Tavoitteena on kehittää Suomen työelämää niin, että se voisi olla jatkossa muihin Euroopan maihin verrattuna siinä määrin laadullisesti parempaa, että se tukisi suomalaisten halua ja mahdollisuuksia jatkaa työelämässä terveinä ja motivoituneina muita maita pidempään.

1. Euroopan paras työelämä 2020
Jukka Lindberg, Vates-säätiö
9.10.2014

2. 2
Työelämä- strategia
Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020
Työelämän laadun
ja tuottavuuden
samanaikainen
kehittäminen
Rakentaa
tulevaisuuden
työpaikkoja
Visio
Arvot
31.5.2012
1.1.2013

3. 3
Lähivuosien keskeinen haaste
Työvoima vähenee
•Tuettava samanaikaisesti kahta talouskasvun tekijää:
•työn tuottavuuden kasvua
•työhön osallistumisastetta
HAASTE!
Kuinka Suomen työelämä voisi olla jatkossa muihin Euroopan maihin verrattuna siinä määrin laadullisesti parempaa, että se tukisi suomalaisten halua ja mahdollisuuksia jatkaa työelämässä terveinä ja motivoituneina muita maita pidempään.

4. 4
Vahvuudet
Eniten kehitettävää
Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen
Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa:
Työelämän laatu ja työhyvinvoinninvahvistaminen on yhä keskeisempi osa työn houkuttavuuden ja tuottavuuden parantumisessa
Huono tuottavuuden kasvu heikentää myös työelämän kehittymisen edellytyksiä

5. 5
Työurien pidentäminen edellyttää
Nuortenkoulun
keskeyttäminen
jasyrjäytymisriskit
21 -28 v. Yliopistot / korkeakoulut
”Työhyvinvointikori”
Rakentaa edellytyksiä
työstälähtöiän pidentämiselle
60,9v.
Keskimääräinen työstälähtöikä
63 -68 v.
Joustava eläkeikä
-eläkekarttuma 4,5 %
-elinaikakerroinvaikuttaa
-osa-aikaeläke
-työttömyysturvaputki
-eläkeläisten paluu- muutto työelämään(40.000)
Työkyvyttömyyseläkeläisiä
n. 230.000, eläke alkaa keskimäärin 52-vuotiaana, kasvu n. 20.000 vuosivauhtia
1. Keskimääräinen työhöntuloikä
2. Työssäolon aikaiset toimenpiteet
3. Keskimääräinen työstälähtöikä
Tavoite:
Keski- määräinen työstälähtö- ikäv. 2025 mennessä 62,4 vuotta

6. 6
Mitä eurooppalainen tutkimus (ECS/2013) kertoo Suomen työelämästä?
Suomalaisyritysten vahvuuksia
•Tuotantoprosessien uudistaminen on ollut Suomessa selvästi aktiivisempaa kuin EU-maissa. Tämä koskee erityisesti teollisuutta.
•Suomalaisyritykset ovat uudistaneet organisaatiotaan viime vuosina huomattavasti aktiivisemmin kuin EU-maissa.
Suomalaisyritysten heikkouksia
•Tuotteita ja palveluja uudistaneiden suomalaisyritysten osuus on teollisuudessa ja palveluissa sekä kaikissa kokoryhmissä pienempi kuin EU-maissa. Suomi jää jälkeen Ruotsista ja erityisesti Tanskasta. Suomessa on hälyttävän paljon tuotteitaan ja palvelujaan uudistamattomia pk-yrityksiä!
•Markkinointimenetelmiään viime vuosina uudistaneiden teollisten suomalaisyritysten osuus on pienempi kuin EU-maiden teollisuusyrityksissä. Suomi jää jälkeen Ruotsista ja erityisesti Tanskasta.
INNOVAATIOT

