SlideShare a Scribd company logo
Teknologiamurros ja tulevaisuuden
työllisyysratkaisut – Riittääkö
digitaalisessa taloudessa työtä ja
toimeentuloa?
Ville-Veikko Pulkka
Tutkija
Kelan tutkimus
ville-veikko.pulkka@kela.fi
Esityksen rakenne
• Digitaalisen työelämän skenaariot
• This time is different
• This time is NO different
• Kriittinen synteesi
• Digitaalisen työelämän työllisyysratkaisut
• Perustulo
• Koulutus
• Aktiivinen finanssipolitiikka ja työtakuuohjelmat
• Työn jakaminen
• Työn määritelmän laajentaminen
• Johtopäätökset
Mikä teknologiamurros?
• digitaalisten teknologioiden ja tekoälyn kehitys
palauttanut keskustelun teknologisesta työttömyydestä
(Keynes 1930)
• digitaaliset teknologiat uusia yleistarkoitusteknologioita
(vrt. höyrykone ja sähkö)
• tuottavuus kasvaa ja rajakustannukset laskevat (jopa nollaan)
• lähes konsensus ”suuresta murroksesta”, arviot pitkän
aikavälin työllisyysvaikutuksista kuitenkin polarisoituneet
• rutiininomainen ja ennustettava työ suurimmassa
automaatioriskissä
• joustavuus, sosiaaliset taidot ja luovuus kovassa
kysynnässä
Digitaalisen työelämän implikaatiot (kärjistetysti)
• This time is different: massatyöttömyys, koveneva
kilpailu työmarkkinoilla, alaspäin joustavat palkat,
talouden epävakaus, eriarvoisuuden lisääntyminen,
ihmisten velkaantuminen, sosiaalisen koheesion
murtuminen, sosiaaliset ongelmat
• ratkaisu: perustulo ja työn jakaminen
• This time is NO different: teknologisen työttömyyden
lisääntyminen korkeintaan lyhyellä tai keskipitkällä
aikavälillä, uusia parempia työpaikkoja, palkkojen
nouseminen tuottavuuden kehittyessä
• ratkaisu: koulutus ja joustavat työmarkkinat
This time is different: ammattipohjainen
automaatioriski teknologisella tasolla
• Frey & Osborne (2013): 47% nykyisistä yhdysvaltalaisista
työpaikoista automaatioriskissä seuraavien kahden
vuosikymmenen kuluessa
• tarkastelee 702 ammatin keskimääräisiä tehtäväsisältöjä
teknologisella tasolla (Yhdysvaltain työministeriön O∗NET ja
Standard Occupational Classification (SOC) –luokittelut)
• matalapalkkaiset ja matalaa koulutusta vaativat työt suurimmassa
automaatioriskissä
− kuljetus- ja logistiikka-ala, toimisto- ja hallintotyöt, perustuotanto
• Pajarinen & Rouvinen (2014): 35,7 % suomalaisista
työpaikoista
• Bruegel (2014): 54 % EU-maiden työpaikoista
• karkeampi ammattiluokittelu
This time is different: yleiset argumentit
• teknologian eksponentiaalinen kehitys (Mooren laki)
• työvoima ei ehdi sopeutua koulutuksen avulla
− etenkin matalasti koulutetulla työvoimalla vaikeuksia, EU-komission
arvion mukaan EU:n työvoimalla heikot digitaaliset taidot
• koneet selviytyvät yhä monimutkaisemmista manuaalisista JA
tietotöistä
• yhteistyö koneiden kanssa jää väliaikaiseksi
• ei ole ”rautaista lakia”, että teknologia synnyttää uusia
työpaikkoja; digitaalinen tuotanto
pääomaintensiivisempää
• The Great Decoupling = työllisyyskehitys irronnut
tuottavuuskehityksestä
• digitaaliset alustat mahdollistavat työprosessien
pilkkomisen yhä pienempiin osiin
This time is NO different: tehtäväpohjainen
automaatioriski teknologisella tasolla
• työtehtävät vaihtelevat voimakkaasti eri ammattien
sisällä, esim. sihteeri
• tarkoituksenmukaisempaa saattaakin olla tarkastella
automaatioriskiä ihmisten itse raportoimiensa työtehtävien
pohjalta
• Arntz, Gregory & Zierahn (2016): 9 % OECD-maiden
työpaikoista korkeassa automaatioriskissä, 7 % Suomessa
• merkittävä määrä työtehtävistä kuitenkin katoaa
− Tarkoittanee myös vähemmän kysyntää?
• Chui, Manyika & Miremadi (2015): 47 % nykyisistä tehtävistä,
mutta vain 5 % työpaikoista automatisoitavissa nykyteknologioin
Yhdysvalloissa
This time is NO different: yleiset argumentit 1/2
• historiallinen evidenssi ja väärät profeetat
• innovaatiopohjaiset sektorit laajenevat (capitalisation
effect)  työvoiman kysyntä lisääntyy
• työvoima korvaantuu (destruction effect)  tuottavuus
kasvaa  hinnat alenevat  kulutus lisääntyy muilla
aloilla  työvoiman kysyntä lisääntyy
• koneet täydentävät ihmistyötä  tuotanto tehostuu 
tuotanto laajenee  työvoiman kysyntä lisääntyy
• työpaikkojen määrä ei siis vakio (lump-of-labour -
virhekäsitys)
This time is NO different: yleiset argumentit 2/2
• tehtäväpohjaisen analyysin mukaisesti yhteistyö
koneiden kanssa lisääntyy ja työ organisoituu uudelleen
• poliittiset (ay-liike ja työväenpuolueet) ja sosiaaliset
tekijät (hoivan etiikka), sääntely (lait), organisaatioiden
rakenteet, teknologisen kehityksen hidastuminen
(robottiautot)
• heikko kokonaiskysyntä (investoinnit) ja leikkauspolitiikka
(innovaatiot)?
Kriittinen synteesi 1/3
• kehitykseen vaikuttaa teknologisten,
makrotaloudellisten, sosiaalisten ja poliittisten tekijöiden
vuorovaikutus
• pitkän aikavälin seurauksia mahdotonta ennustaa
• koska teknologisella tasolla monet työtehtävät
automatisoitavissa, hyvä varautua epävarmuuden
lisääntymiseen ja teknologiseen työttömyyteen
vähintään lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä
• pitkän aikavälin kielteisiä seurauksia ei tulisi kuitenkaan pois
sulkea, jos työllistäviä aloja katoaa (esim. maantiekuljetusala)
• ihmisten palkat (ostovoima) joustavat alaspäin, jos
kilpailu työpaikoista kovenee työttömyyden lisääntyessä
ja sääntelemättömän itsensä työllistämisen (alustat)
Kriittinen synteesi 2/3
• koska makrotaloudellinen tilanne epävakaa, pienempikin
”disruptio” heikentää talous- ja sitä kautta
työllisyysnäkymiä
• yritykset eivät investoi ja ihmiset kuluttavat pitkän aikavälin
odotettavissa olevien tulojen mukaisesti
− vähemmän voittoja myös yrityksille
• mikäli pienemmällä työvoimalla syntyy aikaisempaa
helpommin vaurautta, vauraus keskittyy (Winner-Take-It-
All -talous)
• tutkimusten mukaan suuret tuloerot ovat haitallisia myös
talouskasvun kannalta (Cingano 2014; Ostry, Berg & Tsangarides
2014)
Kriittinen synteesi 3/3
• ilmeinen vastaus heikentyvään kulutuskysyntään on
entistä velkavetoisempi kuluttaminen
• ei kuitenkaan kestävä ratkaisu, jos tulevaisuuden finanssikriisit
halutaan estää
• työttömyys, vajaatyöllisyys, työssäkäyvien köyhyys ja
kotitalouksien velkaantuminen luonnollisesti myös
vakavia sosiaalisia ongelmia
• sosiaalinen liikkuvuus, terveyserot, yhteiskunnallinen koheesio
Tulevaisuuden työllisyysratkaisut
• Vaihtoehto 1: nykyisten työmarkkinarakenteiden
ylläpitäminen epävarmuuden lisääntyessä
• makrotalouden vakaus ja työmarkkinoiden joustavuuden
lisääminen sosiaalisesti (ja ekologisesti) kestävällä tavalla
• Vaihtoehto 2: kyseenalaistetaan nykyiset totuudet ja
valjastetaan teknologisen kehityksen mukana kasvava
tuottavuus sekä välttämättömän ihmistyön väheneminen
kokonaan uudenlaisen työllisyysparadigman
hahmottamiseen
Perustulo – taloudellinen vakauttaja ja digitaalinen
joustoturva? 1/2
• Takaisiko perustulo makrotalouden vakauden?
• mahdollisuudet: 1) sosiaaliturvan parantaminen 2) työnteon
taloudellisen kannustavuuden parantuminen 3) parempi
neuvotteluasema = paremmat palkat
• rajoitukset: 1) kallis vaihtoehto 2) taloudellinen kannustavuus ei
väistämättä parane 3) mahdollisesti
• johtopäätös: perustulo ei väistämättä takaa makrotalouden
kannalta riittävää kulutuskysyntää; lisäksi rahoittaminen
hankalaa, jos teknologinen työttömyys lisääntyy merkittävästi
− sekä puhdas perustulo että stabiili rahoitus työttömyyden lisääntyessä
vaatisivat pääomaa verolle tai funktionaalista rahoitusta
− Olisiko vaurauden uusjako osallistavampaa esim.
työntekijärahastoiden kautta?
Perustulo – taloudellinen vakauttaja ja digitaalinen
joustoturva? 2/2
• Takaisiko perustulo työmarkkinoiden joustavuuden?
• 1) ei tarve- ja tuloharkintaa = vähemmän viiveitä ja
raportointivelvollisuuksia = kannustin työskennellä osa-aikaisesti
