Timo Järvensivu vieraili Sitra Labin HERÄÄMÖ-tapahtumassa 11.12.2019
Timo Järvensivulla on yli 15 vuoden kokemus verkostotyön ja verkostojen johtamisen tutkimuksesta, kehittämisestä, kouluttamisesta ja valmentamisesta. Hän toimii päätoimisena yrittäjänä konsultoiden erityisesti julkisen alan ja järjestösektorin valtakunnallisia ja alueellisia verkostoja. Timo on koulutukseltaan kauppatieteiden tohtori Helsingin kauppakorkeakoulusta. Timo on juuri julkaissut Verkostojen johtaminen – Opi ja etene yhdessä -kirjan.
Kestävän hyvinvoinnin edistäminen tietämysyhteisöissä
Juha Kostiainen, johtaja, viestintä
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
Opetusalan johtamisen Foorumi
15.6.2012
Vaikuttavuusinvestointi: Social Impact Bond, Anne Bland, 0615Uusia Network Oy
Vaikuttavuusinvestointiin ja yhteiskunnalliseen rahoitukseen kuuluva Social Impact Bond on Suomessakin herättänyt kiinnostusta. UUSIA Network kehittää SIB-rahoitus- ja liiketoimintamalleja sekä tekee niihin liittyviä vaikutusten arviointeja.
Timo Järvensivu vieraili Sitra Labin HERÄÄMÖ-tapahtumassa 11.12.2019
Timo Järvensivulla on yli 15 vuoden kokemus verkostotyön ja verkostojen johtamisen tutkimuksesta, kehittämisestä, kouluttamisesta ja valmentamisesta. Hän toimii päätoimisena yrittäjänä konsultoiden erityisesti julkisen alan ja järjestösektorin valtakunnallisia ja alueellisia verkostoja. Timo on koulutukseltaan kauppatieteiden tohtori Helsingin kauppakorkeakoulusta. Timo on juuri julkaissut Verkostojen johtaminen – Opi ja etene yhdessä -kirjan.
Kestävän hyvinvoinnin edistäminen tietämysyhteisöissä
Juha Kostiainen, johtaja, viestintä
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
Opetusalan johtamisen Foorumi
15.6.2012
Vaikuttavuusinvestointi: Social Impact Bond, Anne Bland, 0615Uusia Network Oy
Vaikuttavuusinvestointiin ja yhteiskunnalliseen rahoitukseen kuuluva Social Impact Bond on Suomessakin herättänyt kiinnostusta. UUSIA Network kehittää SIB-rahoitus- ja liiketoimintamalleja sekä tekee niihin liittyviä vaikutusten arviointeja.
Tulostähti, koetun elämänlaadun arviointiin 20.1.2016, Uusia NetworkUusia Network Oy
Tulostähti on asiakaslähtöinen menetelmä palveluiden kehittämiseen ja koetun elämänlaadun arviointiin. Tulostähti tukee asiakastyötä, jonka tavoitteena on saada palveluiden käyttäjien elämässä aikaan kestäviä muutoksia. Palveluiden kehittäjille Tulostähti tarjoaa tietoa palveluiden tuloksista sekä apuvälineen tulosperusteisen palvelustrategian toteuttamiseen. Tulostähtiä on pian jo 30 ja Suomeksi on käännetty jo kuusi:
Ikäihmisten kotipalveluun, työllistymiseen, lastensuojeluun, nuoriso- ja perhetyöhön sekä mielenterveyskuntoutumiseen tarkoitetut Tulostähdet.
Miktech Oy:n hallinnoima Pooliplus -hanke teetti Intosome Oy:llä kartoituksen eteläsavolaisten teknologiayritysten tilanteesta ja asenteista digitalisaation suhteen. Tulokset olivat hyviä, asenne on kohdallaan.
