus • Itämisaika 14-21 vrk • Oireet: molemminpuolinen poskiturvotus, kuume, päänsärky, ärtyneisyys, lihaskivut • Jälkitauteja ovat – aivokalvontulehdus jopa joka kolmannelle – aivotulehdus – Joko toispuoleinen tai molemminpuolinen kivestulehdus. Murrosiän ohittaneilla suurempi riski kivestulehdukseen, jopa 30- 40 %:lle sairastuneista
- 26. 30.9.2017 Infektiotautien torjuntaja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 26 Tuhkarokko • Erittäin herkästi tarttuva virusinfektio: kosketus- ja pisaratartuntana ja ilmateitse • Itämisaika yleensä 9-11 vrk, voi vaihdella 7-21 vrk. • Hengitystieoireet, kuume, silmien punoitus, ihottuma • Siihen liittyy sekä lievempiä että vakavia jälkitauteja: – Välikorvantulehdus 5-15 %:lla – Keuhkoputkentulehdus tai keuhkokuume – Aivotulehduksia noin 1 tapaus 1000-2000 sairastunutta kohden: varsin suuri kuolleisuus, osalle jää pysyviä vaurioita – SSPE = subakuutti sklerosoiva panenkefaliitti: harvinainen, vakava myöhäiskomplikaatio, useiden vuosien viiveellä johtaa vammautumisen kautta kuolemaan. • Tuhkarokko on tavallinen pikkulasten kuoleman aiheuttaja kehitysmaissa • Myös kehittyneissä maissa epidemioiden yhteydessä raportoidaan kuolemia Kuva: CDC:n kuvapankki https://phil.cdc.gov/phil/home.asp
- 27. Miten MPR-tauteja ontorjuttu? • Yksittäisistä rokotteista MPR-rokotuksiin: – Erillistä vihurirokkorokotetta 11-13 v tytöille ja synnyttäneille vihurirokkoseronegatiivisille naisille 1975-1987 – MPR-rokote vihurirokkoseronegatiivisille synnyttäneille naisille 1988-1993 – Asevelvollisia rokotettiin Suomessa inaktivoituja sikotautiviruksia sisältävällä rokotteella 1960-1985 ja MPR-rokotteella 1986-2000 – Yksittäistä tuhkarokkorokotetta käytettiin neuvoloissa yksivuotiaille 1975-1981 • MPR-rokote rokotusohjelmassa 1982 lähtien – Pikkulapsille kahden MPR-annoksen ohjelma alusta alkaen – Myös catch up rokotuksia koululaisille – Sairaanhoito-oppilaitoksissa, jos immuniteetti MPR-taudeille puuttui 30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 27
- 28. MPR-taudit ja niihinliittyneet jälkitaudit hävitettiin Suomesta • Ensimmäisenä maana maailmassa Suomesta hävitettiin 1990-luvulla ns. kotoperäiset tartunnat eli endeemisenä esiintyneet tuhkarokko, vihurirokko ja sikotauti • Samalla hävitettiin näihin tauteihin liittyneet: – hengitysteiden tulehdukset: korvatulehdukset, keuhkokuumeet – kuumekouristukset ja kouristukset, – aivokalvontulehdukset ja aivotulehdukset – kuolemantapaukset – SSPE:t, joita ennen rokotuksia n.1 (-2) tapausta / vuosi Suomessakin – vastasyntyneiden synnynnäinen vihurirokko-oireyhtymä – sikotautiin liittyneet kivestulehdukset 30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 28
- 29. MPR-tauteja on torjuttavaedelleen • Iso osa väestöstä on suojassa MPR-taudeilta, sillä he ovat sairastaneet ne lapsena ennen laajamittaisia rokotuksia • 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa syntyneillä rokotussuoja voi olla vajaa ja voi olla, että he eivät ole sairastaneet näitä tauteja • Lapsille 12 kk (-18kk) iässä ja 6 v, MPR-rokote on maksuton kaikille • Jos ei ole kahden rokoteannoksen antamaa suojaa, eikä ole sairastanut tauteja, rokotussuoja täydennetään 30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 29
- 30. MPR-taudit on pystyttySuomessa pitämään kurissa • Lasten valtakunnallinen MPR-rokotuskattavuus on ollut erittäin korkea, mutta kattavuudessa on alueellisia eroja • MPR-tautien tilanne on Suomessa pysynyt edelleen melko rauhallisena • 2000-luvulla ollut vain satunnaisia ulkomailta tuotuja MPR- tautitapauksia: yleensä noin 0-5 tapausta / vuosi – Esim. vain kaksi synnynnäistä vihurirokko-oireyhtymää ulkomaalaissyntyisillä äideillä, joiden raskaudenaikainen tartunta peräisin muualta kuin Suomesta – Tuhkarokkotapaukset ovat jääneet yksittäisiksi sairastumisiksi tai lyhyehköiksi tartuntaketjuiksi • Tehokkaat selvitys- ja tarvittavat torjuntatoimet käynnistetään yhdestäkin epäillystä tapauksesta 30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 30
