Vastauksia kysymyksiin:
* Mitä on digitalisaatio?
* Miten digitalisaatio muuttaa yrityksiä ja organisaatioita?
* Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitsemme?
Vastauksia kysymyksiin:
* Mitä on digitalisaatio?
* Miten digitalisaatio muuttaa yrityksiä ja organisaatioita?
* Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitsemme?
Kolme tarinaa kansallisesta palveluarkkitehtuuristaJanne Viskari
Esitys kansallisesta palveluarkkitehtuuriohjelmasta ICT Leaders Finland ry:n seminaarissa "Kansallinen palveluarkkitehtuuri: Digi-Suomen selkäranka?" 29.1.2015
Uudistuminen on uusien tuotteiden ja palvelujen innovointia ja uusien toimintamallien omaksumista. Ilman uudistumista yritykset jäävät "tavaraloukkuun".
Digibisneksen perusjuttuja mikroyrittäjille. Iso D on jo täällä, miten päästä...Elina Arasola
Orientaatio otsikon aiheesta fasilitoimalleni leirille, jossa naisyrittäjät ja amk-opiskelijat innovoivat yhdessä digi- ja somejuttuja. Diat on tehty itseopiskelua varten, materiaaliksi co-development-työskentelyyn.
Tekijänä Elina Arasola, SmartUp Oy.
Soneran kolmas Uuskasvu-kirja tarjoaa näkökulmia tämän vuosikymmenen kenties tärkeimpään aiheeseen: millainen rooli digitalisaatiolle annetaan Suomen kilpailukyvyn kohentajana? Kykenemmekö valjastamaan digitalisaation lupauksen uusista markkinoista ja tehokkaammasta julkisesta sektorista, vai jääkö kohtaloksemme markkinaosuuksien menettäminen uusille kilpailijoille?
Julkisissa hankintamenettelyissä on kauppakamarien yritysjohtajakyselyn mukaan runsaasti kehitettävää. Kaksi kolmesta julkisiin hankintakilpailuihin osallistuneesta yritysjohtajasta on tyytymätön menettelyjen sujuvuuteen.
Vanhasta tunnuksesta uuteen identiteettiin: kauppakamarien ilmeuudistusKauppakamari
Kauppakamariryhmän ilme uudistui 2011-2012. Uuden ilmeen haluttiin ilmentävän järjestön pitkää historiaa ja sen tehtävää edunvalvonnassa, mutta sen tuli silti olla nykyaikainen ja kampanjamainen.
Kustannustehokkuus, joustavuus sekä helppokäyttöisyys olivat tärkeimpiä tavoitteita.
Ilmeen haluttiin soveltuvan monipuoliseen käyttöön mutkattomasti: nettiin, esitteeseen, seminaariin, bänneriin, lippuun, kirjaan, käyntikorttiin sekä muiden yritysten ja yhteisöjen logojen joukkoon. Kaikkeen siihen, missä kauppakamarit ovat mukana.
Kauppakamarien yritysjohtajakysely paljastaa, että puolet suomalaisista yritysjohtajista on tyytymättömiä kaavoituksen sujuvuuteen. Pääasialliset haasteet ovat pitkä kesto, laaja valitusoikeus sekä viranomaisen harkintavalta. Kaavoitus toimii hyvin joissakin osissa Suomea ja toisissa ei ollenkaan. Kyselyyn vastanneiden yritysjohtajien mukaan heikoimpia alueita ovat Häme, Kymenlaakso sekä Etelä-Savo. Erityisen tyytyväisiä puolestaan ollaan Satakunnassa, Riihimäki-Hyvinkään alueella sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalassa.
Kauppakamarien yritysjohtajakyselyn vastaajat ovat yksimielisiä siitä, että kaavoituksen toimivuus on tärkeää yrityksen toiminnalle, kasvulle ja kehitykselle. Tätä mieltä on 95 prosenttia yritysjohtajista. Kaavoitukseen liittyviä prosesseja oman yrityksensä toiminta-alueella kuitenkin piti sujuvana vain puolet vastaajista.
