Ennakointityön tavoitteena oli tunnistaa keinoja luoda kasvua Suomeen sekä muodostaa keskeisten toimijoiden yhteinen näkemys tarvittavista toimen-piteistä tavoitteen saavuttamiseksi. Tavoitetilaksi - tulevaisuusvisio 2030 - muodostui pk-yritysten kasvu kansainvälisiksi menestyjiksi, jotka luovat yhdessä Suomeen talouskasvua ja hyvinvointia.
Miktech Oy:n hallinnoima Pooliplus -hanke teetti Intosome Oy:llä kartoituksen eteläsavolaisten teknologiayritysten tilanteesta ja asenteista digitalisaation suhteen. Tulokset olivat hyviä, asenne on kohdallaan.
Sosiaalisen median luova hyödyntäminen teollisuudessaJari Jussila
Sosiaalisen median luova hyödyntäminen teollisuudessa
Teollisen luovuuden polku -seminaari 25.9.2012
Jari Jussila, Tampereen teknillinen yliopisto, SOITA-hanke. Lähteitä päivitetty 30.11.2012.
Ennakointityön tavoitteena oli tunnistaa keinoja luoda kasvua Suomeen sekä muodostaa keskeisten toimijoiden yhteinen näkemys tarvittavista toimen-piteistä tavoitteen saavuttamiseksi. Tavoitetilaksi - tulevaisuusvisio 2030 - muodostui pk-yritysten kasvu kansainvälisiksi menestyjiksi, jotka luovat yhdessä Suomeen talouskasvua ja hyvinvointia.
Miktech Oy:n hallinnoima Pooliplus -hanke teetti Intosome Oy:llä kartoituksen eteläsavolaisten teknologiayritysten tilanteesta ja asenteista digitalisaation suhteen. Tulokset olivat hyviä, asenne on kohdallaan.
Sosiaalisen median luova hyödyntäminen teollisuudessaJari Jussila
Sosiaalisen median luova hyödyntäminen teollisuudessa
Teollisen luovuuden polku -seminaari 25.9.2012
Jari Jussila, Tampereen teknillinen yliopisto, SOITA-hanke. Lähteitä päivitetty 30.11.2012.
Tekesin vaikutukset digitalisoituvan sairaalan kehittämiseen - Impact Brief 5...Vapaa_Jakelu
Tekesin koko 2000-luvun aikainen innovaatiorahoitus terveys- ja IT-aloille ovat luoneet perustan myös digitalisoituvan sairaalan kehittämiselle. Tekesin digitalisoituvan sairaalan vaikuttavuuspolku kuvaa disruptiivista muutosta, joka
rakentuu neljän eri polun yhteisvaikutuksesta: tutkimustulosten kaupallistamisen polku, osaamispohjan vahvistaminen, tutkimus- ja innovaatioyhteistyön uudet muodot ja politiikkalinjaukset ja innovaatiomyönteinen sääntely.
M/S SOSTE 2014: Euroopan paras työelämä 2020MS SOSTE
Tavoitteena on kehittää Suomen työelämää niin, että se voisi olla jatkossa muihin Euroopan maihin verrattuna siinä määrin laadullisesti parempaa, että se tukisi suomalaisten halua ja mahdollisuuksia jatkaa työelämässä terveinä ja motivoituneina muita maita pidempään.
Tekes cleantech yritysten kansainvälisen kasvun tukena - kilpailuetuna digita...Vapaa_Jakelu
Globaalit megatrendit, kuten ilmastonmuutos, luonnonvarojen hupeneminen ja kaupungistuminen luovat monia muita aloja nopeammin ja varmemmin kasvavat kansainväliset markkinat cleantech-tuotteille. Kasvavat markkinat ovat suomalaisille cleantech –alan yrityksille iso mahdollisuus. Menestyksen yksi vauhdittaja on digitalisaatio, eli digitaalisten sulautettujen ratkaisujen tuominen osaksi cleantech -tuotteita ja -palveluja sekä uusien ratkaisujen ketterä jalkautus tuotekehityksestä markkinoille. Tässä Impact Briefissä arvioidaan Tekesin vaikutusta digitalisaation ja cleantechin rajapinnoilla toimivien yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittymiseen.
