Tekesin innovaatioseteli on tarkoitettu vakiintunutta liiketoimintaa (yrityksellä on liikevaihtoa vähintään yhdeltä päättyneeltä tilikaudelta) harjoittaville pk-yrityksille, jotka haluavat käynnistää innovaatiotoiminnan. Innovaatiosetelistä tilattiin ulkopuolinen arviointi. Arvioinnin mukaan setelin saaneet yritykset ovat laajalti tyytyväisiä innovaatiosetelillä toteutettuihin hankkeisiin.

1. Tekesin vaikuttavuusarviointi analysoi innovaatiotoiminnan ja Tekesin vaikuttavuutta Suomen elinkeinoelämään ja
kansantalouteen
1
Härmälä, V. Kansainvälistymisen kasvupaketti laajentaa Tekesin asiakaskuntaa. Tekes Impact Brief 2/2017.
Innovaatioseteli kannustanut yrityksiä kehittämistoimintaan
Innovaatiosetelit nuorten
ja pienten yritysten
suosiossa
Valtteri Härmälä, Julia Wiikeri & Kimmo Halme, 4FRONT
Innovaatioseteli on myönnetty kesäkuun alkuun 2017 mennessä yhteensä 1895 yritykselle.
Setelin arvo on 5000 € ja se on tarkoitettu innovaatio- ja kehitystoiminnan käynnistämiseen.
Setelin saaneet yritykset ovat laajalti tyytyväisiä innovaatiosetelillä toteutettuihin
hankkeisiin. Seteli näyttää kannustaneen erityisesti pieniä ja nuoria yrityksiä kehittämään
toimintaansa ja selvittämään uusia mahdollisuuksia kasvuun ja kansainvälistymiseen.
Pääosa hankkeista perustuu yritysten itse tunnistamiin tarpeisiin ja ideoihin.
Seteleillä on toteutettu erityisesti tuotekehitykseen, patentoitiin sekä IPR-kysymyksiin ja
palvelumuotoiluun liittyviä hankkeita. Vaikuttaa siltä, että setelillä on saatu käynnistettyä
innovaatio- ja kehitystoimintaa, jolla on myönteisiä vaikutuksia pidemmällä aikavälillä.
Yritysten innovaatiosetelillä aloittaman kehittämistoiminnan jatkuvuuteen tulisi kiinnittää
jatkossa erityistä huomiota.
Innovaatioseteli on laajentanut Tekesin asiakaskuntaa
Innovaatioseteli voidaan myöntää ainoastaan yrityksille, jotka eivät ole entuudestaan
Tekesin asiakkaita. Näin ollen käytännössä kaikki (1895 kpl) innovaatiosetelin saaneet
yritykset ovat Tekesille uusia asiakkaita. Innovaatioseteli on tavoittanut pääosin nuoria ja
pieniä yrityksiä. Erityisesti alle 6-vuotiaiden yritysten osuus on suuri (55 %), ja kolme neljästä
yrityksestä on mikroyrityksiä. Innovaatioseteli onkin laajentanut ja monipuolistanut Tekesin
asiakaskuntaa ja madaltanut yritysten kynnystä hakeutua Tekesin asiakkaiksi.
Tammikuun 2017 tilanteen mukaisesti innovaatiosetelirahoitukset jakautuvat sekä
maantieteellisesti että toimialakohtaisesti hieman tasaisemmin kuin Tekesin rahoitus
yrityksille kokonaisuudessaan. Innovaatioseteli on tavoittanut muita rahoituspalveluita
paremmin mm. sellaisia Tekesin toiminnassa vähemmän painottuvia toimialoja kuten
taiteet, viihde ja virkistys; koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä tukku- ja
vähittäiskauppa. Myös maakuntien tasolla innovaatiosetelit jakautuvat hieman muuta
Tekes-rahoitusta tasaisemmin.1
Yritykset ovat tyytyväisiä hankkeisiin
Innovaatiosetelin väliarviointia varten toteutettiin kesäkuussa 2017 kyselyt sekä yrityksille
että palveluntarjoajille. Kyselyillä kartoitettiin kokemuksia setelin hakemiseen ja käyttöön
liittyen. Kyselyn perusteella yritykset ovat olleet tyytyväisiä innovaatiosetelihankkeisiin. Jopa
yhdeksän kymmenestä (9/10) yrityksestä on ollut tyytyväisiä sekä hankkeiden tuloksiin että
Impact Brief No. 3/2017
Impact Brief

2. Tekesin vaikuttavuusarviointi analysoi innovaatiotoiminnan ja Tekesin vaikuttavuutta Suomen elinkeinoelämään ja kansantalouteen
2
Kyselyn tiedot hankemuodoista vastaavat hyvin Tekesin hanketietokannan projektikuvausten kautta muodostuvaa kuvaa hankkeiden tyypeistä.