7. 7
Suomalaisyritysten vahvuuksia
•Työtehtävät ovat Suomessa vaativuudeltaan huippuluokkaa muihin EU-maihin verrattuna mitattuna työn edellyttämällä oppimisajalla.
•Yritysten aktiivisuus kouluttaa henkilöstöään on Suomessa huippuluokkaa Euroopassa.
•Uusien ideoiden seuraaminen on Suomessa muita maita useammin koko henkilökunnan vastuulla.
•Aloitetoiminta ja henkilöstökyselyt ovat Suomessa muita maita yleisempiä
Suomalaisyritysten heikkouksia
•Henkilöstön osallistuminen toiminnan kehittämiseen ei ole yhtä vuorovaikutteista kuin Ruotsissa ja Tanskassa: johdon ja henkilöstön yhteisiä palavereita ja kehittämisryhmiä on vähemmän.
HENKILÖSTÖN OSAAMINEN JA OSALLISTUMINEN
Mitä eurooppalainen tutkimus (ECS/2013) kertoo Suomen työelämästä? (2/4)

8. 8
Suomalaisyritysten vahvuuksia
•Suomi ja Ruotsista edustavat EU-maiden kärkeä siinä, kuinka itsenäisesti työntekijät voivat itse suunnitella omaa työtään.
•Itseohjautuva tiimityö on Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa kaksi kertaa niin yleistä kuin EU-maissa keskimäärin.
•Liukuvat työajat ovat Suomessa selvästi yleisempiä kuin muualla Euroopassa (ml. Ruotsi ja Tanska). Tämä koskee sekä sitä, että työntekijät voivat joustaa työpäivän alusta ja lopusta tarpeen mukaan, kuin sitä, että he voivat käyttää kertyneitä tunteja myös kokonaisiin vapaapäiviin.
Suomalaisyritysten heikkouksia
•……?
HENKILÖSTÖN VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET TYÖSSÄ
Mitä eurooppalainen tutkimus (ECS/2013) kertoo Suomen työelämästä? (3/4)

9. 9
•Suomessa yritykset tekevät useammin kuin missään muussa EU-maassa yhteistyötä tuotteiden tai palvelujen tuotannossa muiden organisaatioiden kanssa.
•Suomessa yritykset ovat ulkoistaneetuseammin kuin missään muussa EU-maassa tuotteiden tai palvelujen tuotantoa jollekin ulkopuoliselle organisaatiolle.
YHTEISTYÖ JA ULKOISTAMINEN
Mitä eurooppalainen tutkimus (ECS/2013) kertoo Suomen työelämästä? (4/4)

10. 10
TULEVAISUUDEN TYÖPAIKALLA
•On uudistumista ja kehittämistä tukeva kulttuuri.
•Hyödynnetään uutta teknologiaa.
•Luodaan yhteistyössä uusia tuotteita, palveluja ja
tapoja toimia.
•Toiminta perustuu luottamukseen, keskinäiseen
arvostukseen, avoimuuteen ja vastavuoroisuuteen.
•Muutokset kohdataan ennakoivasti ja hallitusti.
•Panostetaan työyhteisöjen toimivuuteen.
•Palvellaan asiakkaita hyvin.
•Ollaan ketteriä ja vastaanottavaisia henkilöstön
tarpeille.
•Johtaminen on huippuluokkaa.
•Luodaan uutta työtä.
Tuottavuutta ja työelämän laatua parannetaan sovittamalla yhteen tasapainoisesi menestyksen painopisteet:
•Innovointi ja tuottavuus
•Luottamus ja yhteistyö
•Työhyvinvointija terveys
•Osaava työvoima
Hyvä perustaso
Kehittäjä
Edelläkävijä
TYÖELÄMÄSTRATEGIA
SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN
PARAS VUONNA 2020
Suomalaisen työelämän arvopohja
Työpaikat kehittävät toimintaansa
omista lähtökohdistaan
Palvelu ja tuki
kehittämistyöhön
Hallitusohjelma

11. 11
Yhteistyörajapinnat Työelämä 2020 -hankkeessa
Hanke-
organisaatio
=
Jory, valry, sihteeristö (5 hlöä)
•Edistää verkostotyötä
•Vahvistaa eri toimijoiden mahdollisuuksia
tavoittaa työpaikkoja
•Koordinoi, ohjaa ja seuraa
Työelämä-
toimijat
Toimialat
Alue-
verkostot
Työ-
paikat
yhteistyölupausten toteuttaminen
yhteistyölupausten toteuttaminen
Tiedeverkosto
Kv-verkosto
JKV, THF ja
Liideri
kehittämishankkeet
Viestintä
kehittämisohjelmat