Innovaatiojohtamisen pelikirjan ovat laatineet Tommi Lampikoski ja Heidi Blanz RAMSE Oy:stä. Se on tarkoitettu yrityksille jatkuvan parantamisen työkaluksi matkalla kohti vähähiilisyyttä.
Tutustu strategisen tutkimuksen päivitettyihin ratkaisukortteihin, jotka esittelevät ilmiölähtöisesti koko strategisen tutkimuksen kirjon. Kortit tarjoavat tutkimukseen perustuvia ratkaisuja ja auttavat löytämään asiantuntijoita, joilla on uusin tutkimustieto ja siihen perustuvia politiikkasuosituksia yhteiskuntamme ajankohtaisiin kysymyksiin.
Korttipakka on tehty päättäjien, päätöksentekoa valmistelevien, median ja kaikkien yhteiskuntakehityksestä kiinnostuneiden käyttöön.
Korttipakka jakautuu neljään maahan:
TEKNOLOGIAN JA TYÖN MURROKSET
ILMASTONMUUTOS, LUONNONVARAT JA ENERGIA
OSALLISTUVA KANSALAISUUS
HYVINVOINTI JA PERUSTURVA
Tämä pakka on päivitetty syksyllä 2019. Ensimmäinen versio ratkaisukorteista julakistiin helmikuussa 2019 strategisen tutkimuksen Ratkaisuja tieteestä -tapahtumassa.
Lue lisää strategisesta tutkimuksesta ja tilaa uutiskirje: strateginentutkimus.fi
Twitter: @Akatemia_STN
Instagram: stn_akatemia
#strateginentutkimus
#ratkaisujatieteestä
Tekesin innovaatioseteli on tarkoitettu vakiintunutta liiketoimintaa (yrityksellä on liikevaihtoa vähintään yhdeltä päättyneeltä tilikaudelta) harjoittaville pk-yrityksille, jotka haluavat käynnistää innovaatiotoiminnan. Innovaatiosetelistä tilattiin ulkopuolinen arviointi. Arvioinnin mukaan setelin saaneet yritykset ovat laajalti tyytyväisiä innovaatiosetelillä toteutettuihin hankkeisiin.
Teknologiateollisuus ja yritysvastuu. Tilastotietoja ja yritysesimerkkejä Suomen merkittävimmän vientialan taloudellisesta, sosiallisesta ja ympäristöllisestä vaikutuksesta.
A report about the customer experience in the social media, studying usage of social media among Finnish B2C and B2B companies, and the (unfounded) myths connected to the topic. This is the presentation from the publishing event. Please also see the report.
Tekesin kansainvälistymisen kasvupaketti koostuu kuudesta rahoituspalvelusta: Innovaatioseteli, Team Finland Explorer, Messuavustus, Digiboosti, Tempo ja Kiito. Väliarvioinnin mukaan digiboosti, Innovaatioseteli ja Team Finland Explorer laajentavat Tekesin palvelutarjontaa uusille kohdeyrityksille
Tekesin vaikutukset digitalisoituvan sairaalan kehittämiseen - Impact Brief 5...Vapaa_Jakelu
Tekesin koko 2000-luvun aikainen innovaatiorahoitus terveys- ja IT-aloille ovat luoneet perustan myös digitalisoituvan sairaalan kehittämiselle. Tekesin digitalisoituvan sairaalan vaikuttavuuspolku kuvaa disruptiivista muutosta, joka
rakentuu neljän eri polun yhteisvaikutuksesta: tutkimustulosten kaupallistamisen polku, osaamispohjan vahvistaminen, tutkimus- ja innovaatioyhteistyön uudet muodot ja politiikkalinjaukset ja innovaatiomyönteinen sääntely.