tai työllistää itsensä 2) kannustin yrittäjyyteen 3) kannustin
elinikäiseen oppimiseen
• johtopäätös: perustulo lisäisi työmarkkinoiden joustavuutta
• rajoite: joustavuutta voidaan lisätä muillakin tavoin
− kansallinen tulorekisteri (2019), etuuksien vähenemisasteiden
pienentäminen, suojaosien nostaminen, työttömyysturvan
käyttäminen opiskeluun ja yritystukena, työttömien työ- ja
työnhakuvelvoitteiden purkaminen
Pystyykö koulutus vastaamaan teknologiseen
kehitykseen? 1/2
• koulutus voittanut toistaiseksi kilpajuoksun koulutuksen
ja teknologisen kehityksen välillä
• Euroopan komission (2016) mukaan 37 prosentilla
Euroopan Unionin työvoimasta oli vuonna 2015
riittämättömät digitaaliset taidot, ja 13 prosentilla ei ollut
niitä lainkaan
• opetussuunnitelmissa tulisi lisätä opetusta, joka
painottaa luovuutta, sosiaalisia taitoja ja joustavuutta
Pystyykö koulutus vastaamaan teknologiseen
kehitykseen? 2/2
• uudet teknologiat tarjoavat elinikäiseen oppimiseen
aiempaa joustavampia ja osallistavampia tapoja
• rajoitteet:
• elinikäisen oppimisen tavoite voi toteutua tasa-arvoisesti
ainoastaan silloin, kun ihmisillä on mahdollisuus liikkua
joustavasti työllisyyden ja kouluttautumisen välillä
• velkavetoista opiskelua on yhä hankalampi perustella sijoituksena
tulevaisuuteen digitaalisessa taloudessa, jossa työsuhteiden
epävarmuuden lisääntyminen näyttää hyvin todennäköiseltä
• koulutusinvestointien ei voi katsoa valuvan hukkaan,
vaikka ne eivät suoraan näkyisikään työllisyysasteessa
Keynesiläinen ratkaisu: Aktiivinen finanssipolitiikka
ja työtakuuohjelmat 1/3
• keynesiläinen ajatus: kokonaiskysyntä määrittää
työllisyyden tasoa  kysyntää voidaan lisätä
kohdistamalla julkisia investointeja poliittisesti
määriteltyihin mielekkäisiin kohteisiin
• lasketut kerroinvaikutukset antavat tukea (esim. Truger 2016)
− suositellaan myös OECD:n viimeisimmässä Economic Outlookissa
(marraskuu 2016)
• historian valossa merkillistä, että sosiaalidemokraattisena
pidettävä kysynnänsäätelypolitiikka edustaa nyky-Euroopassa
radikaalia talousajattelua, vaikka leikkauspolitiikka on
epäonnistunut työllisyyden edistämisessä
• rajoitteet: velkaantumisesta varoittelevat poliitikot ja
Suomen EMU-jäsenyys
Keynesiläinen ratkaisu: Aktiivinen finanssipolitiikka
ja työtakuuohjelmat 2/3
• työtakuu: työmahdollisuuksien tarjoaminen kaikille
halukkaille työttömille heidän omista lähtökohdistaan
siten, että työttömät voisivat kehittää omia taitojaan
• yhteiskunnallisesti määritelty minimipalkka, jonka on väitetty
myös toimivan kokonaiskysynnän kannalta riittävän
minimipalkkatason määrittelijänä
• Meyer (2016): 1) ei unohtaisi työn tärkeitä sosiaalisia
ulottuvuuksia 2) olisi julkisten resurssien tehokkaampaa
käyttöä 3) ylläpitäisi ja kehittäisi ihmisten taitoja 4) olisi
perustuloa helpompi toteuttaa EU:ssa 5) ei johtaisi
hyvinvointivaltion purkamiseen ja 6) mahdollistaisi
työllisyyden lisäämisen yhteiskunnallisesti mielekkäillä
aloilla, kuten hoiva-aloilla
Keynesiläinen ratkaisu: Aktiivinen finanssipolitiikka
ja työtakuuohjelmat 3/3
• aktivointipolitiikkaan verrattuna vapaaehtoisuuteen
perustuvat työtakuuohjelmat lisäisivät työttömien
itsemääräämisoikeutta, työllistäisivät heidät
palkkatyöhön, joka kerryttäisi eläkettä ja
ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja vähentäisivät
työkyvyn heikentymistä, joka liitetään työttömyyden
pitkittymiseen
• johtopäätös: ratkaisisivat makrotalouden epävakauteen
liittyvän ongelman (ts. työttömyysongelman)
• rajoite: vaatisi talouspolitiikan paradigmamuutoksen
Työn jakaminen työaikaa lyhentämällä 1/2
• Keynes (1930): tuottavuuden kasvun myötä ihmisten
tarvitsisi työskennellä sadan vuoden kuluttua enää 15
tuntia viikossa
• johtopäätös: lähtökohtaisesti ilmeinen vaihtoehto, JOS
tuottavuus kasvaa ja teknologinen työttömyys lisääntyy
(merkittävästi)
• ekologisesti kestävämpi ratkaisu kuin pyrkiminen kulutuskysynnän
nostamiseen korkealle tasolle epävarmoilla työmarkkinoilla
• rajoitteet: valtavirtaisen taloustieteen ja elinkeinoelämän
mukaan nostaa työvoimakustannuksia, vähentää
tuotantokapasiteettia, heikentävää kilpailukykyä ja näin
myös työllisyyttä
Työn jakaminen työaikaa lyhentämällä 2/2
• myös käytännön toteuttamiseen liittyviä asioita olisi
ratkaistava ennen kuin vakavasti otettava aloite:
• useissa asiantuntijatehtävissä töiden jakaminen on
todennäköisesti hankalaa siitä syystä, että niiden tekeminen
kiinnittyy työntekijän henkilökohtaisiin taitoihin, verkostoihin,
kasaantuneeseen asiantuntemukseen, projektikohtaisiin
työnjakoihin ja vastaaviin tekijöihin
• oletettavampaa, että työn jakaminen helpompaa töissä
matalapalkkaisilla palvelu- ja hoiva-aloilla
− tarvitaan valtion subventiota takaamaan ihmisille riittävä toimeentulo
(vrt. vuorotteluvapaajärjestelmä)
• jos välttämättömän ihmistyön kysyntä vähenee, löytyy
Keynesin 2030-luvun visiolle perusteita, vaikka
teknologinen työttömyys ei lisääntyisikään voimakkaasti
Työn määritelmän laajentaminen 1/3
• ”Antropologisena, erityisesti ihmisille ominaisena
toimintana työ on maailman muotoilua inhimillisiä
tarpeita ja tarkoituksia vastaaviksi käyttöarvoiksi, niiksi
aineellisiksi ja aineettomiksi hyödykkeiksi, joiden avulla
ihmislaji aina ja kaikkialla ylläpitää, tuottaa ja uusintaa
elämänsä ja samalla yhteiskuntansa ja kulttuurinsa
historiallisesti muuttuvat muodot. Työ on luonnon
ainesten, mutta myös ihmispersoonien, kulttuuristen
symbolien ja sosiaalisten instituutioiden tietoista
muotoilua, tuottamista ja ylläpitämistä.” Simo Aho
(1988)
Työn määritelmän laajentaminen 2/3
• monet digitaaliset innovaatiot helpottavat ihmisten
elämää ja tuottavat hyvinvointia mutta eivät välttämättä
näy bkt:n tai tuottavuuden kasvuna
• bkt ei ole tarkoituksenmukainen hyvinvoinnin mittari,
sillä se jättää huomiotta palkkatyön ulkopuolella
tapahtuvan tuotannon
• Miranda (2011): OECD-maissa kolmanneksesta jopa puoleen
kaikesta taloudellisesti arvokkaasta tuottavasta toiminnasta jää
huomioimatta bkt:ssa
• mikäli epävarmuus työmarkkinoilla lisääntyy, on todennäköistä,
että ihmiset pyrkivät etsimään toimeentuloa ja mielekästä
tekemistä myös virallisten työmarkkinoiden ulkopuolelta
Työn määritelmän laajentaminen 3/3
• osuuskuntien, vapaaehtoistyön ja omaehtoisen hoiva-,
tieto- ja kulttuurityön mahdollisuudet haastaa
palkkatyön institutionaalinen asema kasvaisivat, jos
palkkatyön ja toimeentulon välinen kytkös katkeaisi, ja
työttömiin kohdistetuista velvoitteista ja sanktioista
luovuttaisiin (perustulon aave kummittelee jälleen)
• digitaaliset alustat tarjoavat monia mahdollisuuksia
rahatalouden ulkopuolella tai rinnalla tapahtuvaan
vertaistuotantoon; rajakustannusten laskeminen lähelle
nollaa voi toimia kannustimena tuottaa digitaalisia
hyödykkeitä ilman voitontavoittelun tarvetta
• rajoite: palkkatyöloukku (Standing 2011),
sukupuoliroolien vahvistuminen
Työllisyyspolitiikka kaipaa uusia lähestymistapoja
• tulevaisuuden työllisyysratkaisujen arvioiminen
tarkoituksenmukaisinta (työ)elämän lisääntyvän
epävarmuuden viitekehyksessä
• kaikki yhteiskunnallisesti tarpeellinen mutta ihmiselle
tarpeeton tai haitallinen automatisoitavissa oleva työ
kannattaa automatisoida, JOS ihmisten toimeentulo,
kansantalouden tasapaino ja yhteiskunnallinen koheesio
voidaan turvata muilla tavoin
• jos teknologiamurros lunastaa lupauksensa kasvavasta
tuottavuudesta, tulisi poliittisen mielikuvituksen rajoja
uskaltaa laajentaa nykyisestä niukkuuden paradigmasta
”Palkkatyökansalaisuuteen sitoutuneen työväenliikkeen
ratkaistavaksi tuleekin vielä kenties sen koko tulevaisuutta
määrittävä kysymys: millainen työllisyyspolitiikka edistää
parhaiten työntekijöiden asemaa digitaalisessa
työelämässä?”

