Ville-Veikko Pulkka: Teknologiamurros teollisuuden palkansaajat 301116
•Download as PPTX, PDF•
0 likes•394 views
Ville-Veikko Pulkka
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (16)
Viewers also liked
Viewers also liked (11)
Similar to Ville-Veikko Pulkka: Teknologiamurros teollisuuden palkansaajat 301116
Similar to Ville-Veikko Pulkka: Teknologiamurros teollisuuden palkansaajat 301116 (20)
Ville-Veikko Pulkka: Teknologiamurros teollisuuden palkansaajat 301116
- 1. Teknologiamurros ja tulevaisuuden työllisyysratkaisut – Riittääkö digitaalisessa taloudessa työtä ja toimeentuloa? Ville-Veikko Pulkka Tutkija Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi
- 2. Esityksen rakenne • Digitaalisen työelämän skenaariot • This time is different • This time is NO different • Kriittinen synteesi • Digitaalisen työelämän työllisyysratkaisut • Perustulo • Koulutus • Aktiivinen finanssipolitiikka ja työtakuuohjelmat • Työn jakaminen • Työn määritelmän laajentaminen • Johtopäätökset
- 3. Mikä teknologiamurros? • digitaalisten teknologioiden ja tekoälyn kehitys palauttanut keskustelun teknologisesta työttömyydestä (Keynes 1930) • digitaaliset teknologiat uusia yleistarkoitusteknologioita (vrt. höyrykone ja sähkö) • tuottavuus kasvaa ja rajakustannukset laskevat (jopa nollaan) • lähes konsensus ”suuresta murroksesta”, arviot pitkän aikavälin työllisyysvaikutuksista kuitenkin polarisoituneet • rutiininomainen ja ennustettava työ suurimmassa automaatioriskissä • joustavuus, sosiaaliset taidot ja luovuus kovassa kysynnässä
- 4. Digitaalisen työelämän implikaatiot (kärjistetysti) • This time is different: massatyöttömyys, koveneva kilpailu työmarkkinoilla, alaspäin joustavat palkat, talouden epävakaus, eriarvoisuuden lisääntyminen, ihmisten velkaantuminen, sosiaalisen koheesion murtuminen, sosiaaliset ongelmat • ratkaisu: perustulo ja työn jakaminen • This time is NO different: teknologisen työttömyyden lisääntyminen korkeintaan lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä, uusia parempia työpaikkoja, palkkojen nouseminen tuottavuuden kehittyessä • ratkaisu: koulutus ja joustavat työmarkkinat
- 5. This time is different: ammattipohjainen automaatioriski teknologisella tasolla • Frey & Osborne (2013): 47% nykyisistä yhdysvaltalaisista työpaikoista automaatioriskissä seuraavien kahden vuosikymmenen kuluessa • tarkastelee 702 ammatin keskimääräisiä tehtäväsisältöjä teknologisella tasolla (Yhdysvaltain työministeriön O∗NET ja Standard Occupational Classification (SOC) –luokittelut) • matalapalkkaiset ja matalaa koulutusta vaativat työt suurimmassa automaatioriskissä − kuljetus- ja logistiikka-ala, toimisto- ja hallintotyöt, perustuotanto • Pajarinen & Rouvinen (2014): 35,7 % suomalaisista työpaikoista • Bruegel (2014): 54 % EU-maiden työpaikoista • karkeampi ammattiluokittelu
- 6. This time is different: yleiset argumentit • teknologian eksponentiaalinen kehitys (Mooren laki) • työvoima ei ehdi sopeutua koulutuksen avulla − etenkin matalasti koulutetulla työvoimalla vaikeuksia, EU-komission arvion mukaan EU:n työvoimalla heikot digitaaliset taidot • koneet selviytyvät yhä monimutkaisemmista manuaalisista JA tietotöistä • yhteistyö koneiden kanssa jää väliaikaiseksi • ei ole ”rautaista lakia”, että teknologia synnyttää uusia työpaikkoja; digitaalinen tuotanto pääomaintensiivisempää • The Great Decoupling = työllisyyskehitys irronnut tuottavuuskehityksestä • digitaaliset alustat mahdollistavat työprosessien pilkkomisen yhä pienempiin osiin