M/S SOSTE 2014: Euroopan paras työelämä 2020MS SOSTE
Tavoitteena on kehittää Suomen työelämää niin, että se voisi olla jatkossa muihin Euroopan maihin verrattuna siinä määrin laadullisesti parempaa, että se tukisi suomalaisten halua ja mahdollisuuksia jatkaa työelämässä terveinä ja motivoituneina muita maita pidempään.
Tekes cleantech yritysten kansainvälisen kasvun tukena - kilpailuetuna digita...Vapaa_Jakelu
Globaalit megatrendit, kuten ilmastonmuutos, luonnonvarojen hupeneminen ja kaupungistuminen luovat monia muita aloja nopeammin ja varmemmin kasvavat kansainväliset markkinat cleantech-tuotteille. Kasvavat markkinat ovat suomalaisille cleantech –alan yrityksille iso mahdollisuus. Menestyksen yksi vauhdittaja on digitalisaatio, eli digitaalisten sulautettujen ratkaisujen tuominen osaksi cleantech -tuotteita ja -palveluja sekä uusien ratkaisujen ketterä jalkautus tuotekehityksestä markkinoille. Tässä Impact Briefissä arvioidaan Tekesin vaikutusta digitalisaation ja cleantechin rajapinnoilla toimivien yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittymiseen.
Innovaatiojohtamisen pelikirjan ovat laatineet Tommi Lampikoski ja Heidi Blanz RAMSE Oy:stä. Se on tarkoitettu yrityksille jatkuvan parantamisen työkaluksi matkalla kohti vähähiilisyyttä.
Tutustu strategisen tutkimuksen päivitettyihin ratkaisukortteihin, jotka esittelevät ilmiölähtöisesti koko strategisen tutkimuksen kirjon. Kortit tarjoavat tutkimukseen perustuvia ratkaisuja ja auttavat löytämään asiantuntijoita, joilla on uusin tutkimustieto ja siihen perustuvia politiikkasuosituksia yhteiskuntamme ajankohtaisiin kysymyksiin.
Korttipakka on tehty päättäjien, päätöksentekoa valmistelevien, median ja kaikkien yhteiskuntakehityksestä kiinnostuneiden käyttöön.
Korttipakka jakautuu neljään maahan:
TEKNOLOGIAN JA TYÖN MURROKSET
ILMASTONMUUTOS, LUONNONVARAT JA ENERGIA
OSALLISTUVA KANSALAISUUS
HYVINVOINTI JA PERUSTURVA
Tämä pakka on päivitetty syksyllä 2019. Ensimmäinen versio ratkaisukorteista julakistiin helmikuussa 2019 strategisen tutkimuksen Ratkaisuja tieteestä -tapahtumassa.
Lue lisää strategisesta tutkimuksesta ja tilaa uutiskirje: strateginentutkimus.fi
Twitter: @Akatemia_STN
Instagram: stn_akatemia
#strateginentutkimus
#ratkaisujatieteestä
Tekesin innovaatioseteli on tarkoitettu vakiintunutta liiketoimintaa (yrityksellä on liikevaihtoa vähintään yhdeltä päättyneeltä tilikaudelta) harjoittaville pk-yrityksille, jotka haluavat käynnistää innovaatiotoiminnan. Innovaatiosetelistä tilattiin ulkopuolinen arviointi. Arvioinnin mukaan setelin saaneet yritykset ovat laajalti tyytyväisiä innovaatiosetelillä toteutettuihin hankkeisiin.
Teknologiateollisuus ja yritysvastuu. Tilastotietoja ja yritysesimerkkejä Suomen merkittävimmän vientialan taloudellisesta, sosiallisesta ja ympäristöllisestä vaikutuksesta.
A report about the customer experience in the social media, studying usage of social media among Finnish B2C and B2B companies, and the (unfounded) myths connected to the topic. This is the presentation from the publishing event. Please also see the report.
