Suomen työelämä Euroopan paras
vuonna 2020
5.5.2014
2
Työelämästrategia
3
Hallitusohjelman kirjaus kesäkuu 2011
Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan
työelämän kehittämisstrategian, joka valmistuu vuoden 2012
alkupuolella. Strategian tavoitteena on parantaa työllisyysastetta,
työelämän laatua, työhyvinvointia ja työn tuottavuutta. Strategian
toteuttamiseksi yksityisen ja julkisen sektorin työpaikoilla
käynnistetään laaja kansallinen yhteistyöhanke.
Työelämän kehittämisstrategia 2012
• käsitelty hallituksen iltakoulussa toukokuussa 2012
• hyväksytty osana työmarkkinoiden toimivuuden ja työvoiman
saatavuuden turvaamisesta tehtyä Valtioneuvoston periaate-
päätöstä 31.5.2012.
Työelämän kansallinen yhteistyöhanke 2013
• johtoryhmä nimetty elokuussa 2012
• Tekesin Liideri-Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työn iloa -ohjelma
käynnistetty elokuussa 2012
• yhteistyöhanke saa nimensä Työelämä 2020 -hanke huhtikuussa 2013
Suomen
työelämä
EUROOPAN
PARAS
VUONNA
2020
Työelämän kehittämisstrategia
4
Työelämä-
strategia
Suomen
työelämä
Euroopan paras
vuoteen 2020
Työelämän laadun
ja tuottavuuden
samanaikainen
kehittäminen
Tulevaisuuden
työpaikkojen
rakentaminen
Visio
Arvot
Missio
Kilpailukykyiset ja
tuottavat yritykset
luovat uusia
työpaikkoja.
Ne menestyvät
taloudellisesti ja
palvelevat asiakkaitaan
hyvin.
Ne ovat ketteriä ja
vastaanottavaisia
henkilöstön tarpeille.
Julkisella sektorilla
menestyksestä kertoo
vaikuttavuus niin
yhteiskunnassa kuin
kansalaisten kokemana.
Menestyvillä
työpaikoilla luodaan
uusia tuotteita,
palveluja ja tapoja
toimia.
Tulevaisuuden työpaikat
6
Työelämästrategian painopistealueet
VISIO
Suomen työelämä
EUROOPAN
PARAS 2020
LUOTTAMUS
JA
YHTEISTYÖ
TYÖHYVIN-
VOINTI JA
TERVEYS
OSAAVA
TYÖVOIMA
INNOVOINTI
JA TUOTTA-
VUUS
• näkemys kehittämisestä
• henkilöstön osallistaminen
ja osallistuminen
• kehittämisohjelmia
• uuden teknologian
hyödyntäminen
• sisäinen ja ulkoinen yhteistyö
• luottamusta vahvistavat toimintatavat
•yhteistyö huonoina ja hyvinä aikoina
• työhyvinvoinnin edistäminen
• työkuormituksen ja riskien
hallinta
• työterveyshuolto
• työyhteisön kehittäminen
• muutosten hallinta
• työn mielekkyys ja voimavarat
• työkyvyn hallinta ja edistäminen
• osaamisen kehittäminen
• henkilöstövoimavarojen johtaminen
• koulutuksen ja työelämän yhteistyö
7
Työpaikkojen kehityspolut
• Perusasiat kunnossa,
arki ja velvoitteiden
hoitaminen sujuvaa
Hyvä
perustaso
• Panostetaan
kehittämiseen aluksi
erillisillä hankkeilla,
sitten monipuolisesti ja
suunnitelmallisesti
Kehittäjät
• Erinomaiset tai
maailmanluokan
tuotteet, palvelut,
toimintakonseptit,
työyhteisöt ja niiden
jatkuva kehittäminen
Edelläkävijät
Tavoite: Kaikki työpaikat ovat saavuttaneet vähintään hyvän perustason
8
Työpaikat ja tavoitetasot
Hyvä perustaso Kehittäjät Edelläkävijät
Osataan hyödyntää organisaation
tarpeisiin sopivia
kehittämispalveluita.
Henkilöstö, asiakkaat ja
kumppanit mukana
kehittämisessä.
Ketteryys, kilpailukyky, kyky luoda
uusia työpaikkoja ja palvella
asiakkaita.
Toimitaan lakien ja
työehtosopimusten mukaisesti.
Työyhteisössä on tilaa erilaisille
ihmisille ja siihen on helppo tulla
mukaan.
Toimivat kumppanuudet, verkostot
ja onnistuneet yritysostot ja –
järjestelyt.
Kuullaan henkilöstöä. Johtamisen ja esimiestyön
kehittämiseen panostetaan
määrätietoisesti.
Monimuotoisuutta hyödynnetään
ja johdetaan.
Edistetään tasa-arvoa, ei syrjitä. Kiinnitetään huomiota
tulevaisuudessa tarvittavien
taitojen kehittämiseen.
Myös riskien ottaminen ja
virheiden tekeminen on sallittua.
