Kuopion terveysalan innovaatiokeskittymäprofiili 2018

Kuopion innovaatiokeskittymäprofiili
Jukka Viitanen
Resolute HQ Oy
19. kesäkuuta, 2018
Kuopion kaupungintalo
Copyright and all rights reserved.

Esityksen rakenne:
1. Tehtävänanto ja tavoitteet
2. Innovaatiokeskittymän yleiskuvaus
3. Innovaatiokeskittymäprofiili
4. Elementtikohtaiset arviot (10 elementtiä)
5. Kotimaiset vertailuprofiilit
6. Kansainväliset vertailuprofiilit
7. Keskittymän SWOT
8. Toimenpidesuositukset innovaatiokeskittymän vahvistamiseksi
9. Ehdotus jatkotoimenpiteiksi

1. Tehtävänanto
Sisältö:
- Tehdään perusanalyysit Kuopio Health innovaatiokeskittymän (laajennukset) nykytilasta
- Vertaillaan keskittymän profiilia kotimaisiin ja ulkomaisiin keskittymiin
- Tunnistetaan priorisoituja kehittämiskohteita ja valmennetaan toimijoita
ottamaan vastaan keskittymän kehityshaasteen
- Tehdään suosituksia innovaatiotoiminnan kehittämiseksi
Aineistonkeruu:
- Kirjallisen aineiston keruu (04-05/2018)
- Avaintoimijoiden haastattelut (05-06/2018 = 36)
- Ekosysteemipäivät (05-06/2018 = x3)
- Raportointi (19.6.)

Projektin tavoitteet
1. Arvioidaan innovaatiokeskittymän kyvykkyyttä profiloitua globaalisti vetovoimaiseksi
innovaatiokeskittymäksi ja tunnistetaan ne keskeisimmät elementit, joiden varaan
keskittymän tuleva innovaatiotoiminnan kehityspolku voidaan rakentaa.
2. Tunnistetaan innovaatiokeskittymän vahvuudet ja haasteet toimia maailman johtavien
tutkimusryhmien ja TKI-intensiivisten yritysten toimintaympäristönä. Erityisen tärkeää on
määritellä ne keskeiset kilpailutekijät, joilla keskittymä erottuu jatkossa muista samassa
mittaluokassa toimivista kansallisista ja kansainvälisistä keskittymistä.
3. Konkreettisena tavoitteena on luoda yhteinen visio ja näkemys yhteisesti toteuttaville
alueellisille kehitysohjelmille, jotka edistävät innovaatiokeskittymän vetovoimaisuutta
yritys-, tutkimus- ja innovaatioympäristönä.
-> Määritellään innovaatiokeskittymän nykytilaprofiili
-> Tehdään toimenpidesuosituksia keskittymän vahvistamiseksi

Globaalisti vetovoimainen innovaatiokeskittymä
Vetovoimaisen keskittymän tunnusmerkistö ja tavoitteet:
1. Vahvasti verkottunut alueellisten innovaatiotoimijoiden yhteisö
2. Kansainvälisten toimijoiden (media, päättäjät, tutkimusyhteisö, yritysjohto)
arvioima ja tunnistama, huippuosaamiseen perustuva profiili
3. Yritysten liiketoimintaa suoraa tukevat liiketoiminnan kehitysalustat ja
tutkimusohjelmat
4. Kestävää kehitystä tukeva infrastruktuuri ja kansainvälisesti korkeatasoinen
TKI-ympäristö ja koulutusjärjestelmä
5. Suorat yhteydet muihin globaalisti merkittäviin innovaatiokeskittymiin
-> Vetää alueelle toimialojensa johtavia yrityksiä ja osaavaa henkilöstöä
-> Synnyttää uusia kansainvälisesti kasvavia yrityksiä
-> Lisää keskittymän alueen työpaikkoja ja verotuloja

