Lasten liikunnan edistäminen hallintokuntien yhteistyölläTHL
Yhteyspäällikkö Kirsi Naukkarinen, Opetushallitus. Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma kutsuu yhteistyöhön 2016-2018 -seminaari 1.2.2016.
Miten lasten lihavuuden hoitoa ja hoitopolkuja voidaan kehittää?THL
Lasten- ja nuortentautien erikoislääkäri Marketta Dalla Valle. Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma kutsuu yhteistyöhön 2016–2018 -seminaari 1.2.2016.
Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta - Kansallinen lihavuusohjelma kutsuu y...THL
Kehittämispäällikkö Päivi Mäki, THL. Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma kutsuu yhteistyöhön 2016-2018 -seminaari 1.2.2016.
Syödään yhdessä -suositus: PP-esitys 5/5 koulutuskäyttöönTHL
Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille
Koonneet: Arja Lyytikäinen/VRN ja Heli Kuusipalo/THL Lähteinä 22.1.2016 suositusten julkistamistilaisuuden esitykset: Sirpa Sarlio-Lähteenkorva, Suvi Virtanen, Heli Malm, Harri Niinikoski sekä Kirsi-Helena Kanninen ja Elina Leinonen.
Lähteinä 22.1.2016 suositusten julkistamistilaisuuden esitykset: Sirpa Sarlio-Lähteenkorva, Suvi Virtanen, Heli Malm, Harri Niinikoski sekä Kirsi-Helena Kanninen ja Elina Leinonen.
Lisätietoa THL:n verkkosivuilta
https://www.thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/ravitsemus/syodaan-yhdessa-ruokasuositukset-lapsiperheille
Lasten liikunnan edistäminen hallintokuntien yhteistyölläTHL
Yhteyspäällikkö Kirsi Naukkarinen, Opetushallitus. Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma kutsuu yhteistyöhön 2016-2018 -seminaari 1.2.2016.
Miten lasten lihavuuden hoitoa ja hoitopolkuja voidaan kehittää?THL
Lasten- ja nuortentautien erikoislääkäri Marketta Dalla Valle. Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma kutsuu yhteistyöhön 2016–2018 -seminaari 1.2.2016.
Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta - Kansallinen lihavuusohjelma kutsuu y...THL
Kehittämispäällikkö Päivi Mäki, THL. Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma kutsuu yhteistyöhön 2016-2018 -seminaari 1.2.2016.
Syödään yhdessä -suositus: PP-esitys 5/5 koulutuskäyttöönTHL
Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille
Koonneet: Arja Lyytikäinen/VRN ja Heli Kuusipalo/THL Lähteinä 22.1.2016 suositusten julkistamistilaisuuden esitykset: Sirpa Sarlio-Lähteenkorva, Suvi Virtanen, Heli Malm, Harri Niinikoski sekä Kirsi-Helena Kanninen ja Elina Leinonen.
Lähteinä 22.1.2016 suositusten julkistamistilaisuuden esitykset: Sirpa Sarlio-Lähteenkorva, Suvi Virtanen, Heli Malm, Harri Niinikoski sekä Kirsi-Helena Kanninen ja Elina Leinonen.
Lisätietoa THL:n verkkosivuilta
https://www.thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/ravitsemus/syodaan-yhdessa-ruokasuositukset-lapsiperheille
Syödään yhdessä -suositus: PP-esitys 1/5 koulutuskäyttöönTHL
Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille
Koonneet: Arja Lyytikäinen/VRN ja Heli Kuusipalo/THL Lähteinä 22.1.2016 suositusten julkistamistilaisuuden esitykset: Sirpa Sarlio-Lähteenkorva, Suvi Virtanen, Heli Malm, Harri Niinikoski sekä Kirsi-Helena Kanninen ja Elina Leinonen.
Lähteinä 22.1.2016 suositusten julkistamistilaisuuden esitykset: Sirpa Sarlio-Lähteenkorva, Suvi Virtanen, Heli Malm, Harri Niinikoski sekä Kirsi-Helena Kanninen ja Elina Leinonen.