Lisätietoja
Kaavoitus: venyvää selvitystä, soveltamista ja tulkintaa http://helppohallinto.fi/kaavoitus-selvitysta-soveltamista-tulkintaa/
CASE Woikoski: Suomi on kaavoihin kangistunut http://helppohallinto.fi/case-woikoski/
Kolme tarinaa kansallisesta palveluarkkitehtuuristaJanne Viskari
Esitys kansallisesta palveluarkkitehtuuriohjelmasta ICT Leaders Finland ry:n seminaarissa "Kansallinen palveluarkkitehtuuri: Digi-Suomen selkäranka?" 29.1.2015
Uudistuminen on uusien tuotteiden ja palvelujen innovointia ja uusien toimintamallien omaksumista. Ilman uudistumista yritykset jäävät "tavaraloukkuun".
Digibisneksen perusjuttuja mikroyrittäjille. Iso D on jo täällä, miten päästä...Elina Arasola
Orientaatio otsikon aiheesta fasilitoimalleni leirille, jossa naisyrittäjät ja amk-opiskelijat innovoivat yhdessä digi- ja somejuttuja. Diat on tehty itseopiskelua varten, materiaaliksi co-development-työskentelyyn.
Tekijänä Elina Arasola, SmartUp Oy.
Soneran kolmas Uuskasvu-kirja tarjoaa näkökulmia tämän vuosikymmenen kenties tärkeimpään aiheeseen: millainen rooli digitalisaatiolle annetaan Suomen kilpailukyvyn kohentajana? Kykenemmekö valjastamaan digitalisaation lupauksen uusista markkinoista ja tehokkaammasta julkisesta sektorista, vai jääkö kohtaloksemme markkinaosuuksien menettäminen uusille kilpailijoille?
Julkisissa hankintamenettelyissä on kauppakamarien yritysjohtajakyselyn mukaan runsaasti kehitettävää. Kaksi kolmesta julkisiin hankintakilpailuihin osallistuneesta yritysjohtajasta on tyytymätön menettelyjen sujuvuuteen.
Vanhasta tunnuksesta uuteen identiteettiin: kauppakamarien ilmeuudistusKauppakamari
Kauppakamariryhmän ilme uudistui 2011-2012. Uuden ilmeen haluttiin ilmentävän järjestön pitkää historiaa ja sen tehtävää edunvalvonnassa, mutta sen tuli silti olla nykyaikainen ja kampanjamainen.
Kustannustehokkuus, joustavuus sekä helppokäyttöisyys olivat tärkeimpiä tavoitteita.
Ilmeen haluttiin soveltuvan monipuoliseen käyttöön mutkattomasti: nettiin, esitteeseen, seminaariin, bänneriin, lippuun, kirjaan, käyntikorttiin sekä muiden yritysten ja yhteisöjen logojen joukkoon. Kaikkeen siihen, missä kauppakamarit ovat mukana.
Kauppakamarien yritysjohtajakysely paljastaa, että puolet suomalaisista yritysjohtajista on tyytymättömiä kaavoituksen sujuvuuteen. Pääasialliset haasteet ovat pitkä kesto, laaja valitusoikeus sekä viranomaisen harkintavalta. Kaavoitus toimii hyvin joissakin osissa Suomea ja toisissa ei ollenkaan. Kyselyyn vastanneiden yritysjohtajien mukaan heikoimpia alueita ovat Häme, Kymenlaakso sekä Etelä-Savo. Erityisen tyytyväisiä puolestaan ollaan Satakunnassa, Riihimäki-Hyvinkään alueella sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalassa.
Kauppakamarien yritysjohtajakyselyn vastaajat ovat yksimielisiä siitä, että kaavoituksen toimivuus on tärkeää yrityksen toiminnalle, kasvulle ja kehitykselle. Tätä mieltä on 95 prosenttia yritysjohtajista. Kaavoitukseen liittyviä prosesseja oman yrityksensä toiminta-alueella kuitenkin piti sujuvana vain puolet vastaajista.