Hyödynnetään työehtosopimusten
ja lain tarjoamia mahdollisuuksia
työ- ja perhe-elämän
yhteensovittamiseksi.
Toimitaan aktiivisesti työ- ja
perhe-elämän yhteensovittami-
seksi ja työaikajärjestelyt ottavat
huomioon sekä työntekijän että
organisaation tarpeet.
Innovatiiviset työaikaratkaisut
huomioivat yksilölliset tarpeet ja
työaikaratkaisuja on helppo
muokata työtilanteen ja
yksilöllisten toiveiden mukaisesti.
Menestyksen myötä hyödynne-
tään mahdollisuuksia kasvuun/
vaikuttavampaan palveluun ja
toiminnan kehittämiseen edelleen.
Työssä on työn imua, vastuun
kantamista ja innostusta.
9
Miltä suomalainen työelämä näyttää 2020,
kun se on Euroopan paras?
Työelämä on Euroopan parasta, kun työpaikka ja työyhteisö on energisoiva
ja innostava. Työn tekeminen houkuttaa. Hyvin johdetut ja yhdessä asetetut
kunnianhimoiset päämäärät innostavat toimimaan samaan suuntaan.
Tekemisen voima nousee työn tarkoituksesta, innovoivasta erilaisuudesta,
rohkeudesta, luottamuksesta, sinnikkyydestä ja vastavuoroisuudesta.
Ihmisten välinen rikastava vuorovaikutus auttaa kaikkia antamaan
parastaan.
Tuotantotapoja ja palvelutarjontaa uudistetaan yhdessä henkilöstön kanssa.
Työyhteisö osoittaa arjen työssänsä osaamisensa ja vastuunsa työnsä ja
työyhteisönsä menestykseksi.
Kaikilla työelämätoimijoilla on intoa tehdä uutta yhdessä. He tukevat
työyhteisöjä, auttavat niitä löytämään työpaikkojen tarpeita vastaavia
kehittämismalleja ja –palveluita sekä hyödyntämään muiden työpaikkojen
uusia luovia esimerkkejä.
9
10
Suomen työelämän arvot
”Millaisten arvojen varassa uskomme suomalaisen
työelämän olevan Euroopan parasta vuonna 2020?”
11
Hanke-esittely
12
Työelämästrategian
toimeenpano
1) Työelämän eri toimijoiden työn
koordinointi, ohjaus ja seuranta
2) Vahvistaa työelämätoimijoiden
mahdollisuuksia tavoittaa entistä
useammat työpaikat ja niiden
tarpeet siirtyä kehitysvaiheesta
toiselle
3) Kannustaa ja innostaa
työelämän laadun ja
tuottavuuden samanaikaiseen
kehittämiseen
4) Rakentaa ja turvata hankkeen
toimintaedellytykset.
Työelämä 2020 –hankkeen tavoitteet
13
Arvopohja
Sitoutuminen
Laajentuminen
Verkostosuunnitelmat
Hankeorganisaatio
Seurantajärjestelmä
Viestintälinjaukset
Verkkosivut
Verkosto-osaaminen
Toimijoiden omat
prosessit
Yhteistyölupaukset
Yhteiset tilaisuudet
Yhteiset työkalut
Seuranta
Kehittämistoiminta
käynnissä työpaikoilla
Seuranta ja arviointi
Hankkeen jatkosta päättäminen
2020
2013
Rakennusvaihe
2015
Tulokset,
välitilinpäätös2014
Yhteistyötapojen
kehittäminen ja
käyttöönotto
Suomen
työelämä
Euroopan
paras
Työelämä 2020 –hankkeen elinkaari
14
Työelämä 2020 –hankkeen organisaatio
Neuvottelukunta
Puheenjohtajina
George Berner
Henrik Ehrnrooth
Anna-Kaisa Ikonen
Tehtävänä vaikuttaa ja toimia
hankkeen johtoryhmän
neuvonantajana
työelämästrategian
toteutuksessa
Johtoryhmä
Puheenjohtajana
Lauri Ihalainen
Tehtävänä varmistaa
työelämästrategian toimeen-
pano. Toimii hankkeen
päättävänä elimenä.
Valmisteluryhmä
Puheenjohtajana
Margita Klemetti
Tehtävänä työstää
johtoryhmän päätösten
mukaisesti
työelämästrategian
toimeenpano.