- 7. This time is NO different: tehtäväpohjainen automaatioriski teknologisella tasolla • työtehtävät vaihtelevat voimakkaasti eri ammattien sisällä, esim. sihteeri • tarkoituksenmukaisempaa saattaakin olla tarkastella automaatioriskiä ihmisten itse raportoimiensa työtehtävien pohjalta • Arntz, Gregory & Zierahn (2016): 9 % OECD-maiden työpaikoista korkeassa automaatioriskissä, 7 % Suomessa • merkittävä määrä työtehtävistä kuitenkin katoaa − Tarkoittanee myös vähemmän kysyntää? • Chui, Manyika & Miremadi (2015): 47 % nykyisistä tehtävistä, mutta vain 5 % työpaikoista automatisoitavissa nykyteknologioin Yhdysvalloissa
- 8. This time is NO different: yleiset argumentit 1/2 • historiallinen evidenssi ja väärät profeetat • innovaatiopohjaiset sektorit laajenevat (capitalisation effect) työvoiman kysyntä lisääntyy • työvoima korvaantuu (destruction effect) tuottavuus kasvaa hinnat alenevat kulutus lisääntyy muilla aloilla työvoiman kysyntä lisääntyy • koneet täydentävät ihmistyötä tuotanto tehostuu tuotanto laajenee työvoiman kysyntä lisääntyy • työpaikkojen määrä ei siis vakio (lump-of-labour - virhekäsitys)
- 9. This time is NO different: yleiset argumentit 2/2 • tehtäväpohjaisen analyysin mukaisesti yhteistyö koneiden kanssa lisääntyy ja työ organisoituu uudelleen • poliittiset (ay-liike ja työväenpuolueet) ja sosiaaliset tekijät (hoivan etiikka), sääntely (lait), organisaatioiden rakenteet, teknologisen kehityksen hidastuminen (robottiautot) • heikko kokonaiskysyntä (investoinnit) ja leikkauspolitiikka (innovaatiot)?
- 10. Kriittinen synteesi 1/3 • kehitykseen vaikuttaa teknologisten, makrotaloudellisten, sosiaalisten ja poliittisten tekijöiden vuorovaikutus • pitkän aikavälin seurauksia mahdotonta ennustaa • koska teknologisella tasolla monet työtehtävät automatisoitavissa, hyvä varautua epävarmuuden lisääntymiseen ja teknologiseen työttömyyteen vähintään lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä • pitkän aikavälin kielteisiä seurauksia ei tulisi kuitenkaan pois sulkea, jos työllistäviä aloja katoaa (esim. maantiekuljetusala) • ihmisten palkat (ostovoima) joustavat alaspäin, jos kilpailu työpaikoista kovenee työttömyyden lisääntyessä ja sääntelemättömän itsensä työllistämisen (alustat)
- 11. Kriittinen synteesi 2/3 • koska makrotaloudellinen tilanne epävakaa, pienempikin ”disruptio” heikentää talous- ja sitä kautta työllisyysnäkymiä • yritykset eivät investoi ja ihmiset kuluttavat pitkän aikavälin odotettavissa olevien tulojen mukaisesti − vähemmän voittoja myös yrityksille • mikäli pienemmällä työvoimalla syntyy aikaisempaa helpommin vaurautta, vauraus keskittyy (Winner-Take-It- All -talous) • tutkimusten mukaan suuret tuloerot ovat haitallisia myös talouskasvun kannalta (Cingano 2014; Ostry, Berg & Tsangarides 2014)