Julkiset varat vähenevät samaan aikaan kun palvelutarpeet lisääntyvät. Miten suunnitella palvelut niin, että ikäihmisten toiveet huomioidaan samalla kun myös aikaansaadaan säästöjä ilman juustohöyläleikkauksia? Tulostähti on asiakastyön ja mielekkään tiedon analysointimenetelmä, mutta myös tarjoaa keinon kestävään ja eettiseen palvelumuotoiluun.
Tulostähti, koetun elämänlaadun arviointiin 20.1.2016, Uusia NetworkUusia Network Oy
Tulostähti on asiakaslähtöinen menetelmä palveluiden kehittämiseen ja koetun elämänlaadun arviointiin. Tulostähti tukee asiakastyötä, jonka tavoitteena on saada palveluiden käyttäjien elämässä aikaan kestäviä muutoksia. Palveluiden kehittäjille Tulostähti tarjoaa tietoa palveluiden tuloksista sekä apuvälineen tulosperusteisen palvelustrategian toteuttamiseen. Tulostähtiä on pian jo 30 ja Suomeksi on käännetty jo kuusi:
Ikäihmisten kotipalveluun, työllistymiseen, lastensuojeluun, nuoriso- ja perhetyöhön sekä mielenterveyskuntoutumiseen tarkoitetut Tulostähdet.
Miktech Oy:n hallinnoima Pooliplus -hanke teetti Intosome Oy:llä kartoituksen eteläsavolaisten teknologiayritysten tilanteesta ja asenteista digitalisaation suhteen. Tulokset olivat hyviä, asenne on kohdallaan.
Julkiset varat vähenevät samaan aikaan kun palvelutarpeet lisääntyvät. Miten suunnitella palvelut niin, että ikäihmisten toiveet huomioidaan samalla kun myös aikaansaadaan säästöjä ilman juustohöyläleikkauksia? Tulostähti on asiakastyön ja mielekkään tiedon analysointimenetelmä, mutta myös tarjoaa keinon kestävään ja eettiseen palvelumuotoiluun.
Tässä esityksessä kerrotaan miten syntyy tehokas kampanja. Esityksessä käydään läpi kampanjan suunnittelun eri vaiheet, miten jalkautat kampanjan ja saat kaikki puhaltamaan yhteen hiileen, kuinka hyödynnät sosiaalista mediaa (Facebook, Twitter ja Instagram), miten tuet kampanjointia tehokkaasti mediaviestinnällä
Koulutusmateriaali on esitelty Salla Saarisen, Radical Soul ja Heidi Korva Communiké järjestämässä koulutuksessa 27.1.2015.
Sosiaalisen median trendit järjestöille 2015Piritta Seppälä
Viestintä-Piritta julkaisi Sosiaalisen median trendit järjestöille 5.2.2015 aamiaistilaisuudessa Helsingissä. Samalla esiteltiin kartoitus järjestösomen tilasta, johon kerättiin tietoa syksyn 2014 ja tammikuun 2015 aikana. Tämä kooste on aamiaistilaisuuden esitysmateriaali, joka pitää sisällään katsauksen järjestöjen sosiaalisen median käytön kehitykseen vuoden 2014 aikana, Järjestösomen tila -kartoituksen sekä Sosiaalisen median trendit järjestöille 2015. Koosteen esitteli tilaisuudessa Piritta Seppälä.
Poimintoja valtakunnallisista työryhmistä. Sitran Oppia ikä kaikki? -tapahtuma 28.5.2018
Elinikäinen oppiminen on tänä päivänä monen huulilla. Jatkuvan oppimisen tulevaisuuden eteen tehdään paljon: on työryhmää, visiota, paneelia ja toimenpideohjelmaa. Miltä jatkuvan oppimisen yhteiskunta voisi parhaimmillaan näyttää? Mitä se tarkoittaisi yksilön kannalta? Entä työnantajan tai yhteiskunnan näkökulmasta?
Tilaisuudessa tarjosimme kentän toimijoille areenan ymmärtää tämän hetken kehitystoimenpiteiden tilannetta erityisesti virallisten työryhmien näkökulmasta.