More Related Content

What's hot

Tekoälyajan työ -raportin julkistamistilaisuuden esitys
Tekoälyajan työ -raportin julkistamistilaisuuden esitysTekoälyajan työ -raportin julkistamistilaisuuden esitys
Tekoälyajan työ -raportin julkistamistilaisuuden esitys
Työ- ja elinkeinoministeriö
 
Digitaalinen tuottavuusparadoksi - IC-teknologia ei tee muutosta, ihmiset tek...
Digitaalinen tuottavuusparadoksi - IC-teknologia ei tee muutosta, ihmiset tek...Digitaalinen tuottavuusparadoksi - IC-teknologia ei tee muutosta, ihmiset tek...
Digitaalinen tuottavuusparadoksi - IC-teknologia ei tee muutosta, ihmiset tek...
Jyrki Kasvi
 
Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta
Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiostaKauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta
Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta
Kauppakamari
 
Digitalisaatio ja globalisaatio - trendit ja vaikutukset
Digitalisaatio ja globalisaatio - trendit ja vaikutuksetDigitalisaatio ja globalisaatio - trendit ja vaikutukset
Digitalisaatio ja globalisaatio - trendit ja vaikutukset
Tuomo Luoma
 
Digitalisaatio ja käyttäytymismallipohjaisuus
Digitalisaatio ja käyttäytymismallipohjaisuusDigitalisaatio ja käyttäytymismallipohjaisuus
Digitalisaatio ja käyttäytymismallipohjaisuus
Pete Nieminen
 
Työelämä murroksessa – mitä tehdä?
Työelämä murroksessa – mitä tehdä? Työelämä murroksessa – mitä tehdä?
Työelämä murroksessa – mitä tehdä?
Demos Helsinki
 
Miksi ammattiosaamisen digistrategiaa tarvitaan?
Miksi ammattiosaamisen digistrategiaa tarvitaan?Miksi ammattiosaamisen digistrategiaa tarvitaan?
Miksi ammattiosaamisen digistrategiaa tarvitaan?
Henry Paananen
 
MARK 12092014, olemmeko jääneet digijunasta?
MARK 12092014, olemmeko jääneet digijunasta?MARK 12092014, olemmeko jääneet digijunasta?
MARK 12092014, olemmeko jääneet digijunasta?Tuomo Luoma
 
Mahdollisuuksien aika. Hyvä työ digiajassa
Mahdollisuuksien aika. Hyvä työ digiajassaMahdollisuuksien aika. Hyvä työ digiajassa
Mahdollisuuksien aika. Hyvä työ digiajassa
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Tulevaisuuden työelämän kompetenssit | Management Institute of Finland
Tulevaisuuden työelämän kompetenssit | Management Institute of Finland Tulevaisuuden työelämän kompetenssit | Management Institute of Finland
Tulevaisuuden työelämän kompetenssit | Management Institute of Finland
Essi Ryymin
 
Mullistaako #DigiEspoo kuntapalvelut?
Mullistaako #DigiEspoo kuntapalvelut?Mullistaako #DigiEspoo kuntapalvelut?
Mullistaako #DigiEspoo kuntapalvelut?
Hannes Rauhala
 
Kokonaisarkkitehtuurin hallinnalla kaupunkihaasteet kuriin
Kokonaisarkkitehtuurin hallinnalla kaupunkihaasteet kuriinKokonaisarkkitehtuurin hallinnalla kaupunkihaasteet kuriin
Kokonaisarkkitehtuurin hallinnalla kaupunkihaasteet kuriin
Paivi Sutinen
 
Verkosta virtaa liiketoimintaan_tuomo luoma
Verkosta virtaa liiketoimintaan_tuomo luomaVerkosta virtaa liiketoimintaan_tuomo luoma
Verkosta virtaa liiketoimintaan_tuomo luoma
Tuomo Luoma
 
Strategisen tutkimuksen ratkaisukortit 2019: Teknologian ja työn murrokset
Strategisen tutkimuksen ratkaisukortit 2019: Teknologian ja työn murroksetStrategisen tutkimuksen ratkaisukortit 2019: Teknologian ja työn murrokset
Strategisen tutkimuksen ratkaisukortit 2019: Teknologian ja työn murrokset
Strateginen tutkimus | Strategic Research
 

What's hot (16)

Tutu 24.4
Tutu 24.4Tutu 24.4
Tutu 24.4
 
Tekoälyajan työ -raportin julkistamistilaisuuden esitys
Tekoälyajan työ -raportin julkistamistilaisuuden esitysTekoälyajan työ -raportin julkistamistilaisuuden esitys
Tekoälyajan työ -raportin julkistamistilaisuuden esitys
 
Digitaalinen tuottavuusparadoksi - IC-teknologia ei tee muutosta, ihmiset tek...
Digitaalinen tuottavuusparadoksi - IC-teknologia ei tee muutosta, ihmiset tek...Digitaalinen tuottavuusparadoksi - IC-teknologia ei tee muutosta, ihmiset tek...
Digitaalinen tuottavuusparadoksi - IC-teknologia ei tee muutosta, ihmiset tek...
 
Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta
Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiostaKauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta
Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta
 
Digitalisaatio ja globalisaatio - trendit ja vaikutukset
Digitalisaatio ja globalisaatio - trendit ja vaikutuksetDigitalisaatio ja globalisaatio - trendit ja vaikutukset
Digitalisaatio ja globalisaatio - trendit ja vaikutukset
 
Digitalisaatio ja käyttäytymismallipohjaisuus
Digitalisaatio ja käyttäytymismallipohjaisuusDigitalisaatio ja käyttäytymismallipohjaisuus
Digitalisaatio ja käyttäytymismallipohjaisuus
 
Työelämä murroksessa – mitä tehdä?
Työelämä murroksessa – mitä tehdä? Työelämä murroksessa – mitä tehdä?
Työelämä murroksessa – mitä tehdä?
 
Miksi ammattiosaamisen digistrategiaa tarvitaan?
Miksi ammattiosaamisen digistrategiaa tarvitaan?Miksi ammattiosaamisen digistrategiaa tarvitaan?
Miksi ammattiosaamisen digistrategiaa tarvitaan?
 
MARK 12092014, olemmeko jääneet digijunasta?
MARK 12092014, olemmeko jääneet digijunasta?MARK 12092014, olemmeko jääneet digijunasta?
MARK 12092014, olemmeko jääneet digijunasta?
 
Mahdollisuuksien aika. Hyvä työ digiajassa
Mahdollisuuksien aika. Hyvä työ digiajassaMahdollisuuksien aika. Hyvä työ digiajassa
Mahdollisuuksien aika. Hyvä työ digiajassa
 
Tulevaisuuden työelämän kompetenssit | Management Institute of Finland
Tulevaisuuden työelämän kompetenssit | Management Institute of Finland Tulevaisuuden työelämän kompetenssit | Management Institute of Finland
Tulevaisuuden työelämän kompetenssit | Management Institute of Finland
 
Mullistaako #DigiEspoo kuntapalvelut?
Mullistaako #DigiEspoo kuntapalvelut?Mullistaako #DigiEspoo kuntapalvelut?
Mullistaako #DigiEspoo kuntapalvelut?
 
Kokonaisarkkitehtuurin hallinnalla kaupunkihaasteet kuriin
Kokonaisarkkitehtuurin hallinnalla kaupunkihaasteet kuriinKokonaisarkkitehtuurin hallinnalla kaupunkihaasteet kuriin
Kokonaisarkkitehtuurin hallinnalla kaupunkihaasteet kuriin
 
Tuv tutuseuralle
Tuv tutuseuralleTuv tutuseuralle
Tuv tutuseuralle
 
Verkosta virtaa liiketoimintaan_tuomo luoma
Verkosta virtaa liiketoimintaan_tuomo luomaVerkosta virtaa liiketoimintaan_tuomo luoma
Verkosta virtaa liiketoimintaan_tuomo luoma
 
Strategisen tutkimuksen ratkaisukortit 2019: Teknologian ja työn murrokset
Strategisen tutkimuksen ratkaisukortit 2019: Teknologian ja työn murroksetStrategisen tutkimuksen ratkaisukortit 2019: Teknologian ja työn murrokset
Strategisen tutkimuksen ratkaisukortit 2019: Teknologian ja työn murrokset
 

Viewers also liked

Tomorrow’s learning is here today
Tomorrow’s learning is here todayTomorrow’s learning is here today
Tomorrow’s learning is here today
Timo Rainio
 
Martti Mäntylä: Uusi digitaalinen työ 30.11.2016
Martti Mäntylä: Uusi digitaalinen työ 30.11.2016Martti Mäntylä: Uusi digitaalinen työ 30.11.2016
Martti Mäntylä: Uusi digitaalinen työ 30.11.2016
Teollisuuden palkansaajat
 
El Trio Eng Short
El Trio Eng ShortEl Trio Eng Short
El Trio Eng Short
Timo Rainio
 
Rainio Intelligentmachines Warsaw
Rainio Intelligentmachines WarsawRainio Intelligentmachines Warsaw
Rainio Intelligentmachines Warsaw
Timo Rainio
 
Hermia & Intelligent Machines Center of expertise Cluster Program
Hermia & Intelligent Machines Center of expertise  Cluster ProgramHermia & Intelligent Machines Center of expertise  Cluster Program
Hermia & Intelligent Machines Center of expertise Cluster Program
Timo Rainio
 
No Comment Gibraltar Photo Magazine - issue 2
No Comment Gibraltar Photo Magazine - issue 2No Comment Gibraltar Photo Magazine - issue 2
No Comment Gibraltar Photo Magazine - issue 2
nocomment-gibraltar
 
DigiRobo -koulutusverkostolla Sykettä yritys-oppilaitos -yhteistyöhön
DigiRobo -koulutusverkostolla Sykettä yritys-oppilaitos -yhteistyöhönDigiRobo -koulutusverkostolla Sykettä yritys-oppilaitos -yhteistyöhön
DigiRobo -koulutusverkostolla Sykettä yritys-oppilaitos -yhteistyöhön
Timo Rainio
 
Thing2Data (Risto Linturi)
Thing2Data (Risto Linturi)Thing2Data (Risto Linturi)
Asiakaskokemus huomisen kilpailuetuna
Asiakaskokemus huomisen kilpailuetunaAsiakaskokemus huomisen kilpailuetuna
Asiakaskokemus huomisen kilpailuetuna
Perttu Ahvenainen
 
Digitalisaation vaikutus teollisuuden osaamistarpeisiin, Digi&Robo -koulutusv...
Digitalisaation vaikutus teollisuuden osaamistarpeisiin, Digi&Robo -koulutusv...Digitalisaation vaikutus teollisuuden osaamistarpeisiin, Digi&Robo -koulutusv...
Digitalisaation vaikutus teollisuuden osaamistarpeisiin, Digi&Robo -koulutusv...
Timo Rainio
 

Viewers also liked (10)

Tomorrow’s learning is here today
Tomorrow’s learning is here todayTomorrow’s learning is here today
Tomorrow’s learning is here today
 
Martti Mäntylä: Uusi digitaalinen työ 30.11.2016
Martti Mäntylä: Uusi digitaalinen työ 30.11.2016Martti Mäntylä: Uusi digitaalinen työ 30.11.2016
Martti Mäntylä: Uusi digitaalinen työ 30.11.2016
 
El Trio Eng Short
El Trio Eng ShortEl Trio Eng Short
El Trio Eng Short
 
Rainio Intelligentmachines Warsaw
Rainio Intelligentmachines WarsawRainio Intelligentmachines Warsaw
Rainio Intelligentmachines Warsaw
 
Hermia & Intelligent Machines Center of expertise Cluster Program
Hermia & Intelligent Machines Center of expertise  Cluster ProgramHermia & Intelligent Machines Center of expertise  Cluster Program
Hermia & Intelligent Machines Center of expertise Cluster Program
 
No Comment Gibraltar Photo Magazine - issue 2
No Comment Gibraltar Photo Magazine - issue 2No Comment Gibraltar Photo Magazine - issue 2
No Comment Gibraltar Photo Magazine - issue 2
 
DigiRobo -koulutusverkostolla Sykettä yritys-oppilaitos -yhteistyöhön
DigiRobo -koulutusverkostolla Sykettä yritys-oppilaitos -yhteistyöhönDigiRobo -koulutusverkostolla Sykettä yritys-oppilaitos -yhteistyöhön
DigiRobo -koulutusverkostolla Sykettä yritys-oppilaitos -yhteistyöhön
 
Thing2Data (Risto Linturi)
Thing2Data (Risto Linturi)Thing2Data (Risto Linturi)
Thing2Data (Risto Linturi)
 
Asiakaskokemus huomisen kilpailuetuna
Asiakaskokemus huomisen kilpailuetunaAsiakaskokemus huomisen kilpailuetuna
Asiakaskokemus huomisen kilpailuetuna
 
Digitalisaation vaikutus teollisuuden osaamistarpeisiin, Digi&Robo -koulutusv...
Digitalisaation vaikutus teollisuuden osaamistarpeisiin, Digi&Robo -koulutusv...Digitalisaation vaikutus teollisuuden osaamistarpeisiin, Digi&Robo -koulutusv...
Digitalisaation vaikutus teollisuuden osaamistarpeisiin, Digi&Robo -koulutusv...
 