2. Innovaatiokeskittymän yleiskuvaus
1. Alueellisen kehittämisen visio:
+ Yhteisesti toteutettu maakunnallinen TKI-strategiatyö ohjaamassa yhteistoimintaa
+ Savilahti-projektissa maankäyttö, infrastruktuurihankkeet ja innovaatiotoiminta
halutaan tuoda samaan ”koriin” (nyt tahtotila kohdallaan, on jalkauttamisen aika)
+ Kokoava ”Osaamisen, yhteiskehittämisen ja bisneksen kampus”-ajattelu keskiössä
- Palvelurakenteiden kehitys edelleen infrastruktuurien kehityksen ”varjossa”
- Suunnitelmien muuttaminen yhteisiksi käytännöiksi hakee vasta muotoaan
2. Innovaatiotoiminnan lähtökohdat:
+ Kuopiossa ja Pohjois-Savossa on useita temaattisesti vahvoja kärkiklustereita, joiden kehitys
innovaatioalustoiksi on juuri käynnistymässä (terveys, vesi, turvallisuus, ruoka, teknologia…)
+ Huippututkimuksen ympäristöt mahdollistavat osaamiseen perustuvan kehityksen
+ Kuopio Health nimetty alueen innovaatiokärjeksi, mutta toteutuksen mandaatti jäänyt vahvistamatta
- Kehityksen moottoreina hankkeet ja projektit, joiden ohjausvoima tunnustetun heikko
- Yksityinen sektori osallistuu heikosti alueellisen innovaatiotoiminnan toteutukseen
3. Innovaatiotoiminnan työnjako:
+ Kaikki keskeiset toimijat mukana (kaupunki, yliopistot, maakuntaliitto, kauppakamari, KYS, yritykset)
- Innovaatiotoimijoiden välisiä suhteita ei kehitetä toivottavan systemaattisesti (siilot, tieto ei kulje)
- Eri toimijat toteuttavat omia ohjelmiaan ja suunnitelmiaan aika lailla erillään toisistaan
- Alueelta puuttuu yhteisen innovaatiotoiminnan johtaja/johtajuus (osuuskunta-hanke muuttaa?)

3. Innovaatiokeskittymäprofiili
30
20
20
30/40
50/60
70
70
70
70
20/30

4. Elementtikohtaiset arviot
(10 elementtiä)

Elementti 1: Toiminta- ja säädösympäristö
1. Alueella toteutetaan vahvaa elinkeinostrategiaa, mutta innovaatiotoiminnan ohjaus alkutekijöissään:
+ Kaupungin strategiassa selkeät kärkiteemat valittuina, painotus monialaisuudessa
+ Maakunnallinen TKI-strategia on valmis, mutta suurelta osin toteuttamatta
- Toimijat eivät ole pystyneet sopimaan innovaatiojohtajuuden työnjaosta (kaupungin rooli?)
- Innovaatioallianssi ajattelu on vasta muotoutumassa, osuuskuntamalli pohdinnassa
2. Alueelliset rahoitusmekanismit monimuotoisia, pääomia toivotaan lisää
+ Maakuntaliiton rahoitustuen eri muodot luoneet vahvaa perustaa TKI-toiminnalle
+ Julkiset tukimuodot (BF, ELY) ovat hyvin käytössä (AMK erinomainen, korkeakoulut vahvistuneet)
+ Pääomarahoituksen saatavuus osin korjaantumassa tulevan pääomarahaston myötä
- EU:n alueelliset tukimuodot (EAKR, ESR) käytössä, mutta strateginen ohjaus osin puutteellista
- EU-rahoituksen hakemusosaaminen kuitenkin osin puutteellista
3. Innovaatiotoiminnan hankesalkussa monia päällekkäisyyksiä:
- Poliittiset päättäjät ei tunnista innovaatiotoiminnan keskeistä roolia kasvun moottorina
- Hyvätkään pilotit eivät jää elämään vaan samoja asioita tehdään yhä uudelleen (osaaminen ei kumuloidu)
- Alueen toimijoiden väliset sisäiset jännitteet ja kilpailu (resursseista)
- Hallinnolliset rutiinit vievät aivan liian suuren osan resursseista (sopimukset, raportointi)
4. Yksityisen sektorin osallistuminen innovaatiotoimintaan:
- Yritysintressien ohjaava vaikutus vähäinen, yritysten innovaatioagenda puuttuu
- Yritysten hankkeet hajallaan todellisen vaikuttavuuden saavuttamiseksi