Ks. Härmälä, V. Kansainvälistymisen kasvupaketti laajentaa Tekesin asiakaskuntaa. Tekes Impact Brief 2/2017.
Yhdeksän kymmenestä
yrityksestä on tyytyväisiä
hankkeiden tuloksiin
Innovaatioseteli auttanut
innovaatiohankkeiden
käynnistämisessä
palveluntarjoajalta ja Tekesiltä saamaansa palveluun (Kuvio 1). 98 prosenttia yrityksistä
kertoo hankkeen tavoitteiden täyttyneen ainakin osittain.
Kuvio 1. Yritysten tyytyväisyys hankkeiden tuloksiin ja palveluntarjoajalta saatuun palveluun. Lähde: kysely
asiakasyrityksille 6/2017.
Suurin osa seteleistä käytetty tuote- ja palvelukehitykseen sekä patenttiselvityksiin
Yleisimmät setelin avulla toteutetut hanketyypit ovat kyselyyn vastanneiden 185 yrityksen
otoksen perusteella olleet tuotekehitys, IPR- ja patenttiselvitykset sekä palvelumuotoilu ja
-kehitys (Kuvio 2). Joka kymmenes hanke on koskenut liiketoiminnan digitalisointia ja myös
asiakas- ja markkinaselvityksiä on tehty huomattava määrä, vaikka nämä hankemuodot on
siirretty tammikuusta 2017 lähtien rahoitettavaksi Team Finland Explorer -palvelulla.2
Kuvio 2. Innovaatiosetelihankkeiden tyypit. Lähde: kysely asiakasyrityksille 6/2017.
Innovaatiosetelin vaikuttavuuden näkökulmasta on olennaista, että hankkeet edustavat
aitoa ja hyödyllistä innovaatiotoimintaa. Hanketyyppien tarkastelun perusteella voidaan
todeta, että toiminta vaikuttaisi kohdistuvan siten, että toiminta voi tuottaa aitoja hyötyjä

3. Tekesin vaikuttavuusarviointi analysoi innovaatiotoiminnan ja Tekesin vaikuttavuutta Suomen elinkeinoelämään ja kansantalouteen
Kolme neljästä yrityksestä
odottaa liikevaihdon ja
puolet henkilöstömäärän
kasvua
Innovaatiosetelit usein
osa laajempaa
kehityshanketta
pidemmällä aikavälillä. Setelillä näyttää olevan myös merkittävä rooli innovaatiohankkeiden
käynnistämisessä ja vauhdittamisessa. Noin kolmannes kyselyyn vastanneista yrityksistä
kertoi, ettei hanketta olisi toteutettu lainkaan ilman innovaatioseteliä. Alle 10 prosenttia
yrityksistä olisi toteuttanut hankkeen kokonaisuudessaan samanlaisena ilman
innovaatiosetelirahoitusta. Seitsemän kymmenestä yrityksestä kertoi hankkeen toteutuneen
innovaatiosetelin avulla nopeammin, kuusi kymmenestä laadukkaammin ja neljä
kymmenestä laajemmin kuin ilman rahoitusta.
Yritykset myös odottavat laajoja myönteisiä vaikutuksia liiketoiminnan kehittymiseen.
Kahdeksan kymmenestä yrityksestä odottaa yrityksen liikevaihdon ja yli puolet myös
henkilöstömäärän kasvavan innovaatiosetelillä toteutetun hankkeen johdosta (Kuvio 3).
Kuvio 3. Yritysten arviot setelin vaikutuksesta liikevaihtoon ja henkilöstön määrään. Lähde: kysely
asiakasyrityksille 6/2017.