- 12. Kriittinen synteesi 3/3 • ilmeinen vastaus heikentyvään kulutuskysyntään on entistä velkavetoisempi kuluttaminen • ei kuitenkaan kestävä ratkaisu, jos tulevaisuuden finanssikriisit halutaan estää • työttömyys, vajaatyöllisyys, työssäkäyvien köyhyys ja kotitalouksien velkaantuminen luonnollisesti myös vakavia sosiaalisia ongelmia • sosiaalinen liikkuvuus, terveyserot, yhteiskunnallinen koheesio
- 13. Tulevaisuuden työllisyysratkaisut • Vaihtoehto 1: nykyisten työmarkkinarakenteiden ylläpitäminen epävarmuuden lisääntyessä • makrotalouden vakaus ja työmarkkinoiden joustavuuden lisääminen sosiaalisesti (ja ekologisesti) kestävällä tavalla • Vaihtoehto 2: kyseenalaistetaan nykyiset totuudet ja valjastetaan teknologisen kehityksen mukana kasvava tuottavuus sekä välttämättömän ihmistyön väheneminen kokonaan uudenlaisen työllisyysparadigman hahmottamiseen
- 14. Perustulo – taloudellinen vakauttaja ja digitaalinen joustoturva? 1/2 • Takaisiko perustulo makrotalouden vakauden? • mahdollisuudet: 1) sosiaaliturvan parantaminen 2) työnteon taloudellisen kannustavuuden parantuminen 3) parempi neuvotteluasema = paremmat palkat • rajoitukset: 1) kallis vaihtoehto 2) taloudellinen kannustavuus ei väistämättä parane 3) mahdollisesti • johtopäätös: perustulo ei väistämättä takaa makrotalouden kannalta riittävää kulutuskysyntää; lisäksi rahoittaminen hankalaa, jos teknologinen työttömyys lisääntyy merkittävästi − sekä puhdas perustulo että stabiili rahoitus työttömyyden lisääntyessä vaatisivat pääomaa verolle tai funktionaalista rahoitusta − Olisiko vaurauden uusjako osallistavampaa esim. työntekijärahastoiden kautta?
- 15. Perustulo – taloudellinen vakauttaja ja digitaalinen joustoturva? 2/2 • Takaisiko perustulo työmarkkinoiden joustavuuden? • 1) ei tarve- ja tuloharkintaa = vähemmän viiveitä ja raportointivelvollisuuksia = kannustin työskennellä osa-aikaisesti tai työllistää itsensä 2) kannustin yrittäjyyteen 3) kannustin elinikäiseen oppimiseen • johtopäätös: perustulo lisäisi työmarkkinoiden joustavuutta • rajoite: joustavuutta voidaan lisätä muillakin tavoin − kansallinen tulorekisteri (2019), etuuksien vähenemisasteiden pienentäminen, suojaosien nostaminen, työttömyysturvan käyttäminen opiskeluun ja yritystukena, työttömien työ- ja työnhakuvelvoitteiden purkaminen
- 16. Pystyykö koulutus vastaamaan teknologiseen kehitykseen? 1/2 • koulutus voittanut toistaiseksi kilpajuoksun koulutuksen ja teknologisen kehityksen välillä • Euroopan komission (2016) mukaan 37 prosentilla Euroopan Unionin työvoimasta oli vuonna 2015 riittämättömät digitaaliset taidot, ja 13 prosentilla ei ollut niitä lainkaan • opetussuunnitelmissa tulisi lisätä opetusta, joka painottaa luovuutta, sosiaalisia taitoja ja joustavuutta
- 17. Pystyykö koulutus vastaamaan teknologiseen kehitykseen? 2/2 • uudet teknologiat tarjoavat elinikäiseen oppimiseen aiempaa joustavampia ja osallistavampia tapoja • rajoitteet: • elinikäisen oppimisen tavoite voi toteutua tasa-arvoisesti ainoastaan silloin, kun ihmisillä on mahdollisuus liikkua joustavasti työllisyyden ja kouluttautumisen välillä • velkavetoista opiskelua on yhä hankalampi perustella sijoituksena tulevaisuuteen digitaalisessa taloudessa, jossa työsuhteiden epävarmuuden lisääntyminen näyttää hyvin todennäköiseltä • koulutusinvestointien ei voi katsoa valuvan hukkaan, vaikka ne eivät suoraan näkyisikään työllisyysasteessa