- 31. Varmistetut tuhkarokkotapaukset Suomessa2000–luvulla • 2011: laajoja epidemioita Euroopassa, suurin Ranskassa, Suomessa 27 tapausta – Pieniä tartuntaketjuja, jossa mukana ei-rokotusikään ehtineitä lapsia – Muutettiin MPR-rokotuksen 1. annos 12 kk iässä • 2017: laajoja epidemioita, tuhansia tautitapauksia useassa Euroopan maassa – Suomeen kantautui Italiasta: tartuntaketju Itä-Suomessa, matkailun mukana Pirkanmaalle 30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 31
- 32. MPR-tauteja on torjuttavaedelleen • Eteenkin turismi mahdollistaa taudinaiheuttajien nopean siirtymisen paikasta toimeen • Torjuntatoimissa ei voi herpaantua, torjuminen on kaikkien yhteinen asia, rokotuskattavuudesta tulee huolehtia • Pienet paikalliset epidemiat ovat mahdollisia sellaisilla alueilla, joissa MPR-rokotuskattavuus ei ole ollut riittävän hyvä 30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 32
- 33. Rotavirusinfektio • Sairastuneen ulosteessaon jopa 100 miljardia virusta yhdessä ulostegrammassa, tarttuu herkästi. Viruksia erittyy ulosteeseen jopa viikon ajan vielä oireiden loppumisesta • Ennen kansallisen rokotusohjelman rokotuksia erittäin herkästi tarttuvat rotavirukset aiheuttivat Suomessa kevättalven ja kevääseen painottuvia ripuliepidemioita • Lähes kaikki lapset sairastivat joko sairaalahoitoon johtaneen voimakasoireisen ripulitaudin tai lievemmän virustaudin yleensä kolmanteen ja viimeistään viidenteen ikävuoteen mennessä • Rotavirusinfektiot aiheuttivat vuosittain suuren tautitaakan; tuhansia sairaalahoitoja ja tk-käyntejä sekä vanhempien poissaoloja töistä 30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 33
- 34. Rotavirusrokote otettiin kansalliseen rokotusohjelmaan2009 – Mitä on saavutettu? • Alle yksivuotiaiden vuodeosastohoitoa vaatineet ”mitkä tahansa akuutit ripulitaudit ” vähenivät puoleen jo ensimmäisenä rotaviruskautena • Sairaalahoitoiset rotavirustautitapaukset vähenivät 80 % rokotuksen implementoinnin jälkeisenä vuotena verrattuna ohjelmaan ottoa edeltävään tilanteeseen • Myös rotavirusripulin takia tehdyt poliklinikkakäynnit vähenivät 80 % 30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 34
- 35. Rotavirusrokote otettiin kansalliseen rokotusohjelmaan2009 – Mitä on saavutettu? • Rotavirusrokotteen tehoa ja turvallisuutta seurataan edelleen rekisteritutkimuksien avulla • Rotavirusrokotusten ansiosta alle 5-vuotiaiden lasten – vuodeosastohoitoa vaativista rotavirustapauksista on hävinnyt yli 93 % – kaikista vuodeosastohoitoa vaativista akuuteista ripulitaudeista on hävinnyt 70 % 30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 35
- 36. Pneumokokkitautitaakka ennen rokotuksia •Pneumokokkibakteerit ovat olleet merkittäviä vakavien infektioiden aiheuttajia. Ennen rokotteen ottamista pikkulasten ohjelmaa vuosittain: – noin 50 aivokalvotulehdusta ja noin 700 verenmyrkytystä, näistä noin 100 alle 5 v lapsilla • Iso tautitaakka ”piilossa”, kaikkia vakavia sairaalahoitoon johtaneita ei saada diagnosoitua laboratorionäyttein • Pneumokokit aiheuttavat myös keuhkokuumeita, poskiontelo- ja välikorvantulehduksia – yli 10 000 keuhkokuumetta, joista 2500 alle 5-vuotiailla lapsilla – 30 000 pikkulasten välikorvatulehdusta 30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 36