Innovaatioseteliä ei ole käytetty vain pienten, yksittäisten kehittämishankkeiden
toteuttamiseen, vaan kaksi kolmasosaa hankkeista liittyy suurempaan
kehittämiskokonaisuuteen ja yli puolet yrityksistä on käyttänyt kokonaisuuteen
innovaatiosetelin lisäksi yrityksen omia varoja. Vaikuttaa siis siltä, että innovaatioseteli on
kannustanut yrityksiä myös omilla varoilla tapahtuvaan kehittämis- ja innovaatiotoimintaan.
Myös valtaosa kyselyyn vastanneista palveluntarjoajista arvioi asiakasyritysten kehittämis- ja
innovaatiohalukkuuden lisääntyvän ja osaamisen kasvavan innovaatiosetelin ja sillä
toteutettavien hankkeiden myötä. Innovaatiosetelihankkeiden arvioitiin vaikuttavan
positiivisesti myös asiakasyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen.
Yritykset ovat tyytyväisiä myös palveluntarjoajiin
Arvioinnin yhteydessä tehtyjen yritys-, palveluntarjoaja- ja asiantuntijahaastatteluiden
yhteydessä nousi esiin huoli siitä, että osa palveluntarjoajista toimisi liiaksi setelin varassa,
markkinoisivat palveluitaan liian aggressiivisesti ja että tarjotut palvelut eivät vastaisi
asiakasyritysten todellisiin tarpeisiin. Tämä huoli ei kuitenkaan kyselyn perusteella näytä
toteutuneen laajamittaisesti. Kaksi kolmesta yrityksestä (64 %) on innovaatiosetelillä
rahoitetussa hankkeessa jatkanut työskentelyä itselleen tutun palveluntarjoajan kanssa tai
valinnut palveluntarjoajan itse oman tarpeensa perusteella. Vain 15 prosentissa

4. Tekesin vaikuttavuusarviointi analysoi innovaatiotoiminnan ja Tekesin vaikuttavuutta Suomen elinkeinoelämään ja kansantalouteen
Innovaatiosetelin saaneet
yritykset ovat lähestyneet
itse palveluntarjoajia
Hylkäysprosentti melko
suuri matalan kynnyksen
palveluksi
toteutuneista hankkeista palveluntarjoaja oli itse ottanut yhteyttä asiakasyritykseen
innovaatiosetelin tiimoilta.
Kyselyyn vastanneista palveluntarjoajista lähes puolet (49 %) kertoi mainostaneensa seteliä
vanhoille ja useampi kuin joka kolmas (40 %) uusille asiakkaille. Reilu kolmannes (39 %)
palveluntarjoajista ei ollut mainostanut seteliä lainkaan, ja vain yksi viidesosa on kehittänyt
innovaatioseteliä varten uuden, seteliä varten suunnitellun palvelutuotteen.
Kyselyn perusteella yritykset ovatkin olleet tyytyväisiä valitsemiinsa palveluntarjoajiin –
lähes yhdeksän yritystä kymmenestä on joko tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen
palveluntarjoajalta saamaansa palveluun. Erityisesti pienet ja toimintaansa vasta aloittavat
yritykset olisivat kuitenkin palautteen perusteella kaivanneet Tekesiltä enemmän tukea
palveluntarjoajan valintaan.
Odotukset vaikutuksista palvelumarkkinoihin vaihtelevat
Innovaatiosetelin vaikutuksia palvelumarkkinoiden toimintaan on vielä vaikea ennakoida.
Arvioinnin yhteydessä odotettuja vaikutuksia kartoitettiin kysymällä palveuntarjoajilta
heidän odotuksiaan vaikutuksista kilpailuun, uusien palveluntarjoajien tuloon markkinoille
sekä palveluiden laatuun ja hintoihin. Vastauksista ei piirry kovin selkeää kuvaa odotetuista
vaikutuksista. Noin puolet vastaajista odottaa innovaatiosetelin tuovan uusia toimijoita
palvelumarkkinoille. Myös kilpailun arvellaan innovaatiosetelin myötä lisääntyvän (42 %
vastaajista) tai pysyvän ennallaan (39 %).
Odotetut vaikutukset palveluiden laatuun ja hintoihin eivät ole yhtä selviä. Kaksi kolmesta
vastaajasta uskoo, ettei setelillä ole vaikutusta hintoihin ja hieman alle puolet arvioi, ettei
seteli vaikuta myöskään palveluiden laatuun. Palveluiden laadun paranemiseen uskoo yksi
neljästä vastaajasta ja heikkenemiseen yksi seitsemästä.