TrendIT-tutkimushanke pureutui laajan kumppaniverkoston toimesta suomalaiseen työhön ja informaatioteknologiaan rooliin työssä. Haluamme auttaa suomalaisia organisaatioita ymmärtämään tulevaisuuden työelämää ja teknologian roolia menestyvissä organisaatioissa. TrendIT-työpaja tuo käyttöösi tietovarannon, jonka koostimme hankkeen aikana.
Toiminnan johtaminen ja kehittäminen asiakkaan näkökulmastaPaivi Sutinen
Esitys Tampereella 17.4.2013
Laita viesti, jos haluat slidet käyttöösi, paivi.sutinen@espoo.fi, Jaan materiaalia vastavuoroisuusperiaatteella sekä yhdessä tekemisen ja oppimisen hengessä.
Kohti oppivaa ja kehittyvää toimintakulttuuria - järjestöjen koko toiminnan arviointi haltuun. Mervi Aalto-Kallio ja Niina Haake, valtakunnallinen koulutus järjestöille, helmikuu 2015, Helsinki ja Oulu.
Osaavan työvoiman varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon murroksessaTHL
Competent workforce for the future -COPE. Suomen Akatemian/Strategisen tutkimusneuvoston rahoittama hanke 1.4.2016–31.3.2019. Mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Aalto-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Laurea-ammattikorkeakoulu.
Work&Life Café 7.4.2016, Helsinki
Rohkeuden ja motivaation merkitys uran ja elämän kannalta – Kaisa Välivehmas
Work&Life Café on työn ja organisaation uudistumisen ja uudistamisen kohtaamispaikka, jonka järjestää kuukausittain Työelämä 2020 -hankkeen Uudenmaan alueverkosto. Huhtikuun Work&Life Cafén teemaan Omien vahvuuksien tunnistaminen – Rohkeuden ja motivaation merkitys uran ja elämän kannalta johdatteli Kaisa Välivehmas, UniikkiUra Oy:stä.
Työn ja joht_muutos_work_lifecafe 04022016_marja vilukselaTyoelama2020
Work&Life Café 4.2.2016, Helsinki
Näkökulmia työn ja johtamisen muutokseen – Marja Viluksela
Work&Life Café on työn ja organisaation uudistumisen ja uudistamisen kohtaamispaikka, jonka järjestää kuukausittain Työelämä 2020- hankkeen Uudenmaan alueverkosto. Ensimmäisen Work&Life Cafén teemaan Näkökulmia työn ja johtamiseen muutokseen johdatteli Marja Viluksela.
2. Ennakkotehtävä
• Millaisiin isoihin, yhteiskunnallisesti
relevantteihin kysymyksiin tai työyhteisöjen
kannalta tärkeisiin kehityshaasteisiin
työelämän tutkimusta tulisi mielestänne
lähivuosina Suomessa suunnata
(VNK, Suomen
Akatemia, Tekes, ministeriöt, Työsuojelurahast
o jne.)?
4. Etukäteisajatuksia mahdollisista
alueista
• 1. Teknologinen murros
– Mitä merkitsee työtehtävien rakentumisen, ammattien, työllisyyden, työyhteisöjen ja
yhteiskunnallisen koheesion näkökulmasta?
• 2. Innovation for (good) jobs
– Millaisia innovaatioita tarvitaan vahvistamaan työllisyyttä (ja tuottavuudeltaan ja
laadultaan hyvien) työpaikkojen syntymistä ja miten näitä saadaan aikaan?
• 3. Talouskasvun hidastumisen työelämä
– Mitä pitkittyvä hidas talouskasvu merkitsee työelämässä ja miten voi edistää työelämän
laatua myös tällaisessa ympäristössä?
• 4. Ekologisesti kestävä työelämä
– Mitä ekologisten kysymysten aktualisoituminen merkitsee työelämässä ja miten voi
edistää työelämän laatua tällaisessa ympäristössä?
