Uutta ja ajankohtaista tietoa nuorten yrittäjyydestä esiteltiin 4.3.2020 Helsingissä Neljä nuorten yrittäjyyteen keskittyvää tutkimushanketta on tuottanut uutta tietoa ja ymmärrystä nuorten yrittäjien kohtaamista haasteista, tavoitteista ja toimintamahdollisuuksista maaseudulla. Hankkeiden tuloksia käsiteltiin keskustelevassa miniseminaarissa 4. maaliskuuta. Tilaisuuden järjesti Maaseutupolitiikan neuvoston Osaaminen ja työllisyys -verkosto. Yrittäjyysstrategian valmistelua esiteltiin Neuvotteleva virkamies Jaana Lappi työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiot ja yritysrahoitus -osastolta esitteli tilaisuudessa hallituksen uuden Yrittäjyysstrategian valmisteluprosessia. Lähes valmiista strategiasta ollaan järjestämässä myös 10.3. keskustelutilaisuus. Tärkeänä lähtökohtana strategialle Lappi piti mahdollisuutta luoda luottamusta kentälle ja tehdä Suomesta entistä houkuttelevampi maa yritysten luontia ja yrittäjänä toimimista varten sekä sijoituskohteena. Lue lisää miniseminaarista Maaseutupolitiikka.fi -sivuilta: https://www.maaseutupolitiikka.fi/uutiset/uutta-ja-ajankohtaista-tietoa-nuorten-yrittajyydesta-esiteltiin-4-3-2020-helsingissa

1. Yrittäjyysstrategian
valmistelu
Maaseutupolitiikan Osaaminen ja työllisyys -verkosto
3.3.2020
IYR/Jaana Lappi

2. Yrittäjyysstrategia hallitusohjelmassa
Luodaan yrittäjyysstrategia, joka
ottaa huomioon eri kokoiset
yritykset sekä nuoret kasvuyritykset.
Strategia sisältää yksinyrittäjien
aseman ja mikroyritysten
työllistämisen edistämisen, luovan
alan arvonmuodostuksen ja
liiketoimintamallien kehittämisen,
pk- ja midcap-yritysten
kasvuhakuisuuden ja
kansainvälistymisen tukemisen
sekä suurten veturiyritysten kanssa
tehtävän vienninedistämisen.
2

4. Yrittäjyysstrategia kokoaa hallituksen
yrittäjyyden edistämiseen liittyvät toimenpiteet
yhden sateenvarjon alle.
Strategia on osa laajempaa Elinvoimainen
Suomi toimenpidekokonaisuutta, jossa vahva
synergia muihin toimenpidekokonaisuuden
teemoihin
Yrittäjyysstrategian tavoitteena
• Kestävää kasvua ja rakennemuutosta tukevan
toimintaympäristön parantaminen:
• Lisätä luottamusta siihen, että Suomessa kannatta perustaa
yrityksiä ja että yritysten kannattaa työllistää, kehittää ja
investoida Suomessa
• Lisätä Suomen houkuttelevuutta, jotta ulkomaiset, osaavat
työntekijät ja opiskelijat haluavat työllistyä Suomeen tai toimia
yrittäjinä Suomessa ja että Suomi on myös kiinnostava
investointien kohdemaa
4

5. Toimenpiteet 2019 - 2020
• Yrittäjyysstrategian poikkihallinnollisen ohjausryhmän nimeäminen
• Yrittäjyysfoorumi 6.11.2019
• Yrittäjyysstrategian luonnoksen valmistelu
• Sidosryhmien kuuleminen: lausuntokierros (maaliskuussa) ja
keskustelutilaisuus yrittäjyysstrategiasta 10.3.2020
• Yrittäjyysstrategia keskusteltavaksi Työllisyyden edistämisen
ministerityöryhmään 17.3.2020
• Strategian toiminnallistamisen suunnittelu: strategian tiekartta (jossa
osana mittarit) laaditaan erikseen
• Päätös yrittäjyysstrategiasta kehysriihessä 7.4.2020
• Yrittäjyysstrategian toteutus alkaa
5

6. Strategia (ml. strategiset
teemat)
Selvitykset ja
tutkimukset,
virkamies-
näkemys,
sidosryhmät
Järventaus-
Kekäläinen-
raportti
Hallitus-
ohjelma
6
Tiedolla johtaminen
ja valinnat
Tiekartta 2020 – 2024

7. Suomen yritysrakenne kokoluokittain on
keskimääräinen
7Helmikuu
2018

8. Poimintoja yrittäjyyden tilannekuvasta
• Avoimien työpaikkojen määrä ja työttömyys ovat samaan aikaan korkealla tasolla. Työvoiman
puute joillekin työnantajayrityksille jo kasvun este.
• Tuottavuus- ja investointiongelma: Investoinnit ( ml. aineettomat investoinnit) ovat Suomessa
kehittyneet jo pitkään heikommin kuin tärkeimmissä vertailumaissa. Työn tuottavuus on
heikentynyt ja rakennemuutos tapahtunut hitaammin kuin kilpailijamaissa.
• Liian harvalla yrityksellä on tavoitteita kestävälle kasvulle ja sen mahdollistamalle työllistämisen
lisäämiselle.
• Suomen yritysrakenne kokoluokittain on keskimääräinen: pk-yritysvaltainen (99,8 %),
yksinyrittäjien määrä on kasvanut (69 %). Henkilöstömäärä on kasvanut kaikissa kokoluokissa
paitsi pienemmissä mikroyrityksissä ja kaikkein suurimmissa (yli 1000 hlöä) yrityksissä. Pk-
yritysten osuus viennistä on vain noin 16%.
• Hyvinvointivaltion edellyttämä verotuksen kokonaistaso on korkea. Erityisesti työn
kokonaisverotus vaikuttaa yrittäjien työllistämismahdollisuuksiin.
• Yritykset kokevat sääntelytaakan raskaaksi ja kotimarkkinoiden kilpailullisuus ei ole kaikilta osin
riittävää.
• Huolimatta lähes parhaista edellytyksistä digitalisaation hyödyntämisessä, ei kaikkea potentiaalia
osata täysin hyödyntää
• Inhimillisessä pääomassa / osaamisessa on kehitettävää
8

9. Tilanne
Strategiset
teemat
Tavoite
3.3.2020Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 9