12. 12
T
Alue-
verkostot
Toimialaohjelmat
Teknologiateollisuus
Kemianteollisuus
Finanssiala
Kunta-ala
Kirkko ja seurakunnat
Kehittämisohjelmat
Palvelu ja tuki kehittämistyöhön
Viestintä
Työelämätoimijat

13. 13
Työelämätoimijat ja yhteistyölupaukset
•Kriittiset asiat, joilla saavutetaan työelämästrategian tavoitteet
•Toiminnan kiteyttäminen
Avaintavoitteet
2-5 kpl
•Keinot avain- tavoitteiden saavuttamiseksi
Toimenpiteet
vv. 2013-15
•Toimenpiteiden tavoitetasot
•Seuranta vuosittain
Mittarit
Yhteistyölupaus
•toimintapa, jolla kukin toimija pohtii omaa
rooliaan hankkeessa
•oman toiminnan kiteyttäminen muutamaan
kriittiseen asiaan työelämän kehittämiseksi
•työväline ”mitä voisimme tehdä toisin” –ajattelulle
(palvelut, yhteistyö)
•mahdollistaa palvelutarjonnan kehittämisen ja
laajentamisen vastaamaan työpaikkojen tarpeita

14. 14
Vates-säätiön yhteistyölupaus
Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työllistämisen hyvien käytäntöjen ja tukimenetelmien tunnettavuuden parantaminen avoimilla työmarkkinoilla. Tämä mahdollistaa kohderyhmien paremman ja tehokkaamman osallistumisen työelämään samalla lisäten työvoiman tarjontaa ja työyhteisöjen monimuotoisuutta.
Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työllistämisen hyvien käytäntöjen ja tukimenetelmien tunnettavuuden parantaminen työnantajilla alueellisestiVATES-säätiön Kyvyt käyttöön – verkoston avulla tukemaan avaintavoite 1:n valtakunnallista jalkauttamista.
Alueellinen projekti Raha- automaatti- yhdistyksen tuella
Oma perus- toiminta

15. 15
Alueverkostot
Alueverkostojen yhteinen missio:
”Mahdollistaa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa yrityksille ja organisaatiolle entistä paremmat edellytykset uudistaa toimintaansa ja tukea työpaikoilla tapahtuvaa kehittämistä.”
Alueellinen yhteistyölupaus:
”Mikä on kunkin alueen tarkennettu missio? ”
”Mitä kukin alueverkoston toimija lupautuu tekemään tämän mission saavuttamiseksi?”
+
AVIen työsuojeluvastuualueet
Työterveyslaitos
Maakuntaliitot
Seudulliset kehittämiskeskukset
Yliopistot, koulutuslaitokset
Työmarkkinajärjestöt
Kauppakamari
Yrittäjäjärjestöt
+
muut mahdolliset toimijat

16. 16

17. 17
Kehittämisohjelmat
Liideri –liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa-ohjelma (Tekes)
Tavoitteena on auttaa yrityksiä uudistamaan liiketoimintaansa kehittämällä johtamista, työn tekemisen tapoja ja työntekijöiden osaamista.
Johtamisen kehittämisverkosto (TTL/STM)
Verkoston tehtävänä on selvittää, koota ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä, luoda hyvän johtamisen laatukriteerit julkiselle sektorille, parantaa ikäjohtamista sekä kehittää johtamiskoulutuksen laatua ja tasapuolista saatavuutta.
Työhyvinvointifoorumi (TTL/STM)
Foorumin tehtävänä on jakaa tietoa ja hyviä käytäntöjä, lisätä yhteistyötä, edistää palvelujen saatavuutta ja näkyvyyttä, edistää kehitystyötä työpaikoilla sekä toteuttaa työhyvinvointiin liittyvää viestintää.