5. Etukäteisajatuksia mahdollisista
alueista
• 5. Työurien pidentäminen
– Kuinka erilaisia työelämäkäytäntöjä kehittämällä voi tukea eri-ikäisten tai muuten
erilaisissa tilanteissa olevien ihmisten edellytyksiä osallistua työelämään?
• 6. Sukupolvimurros
– Mitä mahdollisuuksia Suomen nopea sukupolvisiirtymä (sodan jälkeisten suuret
ikäluokat Y- ja Z-sukupolvet) avaa työkulttuurin, työnteon tapojen ja johtamisen
kehittymiselle ja miten näiden mahdollisuuksien realisoitumista voi edistää?
• 7. Kulttuuriset tekijät vahvuutena ja heikkoutena
– Miten erilaiset suomalaiseen kansalliseen ja yrityskulttuuriin liittyvät tekijät toimivat
vahvuuksina tai heikkouksina muuttuvassa työelämässä ja pyrittäessä kohti Euroopan
kärkeä?
6. Etukäteisajatuksia mahdollisista
alueista
• 8. Organisaatioiden innovaatio-osaaminen
– Miten ja miten aktiivisesti organisaatiot (erit. pk-yritykset ja julkisyhteisöt) uudistavat
tuotteitaan ja palvelujaan sekä miten niiden innovaatio-osaamista ja -johtamista voi
kehittää?
• 9. Työntekijä- ja asiakaslähtöinen innovointi
– Kuinka aktiivista, tunnustettua ja tunnistettua työntekijä- ja asiakaslähtöinen innovointi
on sekä kuinka sitä voi systemaattisesti edistää organisaatioiden kilpailuedun lähteenä?
7. Etukäteisajatuksia mahdollisista
alueista
• 10. Johtaminen kestävän kilpailuedun lähteenä
– Millaisten johtamisen periaatteiden, prosessien ja käytäntöjen avulla ihmisten
aloitteellisuutta, luovuutta ja innostunutta sitoutumista voi tukea siten, että niistä
muodostuu organisaatiolle aidosti kestäviä kilpailuedun lähteitä?
• 11. Uusi työ
– Millaisia perinteisistä työajoista, työnteon paikoista ja työnteon yhteisöllisistä muodoista
poikkeavia uusia työnteon muotoja syntyy, millaisia vaikutuksia niillä ja miten niiden
syntyyn ja vaikutuksiin on mahdollista vaikuttaa?
• 12. Organisatoriset rakennemuutokset
– Miten ja millaisen osaamisen varassa organisaatioissa toimitaan isojen
transformaatioiden yhteydessä ja miten niitä voisi paremmin hallita transformaatio- tai
muutosjohtamista kehittämällä?
8. Ennakkotehtävä 1
Teknologinen murros 9.1 Työnteon muotojen muutostrendit ja seuraukset työntekijöille (PT)
11.2 Digitaalisuus työelämässä: muutokset työssä, ammateissa ja
oppimisessa (HAAGA-HELIA)
11.3 Huomisen hyvät (digitaaliset) oppimista ja kehittämistä tukevat
työympäristöt (HAAGA-HELIA)
12.5 Yhteiskunnallinen polarisaatio työn muutoksessa (Aalto/Perus)
Innovation for (good) jobs
Talouskasvun hidastumisen
työelämä
Ekologisesti kestävä työelämä 6.2 Kestävä työelämä (ÅA)
12.6 Niukkuudesta selviytymisen strategiat (Aalto/Perus)
9. Ennakkotehtävä 2
Työurien pidentäminen 3.2 Projektimaiset työt osana dynaamista työuraa (TTY)
9.3 Työelämäläheisten koulutusmuotojen ja moninkertaisen koulutuksen tehokkuus
ja vaikutukset työuran muutosten kannalta (PT)