Lisätietoja
Kaavoitus: venyvää selvitystä, soveltamista ja tulkintaa http://helppohallinto.fi/kaavoitus-selvitysta-soveltamista-tulkintaa/
CASE Woikoski: Suomi on kaavoihin kangistunut http://helppohallinto.fi/case-woikoski/
Tutkimuksen ICT-alan yritysten myynnin esteistä toteuttivat yhteistyössä Ohjelmistoyrittäjät ry, Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry ja Pro Growth Consulting Oy. Tutkimus perustuu sekä verkkolomakkeeseen että henkilökohtaisiin haastatteluihin. Vastaajia oli yhteensä 108, ja he edustivat ohjelmistoalan yrittäjiä sekä yritysjohtoa. Tutkimus toteutettiin nyt toista kertaa.
Ohjelmistoyrittäjien ja Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIAn teettämä, ja ProGrowthin tuottama, tutkimus kertoo, mitkä ovat ICT-alan myynnin esteet. Näkemyksiä kysyttiin reilulta sadalta ICT-yritysten johtajalta. Tulokset kertovat karua kieltä myynnin ja digitaalisuuden tilasta.
Suomen Digimenestyjät 2014 -tutkimus paljastaa kuinka Suomen menestyneimpien yritysten digitaalinen osaaminen on kehittynyt vuodesta 2013. Tutkimus keskittyy analysoimaan miten 39 suomalaisyritystä sijoittuvat digitaalisuuden eri alueilla sekä nostaa esiin mitkä toimialat ovat digitaalisuuden alueilla edistyksellisimpiä.
Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen on #TIEKE40-juhlavuosijulkaisu.
Digitalisaatio on matka, jonka määränpää on tuntematon. Menneisyyden kokemuksista voi kuitenkin ponnistaa kohti uutta. Yli 50 eri alan asiantuntijaa jakaa julkaisussa ajateltavaa ja suuntaa yhteiselle retkellemme kohti osaavaa, ihmiskeskeistä ja yhteentoimivaa tietoyhteiskuntaa. Samalla tutustumme siihen mullistavaan kehitykseen, jonka esimerkiksi liiketoimintaprosessit, osaamisen kehittäminen ja taloushallinto ovat kokeneet tietoyhteiskuntakehityksen myötä.
Julkaisun voi myös tilata painettuna täältä: https://tieke.fi/tieken-40-vuotis-juhlajulkaisun-tilaus/
Suomen Digimenestyjät 2015 -tutkimus paljastaa kuinka Suomen menestyneimpien yritysten digitaalinen osaaminen on kehittynyt vuodesta 2014. Tutkimus keskittyy analysoimaan miten 40 suomalaisyritystä sijoittuvat digitaalisuuden eri alueilla sekä nostaa esiin mitkä toimialat ovat digitaalisuuden alueilla edistyksellisimpiä.
Digitaalisuus muuttaa kansantaloutta_-_impact_brief_7_2017Vapaa_Jakelu
Digitalisaatio on tällä hetkellä suurin muutostrendi, joka vaikuttaa läpileikkavasti kansantalouteen. Se muuttaa kansalaisten palvelujen tarjontaa niin terveydenhuollossa, pankkiasioinnissa, vapaa-ajan palveluissa sekä teollisuudessa eri prosessien uudistamisessa ja palvelumuotoilussa. Tekes on
ollut mukana kehittämässä yritysten ja tutkijoiden kanssa digitaalisaation eri muotoja. Tässä Impact Briefissä on tehty yhteenveto digitalisaation hyödyntämisestä cleantech-, terveys- ja AR/VR-aloilla. Kaikista näistä aloista löytyy mielenkiintoisia esimerkkejä, joissa digitalisaatio on merkittävä tekijä Suomen kansantalouden kehityksessä ja yritysten menestymisessä globaaleilla markkinoilla.
