Työn ja työvoiman käytön muutostrendejä selvittäneen trendityöryhmän loppuraportti julkistettiin 23.1.2015. Maija Lyly-Yrjänäisen esitys julkistamistilaisuudessa.
Tiivistys Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n tekemästä yhteiskuntatieteellisen alan opiskelijoiden korkeakouluharjoittelua käsittelevästä kyselystä. Kysely tehtiin alkuvuodesta 2014.
Työn ja työvoiman käytön muutostrendejä selvittäneen trendityöryhmän loppuraportti julkistettiin 23.1.2015. Maija Lyly-Yrjänäisen esitys julkistamistilaisuudessa.
Tiivistys Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n tekemästä yhteiskuntatieteellisen alan opiskelijoiden korkeakouluharjoittelua käsittelevästä kyselystä. Kysely tehtiin alkuvuodesta 2014.
Tiivistelmä Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n tekemästä yhteiskuntatieteellisen alan opiskelijoiden korkeakouluharjoittelua käsittelevästä kyselystä. Kysely tehtiin alkuvuodesta 2015.
Suomalaiset biopankit ja biopankkitoiminta -tunnettuuskyselyn tuloksetSuomen Biopankit
Suomen Biopankkien yhteistyöverkosto BBMRI.fi toteutti biopankkiaiheisen Suomalaiset biopankit ja biopankkitoiminta -kyselyn yhteistyössä Helsingin yliopiston sosiologian tutkija Karoliina Snellin kanssa. Kyselyyn vastasi 1000 suomalaista koko maan väestöä edustavalla otannalla. Kyselyn tavoitteena oli selvittää sekä kansalaisten biopankkeja koskevan tietämyksen tasoa että asenteita biopankkitoimintaa ja siihen läheisesti liittyviä teemoja kohtaan.
Mitä vuoden 2013 työmarkkinatutkimukseen vastanneet kertoivat ensimmäisen oman alan työpaikan saamisesta? Monentenako opiskeluvuotena, millaisella työkokemuksella, miltä työnantajasektorilta?
Kainuun lasten jan nuorten hyvinvointisuunnitelman seurantaindikaattoritMatti Heikkinen
Visualisointi Kainuun alueen lasten ja nuorten hyvinvointi-indikaattoreista. Aineisto: Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, CC-BY-4.0, https://sotkanet.fi.
Ks. koko esitys Power BI-linkin avulla: http://bit.ly/3qVDGZ1
Työolobarometrin 2017 ennakkotiedot julkaistiin 8.2. ministeri Lindströmin tiedotustilaisuudessa. Palkansaajien kokemukset työelämästä olivat vuonna 2017 monilta osin viime vuosia myönteisempiä.
Keväällä 2013 toteutetun jäsenkyselyn tuloksia opiskelijoiden osalta. Tietoa mm. jäsentyytyväisyydestä sekä opintojen etenemisestä ja alan arvostuksesta.
Mitä vuoden 2014 työmarkkinatutkimukseen vastanneet kertoivat ensimmäisen oman alan työpaikan saamisesta? Monentenako opiskeluvuotena, millaisella työkokemuksella, miltä työnantajasektorilta? Mistä vastaajat kuulivat työpaikasta?
Tiivistelmä Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n tekemästä yhteiskuntatieteellisen alan opiskelijoiden korkeakouluharjoittelua käsittelevästä kyselystä. Kysely tehtiin alkuvuodesta 2015.
Suomalaiset biopankit ja biopankkitoiminta -tunnettuuskyselyn tuloksetSuomen Biopankit
Suomen Biopankkien yhteistyöverkosto BBMRI.fi toteutti biopankkiaiheisen Suomalaiset biopankit ja biopankkitoiminta -kyselyn yhteistyössä Helsingin yliopiston sosiologian tutkija Karoliina Snellin kanssa. Kyselyyn vastasi 1000 suomalaista koko maan väestöä edustavalla otannalla. Kyselyn tavoitteena oli selvittää sekä kansalaisten biopankkeja koskevan tietämyksen tasoa että asenteita biopankkitoimintaa ja siihen läheisesti liittyviä teemoja kohtaan.
Mitä vuoden 2013 työmarkkinatutkimukseen vastanneet kertoivat ensimmäisen oman alan työpaikan saamisesta? Monentenako opiskeluvuotena, millaisella työkokemuksella, miltä työnantajasektorilta?
Kainuun lasten jan nuorten hyvinvointisuunnitelman seurantaindikaattoritMatti Heikkinen
Visualisointi Kainuun alueen lasten ja nuorten hyvinvointi-indikaattoreista. Aineisto: Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, CC-BY-4.0, https://sotkanet.fi.