14.4 Työllistämisen erilaiset esteet ja edellytykset (EK)
Sukupolvimurros 8.1 Nuoret ja uuden työelämän haasteet (TaY/SYNERGOS)
Kulttuuriset tekijät
vahvuutena ja
heikkoutena
5.1 Työyhteisöjen kansainvälistyminen Suomessa (Laurea)
6.1 Intialaisen yrityskulttuurin ymmärtäminen (ÅA)
10. Ennakkotehtävä 3
Organisaatioiden innovaatio-
osaaminen
8.2 Psykologinen/henkinen pääoma työhyvinvoinnin ja innovatiivisuuden
lähteenä (TaY/SYNERGOS)
Työntekijä- ja asiakaslähtöinen
innovointi
10.1 Työorganisaatioiden toimintatapojen uudistaminen asiakas- ja
arkikokemuksia paremmin hyödyntämällä (UEF)
10.3 Työntekijöiden innovatiivisuuden ja osallistumisen johtaminen
kokonaisvaltaisella tavalla (UEF)
11. Ennakkotehtävä 4
Johtaminen
kestävän
kilpailuedun
lähteenä
1.1 Hyvän johtajuuden tunnistaminen, näkyväksi tekeminen ja levittäminen (VTT)
1.2 Johtamisen, tuloksellisuuden ja hyvän työelämän väliset yhteydet (VTT)
2.2 Ihmisten osallisuutta, toimijuutta ja yhteisöllistä luovuutta rakentava johtaminen (JY)
4.1 Yhdistetyn HSEQ-johtamismallin edelleen kehittäminen (OY)
10.2 Moninaisuuden johtaminen (UEF)
14.3 Palkitseminen (EK)
Uusi työ 3.1 Ihmisten ja teknologian suhde työssä, teknologiavuorovaikutteisen työn muotoilu
sekä työn ja vapaa-ajan sekoittuminen (TTY)
3.3 Työn tehokkuus ja tuottavuus (monimutkaisissa) verkostoissa (TTY)
5.1 ICT (asiantuntija)työn kehittämisessä (Laurea)
7.1 Yrittäjyyden ja palkkatyön välinen rajankäynti ja häilyvyys (LAMK)
12.1 Älykäs ja älykkäästi käytetty teknologia töiden jaon ja organisoinnin kehittämisessä
(Aalto/Perus)
13.1 Työelämän monimuotoisuus, muuttuva käsitys työstä ja työn tekemisestä
globaalissa maailmassa (TuY/KKK)
Organisatoriset
rakennemuutokset
2.1 Toimijoiden vaikutusmahdollisuuksien tukeminen työelämän muutoksessa (JY)
2.3 Ammatillisten identiteettien uudelleen neuvottelu rakennemuutoksissa uusiutumisen
ja tuottavuuden parantamisen edellytyksenä (JY)
7.2 Työntekijöiden sitoutuminen ja sitouttaminen epävarmuuden oloissa (LAMK)
12.2 Kehkeytyvien organisoitumismuotojen dynamiikan ymmärtäminen (Aalto/Perus)
12. Ennakkotehtävä 5
Muut aiheet 4.2 Turvapuistoista laaja-alaisia excellence-kehityksen vauhdittajia (OY)
9.2 Työolojen yhteys tuottavuuteen, poissaoloihin ja työssä jaksamiseen (PT)
11.1 Työelämä oppimis- ja kehittämisympäristönä asiantuntijatyössä (HAAGA-HELIA)
12.3 Muutosasenteiden ja -toiminnan väliset yhteydet (Aalto/Perus)
12.4 Naisten ja miesten palkkatasa-arvo ja siihen vaikuttavat tekijät (Aalto/Perus)
12.7 Työelämä 2020 -vision ja ajattelun levittäminen ja muutoksen hallinta (Aalto/Perus)
14.1 Tuottavuus ja tuottavuuden parantaminen (EK)
14.2 Työpaikkatason yhteistoiminta ja paikallinen sopiminen (EK)
15.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutoksen vaikutus henkilöstöön,
tuottavuuteen ja vaikuttavuuteen (THL)