- 18. Keynesiläinen ratkaisu: Aktiivinen finanssipolitiikka ja työtakuuohjelmat 1/3 • keynesiläinen ajatus: kokonaiskysyntä määrittää työllisyyden tasoa kysyntää voidaan lisätä kohdistamalla julkisia investointeja poliittisesti määriteltyihin mielekkäisiin kohteisiin • lasketut kerroinvaikutukset antavat tukea (esim. Truger 2016) − suositellaan myös OECD:n viimeisimmässä Economic Outlookissa (marraskuu 2016) • historian valossa merkillistä, että sosiaalidemokraattisena pidettävä kysynnänsäätelypolitiikka edustaa nyky-Euroopassa radikaalia talousajattelua, vaikka leikkauspolitiikka on epäonnistunut työllisyyden edistämisessä • rajoitteet: velkaantumisesta varoittelevat poliitikot ja Suomen EMU-jäsenyys
- 19. Keynesiläinen ratkaisu: Aktiivinen finanssipolitiikka ja työtakuuohjelmat 2/3 • työtakuu: työmahdollisuuksien tarjoaminen kaikille halukkaille työttömille heidän omista lähtökohdistaan siten, että työttömät voisivat kehittää omia taitojaan • yhteiskunnallisesti määritelty minimipalkka, jonka on väitetty myös toimivan kokonaiskysynnän kannalta riittävän minimipalkkatason määrittelijänä • Meyer (2016): 1) ei unohtaisi työn tärkeitä sosiaalisia ulottuvuuksia 2) olisi julkisten resurssien tehokkaampaa käyttöä 3) ylläpitäisi ja kehittäisi ihmisten taitoja 4) olisi perustuloa helpompi toteuttaa EU:ssa 5) ei johtaisi hyvinvointivaltion purkamiseen ja 6) mahdollistaisi työllisyyden lisäämisen yhteiskunnallisesti mielekkäillä aloilla, kuten hoiva-aloilla
- 20. Keynesiläinen ratkaisu: Aktiivinen finanssipolitiikka ja työtakuuohjelmat 3/3 • aktivointipolitiikkaan verrattuna vapaaehtoisuuteen perustuvat työtakuuohjelmat lisäisivät työttömien itsemääräämisoikeutta, työllistäisivät heidät palkkatyöhön, joka kerryttäisi eläkettä ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja vähentäisivät työkyvyn heikentymistä, joka liitetään työttömyyden pitkittymiseen • johtopäätös: ratkaisisivat makrotalouden epävakauteen liittyvän ongelman (ts. työttömyysongelman) • rajoite: vaatisi talouspolitiikan paradigmamuutoksen
- 21. Työn jakaminen työaikaa lyhentämällä 1/2 • Keynes (1930): tuottavuuden kasvun myötä ihmisten tarvitsisi työskennellä sadan vuoden kuluttua enää 15 tuntia viikossa • johtopäätös: lähtökohtaisesti ilmeinen vaihtoehto, JOS tuottavuus kasvaa ja teknologinen työttömyys lisääntyy (merkittävästi) • ekologisesti kestävämpi ratkaisu kuin pyrkiminen kulutuskysynnän nostamiseen korkealle tasolle epävarmoilla työmarkkinoilla • rajoitteet: valtavirtaisen taloustieteen ja elinkeinoelämän mukaan nostaa työvoimakustannuksia, vähentää tuotantokapasiteettia, heikentävää kilpailukykyä ja näin myös työllisyyttä