Tekes cleantech yritysten kansainvälisen kasvun tukena - kilpailuetuna digita...Vapaa_Jakelu
Globaalit megatrendit, kuten ilmastonmuutos, luonnonvarojen hupeneminen ja kaupungistuminen luovat monia muita aloja nopeammin ja varmemmin kasvavat kansainväliset markkinat cleantech-tuotteille. Kasvavat markkinat ovat suomalaisille cleantech –alan yrityksille iso mahdollisuus. Menestyksen yksi vauhdittaja on digitalisaatio, eli digitaalisten sulautettujen ratkaisujen tuominen osaksi cleantech -tuotteita ja -palveluja sekä uusien ratkaisujen ketterä jalkautus tuotekehityksestä markkinoille. Tässä Impact Briefissä arvioidaan Tekesin vaikutusta digitalisaation ja cleantechin rajapinnoilla toimivien yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittymiseen.
Kutsuimme kaikki Suomen digitaalisesta muutoksesta vastaavat johtajat, Chief Digital Officerit, mukaan vuosittaiseen CDO-barometriin. Tavoitteenamme oli selvittää, millaisessa roolissa ja millaisissa organisaatioissa maamme muutosjohtajat toimivat. Onko jokaisella jakkara johtoryhmässä vai toimivatko organisaation villeinä pelureina?
Ennen kaikkea halusimme selvittää, millaisten ongelmien kanssa digijohtajat tällä hetkellä painivat. Suomen ensimmäinen CDO-barometri julkaistiin 24.1.2017. Lue lisää: www.bilot.fi
Valtiokonttori
Tehokkuutta ja vaikuttavuutta tiedonhallintaa kehittämällä, case Valtiokonttori
apulaisjohtaja Miikka Saarteinen Valtiokonttori
Valtio Expo 19.5.2015
Kaupunki digitalisaation kasvualustana 2015 11-05Paivi Sutinen
Kaupunkien uutena roolina on toimia innovaatioekosysteemin kasvualustana, mahdollistajana ja orkesteroijana. Kaupunkien liiketoimintamallin muutos asiakkuus- ja toimintaperustaiseksi mahdollistaa kokeilevan kehityskumppanuuden digitalisaation hyödyntämiseksi. Kuutoskaupunkien 6Aika yhteistyönä synnytetään uutta alustaa digitalisaatiolle: painopistealueina ovat avoimet innovaatioalustat, avoin osallisuus ja asiakkuus ja avoin data.
Yritysten taloushallinnossa on siirrytty entistä enemmän sähköisyyteen ja automatiikan tarjoamiin helpompiin toimintatapoihin, mikä näkyy tyytyväisyytenä kauppakamarien yritysjohtajakyselyssä. Merkittävimmiksi epäkohdiksi nousevat kansainvälisen kaupan ALV-raportointi sekä pieniä konserneja kuormittava vaatimus konsernitilinpäätöksestä.
Yritysten näkökulmasta ympäristölupajärjestelmän suurimpia haasteita ovat resursointi, tasapuolisuus, avoimuus ja ymmärrettävyys.
Yrityksissä ymmärretään kestävän toiminnan päälle. Yhteiskuntavastuuasiat ovat jo kilpailuetukysymys. On tehokkaampaa ja edullisempaa toimia kerralla oikein. Mutta ohjeiden noudattamisesta on tullut loputon ja ennakoimaton esterata.
Yksiselkoisuus on kaukana ympäristölainsäädännöstä. Lupapäätösten ennakoitavuus voi olla jopa mahdotonta. Pienemmille yrityksille tämä on nousemassa yhä suuremmaksi haasteeksi ja isommille investoinneille jumittavaksi jarruksi. Varsinkin YVA-menettelyä vaativien hankkeiden kokonaiskestoajat muodostuvat usein reippaasti ylipitkiksi.