- 37. PCV-rokote otettiin pikkulastenohjelmaan 2010– Mitä on saavutettu? • Pneumokokkirokotusohjelman piiriin kuuluvat kaikki kesäkuussa 2010 ja sen jälkeen syntyneet lapset – Rokotuskattavuus on kasvanut: nykyään rokotussarja aloitetaan jo noin 95 %:lle lapsista – Pneumokokkirokotusten tehoa ja turvallisuutta seurataan rekisteritutkimusten avulla – PCV-rokote on erittäin tehokas nimenomaan vakavia infektioita vastaan • Pienten lasten vakavat pneumokokkitaudit ovat vähentyneet merkittävästi – Heillä oli vuoden 2016 loppuun mennessä 79 % vähemmän vakavia pneumokokkitauteja kuin samanikäisillä lapsilla ennen rokotusohjelman aloittamista 30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 37
- 38. PCV-rokote otettiin pikkulastenohjelmaan – Mitä on saavutettu? • Rokote estää vakavien tautien lisäksi myös nielukantajuutta • Tartuntojen väheneminen pienentää myös rokottamattoman väestön pneumokokkitautien määrää = Laumasuoja • Pneumokokkibakteereita tunnetaan yli 90 eri serotyyppiä • Lasten rokotusohjelmaan kuuluva pneumokokkirokote suojaa 10 yleistä serotyyppiä vastaan • Näiden pneumokokkityyppien aiheuttamat vakavat taudit ovat vähentyneet myös rokottamattomassa väestössä kaikissa ikäryhmissä 30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 38
- 39. Pneumokokkirokotukset ja laumasuoja •Kun rokotukset aloitettiin, niin rokote vähensi vakavaa pneumokokkitautia 50 % rokottamattomissa 2–5 -vuotiaissa lapsissa rokotusohjelman aikana verrattuna samanikäisiin lapsiin ennen rokotusohjelman aloittamista • Aikuisilla nämä taudit ovat vähentyneet 48-56 prosenttia Rokottamattomat lapset eivät ole suojassa • Noin viisi prosenttia pneumokokkirokotusohjelman piiriin kuuluvista lapsista on rokottamattomia. • Huolimatta pneumokokkirokotuksilla aikaan saadusta laumasuojasta rokottamattomilla lapsilla esiintyy edelleen rokotteen sisältämien pneumokokkityyppien aiheuttamia vakavia pneumokokkitauteja 30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 39
- 40. Korvautumis-ilmiö ja muuttekijät vaikuttavat pneumokokkitautien esiintymiseen • Rokotteen väestölle antamaan suojaan vaikuttaa myös rokotteen sisältämien serotyyppien korvautuminen muilla serotyypeillä • Suomessa rokoteserotyyppien ilmaantuvuuden lasku lapsilla on huomattavasti suurempi kuin rokotteeseen kuulumattomissa serotyypeissä havaittu nousu • Aikuisilla korvautuminen on ollut voimakkaampaa, etenkin >65 v – Väestön vanheneminen sekä mahdolliset muutokset diagnostiikassa ja pneumokokkitaudin riskitekijöiden yleisyydessä voivat myös vaikuttaa ilmaantuvuuden lisääntymiseen – Lisäksi voimakas influenssakausi (kuten 2015/2016) ja varhain alkanut influenssakausi (kuten 2016/2017) ovat voineet lisätä pneumokokkitaudin ilmaantuvuutta, sillä influenssan tiedetään altistavan pneumokokkitaudeille 30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 40
- 41. Globaali näkökulma rokotuksiin •1980 elintärkeät rokotteet sai vain n. 20 % maailman lapsista, 2012 jo 83 % lapsista • Äidin ja vastasyntyneiden jäykkäkouristuskuolemat ovat vähentyneet 93 %:lla 1980-luvun lopun lukuihin verrattuna • Poliotapausten määrä on laskenut yli 99 %:lla 1990-luvun lopusta • Vuosien 2000 ja 2015 välillä lasten tuhkarokkokuolemat vähentyivät 80 %:lla – rokotuksilla pelastettiin yli 20 miljoonaa henkeä • Joka vuosi 2–3 miljoonaa lasta pelastetaan rokotusten avulla: Kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä ja tuhkarokko 30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 41
- 42. Globaali näkökulma rokotuksiin •Vieläkin noin joka kymmenes lapsi jää ilman rokotusten antamaa suojaa (v. 2016) • 1,5 miljoonaa lasta kuolee tauteihin, joita vastaan on olemassa rokote • Jokainen meistä voi kantaa kortensa kekoon maailman lasten rokottamisen puolesta Vesi, ruoka, rokotukset ja koulutus! 30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 42 © UNICEF/NYHQ2001-0636/ Shehzad Noorani © UNICEF/NYHQ2011-2454/Sokol