Tekesin kansainvälistymisen kasvupaketti koostuu kuudesta rahoituspalvelusta: Innovaatioseteli, Team Finland Explorer, Messuavustus, Digiboosti, Tempo ja Kiito. Väliarvioinnin mukaan digiboosti, Innovaatioseteli ja Team Finland Explorer laajentavat Tekesin palvelutarjontaa uusille kohdeyrityksille
Työn ja joht_muutos_work_lifecafe 04022016_marja vilukselaTyoelama2020
Work&Life Café 4.2.2016, Helsinki
Näkökulmia työn ja johtamisen muutokseen – Marja Viluksela
Work&Life Café on työn ja organisaation uudistumisen ja uudistamisen kohtaamispaikka, jonka järjestää kuukausittain Työelämä 2020- hankkeen Uudenmaan alueverkosto. Ensimmäisen Work&Life Cafén teemaan Näkökulmia työn ja johtamiseen muutokseen johdatteli Marja Viluksela.
Mistä lisää tehoja kehittämisyhtiöiden palveluihin?Business Arena Oy
Business Arena Oy kokosi syksyllä 2014 yhteen kokemuksiaan ja havaintojaan aluekehittämisen tiimoilta. Tarjoamme ne vapaaseen käyttöön.
- Korkeakoulujen ja kehittämisyhtiöiden yhteistyömahdollisuus: tutkimuksen kaupallistaminen
- Palvelua tuottavien verkostojen johtaminen
- Yhteisöjen osalistaminen kokeilemalla kehittämiseen
Toiminnan johtaminen ja kehittäminen asiakkaan näkökulmastaPaivi Sutinen
Esitys Tampereella 17.4.2013
Laita viesti, jos haluat slidet käyttöösi, paivi.sutinen@espoo.fi, Jaan materiaalia vastavuoroisuusperiaatteella sekä yhdessä tekemisen ja oppimisen hengessä.
Business Finland - Krogerus data symposium 25.10.2023.pdfKari Klossner
Esitelmäni Krogeruksen data symposiumista 25.10.2023 siitä miten Business Finland vauhdittaa uuden vientiliiketoiminnan syntymistä Suomeen datan ja datan jakamisen avulla
Suomalaisyritykset edelleen huonosti varautuneita IT-palveluiden häiriötilanteisiin.
Muun muassa tämä tulos tuli esiin Tietotekniikan liiton ja Sofigate Oy:n yhteistyössä toteuttamassa valtakunnallisessa Tietohallintojen johtaminen Suomessa
-kyselytutkimuksessa. Toista kertaa toteutettu
tutkimus kartoitti tietohallinnon johtamisen tilaa sekä selvitti tietohallintojen ja liiketoiminnan yhteistyötä, hallintotapoja ja toiminnan mittaamista.
Uudistuminen on uusien tuotteiden ja palvelujen innovointia ja uusien toimintamallien omaksumista. Ilman uudistumista yritykset jäävät "tavaraloukkuun".
Uutta ja ajankohtaista tietoa nuorten yrittäjyydestä esiteltiin 4.3.2020 Helsingissä
Neljä nuorten yrittäjyyteen keskittyvää tutkimushanketta on tuottanut uutta tietoa ja ymmärrystä nuorten yrittäjien kohtaamista haasteista, tavoitteista ja toimintamahdollisuuksista maaseudulla.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin keskustelevassa miniseminaarissa 4. maaliskuuta. Tilaisuuden järjesti Maaseutupolitiikan neuvoston Osaaminen
ja työllisyys -verkosto.
Yrittäjyysstrategian valmistelua esiteltiin
Neuvotteleva virkamies Jaana Lappi työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiot ja yritysrahoitus -osastolta esitteli tilaisuudessa hallituksen uuden Yrittäjyysstrategian valmisteluprosessia.
Lähes valmiista strategiasta ollaan järjestämässä myös 10.3. keskustelutilaisuus. Tärkeänä lähtökohtana strategialle Lappi piti mahdollisuutta luoda luottamusta kentälle ja tehdä Suomesta entistä houkuttelevampi maa yritysten luontia ja yrittäjänä toimimista varten sekä sijoituskohteena.