Innovaatiosetelin kehittäminen jatkossa
Innovaatiosetelin rahoitushakemuksista miltei puolet oli kesäkuun 2017 alkuun mennessä
hylätty (43 %). Toisaalta tyytyväisyys seteliin liittyy vahvasti matalaan byrokratiaan ja
kevyeen hallinnolliseen työtaakkaan. Suurin yksittäinen syy hylkäyspäätöksiin on yrityksen
talouteen liittyvät seikat, mutta miltei kolmannes hakemuksista on hylätty sillä perusteella,
ettei hankkeen sisältö ole riittävän innovatiivinen tai tuote uusi.
Setelin ehtoja kiristettiin tammikuussa 2017. Merkittävimmät muutokset olivat, ettei
hankkeita, joilla ei tavoitella kansainvälistymistä, enää tammikuun lopun jälkeen rahoiteta,
eikä setelillä voi toteuttaa markkinaselvityksiä. Arviointiin haastatellut ja kyselyn kautta
palautetta antaneet palveluntarjoajat moittivat Tekesin päätöslinjan muuttuneen tämän
jälkeen epäjohdonmukaiseksi. Kevyen setelimuotoisen tuotteen tapauksessa olisi tärkeää,
että setelin kriteerit ja Tekesin päätöslinja ovat riittävän selkeitä, jotta seteliä hakeva yritys
voi riittävän hyvin arvioida onko heillä mahdollisuuksia saada rahoitus. Hylättyjen
hakemusten määrää tulisikin seurata, ja tarvittaessa muokata kriteerejä tai viestintää siten,
että yritys pystyisi mahdollisimman hyvin ennakoimaan hakemuksensa
rahoituskelpoisuuden jo etukäteen.
Innovaatioseteli on tavoittanut runsaasti Tekesille uusia asiakkaita, ja sillä onkin selkeä
potentiaali toimia ”sisäänheittotuotteena” Tekesin innovaatiopalveluihin. Kyselyn
perusteella yhdeksän yritystä kymmenestä harkitsee muiden Tekes-palveluiden käyttöä ja yli
puolet innovaatiosetelihankkeita toteuttaneista yrityksistä jatkaa kehittämishankettaan

5. Tekesin vaikuttavuusarviointi analysoi innovaatiotoiminnan ja Tekesin vaikuttavuutta Suomen elinkeinoelämään ja kansantalouteen
3
Ks. Liite 1.
Jatkopalveluista
viestiminen tärkeää
innovaatiotoiminnan
jatkumisen kannalta
myös innovaatiosetelirahoituksen jälkeen. Yrityksillä oli haastatteluiden ja kyselyn
perusteella runsaasti tarvetta ja kiinnostusta seteliä seuraaville rahoituspalveluille, mutta
melko heikosti tietoa Tekesin ja muiden toimijoiden tarjoamista rahoitus- ja
kehittämispalveluista.
Innovaatioseteli on innovaatio- ja kehittämistoiminnan alkuun saattamisen työkalu.
Hankkeista saatavat hyödyt yrityksissä ja yhteiskunnassa riippuvat kuitenkin siitä kuinka
suuri osa yrityksistä jatkaa innovaatiotoimintaa ja pääsee kansainvälisille markkinoille.
Huomiota tulisikin kiinnittää erityisesti siihen, että innovaatiosetelillä aloitettu
kehittämistoiminta jatkuu yrityksissä. Tähän asiaan tulee kiinnittää huomiota myös
jatkoseurannassa ja arvioinneissa.
Jatkokehittämiseen tukea kaipaavien yritysten ohjaaminen ja neuvominen seuraaviin
palveluihin on olennainen tekijä innovaatiosetelillä alkuunpannun kehittämisen lopullisen
onnistumisen ja vaikuttavuuden kannalta. Tekesin pk-yritysten kansainvälistymisen
kasvupaketin rahoituspalvelut3
tarjoavat jo nykyisellään välineitä yrityksille hakea rahoitusta
innovaatiosetelihankkeiden jatkokehittämiseen. On kuitenkin tärkeää, että palveluista
muodostuu myös Tekesin palveluiden piiriin jatkossa hakeutuvien yritysten suuntaan
loogisia ja yritysten tarpeita vastaavia polkuja.