Hankkeen toimijaverkosto
15
Seurantajärjestelmän viitekehys
Tempo Economics Oy, tammikuu 2013
16
Työelämästrategian toimeenpano
17
Työelämä 2020 –hanke / toiminnan eri tasot
Hankkeen viitekehys
2013-2020
Visio
Missio
Painopistealueet
Työelämän arvot
Hankkeen toimeenpano,
toimeenpanopolut
(5 kpl)
Kohdennettu toiminta
2014
Kohderyhmät:
-Toimialat
-Kasvuyritykset
-Hyvää perustasoa
tavoittelevat työpaikat
(määrittelytyö meneillään)
Räätälöidyt
toimenpiteet
Hankkeen toiminnallinen
painoalue 2014
Toimintaedellytykset Yhteistyötapojen
kehittäminen ja
käyttöönotto
18
Toimeenpanopolut
19
Toimeenpanopolut
Työelämä-
toimijat
Aikaansaada
laaja-alaista
voimaa
työelämän
kehittämiselle
Ydintoimijat
Toimijat
Kumppanit
Yksityiset viestinviejät
Yhteistyö-
verkostot
Luoda yhteis-
toimintarakenteita
ja toiminta-
prosesseja
Alueverkostot
Kansainvälinen verkosto
Tiedeverkosto
Työmarkkinaverkosto
Kehittämis-
ohjelmat
Tarjota
toimintamalleja ja
työkaluja
työpaikoille
Liideri-ohjelma
Johtamisen kehittämisverkosto
Työhyvinvointifoorumi
Tiedon
hallinta
Työelämäinnovaa
tioiden esille
nostaminen ja
näkyväksi
tekeminen
Painopistealueet
Hyvät käytännöt ja esimerkit
Tutkimustiedon hyödyntäminen
Työkalut
Viestintä
Innostaminen ja
kannustaminen
Viestintälinjaukset
Viestintäsuunnitelma
T
Y
Ö
P
A
I
K
A
T
20
Työelämätoimijat
Ydintoimijat
Toimijat
Kumppanit
Kattava
työelämän
palvelutarjonta
Polku 1
21
Kirkon työmarkkinalaitos
Yhteistoiminta-asiamiehen toimisto
Työelämä 2020 -hankkeen kaikki työelämäkehittäjät
22
Työelämästrategiaan perustuvat yhteistyölupaukset
•Kriittiset asiat, joilla
saavutetaan
työelämästrategian
tavoitteet
•Toiminnan kiteyttäminen
Avaintavoitteet
2-5 kpl
•Keinot avain-
tavoitteiden
saavuttamiseksi
Toimenpiteet
vv. 2013-15
•Toimenpiteiden
tavoitetasot
•Seuranta
Mittarit
Yhteistyölupaus
• toimintapa, jolla kukin toimija pohtii omaa
rooliaan hankkeessa
• oman toiminnan kiteyttäminen muutamaan
kriittiseen asiaan työelämän kehittämiseksi
• työväline ”mitä voisimme tehdä toisin” –ajattelulle
(palvelut, yhteistyö)
• mahdollistaa palvelutarjonnan kehittämisen ja
laajentamisen vastaamaan työpaikkojen tarpeita
23
Yhteistyöverkostot
Alue-
verkostot
Kansainvälinen
verkosto
Tiede-
verkosto
Työmarkkina-
verkosto
Työelämätoimijat
Polku 2
24
Alueverkostot
Alueverkostojen yhteinen missio:
”Mahdollistaa yhteistyössä eri toimijoiden
kanssa yrityksille ja organisaatiolle
entistä paremmat edellytykset uudistaa
toimintaansa ja tukea työpaikoilla
tapahtuvaa kehittämistä.”
Alueellinen yhteistyölupaus:
”Mikä on kunkin alueen tarkennettu
missio? ”
”Mitä kukin alueverkoston toimija
lupautuu tekemään tämän mission
saavuttamiseksi?”
+
AVIen työsuojeluvastuualueet
Työterveyslaitos
Maakuntaliitot
Seudulliset kehittämiskeskukset
Yliopistot, koulutuslaitokset
Työmarkkinajärjestöt
Kauppakamari
Yrittäjäjärjestöt
+
muut mahdolliset toimijat
25
Alueverkostoissa tapahtuu
• Yhteistoiminta käynnistynyt, yhteistyölupaukset tehty
• Verkostoanalyysi tulossa, elokuu 2014
• Osaamis- ja oppimisverkostot; ELY-alueet
ylittävät/keskinäiset
• Yhteistyölupausten seurantatapaamiset ja
tarkennukset, syksy 2014
• ESR-hankkeet
• Palvelutarjottimen ja palvelukanavien kehittäminen
hankkeessa, alueiden kanssa yhteistyössä
26
Tavoitteet
• tuottaa tutkimukseen ja tieteelliseen
keskusteluun pohjautuvaa tietoa Työelämä
2020 -hankkeelle hankkeen kehittämisen
ja päätöksenteon tueksi työelämän
ajankohtaisista ja työelämän tulevaisuuden
kehityksen kannalta merkittävistä
kysymyksistä
• toimia tarvittaessa neuvoa-antavana
elimenä Työelämä 2020 -hankkeelle
erityisesti tieteellistä asiantuntemusta
vaativissa kysymyksissä
• tehdä Työelämä 2020 -hanketta ja
mahdollisia muita valtioneuvoston
työelämän tutkimukseen kohdistuvia
hankkeita koskevia kehittämisehdotuksia
• edistää omalta osaltaan Työelämä 2020 -
hankkeen tavoitteiden toteutumista, ml.
tutkimustiedon nykyistä parempaa
hyödyntämistä työpaikoilla
Toteutustapa
• Tiedeverkostossa on edustettuina
keskeisiä suomalaisia työelämän
tutkimusta harjoittavia yliopistojen,
korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten
yksiköitä siten, että ne edustavat
osaamiseltaan monipuolisesti Työelämä
2020 -hankkeen eri painopistealueita, eri
tieteenaloja ja Suomen eri alueita.