Similar to Ville-Veikko Pulkka: Teknologiamurros teollisuuden palkansaajat 301116

Digiajan työelämävalmiudet – kaikille kätevästi
Digiajan työelämävalmiudet – kaikille kätevästiDigiajan työelämävalmiudet – kaikille kätevästi
Digiajan työelämävalmiudet – kaikille kätevästi
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Tutu oskari samiola_loiste_kiertotalous
Tutu oskari samiola_loiste_kiertotalousTutu oskari samiola_loiste_kiertotalous
Tutu oskari samiola_loiste_kiertotalous
Matti Leskinen
 
Työelämän muutokset haastavat työntekijöiden osaamisen
Työelämän muutokset haastavat työntekijöiden osaamisenTyöelämän muutokset haastavat työntekijöiden osaamisen
Työelämän muutokset haastavat työntekijöiden osaamisen
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Tekoäly ja asiantuntijatyö
Tekoäly ja asiantuntijatyöTekoäly ja asiantuntijatyö
Tekoäly ja asiantuntijatyö
Työterveyslaitos
 
Vakka-suomen valmistava teknologiateollisuus työpaja 23.03.2020
Vakka-suomen valmistava teknologiateollisuus työpaja 23.03.2020Vakka-suomen valmistava teknologiateollisuus työpaja 23.03.2020
Vakka-suomen valmistava teknologiateollisuus työpaja 23.03.2020
Varsinais-Suomen ennakointiakatemia
 
Kuntien haaste: Enemmän vähemmällä
Kuntien haaste: Enemmän vähemmälläKuntien haaste: Enemmän vähemmällä
Kuntien haaste: Enemmän vähemmällä
Jyrki Kasvi
 
Julkishallinnon suorituskyky ja virkamiestyön tulevaisuus
Julkishallinnon suorituskyky ja virkamiestyön tulevaisuusJulkishallinnon suorituskyky ja virkamiestyön tulevaisuus
Julkishallinnon suorituskyky ja virkamiestyön tulevaisuus
Senaatti-kiinteistöt
 
Tietoteollisuuden kilpailukyky tänään ja huomenna (Teknologiateollisuus eriko...
Tietoteollisuuden kilpailukyky tänään ja huomenna (Teknologiateollisuus eriko...Tietoteollisuuden kilpailukyky tänään ja huomenna (Teknologiateollisuus eriko...
Tietoteollisuuden kilpailukyky tänään ja huomenna (Teknologiateollisuus eriko...Teemu Arina
 
Tyollisyystiekartta3
Tyollisyystiekartta3Tyollisyystiekartta3
Tyollisyystiekartta3
SDP
 
Olarin lukio 2015
Olarin lukio 2015Olarin lukio 2015
Olarin lukio 2015
Pete Nieminen
 
Rimpelainen Karvonen TE-toimisto 15.4.2009
Rimpelainen Karvonen TE-toimisto 15.4.2009Rimpelainen Karvonen TE-toimisto 15.4.2009
Rimpelainen Karvonen TE-toimisto 15.4.2009jennikaisto
 
Palvelutuottavuuden kahdet kasvot - Uuskasvun anatomia
Palvelutuottavuuden kahdet kasvot - Uuskasvun anatomiaPalvelutuottavuuden kahdet kasvot - Uuskasvun anatomia
Palvelutuottavuuden kahdet kasvot - Uuskasvun anatomia
Sonera
 
Sosiaaliturva työn ja teknologian murroksessa
Sosiaaliturva työn ja teknologian murroksessaSosiaaliturva työn ja teknologian murroksessa
Sosiaaliturva työn ja teknologian murroksessa
Antti Koivula
 
Muutosliikkeessa
MuutosliikkeessaMuutosliikkeessa
Muutosliikkeessa
SAK
 
Liike muutoksessa – muutos liikkeessä?
Liike muutoksessa – muutos liikkeessä?Liike muutoksessa – muutos liikkeessä?
Liike muutoksessa – muutos liikkeessä?
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SDP:n vaihtoehto talouden ja työllisyyden parantamiseksi
SDP:n vaihtoehto talouden ja työllisyyden parantamiseksiSDP:n vaihtoehto talouden ja työllisyyden parantamiseksi
SDP:n vaihtoehto talouden ja työllisyyden parantamiseksi
SDP
 
Hyppy syvään päähän
Hyppy syvään päähänHyppy syvään päähän
Hyppy syvään päähän
Jyrki Kasvi
 
Ay-liike ja kilpailukyky: realistiset ja reilut ratkaisut
Ay-liike ja kilpailukyky: realistiset ja reilut ratkaisutAy-liike ja kilpailukyky: realistiset ja reilut ratkaisut
Ay-liike ja kilpailukyky: realistiset ja reilut ratkaisut
Tilastokeskus
 

Similar to Ville-Veikko Pulkka: Teknologiamurros teollisuuden palkansaajat 301116 (20)

Digiajan työelämävalmiudet – kaikille kätevästi
Digiajan työelämävalmiudet – kaikille kätevästiDigiajan työelämävalmiudet – kaikille kätevästi
Digiajan työelämävalmiudet – kaikille kätevästi
 
Tutu oskari samiola_loiste_kiertotalous
Tutu oskari samiola_loiste_kiertotalousTutu oskari samiola_loiste_kiertotalous
Tutu oskari samiola_loiste_kiertotalous
 
Työelämän muutokset haastavat työntekijöiden osaamisen
Työelämän muutokset haastavat työntekijöiden osaamisenTyöelämän muutokset haastavat työntekijöiden osaamisen
Työelämän muutokset haastavat työntekijöiden osaamisen
 
Tekoäly ja asiantuntijatyö
Tekoäly ja asiantuntijatyöTekoäly ja asiantuntijatyö
Tekoäly ja asiantuntijatyö
 
Vakka-suomen valmistava teknologiateollisuus työpaja 23.03.2020
Vakka-suomen valmistava teknologiateollisuus työpaja 23.03.2020Vakka-suomen valmistava teknologiateollisuus työpaja 23.03.2020
Vakka-suomen valmistava teknologiateollisuus työpaja 23.03.2020
 
Kuntien haaste: Enemmän vähemmällä
Kuntien haaste: Enemmän vähemmälläKuntien haaste: Enemmän vähemmällä
Kuntien haaste: Enemmän vähemmällä
 
Muuttuva työ - Muuttuva teknologia
Muuttuva työ - Muuttuva teknologiaMuuttuva työ - Muuttuva teknologia
Muuttuva työ - Muuttuva teknologia
 
Julkishallinnon suorituskyky ja virkamiestyön tulevaisuus
Julkishallinnon suorituskyky ja virkamiestyön tulevaisuusJulkishallinnon suorituskyky ja virkamiestyön tulevaisuus
Julkishallinnon suorituskyky ja virkamiestyön tulevaisuus
 
Tietoteollisuuden kilpailukyky tänään ja huomenna (Teknologiateollisuus eriko...
Tietoteollisuuden kilpailukyky tänään ja huomenna (Teknologiateollisuus eriko...Tietoteollisuuden kilpailukyky tänään ja huomenna (Teknologiateollisuus eriko...
Tietoteollisuuden kilpailukyky tänään ja huomenna (Teknologiateollisuus eriko...
 
Tyollisyystiekartta3
Tyollisyystiekartta3Tyollisyystiekartta3
Tyollisyystiekartta3
 
Olarin lukio 2015
Olarin lukio 2015Olarin lukio 2015
Olarin lukio 2015
 
Tulevaisuuden avoin luova suomi
Tulevaisuuden avoin luova suomiTulevaisuuden avoin luova suomi
Tulevaisuuden avoin luova suomi
 
Rimpelainen Karvonen TE-toimisto 15.4.2009
Rimpelainen Karvonen TE-toimisto 15.4.2009Rimpelainen Karvonen TE-toimisto 15.4.2009
Rimpelainen Karvonen TE-toimisto 15.4.2009
 
Palvelutuottavuuden kahdet kasvot - Uuskasvun anatomia
Palvelutuottavuuden kahdet kasvot - Uuskasvun anatomiaPalvelutuottavuuden kahdet kasvot - Uuskasvun anatomia
Palvelutuottavuuden kahdet kasvot - Uuskasvun anatomia
 
Sosiaaliturva työn ja teknologian murroksessa
Sosiaaliturva työn ja teknologian murroksessaSosiaaliturva työn ja teknologian murroksessa
Sosiaaliturva työn ja teknologian murroksessa
 
Muutosliikkeessa
MuutosliikkeessaMuutosliikkeessa
Muutosliikkeessa
 
Liike muutoksessa – muutos liikkeessä?
Liike muutoksessa – muutos liikkeessä?Liike muutoksessa – muutos liikkeessä?
Liike muutoksessa – muutos liikkeessä?
 