Lue lisää miniseminaarista Maaseutupolitiikka.fi -sivuilta:
https://www.maaseutupolitiikka.fi/uutiset/uutta-ja-ajankohtaista-tietoa-nuorten-yrittajyydesta-esiteltiin-4-3-2020-helsingissa
Suomen Digimenestyjät 2015 -tutkimus paljastaa kuinka Suomen menestyneimpien yritysten digitaalinen osaaminen on kehittynyt vuodesta 2014. Tutkimus keskittyy analysoimaan miten 40 suomalaisyritystä sijoittuvat digitaalisuuden eri alueilla sekä nostaa esiin mitkä toimialat ovat digitaalisuuden alueilla edistyksellisimpiä.
Yritysten ja kuntien ilmastoyhteistyö käyntiin -webinaarin esitykset 11.2.2021Motiva
Ilmastoreivit -webinaarissa käsiteltiin kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyötä ja sen mahdollistamista monista eri näkökulmista.
Tilaisuudessa saatiin tietoa kunnan yritysyhteistyön suunnittelemiseksi ja oppeja muiden kuntien kokemuksista sekä tuotiin myös esille yritysnäkökulma ilmastoyhteistyöhön.
Webinaarissa lanseerattiin ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelman rahoittamassa jatkohankkeessa tuotettu hiilineutraalisuomi.fi -sivun osio kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyöstä ja esiteltiin hankkeessa yrityksille ja kunnille tuotettuja materiaaleja.
Work&Life Café 7.4.2016, Helsinki
Rohkeuden ja motivaation merkitys uran ja elämän kannalta – Kaisa Välivehmas
Work&Life Café on työn ja organisaation uudistumisen ja uudistamisen kohtaamispaikka, jonka järjestää kuukausittain Työelämä 2020 -hankkeen Uudenmaan alueverkosto. Huhtikuun Work&Life Cafén teemaan Omien vahvuuksien tunnistaminen – Rohkeuden ja motivaation merkitys uran ja elämän kannalta johdatteli Kaisa Välivehmas, UniikkiUra Oy:stä.
Stanford University conducts research on work, technology, and their intersection through various centers. Some key areas of research include big data and analytics, engagement and virtual environments, and massive open online courses. Theories of interest include new institutionalism and sociomaterial theory. Hot topics include sensors, smart grids, sustainability, and quantified self using mobile devices to track health and wellbeing.
1. Mitä innovaatiot ja tuottavuus ovat
ja miten niitä kehitetään?
Tuomo Alasoini
tuomo.alasoini(at)tekes.fi
2. Kokonaistuotannon kasvu Suomessa viime
vuosina (Pohjola 2014)
Kokonaistuotanto kasvoi 30 % v. 1998-2013
• Kasvusta 22 %-yksikköä tuli työn tuottavuuden kasvusta
• Kasvusta 8 %-yksikköä tuli työn määrän lisääntymisestä (so. työhön
osallistuminen + työaikojen pituus)
• Kokonaistuotanto oli v. 2013 samalla tasolla kuin v. 2006!
Työn tuottavuuden kasvu jakautui seuraavasti:
• Koulutus eli investoinnit henkiseen pääomaan: 2 %-yksikköä
• Investoinnit koneisiin, laitteisiin ja rakenteisiin: 7 %-yksikköä
• Toimialojen välinen rakennemuutos: 1 %-yksikkö
• Innovaatiot (teknologiset, liiketoiminnalliset, organisatoriset yms.): 12 %-
yksikköä (tässä jatkossa entistäkin suurempi kasvupotentiaali!)
03-2013DM
3. Mahdollisuudet lisätä taloudellista hyvinvointia
eri osatekijöiden kautta
Osatekijä Mahdollisuudet Lisäperustelu tai -kommentti
Työn
tuottavuus
Erittäin suuret: kasvavat yhä
jatkossa, kun talous tieto-
valtaistuu, jolloin tuottavuus voi
kasvaa (ainakin periaatteessa)
rajatta. Myös digitalisaatio ja
siihen kytkeytyvät innovaatiot
avaavat uusia mahdollisuuksia.