• Tiedeverkoston koordinoinnin tueksi on
asetettu ryhmä, jossa:
• Päivi Järviniemi, TEM
• Arto Koho, STM
• Mervi Niemi, OKM
• Terttu Pakarinen, KT
• Juha Antila, SAK
• Tuomo Alasoini, Tekes
Tiedeverkosto
27
Tavoitteet
• Tiedon ja kokemusten kerääminen sekä
tähän perustuva oppiminen muiden maiden
työelämäinnovaatioista ja muista hyvistä
käytännöistä Työelämä 2020 -hankkeen eri
osa-alueilta (innovointi ja tuottavuus,
luottamus ja yhteistyö, työhyvinvointi ja
terveys sekä osaava työvoima).
• Pääasiallisena kohteena ovat Eurooppa,
Pohjois-Amerikka ja Itä-Aasian kehittyneet
maat.
• Suomalaisten työelämäinnovaatioiden ja
muiden hyvien käytäntöjen viestintä
Suomen ulkopuolelle tavalla, joka
vahvistaa Suomen imagoa
työelämäkäytännöiltään edistyksellisenä
maana. Pääasiallisena kohteena on
Eurooppa.
• Vaikuttaminen Euroopan komission ja
muiden eurooppalaisten instituutioihin
työelämän kehittämistä koskeviin
linjauksiin.
Toteutustapa
• Ryhmä koostaa sovituin aikavälein
Työelämä 2020 -hankkeelle tiedoksi ja
käsiteltäväksi omien verkostojensa kautta
saatuja ja hankkeen tavoiteasettelun
kannalta relevantteja ulkomaisia
työelämäinnovaatioita sekä välittää näiden
verkostojen kautta tietoa suomalaisista
työelämäinnovaatioista yms. kiinnostavista
kokemuksista.
• Ryhmä:
• Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM
• Hannu Stålhammar, STM
• Mervi Niemi ja Päivi Bosquet, OKM
[molemmat sähköpostitasolla]
• Antti Koivula, TTL
• Juha Antila, SAK
• Tuomo Alasoini, Tekes
• Seppo Saukkonen, EK
Kansainvälinen verkosto
28
Työmarkkinaverkosto
• Mukana laatimassa työelämästrategiaa
• Vahva rooli myös hankeorganisaatiossa
• Keskusjärjestökohtaiset yhteistyölupaukset
• Yhteistyö toimialaliittoihin – kanava työpaikkojen tavoittamiselle
• Toimialakohtaisia kehittämisohjelmia
Kirkon työmarkkinalaitos
29
Kehittämisohjelmat
Liideri – liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa-ohjelma (Tekes)
Tavoitteena on auttaa yrityksiä uudistamaan liiketoimintaansa kehittämällä johtamista, työn
tekemisen tapoja ja työntekijöiden osaamista.
Johtamisen kehittämisverkosto (TTL/STM)
Verkoston tehtävänä on selvittää, koota ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä
käytäntöjä, luoda hyvän johtamisen laatukriteerit julkiselle sektorille, parantaa
ikäjohtamista sekä kehittää johtamiskoulutuksen laatua ja tasapuolista saatavuutta.
Työhyvinvointifoorumi (TTL/STM)
Foorumin tehtävänä on jakaa tietoa ja hyviä käytäntöjä, lisätä yhteistyötä, edistää
palvelujen saatavuutta ja näkyvyyttä, edistää kehitystyötä työpaikoilla sekä toteuttaa
työhyvinvointiin liittyvää viestintää.
Polku 3
30
Johtamisen laatukriteerit
Sosiaali- ja terveysministeriö
31
32
VISIO
Suomen työelämä
EUROOPAN
PARAS 2020
LUOTTAMUS
JA
YHTEISTYÖ
TYÖHYVIN-
VOINTI JA
TERVEYS
OSAAVA
TYÖVOIMA
INNOVOINTI
JA TUOTTA-
VUUS
Tiedonhallinta
32
Työkalut
Hyvät käytännöt
ja esimerkit
Painopiste-
alueet ja
kärkiteemat
Tutkimustiedon
hyödyntäminen
Tiedonhallinta
Polku 4
33
Entistä paremman johtamisen välineitä ja
apuja työpaikkojen käyttöön tekeillä lisää
JKV:n johtamiskriteerit
pilotoinnissa (TTL)
Liiderin ”Suomi tarvitsee 5 000
000 johtajaa ” -kampanja
alkamassa tammikuussa (Tekes)
Työpaikan
huoneentauluprosessiapu
täsmentymässä (TTL)
Työkaarimalli =
henkilöstöjohtamisen
arviointityökalu valmisteilla (TTK)
Mm.