SDP:n vaihtoehto talouden ja työllisyyden parantamiseksi
SDP:n vaihtoehto talouden ja työllisyyden parantamiseksiSDP:n vaihtoehto talouden ja työllisyyden parantamiseksi
SDP:n vaihtoehto talouden ja työllisyyden parantamiseksi
 
Hyppy syvään päähän
Hyppy syvään päähänHyppy syvään päähän
Hyppy syvään päähän
 
Ay-liike ja kilpailukyky: realistiset ja reilut ratkaisut
Ay-liike ja kilpailukyky: realistiset ja reilut ratkaisutAy-liike ja kilpailukyky: realistiset ja reilut ratkaisut
Ay-liike ja kilpailukyky: realistiset ja reilut ratkaisut
 

Recently uploaded

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n vuosikertomus 2023
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n vuosikertomus 2023Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n vuosikertomus 2023
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n vuosikertomus 2023
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
4.6.2024 Tilastotietoa hyvinvointialueiden tueksi, Tilastokeskus
4.6.2024 Tilastotietoa hyvinvointialueiden tueksi, Tilastokeskus4.6.2024 Tilastotietoa hyvinvointialueiden tueksi, Tilastokeskus
4.6.2024 Tilastotietoa hyvinvointialueiden tueksi, Tilastokeskus
Tilastokeskus
 
4.6.2024 Tilastotietoa hyvinvointialueiden tueksi, Tilastokeskus
4.6.2024 Tilastotietoa hyvinvointialueiden tueksi, Tilastokeskus4.6.2024 Tilastotietoa hyvinvointialueiden tueksi, Tilastokeskus
4.6.2024 Tilastotietoa hyvinvointialueiden tueksi, Tilastokeskus
Tilastokeskus
 
4.6.2024 Tilastotietoa hyvinvointialueiden tueksi, Tilastokeskus
4.6.2024 Tilastotietoa hyvinvointialueiden tueksi, Tilastokeskus4.6.2024 Tilastotietoa hyvinvointialueiden tueksi, Tilastokeskus
4.6.2024 Tilastotietoa hyvinvointialueiden tueksi, Tilastokeskus
Tilastokeskus
 
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n strategia 2024
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n strategia 2024Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n strategia 2024
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n strategia 2024
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
4.6.2024 Tilastotietoa hyvinvointialueiden tueksi, Tilastokeskus
4.6.2024 Tilastotietoa hyvinvointialueiden tueksi, Tilastokeskus4.6.2024 Tilastotietoa hyvinvointialueiden tueksi, Tilastokeskus
4.6.2024 Tilastotietoa hyvinvointialueiden tueksi, Tilastokeskus
Tilastokeskus
 
SAK:n jäsentutkimus 2024 – SAK:laisten alojen työntekijöiden työelämäodotukse...
SAK:n jäsentutkimus 2024 – SAK:laisten alojen työntekijöiden työelämäodotukse...SAK:n jäsentutkimus 2024 – SAK:laisten alojen työntekijöiden työelämäodotukse...
SAK:n jäsentutkimus 2024 – SAK:laisten alojen työntekijöiden työelämäodotukse...
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 

Recently uploaded (7)

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n vuosikertomus 2023
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n vuosikertomus 2023Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n vuosikertomus 2023
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n vuosikertomus 2023
 
4.6.2024 Tilastotietoa hyvinvointialueiden tueksi, Tilastokeskus
4.6.2024 Tilastotietoa hyvinvointialueiden tueksi, Tilastokeskus4.6.2024 Tilastotietoa hyvinvointialueiden tueksi, Tilastokeskus
4.6.2024 Tilastotietoa hyvinvointialueiden tueksi, Tilastokeskus
 
4.6.2024 Tilastotietoa hyvinvointialueiden tueksi, Tilastokeskus
4.6.2024 Tilastotietoa hyvinvointialueiden tueksi, Tilastokeskus4.6.2024 Tilastotietoa hyvinvointialueiden tueksi, Tilastokeskus
4.6.2024 Tilastotietoa hyvinvointialueiden tueksi, Tilastokeskus
 
4.6.2024 Tilastotietoa hyvinvointialueiden tueksi, Tilastokeskus
4.6.2024 Tilastotietoa hyvinvointialueiden tueksi, Tilastokeskus4.6.2024 Tilastotietoa hyvinvointialueiden tueksi, Tilastokeskus
4.6.2024 Tilastotietoa hyvinvointialueiden tueksi, Tilastokeskus
 
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n strategia 2024
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n strategia 2024Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n strategia 2024
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n strategia 2024
 
4.6.2024 Tilastotietoa hyvinvointialueiden tueksi, Tilastokeskus
4.6.2024 Tilastotietoa hyvinvointialueiden tueksi, Tilastokeskus4.6.2024 Tilastotietoa hyvinvointialueiden tueksi, Tilastokeskus
4.6.2024 Tilastotietoa hyvinvointialueiden tueksi, Tilastokeskus
 
SAK:n jäsentutkimus 2024 – SAK:laisten alojen työntekijöiden työelämäodotukse...
SAK:n jäsentutkimus 2024 – SAK:laisten alojen työntekijöiden työelämäodotukse...SAK:n jäsentutkimus 2024 – SAK:laisten alojen työntekijöiden työelämäodotukse...
SAK:n jäsentutkimus 2024 – SAK:laisten alojen työntekijöiden työelämäodotukse...
 