Ks. koko esitys Power BI-linkin avulla: http://bit.ly/3qVDGZ1
Työolobarometrin 2017 ennakkotiedot julkaistiin 8.2. ministeri Lindströmin tiedotustilaisuudessa. Palkansaajien kokemukset työelämästä olivat vuonna 2017 monilta osin viime vuosia myönteisempiä.
Keväällä 2013 toteutetun jäsenkyselyn tuloksia opiskelijoiden osalta. Tietoa mm. jäsentyytyväisyydestä sekä opintojen etenemisestä ja alan arvostuksesta.
Mitä vuoden 2014 työmarkkinatutkimukseen vastanneet kertoivat ensimmäisen oman alan työpaikan saamisesta? Monentenako opiskeluvuotena, millaisella työkokemuksella, miltä työnantajasektorilta? Mistä vastaajat kuulivat työpaikasta?
Kysely SAK:laisille luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksista ja työpaikan taloustilanteen vaikutuksesta tähän.
Lauri Virta: Mitä Kelan tilastot kertovat yksityissektorin lääkäripalveluista lapsilla? Esitys seminaarissa "Lasten terveyspalvelut julkisella ja yksityisellä – miten kahden kanavan palveluita käytetään ja miksi?" (23.9.2014 Kelan päätalo, Helsinki)
SAK:n julkaisusarja.
SAK on vuodesta 1992 lähtien tiedustellut luottamusmiehiltään työpaikkatason edunvalvonnasta. Maaliskuussa 2007 SAK kysyi työsuojeluvastaavilta työsuojelusta. Erkki Laukkanen.
Professori Erkki Vauramon esitys Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa (I&O) -kärkihankkeen maakuntatilaisuudessa Järvenpäässä 1.12.2016.
Work&Life Café 7.4.2016, Helsinki
Rohkeuden ja motivaation merkitys uran ja elämän kannalta – Kaisa Välivehmas
Work&Life Café on työn ja organisaation uudistumisen ja uudistamisen kohtaamispaikka, jonka järjestää kuukausittain Työelämä 2020 -hankkeen Uudenmaan alueverkosto. Huhtikuun Work&Life Cafén teemaan Omien vahvuuksien tunnistaminen – Rohkeuden ja motivaation merkitys uran ja elämän kannalta johdatteli Kaisa Välivehmas, UniikkiUra Oy:stä.
Työn ja joht_muutos_work_lifecafe 04022016_marja vilukselaTyoelama2020
Work&Life Café 4.2.2016, Helsinki
Näkökulmia työn ja johtamisen muutokseen – Marja Viluksela
Work&Life Café on työn ja organisaation uudistumisen ja uudistamisen kohtaamispaikka, jonka järjestää kuukausittain Työelämä 2020- hankkeen Uudenmaan alueverkosto. Ensimmäisen Work&Life Cafén teemaan Näkökulmia työn ja johtamiseen muutokseen johdatteli Marja Viluksela.
Tässä tutkimuksessa olemme tarkastelleet laajasti SAK:n nais- ja miesvaltaisten alojen vastaajien arvioita työelämästä ja elämän arvoista. Kysyimme mielipidettä yhteensä 55:ssä eri asiassa. Tarkasteltavana olevista asioista lähes 90 prosenttia on sellaisia, joissa ei havaittu juurikaan mielipide-eroja nais- ja miesvaltaisten alojen välillä.
Suuri osa vastaajista odottaa työltä työturvallisuutta ja hyvää työporukkaa. Monen odotukset kohdistuvat myös työpaikan jatkuvuuteen ja siihen, että esimies on helposti lähestyttävä.
SAK:n uusi strategia täsmentää keskusjärjestön roolia ja uudistaa sen toimintatapoja vastamaan työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Strategiakausi ulottuu vuoteen 2028.
SAK:n keinovalikoimassa on jatkossakin neuvotteleminen niin työnantajien kuin kolmikantaisesti yhdessä työnantajien ja kulloisenkin hallituksen kanssa. Aiempaa tärkeämpään rooliin strategiassa nostetaan vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon Suomessa ja Euroopan unionissa. Myös asiantuntijuuden ja viestinnän rooli korostuu.
Strategiassa huomioidaan myös digitalisaation ja ilmastonmuutoksen työntekijöille aiheuttamat haasteet. Muutos kohti ekologisesti kestävää taloutta on toteutettava oikeudenmukaisesti.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n vuosikertomus 2023
Ihalainen työssä oppiminen 01102014
1. Työssä oppiminen
− työolobarometrin tulokset
Ministeri Ihalainen
1.10.2014
2. Suomalaisten perustaidot ovat
erinomaiset, joten pohja uuden
oppimiselle on vahva.