34
Viestinnän tavoitteet
• saada aikaan keskustelua ja ymmärrystä työelämän
muutostarpeista
• haastaa ja innostaa työpaikkoja/työyhteisöjä kehittämään
toimintaansa omista lähtökohdistaan
• rakentaa positiivista julkista keskustelua työelämästä ja sen
arvoista
• antaa eri työelämän kehittämiselle yhteinen suunta
• rakentaa Suomelle hyvää työelämäbrändiä.
Polku 5
Kiitos
www.tyoelama2020.fi
Twitter: @Tyoelama2020, #tyoelama2020
Facebook: Tyoelama2020
Uutiskirje
www.tyoelama2020.fi/ajankohtaista/blogit

Työelämä 2020 05052014

  • 1.
    Suomen työelämä Euroopanparas vuonna 2020 5.5.2014
  • 2.
  • 3.
    3 Hallitusohjelman kirjaus kesäkuu2011 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan työelämän kehittämisstrategian, joka valmistuu vuoden 2012 alkupuolella. Strategian tavoitteena on parantaa työllisyysastetta, työelämän laatua, työhyvinvointia ja työn tuottavuutta. Strategian toteuttamiseksi yksityisen ja julkisen sektorin työpaikoilla käynnistetään laaja kansallinen yhteistyöhanke. Työelämän kehittämisstrategia 2012 • käsitelty hallituksen iltakoulussa toukokuussa 2012 • hyväksytty osana työmarkkinoiden toimivuuden ja työvoiman saatavuuden turvaamisesta tehtyä Valtioneuvoston periaate- päätöstä 31.5.2012. Työelämän kansallinen yhteistyöhanke 2013 • johtoryhmä nimetty elokuussa 2012 • Tekesin Liideri-Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työn iloa -ohjelma käynnistetty elokuussa 2012 • yhteistyöhanke saa nimensä Työelämä 2020 -hanke huhtikuussa 2013 Suomen työelämä EUROOPAN PARAS VUONNA 2020 Työelämän kehittämisstrategia
  • 4.
    4 Työelämä- strategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämänlaadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen Tulevaisuuden työpaikkojen rakentaminen Visio Arvot Missio
  • 5.
    Kilpailukykyiset ja tuottavat yritykset luovatuusia työpaikkoja. Ne menestyvät taloudellisesti ja palvelevat asiakkaitaan hyvin. Ne ovat ketteriä ja vastaanottavaisia henkilöstön tarpeille. Julkisella sektorilla menestyksestä kertoo vaikuttavuus niin yhteiskunnassa kuin kansalaisten kokemana. Menestyvillä työpaikoilla luodaan uusia tuotteita, palveluja ja tapoja toimia. Tulevaisuuden työpaikat
  • 6.
    6 Työelämästrategian painopistealueet VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS2020 LUOTTAMUS JA YHTEISTYÖ TYÖHYVIN- VOINTI JA TERVEYS OSAAVA TYÖVOIMA INNOVOINTI JA TUOTTA- VUUS • näkemys kehittämisestä • henkilöstön osallistaminen ja osallistuminen • kehittämisohjelmia • uuden teknologian hyödyntäminen • sisäinen ja ulkoinen yhteistyö • luottamusta vahvistavat toimintatavat •yhteistyö huonoina ja hyvinä aikoina • työhyvinvoinnin edistäminen • työkuormituksen ja riskien hallinta • työterveyshuolto • työyhteisön kehittäminen • muutosten hallinta • työn mielekkyys ja voimavarat • työkyvyn hallinta ja edistäminen • osaamisen kehittäminen • henkilöstövoimavarojen johtaminen • koulutuksen ja työelämän yhteistyö
  • 7.
    7 Työpaikkojen kehityspolut • Perusasiatkunnossa, arki ja velvoitteiden hoitaminen sujuvaa Hyvä perustaso • Panostetaan kehittämiseen aluksi erillisillä hankkeilla, sitten monipuolisesti ja suunnitelmallisesti Kehittäjät • Erinomaiset tai maailmanluokan tuotteet, palvelut, toimintakonseptit, työyhteisöt ja niiden jatkuva kehittäminen Edelläkävijät Tavoite: Kaikki työpaikat ovat saavuttaneet vähintään hyvän perustason
  • 8.