Yritykset kokevat viranomaisen toiminnan olevan hajallaan. Lakia voidaan lukea eri tavoin eri puolilla maata, ja viranomainen voi jopa valittaa toisen viranomaisen tekemästä päätöksestä. Lupakäsittelyn tulisi olla kaikkia toimijoita kohtaan tasapuolista ja läpinäkyvää.
Lisätiedot:
http://helppohallinto.fi/resursseja-avoimuutta-ymmarrettavyytta/
http://helppohallinto.fi/tuulivoima-vastatuulessa-ymparistoluvat-estavat-ymparistoystavallisyyden/
http://helppohallinto.fi/ymparistolupajarjestelma-jumittaa-investointeja/
Työllistämistukien toimivuus on merkittävä aihe niin yhteiskunnallisesti, inhimillisesti kuin taloudellisesti.
Työllistäminen on yksi yhteiskuntamme suurimmista haasteista. Henkilöille työ takaa elannon ja määrittää identiteettiä. Työntekijät ovat työpaikkojen tärkein voimavara.
Yritykset haluaisivat kantaa yhteiskunnallista vastuuta tarjoamalla tehtäviä vaikeasti työllistettäville. Mutta byrokratiamylly hitsaa kiinni. Yritys, tekijä ja tuki eivät löydä toisiaan.
Kauppakamarien yritysjohtajakysely selvitti, mistä kiikastaa.
http://helppohallinto.fi/case-iss-byrokratiahaaste/
http://helppohallinto.fi/miljoonan-euron-haaste/
2. Kyselystä
•
Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä.
•
Toteutettiin 8.9.–15.9.2014.
•
Kysely tavoittaa keskeiset yritysjohtajat kaikkialta Suomesta, Hangosta Utsjoelle. Vastaajat ovat PK-yritysten, suuryritysten, perheyritysten sekä pörssiyhtiöiden toimitusjohtajia ja kuntapäättäjiä, jotka kuuluvat Suomen 19 kauppakamarin hallituksiin ja valtuuskuntiin.
•
Kyselyyn vastasi 160 yritysjohtajaa 681:sta (vastausprosentti 23 %).
•
Vastaajien yleisimpinä toimialoina olivat teollisuus (31 %), palvelut ja rahoitus (30 %) sekä kaupan alat (13 %).
•
Yritysten koot vaihtelivat henkilöstömäärältään 1–9 työntekijästä (6 %) yli 1000 työntekijään (25 %). Yleisin henkilöstömäärä oli 50–249 työntekijää (35 %).
3. 44 %
31 %
26 %
21 %
20 %
17 %
14 %
9 %
6 %
6 %
Digitaalisten taitojen puute
Kustannukset
Arvioitujen hyötyjen puute
Muutosvastarinta
Emme koe esteitä
Liiketoimintojen uudistamiselle ei ole vakiintunutta prosessia
Huoli tietoturvasta
Johdon yhteisen näkemyksen puute
Epäselvyys muutoksen vastuuhenkilöstä
Jokin muu, mikä?
Kaikki vastaajat (N=159)
Mitkä seuraavista haasteista koette suurimmiksi digitalisaatioon liittyen (valitse 1-3):
4. Muut haasteet (avoimet vastaukset)
•
Tieto siitä, mihin pitäisi mennä tulevaisuudessa
•
Työehtosopimukset ja ammattiyhdistysliike
•
Järjestelmien kankeus ja käytön hitaus
•
Ei ole omia resursseja viedä kehityshanketta läpi
•
Ilmainen ei-kaupallinen tarjonta julkisen sektorin toimesta
•
Ymmärrys ja osaaminen liiketoiminnan muutoksessa
•
Digiosaamista on, mutta yhteiskunnallisten järjestelmien ja ohjelmien osaamista ei.