Suurimmalla osalla on mahdollisuus oppia
uutta työssä, mutta henkilöstöryhmien
väliset erot ovat suuria.
01.10.2014 2
3. Aikuisten lukutaito (PIAAC 2012)
80 60 40 20 0 20 40 60 80
Japan
Finland
Netherlands
Australia
Sweden
Norway
Estonia
Flanders (Belgium)
Czech Republic
Slovak Republic
Canada
Average
Korea
England/NI (UK)
Denmark
Germany
United States
Austria
Poland
Ireland
France
Spain
Italy
Per cent
Level 2 Level 1 Below Level 1 Level 3 Level 4/5 No information
01.10.2014 3
4. Aikuisten numerotaito (PIAAC 2012)
80 60 40 20 0 20 40 60 80
Japan
Finland
Flanders (Belgium)
Netherlands
Sweden
Norway
Denmark
Slovak Republic
Czech Republic
Austria
Estonia
Germany
Average
Australia
Canada
Korea
England/NI (UK)
Poland
Ireland
France
United States
Italy
Spain
Per cent
Level 2 Level 1 Below Level 1 Level 3 Level 4/5 No information
01.10.2014 4
5. Taidot ja ikä (PIAAC 2012)
320
310
300
290
280
270
260
250
240
Taitojen keskiarvot ikäryhmittäin Suomessa ja OECD-maissa
16–19 v. 20–24 v. 25–29 v. 30–34 v. 35–39 v. 40–44 v. 45–49 v. 50–54 v. 55–59 v. 60–65 v.
Pistemäärän keskiarvo
Ikäryhmä
Lukutaito OECD-maat
Lukutaito Suomi
Numerotaito OECD-maat
Numerotaito Suomi
Ongelmanratkaisu OECD-maat
Ongelmanratkaisu Suomi
01.10.2014 5
7. Työpaikalla voi oppia uutta 2003−2013,
sosioekonominen asema (%)
2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
100 %
90 %
80 %
70 %
60 %
50 %
40 %
30 %
20 %
10 %
0 %
yl. toim. - erittäin tai melko hyvin 90 % 90 % 87 % 88 % 90 % 90 % 90 % 90 % 91 % 94 % 90 %
al. toim. - erittäin tai melko hyvin 80 % 78 % 81 % 84 % 82 % 83 % 80 % 80 % 83 % 87 % 85 %
työnt. - erittäin tai melko hyvin 63 % 68 % 65 % 65 % 71 % 72 % 69 % 70 % 71 % 68 % 69 %
yl. toim. - erittäin hyvin 37 % 39 % 38 % 46 % 38 % 43 % 40 % 48 % 41 % 47 % 49 %
al. toim. - erittäin hyvin 28 % 29 % 31 % 31 % 28 % 27 % 31 % 31 % 29 % 35 % 36 %
työnt. - erittäin hyvin 20 % 23 % 18 % 22 % 22 % 22 % 20 % 21 % 22 % 22 % 22 %
01.10.2014 7
8. Työpaikalla voi oppia uutta 2003−2013,
sektorin mukaan (%)
01.10.2014 8
teoll. yks. palv. valtio kunnat
100 %
90 %
80 %
70 %
60 %
50 %
40 %
30 %
20 %
10 %
0 %
sopii melko hyvin 42 % 47 % 37 % 48 %
sopii erittäin hyvin 30 % 35 % 52 % 39 %
9. Työnantajan maksamaan koulutukseen
osallistuminen (EWCS 2010)
51%
49%
44%
34%
60 %
50 %
40 %
30 %
20 %
10 %
0 %
Suomi Ruotsi Tanska EU
01.10.2014 9
OECD:n kehittämässä kansainvälisessä aikuistutkimuksessa on mitattu lukutaitoja, numerotaitoja ja tietotekniikkaan perustuvaa ongelmanratkaisua tehtävien avulla.
Kuvassa näkyy tulokset lukutaidossa. Tässä taitopistemäärät on jaoteltu luokkiin, jossa tasot 4/5 kuvaavat hyviä ja erinomaisia taitoja, kolme kohtalaisia taitoja ja luokka kaksi ja sen alle alkaa olla jo ongelmallinen tietoyhteiskunnassa pärjäämiselle.
Suomen osalta vertailu muihin maihin antaa todella hyvän kuvan. Ainoastaan japanilaisilla taidot ovat keskimäärin paremmat kuin suomalaisilla. Pohjoismaista ruotsalaiset ja norjalaisetkin sijoittuvat hyvin, mutta tanskalaiset ovat jo OECD-maiden keskiarvon tuntumassa.