    8 Työpaikat ja tavoitetasot Hyväperustaso Kehittäjät Edelläkävijät Osataan hyödyntää organisaation tarpeisiin sopivia kehittämispalveluita. Henkilöstö, asiakkaat ja kumppanit mukana kehittämisessä. Ketteryys, kilpailukyky, kyky luoda uusia työpaikkoja ja palvella asiakkaita. Toimitaan lakien ja työehtosopimusten mukaisesti. Työyhteisössä on tilaa erilaisille ihmisille ja siihen on helppo tulla mukaan. Toimivat kumppanuudet, verkostot ja onnistuneet yritysostot ja – järjestelyt. Kuullaan henkilöstöä. Johtamisen ja esimiestyön kehittämiseen panostetaan määrätietoisesti. Monimuotoisuutta hyödynnetään ja johdetaan. Edistetään tasa-arvoa, ei syrjitä. Kiinnitetään huomiota tulevaisuudessa tarvittavien taitojen kehittämiseen. Myös riskien ottaminen ja virheiden tekeminen on sallittua. Hyödynnetään työehtosopimusten ja lain tarjoamia mahdollisuuksia työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi. Toimitaan aktiivisesti työ- ja perhe-elämän yhteensovittami- seksi ja työaikajärjestelyt ottavat huomioon sekä työntekijän että organisaation tarpeet. Innovatiiviset työaikaratkaisut huomioivat yksilölliset tarpeet ja työaikaratkaisuja on helppo muokata työtilanteen ja yksilöllisten toiveiden mukaisesti. Menestyksen myötä hyödynne- tään mahdollisuuksia kasvuun/ vaikuttavampaan palveluun ja toiminnan kehittämiseen edelleen. Työssä on työn imua, vastuun kantamista ja innostusta.
  • 9.
    9 Miltä suomalainen työelämänäyttää 2020, kun se on Euroopan paras? Työelämä on Euroopan parasta, kun työpaikka ja työyhteisö on energisoiva ja innostava. Työn tekeminen houkuttaa. Hyvin johdetut ja yhdessä asetetut kunnianhimoiset päämäärät innostavat toimimaan samaan suuntaan. Tekemisen voima nousee työn tarkoituksesta, innovoivasta erilaisuudesta, rohkeudesta, luottamuksesta, sinnikkyydestä ja vastavuoroisuudesta. Ihmisten välinen rikastava vuorovaikutus auttaa kaikkia antamaan parastaan. Tuotantotapoja ja palvelutarjontaa uudistetaan yhdessä henkilöstön kanssa. Työyhteisö osoittaa arjen työssänsä osaamisensa ja vastuunsa työnsä ja työyhteisönsä menestykseksi. Kaikilla työelämätoimijoilla on intoa tehdä uutta yhdessä. He tukevat työyhteisöjä, auttavat niitä löytämään työpaikkojen tarpeita vastaavia kehittämismalleja ja –palveluita sekä hyödyntämään muiden työpaikkojen uusia luovia esimerkkejä. 9
  • 10.
    10 Suomen työelämän arvot ”Millaistenarvojen varassa uskomme suomalaisen työelämän olevan Euroopan parasta vuonna 2020?”
  • 11.
  • 12.
    12 Työelämästrategian toimeenpano 1) Työelämän eritoimijoiden työn koordinointi, ohjaus ja seuranta 2) Vahvistaa työelämätoimijoiden mahdollisuuksia tavoittaa entistä useammat työpaikat ja niiden tarpeet siirtyä kehitysvaiheesta toiselle 3) Kannustaa ja innostaa työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikaiseen kehittämiseen 4) Rakentaa ja turvata hankkeen toimintaedellytykset. Työelämä 2020 –hankkeen tavoitteet
  • 13.
    13 Arvopohja Sitoutuminen Laajentuminen Verkostosuunnitelmat Hankeorganisaatio Seurantajärjestelmä Viestintälinjaukset Verkkosivut Verkosto-osaaminen Toimijoiden omat prosessit Yhteistyölupaukset Yhteiset tilaisuudet Yhteisettyökalut Seuranta Kehittämistoiminta käynnissä työpaikoilla Seuranta ja arviointi Hankkeen jatkosta päättäminen 2020 2013 Rakennusvaihe 2015 Tulokset, välitilinpäätös2014 Yhteistyötapojen kehittäminen ja käyttöönotto Suomen työelämä Euroopan paras Työelämä 2020 –hankkeen elinkaari
  • 14.
    14 Työelämä 2020 –hankkeenorganisaatio Neuvottelukunta Puheenjohtajina George Berner Henrik Ehrnrooth Anna-Kaisa Ikonen Tehtävänä vaikuttaa ja toimia hankkeen johtoryhmän neuvonantajana työelämästrategian toteutuksessa Johtoryhmä Puheenjohtajana Lauri Ihalainen Tehtävänä varmistaa työelämästrategian toimeen- pano. Toimii hankkeen päättävänä elimenä. Valmisteluryhmä Puheenjohtajana Margita Klemetti Tehtävänä työstää johtoryhmän päätösten mukaisesti työelämästrategian toimeenpano. Hankkeen toimijaverkosto
  • 15.
  • 16.
  • 17.