Ville-Veikko Pulkka: Teknologiamurros teollisuuden palkansaajat 301116

  • 1. Teknologiamurros ja tulevaisuuden työllisyysratkaisut – Riittääkö digitaalisessa taloudessa työtä ja toimeentuloa? Ville-Veikko Pulkka Tutkija Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi
  • 2. Esityksen rakenne • Digitaalisen työelämän skenaariot • This time is different • This time is NO different • Kriittinen synteesi • Digitaalisen työelämän työllisyysratkaisut • Perustulo • Koulutus • Aktiivinen finanssipolitiikka ja työtakuuohjelmat • Työn jakaminen • Työn määritelmän laajentaminen • Johtopäätökset
  • 3. Mikä teknologiamurros? • digitaalisten teknologioiden ja tekoälyn kehitys palauttanut keskustelun teknologisesta työttömyydestä (Keynes 1930) • digitaaliset teknologiat uusia yleistarkoitusteknologioita (vrt. höyrykone ja sähkö) • tuottavuus kasvaa ja rajakustannukset laskevat (jopa nollaan) • lähes konsensus ”suuresta murroksesta”, arviot pitkän aikavälin työllisyysvaikutuksista kuitenkin polarisoituneet • rutiininomainen ja ennustettava työ suurimmassa automaatioriskissä • joustavuus, sosiaaliset taidot ja luovuus kovassa kysynnässä
  • 4. Digitaalisen työelämän implikaatiot (kärjistetysti) • This time is different: massatyöttömyys, koveneva kilpailu työmarkkinoilla, alaspäin joustavat palkat, talouden epävakaus, eriarvoisuuden lisääntyminen, ihmisten velkaantuminen, sosiaalisen koheesion murtuminen, sosiaaliset ongelmat • ratkaisu: perustulo ja työn jakaminen • This time is NO different: teknologisen työttömyyden lisääntyminen korkeintaan lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä, uusia parempia työpaikkoja, palkkojen nouseminen tuottavuuden kehittyessä • ratkaisu: koulutus ja joustavat työmarkkinat
  • 5. This time is different: ammattipohjainen automaatioriski teknologisella tasolla • Frey & Osborne (2013): 47% nykyisistä yhdysvaltalaisista työpaikoista automaatioriskissä seuraavien kahden vuosikymmenen kuluessa • tarkastelee 702 ammatin keskimääräisiä tehtäväsisältöjä teknologisella tasolla (Yhdysvaltain työministeriön O∗NET ja Standard Occupational Classification (SOC) –luokittelut) • matalapalkkaiset ja matalaa koulutusta vaativat työt suurimmassa automaatioriskissä − kuljetus- ja logistiikka-ala, toimisto- ja hallintotyöt, perustuotanto • Pajarinen & Rouvinen (2014): 35,7 % suomalaisista työpaikoista • Bruegel (2014): 54 % EU-maiden työpaikoista • karkeampi ammattiluokittelu
  • 6. This time is different: yleiset argumentit • teknologian eksponentiaalinen kehitys (Mooren laki) • työvoima ei ehdi sopeutua koulutuksen avulla − etenkin matalasti koulutetulla työvoimalla vaikeuksia, EU-komission arvion mukaan EU:n työvoimalla heikot digitaaliset taidot • koneet selviytyvät yhä monimutkaisemmista manuaalisista JA tietotöistä • yhteistyö koneiden kanssa jää väliaikaiseksi • ei ole ”rautaista lakia”, että teknologia synnyttää uusia työpaikkoja; digitaalinen tuotanto pääomaintensiivisempää • The Great Decoupling = työllisyyskehitys irronnut tuottavuuskehityksestä • digitaaliset alustat mahdollistavat työprosessien pilkkomisen yhä pienempiin osiin
  • 7. This time is NO different: tehtäväpohjainen automaatioriski teknologisella tasolla • työtehtävät vaihtelevat voimakkaasti eri ammattien sisällä, esim. sihteeri • tarkoituksenmukaisempaa saattaakin olla tarkastella automaatioriskiä ihmisten itse raportoimiensa työtehtävien pohjalta • Arntz, Gregory & Zierahn (2016): 9 % OECD-maiden työpaikoista korkeassa automaatioriskissä, 7 % Suomessa • merkittävä määrä työtehtävistä kuitenkin katoaa − Tarkoittanee myös vähemmän kysyntää? • Chui, Manyika & Miremadi (2015): 47 % nykyisistä tehtävistä, mutta vain 5 % työpaikoista automatisoitavissa nykyteknologioin Yhdysvalloissa
  • 8. This time is NO different: yleiset argumentit 1/2 • historiallinen evidenssi ja väärät profeetat • innovaatiopohjaiset sektorit laajenevat (capitalisation effect)  työvoiman kysyntä lisääntyy • työvoima korvaantuu (destruction effect)  tuottavuus kasvaa  hinnat alenevat  kulutus lisääntyy muilla aloilla  työvoiman kysyntä lisääntyy • koneet täydentävät ihmistyötä  tuotanto tehostuu  tuotanto laajenee  työvoiman kysyntä lisääntyy • työpaikkojen määrä ei siis vakio (lump-of-labour - virhekäsitys)
  • 9. This time is NO different: yleiset argumentit 2/2 • tehtäväpohjaisen analyysin mukaisesti yhteistyö koneiden kanssa lisääntyy ja työ organisoituu uudelleen • poliittiset (ay-liike ja työväenpuolueet) ja sosiaaliset tekijät (hoivan etiikka), sääntely (lait), organisaatioiden rakenteet, teknologisen kehityksen hidastuminen (robottiautot) • heikko kokonaiskysyntä (investoinnit) ja leikkauspolitiikka (innovaatiot)?
  • 10. Kriittinen synteesi 1/3 • kehitykseen vaikuttaa teknologisten, makrotaloudellisten, sosiaalisten ja poliittisten tekijöiden vuorovaikutus • pitkän aikavälin seurauksia mahdotonta ennustaa • koska teknologisella tasolla monet työtehtävät automatisoitavissa, hyvä varautua epävarmuuden lisääntymiseen ja teknologiseen työttömyyteen vähintään lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä • pitkän aikavälin kielteisiä seurauksia ei tulisi kuitenkaan pois sulkea, jos työllistäviä aloja katoaa (esim. maantiekuljetusala) • ihmisten palkat (ostovoima) joustavat alaspäin, jos kilpailu työpaikoista kovenee työttömyyden lisääntyessä ja sääntelemättömän itsensä työllistämisen (alustat)
  • 11. Kriittinen synteesi 2/3 • koska makrotaloudellinen tilanne epävakaa, pienempikin ”disruptio” heikentää talous- ja sitä kautta työllisyysnäkymiä • yritykset eivät investoi ja ihmiset kuluttavat pitkän aikavälin odotettavissa olevien tulojen mukaisesti − vähemmän voittoja myös yrityksille • mikäli pienemmällä työvoimalla syntyy aikaisempaa helpommin vaurautta, vauraus keskittyy (Winner-Take-It- All -talous) • tutkimusten mukaan suuret tuloerot ovat haitallisia myös talouskasvun kannalta (Cingano 2014; Ostry, Berg & Tsangarides 2014)
  • 12. Kriittinen synteesi 3/3 • ilmeinen vastaus heikentyvään kulutuskysyntään on entistä velkavetoisempi kuluttaminen • ei kuitenkaan kestävä ratkaisu, jos tulevaisuuden finanssikriisit halutaan estää • työttömyys, vajaatyöllisyys, työssäkäyvien köyhyys ja kotitalouksien velkaantuminen luonnollisesti myös vakavia sosiaalisia ongelmia • sosiaalinen liikkuvuus, terveyserot, yhteiskunnallinen koheesio
  • 13. Tulevaisuuden työllisyysratkaisut • Vaihtoehto 1: nykyisten työmarkkinarakenteiden ylläpitäminen epävarmuuden lisääntyessä • makrotalouden vakaus ja työmarkkinoiden joustavuuden lisääminen sosiaalisesti (ja ekologisesti) kestävällä tavalla • Vaihtoehto 2: kyseenalaistetaan nykyiset totuudet ja valjastetaan teknologisen kehityksen mukana kasvava tuottavuus sekä välttämättömän ihmistyön väheneminen kokonaan uudenlaisen työllisyysparadigman hahmottamiseen
  • 14. Perustulo – taloudellinen vakauttaja ja digitaalinen joustoturva? 1/2 • Takaisiko perustulo makrotalouden vakauden? • mahdollisuudet: 1) sosiaaliturvan parantaminen 2) työnteon taloudellisen kannustavuuden parantuminen 3) parempi neuvotteluasema = paremmat palkat • rajoitukset: 1) kallis vaihtoehto 2) taloudellinen kannustavuus ei väistämättä parane 3) mahdollisesti • johtopäätös: perustulo ei väistämättä takaa makrotalouden kannalta riittävää kulutuskysyntää; lisäksi rahoittaminen hankalaa, jos teknologinen työttömyys lisääntyy merkittävästi − sekä puhdas perustulo että stabiili rahoitus työttömyyden lisääntyessä vaatisivat pääomaa verolle tai funktionaalista rahoitusta − Olisiko vaurauden uusjako osallistavampaa esim. työntekijärahastoiden kautta?
