7. -
• Sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapaus
laajenee nykyisestä.
• Tavoitteena on, että valinnanvapaus nopeuttaa
ihmisten pääsyä sote-palveluihin ja lisää
mahdollisuuksia vaikuttaa omiin palveluihin.
• Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020.
• Uutta valinnanvapauslakia valmistellaan parhaillaan.
Se on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2018.
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman
seurantakokous 6.9.2017 / Liisa-Maria Voipio-Pulkki
7
Valinnanvapaus on osa sote-
uudistusta
8. -
Valinnanvapauslain iso kuva
• Maakunnan oman tuotannon yhtiöittäminen
• Valinnanvapausjärjestelmän voimaantulo
• Julkisen hallintotehtävän siirtoon liittyvät muut
tarkentamisvaateet
• Tehtävärajaus (15 §) eritoten sosiaalihuollon palvelut
• Asiakassetelijärjestelmä ja henkilökohtaisen budjetin tarkemmat
kriteerit (22 ja 25 §)
• Alihankintamahdollisuuksien tarkemmat kriteerit (38 §)
(subdelegointiongelmat)
• Korvausjärjestelmään liittyvät asetuksenantomahdollisuudet
• Pilotoinnin kriteerit
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman
seurantakokous 6.9.2017 / Liisa-Maria Voipio-
Pulkki
8
9. -
Uusi hallituksen esitys valinnanvapaudesta
• Uusi valinnanvapausmalli valmistellaan syksyllä 2017 ja viimeistellään
talvella 2018. Eduskunnalle keväällä 2018.
• Perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella tehtävät keskeiset
muutokset uuteen valinnanvapaus-esitykseen:
• yhtiöittämisvelvollisuus poistetaan, maakunnan ei tarvitse yhtiöittää omaa
palveluntuotantoaan
• valinnanvapausjärjestelmän voimaantuloa myöhäistetään, vaiheittainen
voimaantulo vuodesta 2020 alkaen
• tarkennetaan ja tarvittaessa poistetaan julkisen hallintotehtävän antaminen
muulle toimijalle kuin viranomaiselle
• palveluntuottajien tehtävärajaus katsottava tarkasti erityisesti
sosiaalihuollon palveluissa
• tarkennetaan pilotointia koskevia säännöksiä
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman
seurantakokous 6.9.2017 / Liisa-Maria Voipio-Pulkki
9
11. 7.9.2017 11
Kestävyysvajetta vähennetään
Sote-uudistuksen säästötavoite on 3 mrd euroa
Sote-menojen ennustettu vuosittainen reaalikasvu 2,4 % on hillittävä 0,9
prosenttiin vuosina 2019-2029
• Ihmiset pidetään työ- ja toimintakykyisinä yhteiskuntapolitiikan eri keinoin
• Resurssien käyttö tehokkaasti ja oikea-aikaisesti, sujuvat hoito- ja palveluketjut
• Palveluissa ennaltaehkäisevä painotus, hyvinvoinnin edistäminen
• Lähipalvelut turvataan, erityistason sote-palvelut uudistetaan (sairaalaverkko, erityisyksiköt)
• Valtioneuvoston strategiset tavoitteet ja palvelujen priorisointi
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman seurantakokous
6.9.2017 / Liisa-Maria Voipio-Pulkki
12. -12
Sairaaloiden työnjako ajan
tasalle
• Tiettyjä erikoisaloja keskitetään
tutkitun tiedon perusteella.
• Nykyinen sairaalaverkko perustuu
30-40 vuoden takaiseen
palvelumitoitukseen. Hoitokäytännöt
ovat kehittyneet ja sairaalassaoloajat
lyhentyneet.
• Riittävät potilasmäärät takaavat
ammatillisen osaamisen ja hoidon
laadun.
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman
seurantakokous 6.9.2017 / Liisa-Maria Voipio-
Pulkki
13. 7.9.2017 13
Maakuntatalouden ja siihen liittyvien
yhteistyöprosessin simulointi
• Liikkeelle VM kuntaosaston aloitteesta
• Keväällä 2017 valmistelu ja suunnitelman laatiminen
• Mukana maakuntia ohjaavat ministeriöt, maakunnat,
Kuntaliitto, AVI:t, ELY:t, palvelukeskukset
• Tavoite: ”ottaa haltuun” maakuntien talous- ja
ohjausprosessi keskushallinnossa ja maakunnissa, käydä
prosessi läpi harjoitteluna ennen toiminnan varsinaista alkua
• Vältetään budjetoinnin suuret virheet, prosessi toimii
tehokkaasti ja ohjauksen sisältö täsmennetään ennen
ensimmäistä toimintavuotta
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman seurantakokous 6.9.2017
/ Liisa-Maria Voipio-Pulkki
14. -14
- Kiinteistöt ja maakuntien rahoitus
- Tietotekniikan yhteensopivuus
- Talous- ja henkilöstöhallinnon säästöt
ja yhtenevä tietopohja
Palvelukeskukset
maakuntien omistukseen
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman
seurantakokous 6.9.2017 / Liisa-Maria Voipio-Pulkki
15. 7.9.2017 15
Sote-uudistus: ohjaukseen liittyviä
tavoitteita
• Kansallisen ohjauksen vahvistaminen
• Maakuntien itsehallinto
• Toiminnan ja talouden ohjaus kokonaisuutena
• Julkisen ja yksityisen ohjauksen
yhtenäistäminen
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman seurantakokous
6.9.2017 / Liisa-Maria Voipio-Pulkki
17. -
406
Tuotannossa olevia/
tuotettavia mittareita
(tilanne 7.6.2017)
215
Ehdotettuja,
ei nykyhetkellä
tuotettavia mittareita
Mittaristosettiä työstetään edelleen:
- osa mittareista siirretään täydentäviksi
- mittarit voivat korvautua toisilla
- voi tulla uusia listalle
- joistain ehkä luovutaan kokonaan.