Lisätietoa THL:n verkkosivuilta
https://www.thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/ravitsemus/syodaan-yhdessa-ruokasuositukset-lapsiperheille
Terve koululainen -hankkeen verkkoluento 8.12.2016
Move! – ensimmäisen syksyn kokemuksia
Asiantuntijana tohtorikoulutettava, LitM Mikko Huhtiniemi Liikuntakasvatuksen laitokselta Jyväskylän yliopistosta
Terve koululainen -hankkeen verkkoluento 24.11.2016
Koululaisten tule-ongelmat
Asiantuntijana liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Kerttu Toivo Tampereen Urheilulääkäriasemalta
Terve koululainen -hankkeen verkkoluento 27.10.2016
Ylipainosta tasapainoon − kannustamisen tärkeys lapsen ja nuoren ylipainosta puhuttaessa
Asiantuntijana suunnittelija, erityisopettaja, Anne Kuusisto Sydänliiton Neuvokas perhe -hankkeesta
Syödään yhdessä -suositus: PP-esitys 1/5 koulutuskäyttöönTHL
Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille
Koonneet: Arja Lyytikäinen/VRN ja Heli Kuusipalo/THL Lähteinä 22.1.2016 suositusten julkistamistilaisuuden esitykset: Sirpa Sarlio-Lähteenkorva, Suvi Virtanen, Heli Malm, Harri Niinikoski sekä Kirsi-Helena Kanninen ja Elina Leinonen.
Lähteinä 22.1.2016 suositusten julkistamistilaisuuden esitykset: Sirpa Sarlio-Lähteenkorva, Suvi Virtanen, Heli Malm, Harri Niinikoski sekä Kirsi-Helena Kanninen ja Elina Leinonen.
Lisätietoa THL:n verkkosivuilta
https://www.thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/ravitsemus/syodaan-yhdessa-ruokasuositukset-lapsiperheille
Terve koululainen -hankkeen verkkoluento 8.12.2016
Move! – ensimmäisen syksyn kokemuksia
Asiantuntijana tohtorikoulutettava, LitM Mikko Huhtiniemi Liikuntakasvatuksen laitokselta Jyväskylän yliopistosta
Terve koululainen -hankkeen verkkoluento 24.11.2016
Koululaisten tule-ongelmat
Asiantuntijana liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Kerttu Toivo Tampereen Urheilulääkäriasemalta
Terve koululainen -hankkeen verkkoluento 27.10.2016
Ylipainosta tasapainoon − kannustamisen tärkeys lapsen ja nuoren ylipainosta puhuttaessa
Asiantuntijana suunnittelija, erityisopettaja, Anne Kuusisto Sydänliiton Neuvokas perhe -hankkeesta
ROKE-projektin tulokset ja_tuotokset_23042012 /Henna KosunenSanna Talsta
1/3 terveydenhuollon yksiköistä ei pysty takaamaan ravitsemusterapeutin ohjausta keliakiapotilaille.
Keliakialiiton ROKE-projektin (Keliakiapotilaiden ruokavaliohoidon ohjauksen saatavuuden ja laadun kehittäminen 2009-2012) tavoitteena oli keliakian hyvän hoitotasapainon saavuttaminen ja kansansairauksien ehkäiseminen vaikuttamalla ruokavaliohoidon ohjauksen saatavuuteen ja sisältöihin. Projekti toteutettiin yhteistyössä ravitsemusterapeuttien kanssa.
THL:n tutkimuspäällikkö Liina-Kaisa Tynkkysen esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" kertoi siitä, miltä suomalainen perusterveydenhuolto näyttää verrattuna muiden maiden vastaaviin järjestelmiin.
Kirsimarja Raitasalo, THL: Miksi päihdehaittoja on tärkeää ehkäistä kouluissa ja oppilaitoksissa - Nuorten päihteidenkäytön yleiskuva. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Marke Hietanen-Peltola & Johanna Jahnukainen, THL: Miten opiskeluhuoltopalvelut tukevat hyvinvointia ja ehkäisevät päihdehaittoja. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022.
Riina Länsikallio, OPH: Päihdekasvatus ja ehkäisevä päihdetyö kouluissa ja oppilaitoksissa. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Jaana Markkula, THL, Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
What is the current Synthetic opioid situation in Europe? How can countries be better prepared and equipped for a continued rise in synthetic opioid prevalence, use, and incidents?