Työn tuottavuuskasvu on hidastunut viime
vuosina. Talouden palveluvaltaistuminen voi
hidastaa kasvun mahdollisuuksia jatkossa. Ei
yksin takaa hyvinvointiyhteiskunnan perustan
säilymistä.
Työhön
osallistuminen
Suuret: ykköskysymys on työurien
jatkaminen pidempään
Muita tärkeitä kysymyksiä ovat työttömyyden ja
työkyvyttömyyden alentaminen, mahdollisuus
sovittaa työtä ja muuta elämää yhteen, nuorten
integroituminen työelämään ja osaajien
maahanmuutto
Työajat Eivät kovin suuret Ihmiset eivät halua pidentää työaikojaan
(pikemminkin päinvastoin mm. EVAn
tutkimusten mukaan) ja osa-aikatyö Suomessa
vähäistä. Työaikajoustot ovat tärkeämpiä,
mutta tuottavuutta lisäävänä tekijänä.
4. Innovaatiot ja uudistukset yrityksissä (10+ henkeä)
v. 2010 jälkeen, % (Eurooppalainen yritystutkimus 2013)
0
10
20
30
40
50
60
70
Prosessit Organisaatio Tuotteet ja
palvelut
Markkinointi
Suomi Ruotsi Tanska EU
03-2013DM
5. Samaa fiksummin vai jotain fiksumpaa uutta?
Amerikkalaisprofessorien (Charles Sabel ja AnnaLee Saxenian)
vuonna 2008 julkaistu analyysi Suomen vahvuuksista ja
heikkouksista edelleen (valitettavan!) ajankohtainen:
• Eturivin yritykset Suomen johtavilla teollisuudenaloilla ovat keskittyneet
kilpailustrategioihin, jotka ovat perustuneet prosessien optimointiin
valituilla teknologisilla kehityspoluilla, eivätkä uusien mahdollisuuksien
etsimiseen (strategia ei toimi enää, kun teknologinen murros kiihtyy).
• Suomen eturivin yritysten kasvanut osaaminen ja tuottavuus ei ole juuri
auttanut Suomen muita yrityksiä parantamaan osaamistaan ja
tuottavuuttaan (tuottavuuskehityksen nopeutumiseksi tarvitaan jatkossa
aiempaa paljon laajempaa joukkoa organisaatioita, jotka kykenevät
uudistumaan).
03-2013DM
6. Tietotekniikkaan perustuvan tuottavuuskasvun
kaksi aaltoa
1. aalto 1990-luvulta alkaen: tuottavuuskasvu perustuu uusiin
teknologioihin tuotteissa, palveluissa ja prosessien
virtaviivaistamisessa.
2. aalto: tuottavuuskasvu perustuu uusien teknologisten
mahdollisuuksien vauhdittamiin liiketoiminnallisiin,
organisatorisiin ja sosiaalisiin innovaatioihin, jotka kohdistuvat
mm. organisaatioiden yhteistyökykyyn, yhteistyösuhteisiin ja
kulttuuriin liittyviin tekijöihin tavoitteenaan erityisesti vahvistaa
positiivista asiakaskokemusta.
7. Esimerkki: suomalainen käsityölankojen valmistaja
1. aalto
Yritys paransi tehokkuuttaan
siirtymällä perinteisestä tukku- ja
vähittäiskauppatoiminnasta
sähköiseen verkkokauppaan.
1. aallossa kilpailuedut perustuvat
kehittyvän teknologian uusiin
ominaisuuksiin tuotteissa,
palveluissa ja prosesseissa ilman
tarvetta irtautua perinteisestä
teollisen ajan tuotannollisesta
logiikasta.
1. aallossa Suomi ja suomalaiset
suuryritykset niitä ympäröivine
teollisine klustereineen menestyivät
(liian) hyvin.
2. aalto
Yritys alkoi hyödyntää näin
syntyneitä suoria asiakaskontakteja
systemaattisesti oman toimintansa
kehittämiseksi.