- 22. Työn jakaminen työaikaa lyhentämällä 2/2 • myös käytännön toteuttamiseen liittyviä asioita olisi ratkaistava ennen kuin vakavasti otettava aloite: • useissa asiantuntijatehtävissä töiden jakaminen on todennäköisesti hankalaa siitä syystä, että niiden tekeminen kiinnittyy työntekijän henkilökohtaisiin taitoihin, verkostoihin, kasaantuneeseen asiantuntemukseen, projektikohtaisiin työnjakoihin ja vastaaviin tekijöihin • oletettavampaa, että työn jakaminen helpompaa töissä matalapalkkaisilla palvelu- ja hoiva-aloilla − tarvitaan valtion subventiota takaamaan ihmisille riittävä toimeentulo (vrt. vuorotteluvapaajärjestelmä) • jos välttämättömän ihmistyön kysyntä vähenee, löytyy Keynesin 2030-luvun visiolle perusteita, vaikka teknologinen työttömyys ei lisääntyisikään voimakkaasti
- 23. Työn määritelmän laajentaminen 1/3 • ”Antropologisena, erityisesti ihmisille ominaisena toimintana työ on maailman muotoilua inhimillisiä tarpeita ja tarkoituksia vastaaviksi käyttöarvoiksi, niiksi aineellisiksi ja aineettomiksi hyödykkeiksi, joiden avulla ihmislaji aina ja kaikkialla ylläpitää, tuottaa ja uusintaa elämänsä ja samalla yhteiskuntansa ja kulttuurinsa historiallisesti muuttuvat muodot. Työ on luonnon ainesten, mutta myös ihmispersoonien, kulttuuristen symbolien ja sosiaalisten instituutioiden tietoista muotoilua, tuottamista ja ylläpitämistä.” Simo Aho (1988)
- 24. Työn määritelmän laajentaminen 2/3 • monet digitaaliset innovaatiot helpottavat ihmisten elämää ja tuottavat hyvinvointia mutta eivät välttämättä näy bkt:n tai tuottavuuden kasvuna • bkt ei ole tarkoituksenmukainen hyvinvoinnin mittari, sillä se jättää huomiotta palkkatyön ulkopuolella tapahtuvan tuotannon • Miranda (2011): OECD-maissa kolmanneksesta jopa puoleen kaikesta taloudellisesti arvokkaasta tuottavasta toiminnasta jää huomioimatta bkt:ssa • mikäli epävarmuus työmarkkinoilla lisääntyy, on todennäköistä, että ihmiset pyrkivät etsimään toimeentuloa ja mielekästä tekemistä myös virallisten työmarkkinoiden ulkopuolelta
- 25. Työn määritelmän laajentaminen 3/3 • osuuskuntien, vapaaehtoistyön ja omaehtoisen hoiva-, tieto- ja kulttuurityön mahdollisuudet haastaa palkkatyön institutionaalinen asema kasvaisivat, jos palkkatyön ja toimeentulon välinen kytkös katkeaisi, ja työttömiin kohdistetuista velvoitteista ja sanktioista luovuttaisiin (perustulon aave kummittelee jälleen) • digitaaliset alustat tarjoavat monia mahdollisuuksia rahatalouden ulkopuolella tai rinnalla tapahtuvaan vertaistuotantoon; rajakustannusten laskeminen lähelle nollaa voi toimia kannustimena tuottaa digitaalisia hyödykkeitä ilman voitontavoittelun tarvetta • rajoite: palkkatyöloukku (Standing 2011), sukupuoliroolien vahvistuminen
- 26. Työllisyyspolitiikka kaipaa uusia lähestymistapoja • tulevaisuuden työllisyysratkaisujen arvioiminen tarkoituksenmukaisinta (työ)elämän lisääntyvän epävarmuuden viitekehyksessä • kaikki yhteiskunnallisesti tarpeellinen mutta ihmiselle tarpeeton tai haitallinen automatisoitavissa oleva työ kannattaa automatisoida, JOS ihmisten toimeentulo, kansantalouden tasapaino ja yhteiskunnallinen koheesio voidaan turvata muilla tavoin • jos teknologiamurros lunastaa lupauksensa kasvavasta tuottavuudesta, tulisi poliittisen mielikuvituksen rajoja uskaltaa laajentaa nykyisestä niukkuuden paradigmasta
- 27. ”Palkkatyökansalaisuuteen sitoutuneen työväenliikkeen ratkaistavaksi tuleekin vielä kenties sen koko tulevaisuutta määrittävä kysymys: millainen työllisyyspolitiikka edistää parhaiten työntekijöiden asemaa digitaalisessa työelämässä?”