2. IMETYS tähtää jälkeläisen eloonjäämiseen,
infektiosuojaan, hyvään kasvuun ja keskushermoston
kehitykseen sekä sosiaaliseen vuorovaikutukseen
Vauva
• Infektiosuoja
• Ravitsemus
• Kasvu
• Parantaa kognitiota
• Vahvistaa
kiintymyssuhdetta
Äiti
• Tuottaa lapselle
lajinmukaista maitoa
• Vahvistaa
kiintymyssuhdetta
• Suojaa rinta- ja
munasarjasyövältä
• Suojaa uudelta
raskaudelta
• Taloudellisuus
Yhteiskunta
• Lisää lasten eloon-
jäämistä
• Vähentää lasten ja
äitien sairastavuutta
• Parantaa väestön
kognitiota
• Säästää kustannuksia
• Kestävä kehitys, pieni
hiilijalanjälki
3. Imetyksen lyhyt- ja pitkäaikaisia etuja lapselle
Sairaalahoitoisia
hengitystieinfektioita 72 %
vähemmän, jos täysimetetty 4
kk . Korvatulehduksia 50 %
vähemmän, jos täysimetetty 3
kk (Ip,S. 2007)
Vähemmän sairaalahoitoisia
ripulitauteja ja
virtsatieinfektioita
(Dennehy ym. 2006, Chantry
2006, Paricio Talayero ym.
2006, Quigley ym. 2007)
Keskosilla vähemmän
kuolleisuutta, verenmyrkytyksiä
ja vaikeita suolistoinfektioita
(Schanler ym, 1999,Sisk ym
2007)
Suojaa kätkytkuolemalta
(Hauck ym 2011) ja lapsuusiän
leukemialta (Amitay ym 2015)
Aikuisiässä parempi älykkyys,
vähemmän ylipainoa ja
metabolista oireyhtymää
(DM2) kuin korvikeruokituilla
(Victora ym 2016)
Tehohoitovaiheessa annettu
rintamaito suojaa keskosia
verkkokalvosairaudelta (
Maayan-Metzger ym 2012) ja
parantaa myöhempää
älykkyyttä (Lucas ym 1992)
4. Imetyksen ja aikuisiän älykkyyden,
koulutuksen sekä tulojen välinen yhteys
• 1982 syntyneet, n= 5914. Prospektiivinen
syntymäkohorttitutkimus Brasiliasta
• 30 vuoden iässä : IQ ja kuukausitulot
verrattu rintaruokinnan kestoon (kk)
• adjustoitu vanhempien koulutuksen, etnisen
taustan, äidin tupakoinnin, äidin iän,
synnytystavan, äidin BMI:n, raskausviikkojen
ja syntymäpainon mukaan
Rintaruokinta ≥ 12 kk vs. ≤ 1 kk:
• IQ 3,76 korkeampi (CI 95 % 2,2-5,33)
• koulutusta 0,91 v enemmän (CI 95 % 0,42-1,4v)
• tulot/kk 341 BRL enemmän (CI 95 % 93,8-588,3)
Victora C. et al; Lancet Glob Health 2015;3:e199-205
5. Kansainväliset imetystä edistävät
suositukset
1981 WHO-koodi: korvikemaitojen vastuullinen markkinointikoodi
1990 Unicef: Täysimetys 4-6 kk
1991 BFHI (Vauvamyönteisyysohjelma): 10 askelta onnistuneeseen imetykseen
2001 WHO : Täysiaikaisina syntyneille 6 kk täysimetys, osittaisimetys 12-24 kk
2001 YK: Lapsen oikeus rintaruokintaan (yhteiskunnallinen velvoite)
2013 ESPGHAN: Keskosillekin suositellaan ensisijaisesti äidin tuoremaitoa.
Toissijaisesti suositellaan luovutettua, pastöroitua pankkimaitoa
äidinmaitokeskuksesta (käytännössä rajoittuu sairaalassaoloaikaan). Keskoselle
rintamaitoa pitää tarvittaessa ravitsemuksellisesti vahvistaa. Viimeisenä
ravitsemusvaihtoehtona keskoselle suositellaan korvikemaitoa.