    17 Työelämä 2020 –hanke/ toiminnan eri tasot Hankkeen viitekehys 2013-2020 Visio Missio Painopistealueet Työelämän arvot Hankkeen toimeenpano, toimeenpanopolut (5 kpl) Kohdennettu toiminta 2014 Kohderyhmät: -Toimialat -Kasvuyritykset -Hyvää perustasoa tavoittelevat työpaikat (määrittelytyö meneillään) Räätälöidyt toimenpiteet Hankkeen toiminnallinen painoalue 2014 Toimintaedellytykset Yhteistyötapojen kehittäminen ja käyttöönotto
  • 18.
  • 19.
    19 Toimeenpanopolut Työelämä- toimijat Aikaansaada laaja-alaista voimaa työelämän kehittämiselle Ydintoimijat Toimijat Kumppanit Yksityiset viestinviejät Yhteistyö- verkostot Luoda yhteis- toimintarakenteita jatoiminta- prosesseja Alueverkostot Kansainvälinen verkosto Tiedeverkosto Työmarkkinaverkosto Kehittämis- ohjelmat Tarjota toimintamalleja ja työkaluja työpaikoille Liideri-ohjelma Johtamisen kehittämisverkosto Työhyvinvointifoorumi Tiedon hallinta Työelämäinnovaa tioiden esille nostaminen ja näkyväksi tekeminen Painopistealueet Hyvät käytännöt ja esimerkit Tutkimustiedon hyödyntäminen Työkalut Viestintä Innostaminen ja kannustaminen Viestintälinjaukset Viestintäsuunnitelma T Y Ö P A I K A T
  • 20.
  • 21.
  • 22.
    22 Työelämästrategiaan perustuvat yhteistyölupaukset •Kriittisetasiat, joilla saavutetaan työelämästrategian tavoitteet •Toiminnan kiteyttäminen Avaintavoitteet 2-5 kpl •Keinot avain- tavoitteiden saavuttamiseksi Toimenpiteet vv. 2013-15 •Toimenpiteiden tavoitetasot •Seuranta Mittarit Yhteistyölupaus • toimintapa, jolla kukin toimija pohtii omaa rooliaan hankkeessa • oman toiminnan kiteyttäminen muutamaan kriittiseen asiaan työelämän kehittämiseksi • työväline ”mitä voisimme tehdä toisin” –ajattelulle (palvelut, yhteistyö) • mahdollistaa palvelutarjonnan kehittämisen ja laajentamisen vastaamaan työpaikkojen tarpeita
  • 23.
  • 24.
    24 Alueverkostot Alueverkostojen yhteinen missio: ”Mahdollistaayhteistyössä eri toimijoiden kanssa yrityksille ja organisaatiolle entistä paremmat edellytykset uudistaa toimintaansa ja tukea työpaikoilla tapahtuvaa kehittämistä.” Alueellinen yhteistyölupaus: ”Mikä on kunkin alueen tarkennettu missio? ” ”Mitä kukin alueverkoston toimija lupautuu tekemään tämän mission saavuttamiseksi?” + AVIen työsuojeluvastuualueet Työterveyslaitos Maakuntaliitot Seudulliset kehittämiskeskukset Yliopistot, koulutuslaitokset Työmarkkinajärjestöt Kauppakamari Yrittäjäjärjestöt + muut mahdolliset toimijat
  • 25.
    25 Alueverkostoissa tapahtuu • Yhteistoimintakäynnistynyt, yhteistyölupaukset tehty • Verkostoanalyysi tulossa, elokuu 2014 • Osaamis- ja oppimisverkostot; ELY-alueet ylittävät/keskinäiset • Yhteistyölupausten seurantatapaamiset ja tarkennukset, syksy 2014 • ESR-hankkeet • Palvelutarjottimen ja palvelukanavien kehittäminen hankkeessa, alueiden kanssa yhteistyössä
  • 26.
    26 Tavoitteet • tuottaa tutkimukseenja tieteelliseen keskusteluun pohjautuvaa tietoa Työelämä 2020 -hankkeelle hankkeen kehittämisen ja päätöksenteon tueksi työelämän ajankohtaisista ja työelämän tulevaisuuden kehityksen kannalta merkittävistä kysymyksistä • toimia tarvittaessa neuvoa-antavana elimenä Työelämä 2020 -hankkeelle erityisesti tieteellistä asiantuntemusta vaativissa kysymyksissä • tehdä Työelämä 2020 -hanketta ja mahdollisia muita valtioneuvoston työelämän tutkimukseen kohdistuvia hankkeita koskevia kehittämisehdotuksia • edistää omalta osaltaan Työelämä 2020 - hankkeen tavoitteiden toteutumista, ml. tutkimustiedon nykyistä parempaa hyödyntämistä työpaikoilla Toteutustapa • Tiedeverkostossa on edustettuina keskeisiä suomalaisia työelämän tutkimusta harjoittavia yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yksiköitä siten, että ne edustavat osaamiseltaan monipuolisesti Työelämä 2020 -hankkeen eri painopistealueita, eri tieteenaloja ja Suomen eri alueita. • Tiedeverkoston koordinoinnin tueksi on asetettu ryhmä, jossa: • Päivi Järviniemi, TEM • Arto Koho, STM • Mervi Niemi, OKM • Terttu Pakarinen, KT • Juha Antila, SAK • Tuomo Alasoini, Tekes Tiedeverkosto
  • 27.