•
Viranomaisten sääntelyn jälkeenjääneisyys
•
Kaikkia edellä olevia asioita tulee vastaan
5. Kumpi on yrityksellenne tärkeämpi tavoite digitalisaation hyödyntämisessä, kasvu vai kustannustehokkuus?
64 %
31 %
4 %
Kustannustehokkuus
Kasvu
Ei kumpikaan näistä
Kaikki vastaajat (N=159)
6. Paljonko arvioitte investoivanne digitaalisen liiketoiminnan kehityshankkeisiin vuoden 2015 aikana?
16 %
25 %
14 %
37 %
8 %
alle 10 000 euroa
10 000–49 999 euroa
50 000–100 000 euroa
yli 100 000 euroa
En osaa sanoa
Kaikki vastaajat (N=158)
7. Avoimia vastauksia
•
"Taho joka ei tähän panosta nyt kuluvina vuosina tulee jäämään jälkeen, mahdollisesti jää sinne.”
•
”Hieman ahdistavaa, koska pienenä yrityksenä, toki ketjuun kuuluvana, on hankala päättää/hallita, mitä tulisi tehdä ja mihin panostaa ja minkä verran, että saisi hyötyä.”
•
”Digitalisaatiosta tulee suurin globaali muutosilmiö tällä vuosisadalla.”
•
”Kokonaisuus vähän hukassa tuottajilla, ovat liian "nörttejä".”
•
”Digitaalisuus etenee onneksi, mutta vaati paljon uutta asennetta ja kouluttautumista.”
8. Avoimia vastauksia
•
”Aina on luotava uutta ja mentävä eteenpäin, paikalleen pysähtyvä yritys taantuu...”
•
”Tämä on jatkossa välttämättömyys. PK-yritysten on hankala ottaa uusia järjestelmiä käyttöön, sillä saavutettu hyöty pienillä volyymeilla on liian pieni.”
•
”Suomalaisten yritysten kyky tunnistaa digatalisaation suuri merkitys on surkealla tasolla. Digitalisaatiolla voisi olla parhaimmillaan erittäin suuri merkitys Suomen talouskasvun edistäjänä. Keskuskauppakamari voisi toimia aktiivisemmin yritysten herättäjänä.”
•
”Digitalisaatio on äärimmäisen tärkeä asia ja siihen on panostettu/ kehitetty aivan liian vähän. Tässä pitäisi olla jyseessä kansakunnan etu ja sekä julkisen että yksityisen sektorin yhteishanke hallituksen tuella.”
9. Avoimia vastauksia
•
”Valtava mahdollisuus tuottavuuden kasvulle.”
•
”Vaikeinta digitaalisaatiossa on saada "atomimaailmaan" tottuneet ihmiset ajattelemaan "bittimaailmassa". Fyysisen maailman ajattelu hallitsee eikä tahdo löytyä mielikuvitusta vapautua siitä.”
•
”Suurin investointimme on osaamisen kehittämiseen käytettävät resurssit eli ajan käyttö järjestelmien käyttöönottoon ja oppimiseen, sekä toimintojen uudelleenjärjestelyyn.”
•
”Julkisella sektorilla on paljon mahdollisuuksia parantaa suorituksiaan. Kehittäminen edellyttää yksityiseltä sektorilta asukas- ja asiakaslähtöisyyttä.”
•
”Sähköinen rakennuslupapalvelu on hyvä esimerkki digitalisaatiosta. Miten tiedosta luodaan arvoa on suurin haaste ja mahdollisuus.”
10. Avoimia vastauksia
•
”Tuottavuuden nosto on tärkein tavoite.”
•
”Tekniikka kehittyy nopeasti. Sosiaalinen media muuttuu. Vaikea pysyä mukana ja mikä sopii juuri meidän yrityksellemme. Tällä kertaa odotamme hetken ennen kuin teemme ratkaisuja. Aiemmin olimme kaikessa ensimmäisiä ja asiat olivat yksinkertaisempi. Nyt koko kenttä tuntuu sekavalta. Muutosvauhti on huima.”
•
”Mahdollisuudet ovat suuret liiketoiminnan kasvattamiseen mutta organisaation täytyy omaksua uudet toimintatavat.”