2013 Nyqvist et al (asiantuntijatyöryhmä): Sovellettu vauvamyönteisyysohjelma
vastasyntyneiden teho-osastolle
6. Suomalaiset ravitsemus- ja
imetyssuositukset
2004 Sosiaali- ja terveysministeriö:
• Täysimetys 6 kk ikään asti
2009 THL, Imetyksen edistäminen Suomessa
Toimintaohjelma 2009-2012:
• Täysimetys 6 kk ikään asti
2016 THL:
Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille
• Täysimetystä suositellaan 4-6 kuukauden ikään
asti. Imetyksen ohella voidaan aloittaa kiinteiden
ruokien antaminen pieninä maisteluannoksina.
• Maisteluannosten ei ole tarkoitus syrjäyttää
imetystä. Ne edistävät yhdessä rintamaidon
kanssa lapsen suoliston ja puolustusjärjestelmän
kehittymistä ja sietokykyä uusille ruoka-aineille.
7. Imetyksen edistämiseksi
tieto ei riitä, tarvitaan tekoja
PROBIT-tutkimus Valko-Venäjällä:
16 sairaalassa BFHI modifioitu imetysohjaus ja synnytyksen jälkeinen tuki,
15 sairaalassa ei interventiota (n tot= 16491)
• 3 kk täysimetys 43,3 % vs 6,4 %, p< 0,01
• 6 kk täysimetys 7,9 % vs 0,6 % p=0,01 (Kramer et al; JAMA 2001)
”Anna vauvalle yksinomaan rintamaitoa, sen avulla vauva on hyvin suojassa infektioilta. Ja
rintamaito on aivojen ja silmien kehityksen kannalta paras vaihtoehto. Vältä tuttipullon käyttöä,
ettei se häiritse suoraan rinnasta imemistä. Kun annat kaikki lisäruuat lusikalla, on todennäköistä,
että saat imetettyä lasta koko ensimmäisen ikävuoden”
8. Sairaaloiden vauvamyönteisyysohjelma
10 askelta onnistuneeseen imetykseen
1.Imetyksen edistämisestä työyhteisössä on valmistettu kirjallinen toimintasuunnitelma, jonka koko
henkilökunta tuntee
2.Henkilökunnalle järjestetään toimintasuunnitelman edellyttämää koulutusta
3.Kaikki raskaana olevat saavat tietoa imetyksen eduista sekä siitä, miten imetys onnistuu
4.Äitejä autetaan varhaisimetykseen 30-60min kuluttua synnytyksestä lapsen imemisvalmiuden mukaan
5.Kaikki äidit saavat ohjausta imetyksessä ja maidonerityksen ylläpitämisessä. Tämä koskee myös äitejä,
jotka joutuvat olemaan erossa vauvastaan
6.Vastasyntyneelle annetaan ainoastaan rintamaitoa, elleivät lääketieteelliset syyt muuta edellytä
7.Äidit ja lapset saavat olla ympärivuorokautisessa vierihoidossa
8.Äitejä kannustetaan lapsentahtiseen (lapsen viestien mukaiseen) imetykseen
9.Imetetyille lapsille ei anneta huvitutteja, eikä heitä syötetä tuttipullosta
10.Imetystukiryhmien perustamista tuetaan, ja odottavia ja imettäviä äitejä ohjataan niihin
9. Äitiys- ja lastenneuvoloiden seitsemän askeleen
ohjelma imetyksen tukemiseen
1. kirjallinen imetyksen toimintasuunnitelma
2. henkilökunnan koulutus ja asiantuntemuksen
ylläpito
3. odottavien perheiden imetysohjaus
4. imetyksen tukeminen ja maidonerityksen
ylläpito
5. täysimetyksen tukeminen ja kiinteän ravinnon
aloittaminen imetyksen suojassa
6. imetysmyönteisen ilmapiirin luominen
7. imetystuen varmistaminen HUS, Vauvamatkalla -opas
10. Imetysohjauksen vaikuttavuus
• Avoterveydenhuollon puolella koko perheen (isä tai puoliso/suku) imetysohjaus sekä
kotikäynnit on osoitettu täysimetyksen ja pitkän osittaisimetyksen kannalta kaikkein
vaikuttaviksi.