Numerotaidoissa näkyy aika sama kuva, tanskalaiset tosin sijoittuvat tässä paremmin kuin lukutaidot kohdalla.
Tietotekniikkaan perustuvassa ongelmanratkaisussa ruotsalaiset ovat parhaita ja Suomi sijoittuu siinäkin toiseksi. Tietotekniikkataitojen vertaaminen on kuitenkin vaikeaa, sillä niin moni vastaaja kieltäytyi eri syistä tekemästä tätä taitomittauksen osa-aluetta.
Hyvistä keskimääräisistä tuloksista huolimatta, meilläkin on ryhmiä, joiden taidot ovat heikot. Ikääntyneet herättivät huomiota ensitulosten julkaisun yhteydessä, sillä yli viisikymppisten taidot ovat jo lähellä OECD-maiden keskiarvoa. Tämä kertoo osaltaan siitä, että peruskoulu on tuottanut hyvä tuloksia. Toisaalta kaikista nuorimman ryhmän lukutaito on hieman heikentynyt aikaisemmasta mittaamiskerrasta ja PISA-tuloksetkin ovat aikaisempaa heikommat, joten ikääntyvät ja nuoret ovat nyt huomion kohteena.
Toisaalta taidot heikkenevät osin jo biologisen vanhenemisen myötä, mutta etenkin, jos niitä ei aktiivisesti käytä työssä ja vapaa-ajalla.
Eli meillä on todella hyvä pohja myös ammatillisen osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Työssä oppiminen on yksi tärkeä osa osaamisen kehittämistä.
Suurin osa palkansaajista arvioi, että oma työpaikka on sellainen, jossa voi jatkuvasti oppia uutta. Vuonna 2013 korkeimmillaan 36 % sanoi, että luonnehdinta sopii omaan työpaikkaan erittäin hyvin.
Työssä oppimisessa on suuret erot sosioekonomisen aseman mukaan ja erot etenkin toimihenkilöiden ja työntekijöiden välillä ovat säilyneet suurina reilun kymmenen vuoden ajan.
Kuvioissa on katkoviivoilla kuvattu niiden osuudet, jotka ovat vahvasti sitä mieltä, että työssä oppii uutta ja tässä osuudet ovat toimihenkilöillä nousseet parin viime vuoden aikana – ja ero työntekijöihin on kasvanut.
Tässä on taas vuoden 2010 eurooppalaiseen työolotutkimukseen perustuvaa tietoa:
Pohjoisissa maissa koulutukseen osallistuminen on EU:n keskiarvon yläpuolella selvästi. EU27-maiden keskiarvo on 34 prosenttia. (Eurofound 2010.)
Eri tutkimuksissa sen sijaan pohjoisten maiden järjestys vähän vaihtelee koulutukseen osallistumisessa sen mukaan, mikä tutkimus on kyseessä ja miten asiaa on kysytty.
Työnantajan tarjoamaan koulutukseen osallistumisessakin Suomi on kansainvälisesti niiden maiden joukossa, joissa koulutuksessa käydään eniten. Barometrin mukaan kahtena viime vuotena 57 % palkansaajista on osallistunut koulutukseen – osuus on noussut 2000-luvun alusta noin kymmenellä prosenttiyksiköllä. Koulutuspäivien lukumäärä on sen sijaan vähentynyt.
Naiset osallistuvat koulutukseen hieman miehiä useammin. Vuonna 2013 miltei 60 prosenttia naisista ja 54 prosenttia miehistä sanoi olleensa koulutuksessa viimeisen vuoden aikana.
Kuten työssä oppimisessa myös koulutukseen osallistumisessa on suuret erot toimihenkiöiden ja työntekijöiden välillä – ja erot ovat säilyneet suurina läpi 2000-luvun. Vuonna 2013 ylemmät toimihenkilöt osallistuivat työnantajan tarjoamaan koulutukseen liki kaksi kertaa useammin kuin työntekijät. Ylemmistä toimihenkilöistä 71 % oli ollut koulutuksessa, työntekijöistä vain 36 %. Erot näkyvät myös koulutuksen pituudessa, ylempien toimihenkilöiden koulutus kestää kauimmin ja työntekijöiden lyhyimmän aikaa (5,8; 4,8 ja 3,3 pv).
Koulutukseen osallistumisessa on selkeät erot myös yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Valtiolla ja kunnissa liki 70 prosenttia oli ollut koulutuksessa. Yksityisissä palveluissa osuus on reilu puolet ja teollisuudessa vain 43 %.