Asiakkaiden ympärille luotiin
verkkoyhteisö (digitaalinen
ompeluseura), jonka kautta yritys
saa nopeasti autenttista tietoa
asiakkaiden kokemuksista, tarpeista
ja toiveista.
Autenttinen asiakastieto ja sen
käyttö innovoinnissa tuo
merkittävän kilpailuedun
markkinoilla ja sitoo asiakkaat
yritykseen.
03-2013DM
8. 2. aalto ratkaisee pelin
Prosessien ja organisaatiorakenteiden tiheä pölyttäminen parantaa
toki edelleen tuottavuutta, mutta…
• tällaisten uudistusten rajahyödyllä on kuitenkin taipumus laskea
vähitellen.
• jatkuvat uudistukset ilman uusia innostavia visioita ruokkivat kyynisyyttä ja
heikentävät ihmisten halua sitoutua uudistuksiin.
Kapea innovaatioajattelu tekee yritykset haavoittuviksi nykyisiä
toimialarajoja radikaalisti rikkovien digitaalisten mullistajien, kuten
erilaisten amazonien, applejen tai googlejen, edessä, joilla on
käytettävissään/hallinnassaan massiivinen määrä tietoa asiakkaista.
Suomalaisyritysten valmistautuminen digitaaliseen disruptioon on
esim. Accenturen selvitysten mukaan ollut heikompaa kuin muissa
Pohjoismaissa!
03-2013DM
9. Onko yrityksellä transformatiivinen strategia
digitaalista murrosta varten? % (Accenture 2015)
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Suomi Ruotsi Norja Tanska
Ajatus strategiasta
Johdolla yhteisesti
sovittu strategia
Laajasti kommunikoitu
kirjallinen ja virallinen
strategia
03-2013DM
Ilman strategiaa digitalisaatio nähdään
vain yksittäisten teknologioiden
käyttöönottona ilman kykyä mieltää
sitä koko liiketoiminnan uudistamisen
välineeksi.
10. Digitaalisten vs. muiden Suomen pk-yritysten
uusiutuminen, % (Rikala 2015, pk-yritysbarometri kevät 2015)
0
10
20
30
40
50
60
70
80
Laajentanut toimintaa uusille
toimialoille
Ottanut käyttöön uusia
liiketoimintamalleja
Laajentunut uusille
markkinoille
Lanseeranut uusia tuotteita tai
palveluita
Digitaaliset Muut
03-2013DM
11. Ihmisten johtamisen tärkeimmät kysymykset 2015
(Deloitte: Global Human Capital Trends -tutkimus)
1. Kulttuuri ja sitoutuminen
2. Johtajuus (leadership)
3. Oppiminen ja kehittyminen
4. HR-toiminnon kyky luoda arvoa
5. Työvoimapanoksen joustava saatavuus (myös organisaation ulkopuolelta)
6. Suorituksen johtaminen
7. HR-päätösten perustutana oleva data-analytiikka
8. Sujuvaa työntekoa haittaavien esteiden poistaminen
9. Ihmisen ja koneen välinen vuorovaikutus
10. Ison datan hyödyntäminen
03-2013DM
12. Digitaalista uudistumista edistävä kulttuuri
(McConnell 2015, Harvard Business Review)
Organisaation sisällä vallitsee yhteisesti jaettu näkemys
uudistumisen tarpeellisuudesta.
Organisaatiossa vallitsee vapaus kokeilla erilaisia asioita, jota
kautta totuttuja ajattelu- ja työnteon tapoja on mahdollista
kyseenalaistaa.
Organisaatiossa päätöksenteko on hajautettua, mikä antaa
muutoksen eturintamassa oleville vaikuttamisen mahdollisuuksia
uudistusten yhteydessä.
Organisaatio on vastaanottavainen ulkoisista toimintaympäristöstä
tuleville signaaleille ja vaikutteille.
03-2013DM
13. Innovatiivinen organisaatio
Organisaatio ei voi säilyä pitkään innovatiivisena yksin sen
omistajan, toimivan johdon tai joidenkin yksittäisten asiantuntijoiden
voimin.