• Ohjaukset sekä ennen synnytystä että jälkeen ovat tehokkaampia kuin vain yhdessä
vaiheessa annettu ohjaus. Äidin ”imetysaikomus” on yksi merkittävimmistä imetykseen
vaikuttavista tekijöistä
• Ryhmäohjaukset/opetusmateriaalit/sosiaalinen media/joukkotiedotus parantavat
imetyksen aloitusta ja jonkin verran pitkää täysimetystä
(Rollins ym, Lancet 2016)
Muita vaikuttavia tekijöitä:
• Yhteiskunta: äitiyslomat, yhteiskunnan imetysmyönteisyys (julki-imetys).
• Vertaistuen mahdollisuus (Imetyksen tuki ry)
• Muut tahot (Lastensuojelu, Ensikoti, MLL, Väestöliitto, Folkhälsan, muut kansalaisjärjestöt)
11. THL: Imetyksen edistäminen Suomessa
Toimintaohjelma 2009-2012 :
• tukea ja edistää imetystä siten, että äidit voivat
imettää vauvojaan toivomustensa mukaisesti
• pidentää imetyksen kestoa
• apua imetykseen ongelmatilanteissa saatavilla
• kaventaa imetyksessä esiintyviä sosioekonomisia eroja
http://www4.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/tyokalut/vauva
myonteisyys/itsearviointityokalu
12. Tuloksia:
Imetyskysely v. 2010:
• V. 1995 äideistä 40 % imetti lastaan 6-8 kk, v. 2010 58 %.
• V. 1995 imetystä jatkoi 9-11 kk:n ikään asti 25 % äideistä, v. 2010 40 %
(Uusitalo ym. Imeväisikäisten ruokinta Suomessa vuonna 2010 (2012), Raportteja 8/2012. Helsinki: THL )
Synnytyssairaalat, joilla on voimassa oleva vauvamyönteisyyssertifikaatti
• Lohjan sairaala, 2015
• Hyvinkään sairaala, 2015
• Vaasan keskussairaala, 2013
• Kätilöopiston sairaala, 2010 ja 2015
Hoitohenkilökunnan peruskoulutuksen imetysohjaajakoulutus:
• THL:n kansallinen imetyksen edistämisen seurantaryhmän kysely 2009 ja 2016 kätilö- ja
terveydenhoitajakoulutuksessa annettavasta imetysohjaajakoulutuksesta.
• Vuonna 2009 88 % (7/8) kätilöitä ja 76 % (16/21) terveydenhoitajia kouluttavista oppilaitoksista
antoi imetysohjaajakoulutusta. V. 2016 imetysohjaajakoulutus on alkanut tai alkamassa pakollisena
opintona kaikissa kätilöitä ja 94 % :ssa (16/17) terveydenhoitajia kouluttavissa kyselyyn
vastanneissa ammattikorkeakouluissa
Sosiaalisen median verkostot lisääntyneet, Imetysviikko, Imetysrauha (Folkhälsan)
13. Keskosten rintamaitoravitsemus:
2012-2014 Suomessa alle 32 raskausviikolla syntyneiden keskosten ravitsemus
sairaalasta kotiutuessa tai 42 raskausviikkoa vastaavassa iässä
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Keskussairaalat Oulu Kuopio Tampere Turku Helsinki
Vain äidinmaito
Äidinmaito+tavallin
en korvike
Äidinmaito+vahvike
Äidinmaito+erityisk
orvike
Tavallinen korvike
Erityskorvike
THL pienet keskoset-rekisteri
14. THL: Imetyksen edistäminen Suomessa
Toimintaohjelma 2017-2021
Tavoitteet:
• Lisätä tietoa imetyksen merkittävistä terveysvaikutuksista lapselle ja äidille
• Terveydenhuoltoammattilaisten vaikuttaminen äidin ”imetysaikomukseen”:
Yksilöllinen ohjaus, riskiryhmiin panostaminen
-nuoret, kouluttamattomat, tupakoivat, yksinhuoltajat.
-sairas äiti tai vastasyntynyt, äidin obesiteetti tai masennus
• Laajentaa vauvamyönteisyysohjelmaa synnytyssairaaloihin ja neuvoloihin
• Yhteiskunnan myönteinen asenne imetykseen:
-väestön sairastavuus vähenee
-kustannustehoskasta
-osa kestävää kehitystä; pieni ekologinen jalanjälki