18. 18
Toimialaohjelmat
Syksyn 2013 työmarkkinaneuvotteluissa työ-ja virkaehtosopimuksissa sovittiin eri toimialoilla kehittämisenpainopisteistä. Sopijaosapuolet vievät yhdessä tavoitteita eteenpäin kunkin toimialan omista lähtökohdista käsin.
Käynnistyneet ohjelmat:
•Teknologiteollisuus: Hyvä työ-Pidempi työura
•Tuloksia saatu nyt myös henkilöstön kohentuneesta terveydentilasta ja toimintakyvystä
•Suomi Mies seikkailee –kampanja, 36 paikkakunnalla elo-syyskuussa
•Kemianteollisuus: Hyvää huomenta –Hyvää huomista
•3. vaihe käynnistyy aiheella ”Työyhteisötaidot ja johtaminen” (kickoff12.11.2014)
•Alustavia suunnitelmia toimialakohtaisista seminaaripäivistä eri paikkakunnilla (2015)
•Kirkko ja seurakunnat: Kirkon työelämä 2020
•Verkkopohjainen aivoriihi toteutettu (osallistujia 3748, vastauksia 5300) ”Mitä pitäisi tehdä, jotta kirkko/seurakunta olisi hyvä työpaikka vuoteen 2020 mennessä?”
•Kehittämisen pilottityöpaikkoja haetaan,rahoitusmahdollisuuksia selvitetään, oppimisverkostoa kootaan
•Kunta-ala: Kunteko2020
•Ohjelmasuunnitelma hyväksytty (KT ja kunta-alan pääsopijapuolet), ESR-rahoitustahaetaan
•Tavoitteena tehdä näkyväksi kuntatyöpaikoilla tehtävä hyvä kehittämistyö ja edistää työelämän kehittämistä osana kuntasektorin isoja uudistuksia
•Kehittämistä tukeva opas tekeillä (TTK)
•Hyvinvoiva finanssiala
•Strateginen tavoite lisätä osapuolten yhteistä näkemystä alan tulevaisuudesta
•Yhteisellä näkemyksellä ja sovituilla toimenpiteillä ennakoidaan muutoksia, luodaan parempaa työhyvinvointia, lisätään tuottavuutta ja parannetaan alan kilpailukykyä
•Tunnistetaan konkreettisia työkaluja yritysten työelämän kehittämistyöhön

19. 19
Monipuolisella viestinnällä
Innostetaan ja kannustetaan työelämän kehittämiseen.
Välitetään tietoa työkaluista, palveluista ja hyvistä esimerkeistä.
Aktivoidaan toimijaverkostoja välittämään tietoa omissa kanavissaan.

20. 20
Työelämä 2020 –hankkeen organisaatio
Neuvottelukunta
Puheenjohtajina
George Berner
Henrik Ehrnrooth
Anna-Kaisa Ikonen
Tehtävänä vaikuttaa ja toimia hankkeen johtoryhmän neuvonantajana työelämästrategian toteutuksessa
Johtoryhmä
Puheenjohtajana
Lauri Ihalainen
Tehtävänä varmistaa työelämästrategian toimeen- pano. Toimii hankkeen päättävänä elimenä.
Valmisteluryhmä
Puheenjohtajana
Margita Klemetti
Tehtävänä työstää johtoryhmän päätösten mukaisesti työelämästrategian toimeenpano.
Hankkeen toimijaverkosto

21. 21
Seurantajärjestelmän viitekehys
Tempo EconomicsOy, tammikuu 2013

22. 22
2019
2018
2017
2016
2015
2014
2013
•Väliarviointi
•Yhteistyötapojen kehittäminen
•Työelämästrategian ja
hankesuunnitelman
päivittäminen
/ toiminnan vaikuttavuuden varmistaminen
•ESR-hankkeet,
pilotit (RTT)
•Rakenteiden luominen
•Päätökset rakenne-,
rahoitus-ja toiminta-
tapamuutoksista
•Loppuraportti
Työelämä 2020 -hankkeen elinkaari
= työelämäpalvelut ”yhdeltä luukulta”
•Erillisselvitykset
2020
Uusi hallitusohjelma

23. Kiitos
@Tyoelama2020, #tyoelama2020
www.facebook.com/Tyoelama2020
www.tyoelama2020.fi
www.tyoelama2020.fi/uutiskirjetilaus
www.tyoelama2020.fi/blogit