Väliarviointi on toteutettu osana Tekesin strateginen kumppanuus -puitesopimusta, jossa
kumppaneina ovat Ramboll Management Consulting, Gaia Consulting, 4FRONT ja Tempo
Economics. Toimeksiantona oli toteuttaa Tekesin kansainvälistymisen kasvupaketin arviointi
kahdessa vaiheessa. Tarkastelu käsittelee Innovaatioseteli-hankkeita aikavälillä 10/2016-
6/2017.
Yhteystiedot:
Jari Hyvärinen, Tekes, etunimi.sukunimi@tekes.fi, puh. +358 50 5577 803
Valtteri Härmälä, 4FRONT, etunimi.sukunimi@4front.fi, puh. +358 50 560 7425
Julia Wiikeri, 4FRONT, etunimi.sukunimi@4front.fi, puh. +358 40 550 8067
Kimmo Halme, 4FRONT, etunimi.sukunimi@4front.fi, puh. +358 40 125 0350

6. Tekesin vaikuttavuusarviointi analysoi innovaatiotoiminnan ja Tekesin vaikuttavuutta Suomen elinkeinoelämään ja kansantalouteen
Liite 1. Pk-yritysten kansainvälistyminen kasvupaketti
Liite 2. Perustietoa Innovaatiosetelistä ja väliarvioinnin toteutuksesta
Innovaatioseteli-rahoituspalvelu on tarkoitettu vakiintunutta liiketoimintaa harjoittaville pk-
yrityksille, jotka haluavat käynnistää innovaatiotoiminnan – eli kehittää tuotteitaan,
palvelujaan tai prosessejaan tai hankkia palveluna uutta innovaatiotoiminnassa tarvittavaa
tietoa ja osaamista. Innovaatioseteli on Tekesin hallinnoima kokeilu ja osa
kansainvälistymisen kasvupakettia. (ks. Liite 1.)
Innovaatioseteli lanseerattiin lokakuussa 2016, mutta kovan kysynnän vuoksi palvelu jäi
tauolle 15.12.2016 ja lanseerattiin uudelleen 16.1.2017 täsmennetyin kriteerein.
Innovaatioseteli oli kesätauolla 1.6.–7.8.2017. Kesätaukoon mennessä Tekes oli
vastaanottanut yhteensä 3626 hakemusta, ja seteli oli myönnetty 1895 yritykselle.
Innovaatiosetelin väliarviointi toteutettiin helmikuun ja kesäkuun 2017 välisenä aikana.
Arviointia taustoitettiin analysoimalla TEM:stä ja Tekesistä saatua taustamateriaalia sekä
Tekesin hanketietokannan hakemus- ja hankeaineistoja. Nämä aineistot kuvaavat
innovaatiosetelin tilannetta tammikuussa 2017. Taustamateriaalia täydennettiin viidellä (5)
asiantuntija- ja sidosryhmähaastattelulla. Arvioinnin yhteydessä toteutettiin kesäkuussa
2017 yritys- ja palveluntarjoajakyselyt, jotka lähetettiin kaikille innovaatiosetelin saaneille
yrityksille (887 kpl) sekä innovaatiosetelin palveluntarjoajiksi rekisteröityneille
organisaatioille (2375 kpl). Molempien kyselyiden vastausprosentti oli 21. Arviointia
täydennettiin kymmenellä (10) yritys- ja seitsemällä (7) palveluntarjoajahaastattelulla touko-
kesäkuussa.
Yrityksen kansainvälistymisen kasvupaketti 2017
Yritys voi aloittaa yrityksen tarpeisiin sopivalta portaalta
Ei ole yhtä oikeaa järjestystä hyödyntää näitä palveluja
Kehittäminen alkuun,
palvelujen osto
Kansainvälistymis-
palvelujen osto
Digiosaamisella
kv-kasvuun ja
uudistumiseen
Yrityksen kansainvälisen
osaamisen ja kasvun
johtamisen kehittäminen
Innovaatioseteli
5 000 €
Messuavustus
max. 30 000 €
Team Finland
Explorer
5000-10 000 €
Digiboosti
50 000 €
Tempo ja Kiito -
kansainväliseen
kasvuun
50 000 /
100 000 €
TAVOITE
Yrityksen
kv-kasvu ja
uudistuminen
innovaatio-
toiminnalla
Lähde: Tekes 16.1.2017