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman
seurantakokous 6.9.2017 / Liisa-Maria Voipio-
Pulkki
17
18. 7.9.2017 18
Lisää ohjausta
• Asiakasohjaus syntyy asiakkaiden ja asukkaiden suunnitellessa,
valitessa, käyttäessä ja arvioidessa sote-palveluja.
• Markkinaohjaus syntyy toimijoiden kilpaillessa vapaasti sote-
markkoinoilla. Sote-järjestelmää ei jätetä yksinomaan
asiakasohjauksen ja markkinaohjauksen varaan, sillä asiakkailla ja
markkinoilla voi olla eri tavoitteita kuin julkisella ohjauksella.
• Näille edellytysten luominen säädöksillä
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman seurantakokous
6.9.2017 / Liisa-Maria Voipio-Pulkki
19. -
Muutostuki sote-uudistuksen toimeenpanossa
• Syksystä 2017 sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpanoa
tehdään entistä vahvemmassa STM:n ja VM:n yhteistyössä
• Mm. yhteinen tilannekuvahuone VM:n tiloissa
• Muutostuki koostuu vuoropuhelusta maakuntien kanssa,
työvälineistä ja tukitoimista:
• Tilaisuudet maakunnan valmistelijoille
• Maakuntien valmistelutilanteen seuranta sekä huolien kuuleminen
• Uudistuksen tiekartta ja järjestämisen käsikirja
• Viestintä (alueuudistus.fi; uutiskirjeet, suositukset ja ohjeet)
• Muutosjohdon akatemia
• Maakuntien talouden simulointiprosessi
19
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman
seurantakokous 6.9.2017 / Liisa-Maria Voipio-
Pulkki
21. -
Järjestämisen käsikirjan toteutus
• Käsikirja on käytännön työkalu maakuntien järjestämistehtävien
valmisteluun
• Käsikirjan kirjoittamisessa on mukana
• maakunnan valmistelijoita
• Sitran ja Kuntaliiton edustus
• ministeriöiden ja niiden alaisten laitosten virkamiehiä
• Kirjoitustyö on jaettu teemoihin/ otsikoihin, joihin liittyvää tekstiä
nimetyt tahot kirjoittavat erikseen sovittavan vastuuvirkamiehen
koordinoimana
• Julkaistaan sähköisenä: http://alueuudistus.fi/jarjestamisen-
kasikirja
21
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman
seurantakokous 6.9.2017 / Liisa-Maria Voipio-
Pulkki
22. -
Mieli-suunnitelma 2009-2015
1. Asiakkaan aseman vahvistaminen
• mm. asiakkaiden osallistuminen, kokemusasiantuntijuus
2. Edistävä ja ehkäisevä työ painopisteenä
3. Palvelujen järjestäminen
• helppo pääsy palveluihin
• sähköiset palvelut
• perus- ja avohoitopainotteisuus
• integroidut palvelukokonaisuudet
4. Ohjauskeinojen kehittäminen
-Keskeisiä myös sote-uudistuksessa
22
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman
seurantakokous 6.9.2017 / Liisa-Maria Voipio-Pulkki
23. -23
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman
seurantakokous 6.9.2017 / Liisa-Maria Voipio-Pulkki
-iso
väestöpohja
mahdollistaa
monimuotoiset
mt- ja
päihdepalvelut
-sovitut palveluketjut
ja -kokonaisuudet
-riittävätkö keinot,
joutuuko asiakas
”integroimaan itse”?
-ei välttämättä
hyödytä suoraan
mt- ja päihde-
asiakkaita
-joissakin
palveluissa (esim.
asuminen)
voisi parantaa
asiakkaan asemaa
-yhteistyön
koordinointi,
kun tarvitaan
useita
palveluita
-mt- ja päihdetyö
on
kustannus-
vaikuttavaa!
24. 7.9.2017 24
Valtion ohjauksen kehitys
-1940
1940-
1960
1960-
1980
1980-
1993
1993-
2000
2000-
2008
2008-
Lähteet: Heinämäki, Oulasvirta, Soikkeli
Normiohjaus Resurssiohjaus Informaatio-ohjaus Hybridi-ohjaus
Tavoite Sote-palvelujen
lisääminen
(määrä&laatu)
Sote-palvelujen
yhdenvertaisuus
ja laatu
Sote-palvelujen tehostaminen
ja kansalaisten perusoikeudet
Aika-
kausi
Sote-palvelu-
järjestelmän
luominen
Oikeusvaltion luominen ja
sota-ajan ongelmista
selviäminen
Välineet Valtionosuus,
virkasääntely,
hankerahoitus
Vertailutiedot,
suositukset, oppaat,
ohjelmat
Rakenteelliset muutokset,
keskittäminen, sopimukset,
kannusteet
Laki, asetus,
valvonta, sitova
suunnittelu
Sisältö Detaljit:
virat, toimet,
investoinnit
Palvelujen laadulliset
piirteet, laajat
tavoitteet
Järjestämisrakenteet,
mitattavat vaikuttavuus-
tavoitteet, oikeudet
Detaljit:
palvelumäärät,
toimintayksiköt
Ongelmat Jäykkyys,
tarvelähtöi-
syyden puute
Hajanainen ja väljä,
heikko vaikuttavuus ja
valvontaperusta
Kokonaisuuden
hahmotushaaste,
tietojärjestelmävaateet
Pirstaleisuus,
vaihtelevuus,
seurantahaaste
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman seurantakokous 6.9.2017
/ Liisa-Maria Voipio-Pulkki