    27 Tavoitteet • Tiedon jakokemusten kerääminen sekä tähän perustuva oppiminen muiden maiden työelämäinnovaatioista ja muista hyvistä käytännöistä Työelämä 2020 -hankkeen eri osa-alueilta (innovointi ja tuottavuus, luottamus ja yhteistyö, työhyvinvointi ja terveys sekä osaava työvoima). • Pääasiallisena kohteena ovat Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja Itä-Aasian kehittyneet maat. • Suomalaisten työelämäinnovaatioiden ja muiden hyvien käytäntöjen viestintä Suomen ulkopuolelle tavalla, joka vahvistaa Suomen imagoa työelämäkäytännöiltään edistyksellisenä maana. Pääasiallisena kohteena on Eurooppa. • Vaikuttaminen Euroopan komission ja muiden eurooppalaisten instituutioihin työelämän kehittämistä koskeviin linjauksiin. Toteutustapa • Ryhmä koostaa sovituin aikavälein Työelämä 2020 -hankkeelle tiedoksi ja käsiteltäväksi omien verkostojensa kautta saatuja ja hankkeen tavoiteasettelun kannalta relevantteja ulkomaisia työelämäinnovaatioita sekä välittää näiden verkostojen kautta tietoa suomalaisista työelämäinnovaatioista yms. kiinnostavista kokemuksista. • Ryhmä: • Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM • Hannu Stålhammar, STM • Mervi Niemi ja Päivi Bosquet, OKM [molemmat sähköpostitasolla] • Antti Koivula, TTL • Juha Antila, SAK • Tuomo Alasoini, Tekes • Seppo Saukkonen, EK Kansainvälinen verkosto
  • 28.
    28 Työmarkkinaverkosto • Mukana laatimassatyöelämästrategiaa • Vahva rooli myös hankeorganisaatiossa • Keskusjärjestökohtaiset yhteistyölupaukset • Yhteistyö toimialaliittoihin – kanava työpaikkojen tavoittamiselle • Toimialakohtaisia kehittämisohjelmia Kirkon työmarkkinalaitos
  • 29.
    29 Kehittämisohjelmat Liideri – liiketoimintaa,tuottavuutta ja työniloa-ohjelma (Tekes) Tavoitteena on auttaa yrityksiä uudistamaan liiketoimintaansa kehittämällä johtamista, työn tekemisen tapoja ja työntekijöiden osaamista. Johtamisen kehittämisverkosto (TTL/STM) Verkoston tehtävänä on selvittää, koota ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä, luoda hyvän johtamisen laatukriteerit julkiselle sektorille, parantaa ikäjohtamista sekä kehittää johtamiskoulutuksen laatua ja tasapuolista saatavuutta. Työhyvinvointifoorumi (TTL/STM) Foorumin tehtävänä on jakaa tietoa ja hyviä käytäntöjä, lisätä yhteistyötä, edistää palvelujen saatavuutta ja näkyvyyttä, edistää kehitystyötä työpaikoilla sekä toteuttaa työhyvinvointiin liittyvää viestintää. Polku 3
  • 30.
  • 31.
  • 32.
    32 VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS 2020 LUOTTAMUS JA YHTEISTYÖ TYÖHYVIN- VOINTIJA TERVEYS OSAAVA TYÖVOIMA INNOVOINTI JA TUOTTA- VUUS Tiedonhallinta 32 Työkalut Hyvät käytännöt ja esimerkit Painopiste- alueet ja kärkiteemat Tutkimustiedon hyödyntäminen Tiedonhallinta Polku 4
  • 33.
    33 Entistä paremman johtamisenvälineitä ja apuja työpaikkojen käyttöön tekeillä lisää JKV:n johtamiskriteerit pilotoinnissa (TTL) Liiderin ”Suomi tarvitsee 5 000 000 johtajaa ” -kampanja alkamassa tammikuussa (Tekes) Työpaikan huoneentauluprosessiapu täsmentymässä (TTL) Työkaarimalli = henkilöstöjohtamisen arviointityökalu valmisteilla (TTK) Mm.
  • 34.
    34 Viestinnän tavoitteet • saadaaikaan keskustelua ja ymmärrystä työelämän muutostarpeista • haastaa ja innostaa työpaikkoja/työyhteisöjä kehittämään toimintaansa omista lähtökohdistaan • rakentaa positiivista julkista keskustelua työelämästä ja sen arvoista • antaa eri työelämän kehittämiselle yhteinen suunta • rakentaa Suomelle hyvää työelämäbrändiä. Polku 5
  • 35.
    Kiitos www.tyoelama2020.fi Twitter: @Tyoelama2020, #tyoelama2020 Facebook:Tyoelama2020 Uutiskirje www.tyoelama2020.fi/ajankohtaista/blogit