  • 15. Perustulo – taloudellinen vakauttaja ja digitaalinen joustoturva? 2/2 • Takaisiko perustulo työmarkkinoiden joustavuuden? • 1) ei tarve- ja tuloharkintaa = vähemmän viiveitä ja raportointivelvollisuuksia = kannustin työskennellä osa-aikaisesti tai työllistää itsensä 2) kannustin yrittäjyyteen 3) kannustin elinikäiseen oppimiseen • johtopäätös: perustulo lisäisi työmarkkinoiden joustavuutta • rajoite: joustavuutta voidaan lisätä muillakin tavoin − kansallinen tulorekisteri (2019), etuuksien vähenemisasteiden pienentäminen, suojaosien nostaminen, työttömyysturvan käyttäminen opiskeluun ja yritystukena, työttömien työ- ja työnhakuvelvoitteiden purkaminen
  • 16. Pystyykö koulutus vastaamaan teknologiseen kehitykseen? 1/2 • koulutus voittanut toistaiseksi kilpajuoksun koulutuksen ja teknologisen kehityksen välillä • Euroopan komission (2016) mukaan 37 prosentilla Euroopan Unionin työvoimasta oli vuonna 2015 riittämättömät digitaaliset taidot, ja 13 prosentilla ei ollut niitä lainkaan • opetussuunnitelmissa tulisi lisätä opetusta, joka painottaa luovuutta, sosiaalisia taitoja ja joustavuutta
  • 17. Pystyykö koulutus vastaamaan teknologiseen kehitykseen? 2/2 • uudet teknologiat tarjoavat elinikäiseen oppimiseen aiempaa joustavampia ja osallistavampia tapoja • rajoitteet: • elinikäisen oppimisen tavoite voi toteutua tasa-arvoisesti ainoastaan silloin, kun ihmisillä on mahdollisuus liikkua joustavasti työllisyyden ja kouluttautumisen välillä • velkavetoista opiskelua on yhä hankalampi perustella sijoituksena tulevaisuuteen digitaalisessa taloudessa, jossa työsuhteiden epävarmuuden lisääntyminen näyttää hyvin todennäköiseltä • koulutusinvestointien ei voi katsoa valuvan hukkaan, vaikka ne eivät suoraan näkyisikään työllisyysasteessa
  • 18. Keynesiläinen ratkaisu: Aktiivinen finanssipolitiikka ja työtakuuohjelmat 1/3 • keynesiläinen ajatus: kokonaiskysyntä määrittää työllisyyden tasoa  kysyntää voidaan lisätä kohdistamalla julkisia investointeja poliittisesti määriteltyihin mielekkäisiin kohteisiin • lasketut kerroinvaikutukset antavat tukea (esim. Truger 2016) − suositellaan myös OECD:n viimeisimmässä Economic Outlookissa (marraskuu 2016) • historian valossa merkillistä, että sosiaalidemokraattisena pidettävä kysynnänsäätelypolitiikka edustaa nyky-Euroopassa radikaalia talousajattelua, vaikka leikkauspolitiikka on epäonnistunut työllisyyden edistämisessä • rajoitteet: velkaantumisesta varoittelevat poliitikot ja Suomen EMU-jäsenyys
  • 19. Keynesiläinen ratkaisu: Aktiivinen finanssipolitiikka ja työtakuuohjelmat 2/3 • työtakuu: työmahdollisuuksien tarjoaminen kaikille halukkaille työttömille heidän omista lähtökohdistaan siten, että työttömät voisivat kehittää omia taitojaan • yhteiskunnallisesti määritelty minimipalkka, jonka on väitetty myös toimivan kokonaiskysynnän kannalta riittävän minimipalkkatason määrittelijänä • Meyer (2016): 1) ei unohtaisi työn tärkeitä sosiaalisia ulottuvuuksia 2) olisi julkisten resurssien tehokkaampaa käyttöä 3) ylläpitäisi ja kehittäisi ihmisten taitoja 4) olisi perustuloa helpompi toteuttaa EU:ssa 5) ei johtaisi hyvinvointivaltion purkamiseen ja 6) mahdollistaisi työllisyyden lisäämisen yhteiskunnallisesti mielekkäillä aloilla, kuten hoiva-aloilla
  • 20. Keynesiläinen ratkaisu: Aktiivinen finanssipolitiikka ja työtakuuohjelmat 3/3 • aktivointipolitiikkaan verrattuna vapaaehtoisuuteen perustuvat työtakuuohjelmat lisäisivät työttömien itsemääräämisoikeutta, työllistäisivät heidät palkkatyöhön, joka kerryttäisi eläkettä ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja vähentäisivät työkyvyn heikentymistä, joka liitetään työttömyyden pitkittymiseen • johtopäätös: ratkaisisivat makrotalouden epävakauteen liittyvän ongelman (ts. työttömyysongelman) • rajoite: vaatisi talouspolitiikan paradigmamuutoksen
  • 21. Työn jakaminen työaikaa lyhentämällä 1/2 • Keynes (1930): tuottavuuden kasvun myötä ihmisten tarvitsisi työskennellä sadan vuoden kuluttua enää 15 tuntia viikossa • johtopäätös: lähtökohtaisesti ilmeinen vaihtoehto, JOS tuottavuus kasvaa ja teknologinen työttömyys lisääntyy (merkittävästi) • ekologisesti kestävämpi ratkaisu kuin pyrkiminen kulutuskysynnän nostamiseen korkealle tasolle epävarmoilla työmarkkinoilla • rajoitteet: valtavirtaisen taloustieteen ja elinkeinoelämän mukaan nostaa työvoimakustannuksia, vähentää tuotantokapasiteettia, heikentävää kilpailukykyä ja näin myös työllisyyttä
  • 22. Työn jakaminen työaikaa lyhentämällä 2/2 • myös käytännön toteuttamiseen liittyviä asioita olisi ratkaistava ennen kuin vakavasti otettava aloite: • useissa asiantuntijatehtävissä töiden jakaminen on todennäköisesti hankalaa siitä syystä, että niiden tekeminen kiinnittyy työntekijän henkilökohtaisiin taitoihin, verkostoihin, kasaantuneeseen asiantuntemukseen, projektikohtaisiin työnjakoihin ja vastaaviin tekijöihin • oletettavampaa, että työn jakaminen helpompaa töissä matalapalkkaisilla palvelu- ja hoiva-aloilla − tarvitaan valtion subventiota takaamaan ihmisille riittävä toimeentulo (vrt. vuorotteluvapaajärjestelmä) • jos välttämättömän ihmistyön kysyntä vähenee, löytyy Keynesin 2030-luvun visiolle perusteita, vaikka teknologinen työttömyys ei lisääntyisikään voimakkaasti
  • 23. Työn määritelmän laajentaminen 1/3 • ”Antropologisena, erityisesti ihmisille ominaisena toimintana työ on maailman muotoilua inhimillisiä tarpeita ja tarkoituksia vastaaviksi käyttöarvoiksi, niiksi aineellisiksi ja aineettomiksi hyödykkeiksi, joiden avulla ihmislaji aina ja kaikkialla ylläpitää, tuottaa ja uusintaa elämänsä ja samalla yhteiskuntansa ja kulttuurinsa historiallisesti muuttuvat muodot. Työ on luonnon ainesten, mutta myös ihmispersoonien, kulttuuristen symbolien ja sosiaalisten instituutioiden tietoista muotoilua, tuottamista ja ylläpitämistä.” Simo Aho (1988)
  • 24. Työn määritelmän laajentaminen 2/3 • monet digitaaliset innovaatiot helpottavat ihmisten elämää ja tuottavat hyvinvointia mutta eivät välttämättä näy bkt:n tai tuottavuuden kasvuna • bkt ei ole tarkoituksenmukainen hyvinvoinnin mittari, sillä se jättää huomiotta palkkatyön ulkopuolella tapahtuvan tuotannon • Miranda (2011): OECD-maissa kolmanneksesta jopa puoleen kaikesta taloudellisesti arvokkaasta tuottavasta toiminnasta jää huomioimatta bkt:ssa • mikäli epävarmuus työmarkkinoilla lisääntyy, on todennäköistä, että ihmiset pyrkivät etsimään toimeentuloa ja mielekästä tekemistä myös virallisten työmarkkinoiden ulkopuolelta
  • 25. Työn määritelmän laajentaminen 3/3 • osuuskuntien, vapaaehtoistyön ja omaehtoisen hoiva-, tieto- ja kulttuurityön mahdollisuudet haastaa palkkatyön institutionaalinen asema kasvaisivat, jos palkkatyön ja toimeentulon välinen kytkös katkeaisi, ja työttömiin kohdistetuista velvoitteista ja sanktioista luovuttaisiin (perustulon aave kummittelee jälleen) • digitaaliset alustat tarjoavat monia mahdollisuuksia rahatalouden ulkopuolella tai rinnalla tapahtuvaan vertaistuotantoon; rajakustannusten laskeminen lähelle nollaa voi toimia kannustimena tuottaa digitaalisia hyödykkeitä ilman voitontavoittelun tarvetta • rajoite: palkkatyöloukku (Standing 2011), sukupuoliroolien vahvistuminen
  • 26. Työllisyyspolitiikka kaipaa uusia lähestymistapoja • tulevaisuuden työllisyysratkaisujen arvioiminen tarkoituksenmukaisinta (työ)elämän lisääntyvän epävarmuuden viitekehyksessä • kaikki yhteiskunnallisesti tarpeellinen mutta ihmiselle tarpeeton tai haitallinen automatisoitavissa oleva työ kannattaa automatisoida, JOS ihmisten toimeentulo, kansantalouden tasapaino ja yhteiskunnallinen koheesio voidaan turvata muilla tavoin • jos teknologiamurros lunastaa lupauksensa kasvavasta tuottavuudesta, tulisi poliittisen mielikuvituksen rajoja uskaltaa laajentaa nykyisestä niukkuuden paradigmasta
  • 27. ”Palkkatyökansalaisuuteen sitoutuneen työväenliikkeen ratkaistavaksi tuleekin vielä kenties sen koko tulevaisuutta määrittävä kysymys: millainen työllisyyspolitiikka edistää parhaiten työntekijöiden asemaa digitaalisessa työelämässä?”