Organisaation innovatiivisuus, eli kyky tuottaa innovaatioita pitkällä
aikavälillä, on perimmältään organisaatiota kuvaava yhteisöllinen
ominaisuus.
Radikaaleimpien innovaatioiden lähde on usein oma henkilöstö,
eivät asiakkaat, konsultit tai tutkimuslaitokset.
Menestyksellinen innovaatiotoiminta edellyttää yhteistoimintaa,
jonka voiteluaineena on luottamus.
03-2013DM
15. Keskeisiä kehittämisalueita
(Innovatiivisuus Suomen työpaikoilla -raportti, Tekes-katsaus 311/2014)
1. Yritykset uudistavat aktiivisesti prosessejaan ja organisaatioitaan,
mutta eivät panosta riittävästi tuote- ja palveluinnovaatioihin ja niitä
tukeviin markkinointi-innovaatioihin.
2. Mikrokehittäminen on työpaikoilla tavallista, mutta sen rinnalla
tarvitaan enenevästi läpimurtoinnovaatioita.
3. Organisaatioita myllerretään, mutta muutosjohtamisessa ja -
osaamisessa on parannettavaa.
4. Julkisen sektorin organisaatioissa on paljon työn imua, mutta se
kanavoituu liian harvoin innovatiivisuutena.
5. Johtajuuden merkitys korostuu muuttuvassa työelämässä, mutta
sen tulee olla nykyistä enemmän jaettua. [jatkuu]
03-2013DM
16. Keskeisiä kehittämisalueita
(Innovatiivisuus Suomen työpaikoilla -raportti, Tekes-katsaus 311/2014
6. Työntekijöiden rooli toiminnan kehittämisessä tunnistetaan, mutta
ei vielä läheskään kaikilla työpaikoilla.
7. Digimurros kolkuttaa ovella, mutta siihen herääminen on ollut
hidasta.
8. Suomalaisilla on hyvät digivalmiudet, mutta yritykset hyödyntävät
niitä huonosti.
9. Suomen työpaikoilla on paljon muutoksia, mutta liian vähän
työelämän laatua parantavaa muutosta.
10. Suomalaiset ovat sitoutuneita teollisen työyhteiskunnan arvoihin,
mutta yksin näiden avulla eivät teolliset ja taloudelliset rakenteet
uusiudu.
03-2013DM
17. Liideri-ohjelman strategiset lähtökohdat
Johtamisen kysymykset ovat Liiderin ytimessä. Johtaminen vaikuttaa yrityksen kaikkeen
toimintaan luoden perustan yrityksen strategiselle kehittämiselle. Innovaatioiden
syntyminen edellyttää näkemyksellistä ja osallistavaa johtamista, jossa hyödynnetään
taitavasti kaikkien työntekijöiden, asiakkaiden ja sidosryhmien osaamista.
Työntekijöiden ja asiakkaiden osallistuminen tuotteiden, palvelujen ja liiketoiminnan
kehittämiseen on Liiderin toinen ydinteema. Yksikään yritys ei säily pitkään
innovatiivisena yksin omistajien, toimivan johdon tai joidenkin yksittäisten asiantuntijoiden
ideoiden voimin. Innovatiivisuus on yhteisöllinen ominaisuus, joka edellyttää
työntekijöiden innostuneisuutta ja jota voidaan tukea hyvällä johtamisella.
Tulevaisuuden kasvuyritykset ovat digitalisaation edelläkävijöitä ja kokeilijoita. Kehittyvän
teknologian mahdollisuuksia hyödyntävät uudenlaiset työnteon tavat ja ympäristöt ovat
kolmas Liiderin ydinteema. Suomalaiset sijoittuvat maailman kärkijoukkoon kansalaisten
valmiuksissa hyödyntää digitaalisia viestintävälineitä ja tietoverkkoja, mikä antaa
yrityksille ja niiden työntekijöille vahvan pohjan kehittää innovatiivisia työnteon tapoja.
03-2013DM