Elementti 2: Infrastruktuuri ja palvelurakenne
1. Vahva panostus Savilahden alueen kehittämiseen:
+ Savilahdesta luodaan Kuopion ja koko maakunnan vahva innovaatioympäristö
+ Osaamisen, yhteiskehittämisen ja bisneksen kampus-ajattelu keskiössä (yksi paikka)
- Pk-sektorille käyttökelpoisten tilojen tarjonta kuitenkin erittäin heikkoa (kalleus)
- Savilahdessa on liian harvoja satunnaisten kohtaamisten paikkoja (ja tapahtumia)
2. Innovaatiotoiminnan infrastruktuurit hyvässä kunnossa:
+ KYS, UEF ja Savonian tutkimus- ja kehitysympäristöt huipputasolla
+ Täyden palvelun sairaalaympäristö opetuksen, tutkimuksen ja kehittämisen alustana
+ Terveystiedon kokoava Tietoallas-hanke avaa uusia mahdollisuuksia digi-terveyden sektorilla
- Infrastruktuurien yhteiskäyttö haastavaa (siten vaatimatonta)
3. Palvelurakenteessa vielä paljon kehitettävää:
- Savilahden palvelut vastaavat heikosti yritysten tarpeisiin (Technopolis ei palvele odotetusti)
- Innovaatiopalvelujen tarjoajat (KIBS) sijoittuneet Savilahden ulkopuolelle (keskustaan)
- Alueen yhteinen palvelumalli puuttuu, toimijat eivät löydä toisiaan (liian suuri osa piilossa)
- Yleiset palvelut vain hyvää perustasoa (ravintolat, kahvilat, pubit, urheilutilat jne.)
- ”Pöhinä”-ympäristöt puuttuvat (co-working, opiskelijayhteisötilat)

Elementti 3: Koulutusjärjestelmä
1. Korkeakoulujen tarjoama perus- ja tutkijankoulutus hyvällä tasolla:
+ Erittäin kilpailukykyiset opetusohjelmat luovat vahvaa osaamisperustaa
+ Kolmen koulutusasteen yhteistyö kehittymässä oikeaan suuntaan (360° oppimisympäristö)
+ Pelastusopiston ainutlaatuinen koulutusympäristö alueellisena vahvuutena (avoin ja tuotteistettu)
+ KYSillä vahva rooli lääketieteellisen opetuksen toteutusympäristönä (4. kurssi erikoistuu)
+ Digitaaliset oppimisympäristöt kehittymässä vauhdilla (digimallit, simulaatio jne.)
- Teknisten tiedekuntien pienuus ja DI-koulutuksen puuttuminen luoneet kohtaantohaasteita
2. Yrittäjyyskasvatukseen ja -koulutukseen panostaminen alkaa näkyä
+ Panostus yrittäjyyskasvatukseen vahvistuu vauhdilla (Savonia, SAKKY, mutta UEF jäljessä)
+ Koulutuksessa painotetaan yritysten tarpeista lähteviä kokonaisuuksia (harjoittelut)
+ Hoiva-alan täydennys ja muuntokoulutustarpeet huomioitu uusissa ohjelmissa
- Opetusmetodit eivät tue vielä riittävästi yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan kehittymistä
3. Koulujärjestelmä on vielä osin puutteellinen:
- Alueen koulut alueellista parhaimmistoa, mutta kansainvälisesti tuntemattomia
- Aikuis- ja täydennyskoulutusrakenteet palvelevat vasta kohtuullisesti (yritysyhteistyö kasvussa)
4. Eri kouluttajien välinen synergia edelleen vähäistä:
- Miksi yliopiston, avoimen korkeakoulun, ammattikorkeakoulun ja/tai täydennyskoulutus-
keskusten koulutusresursseja ei voitaisi yhdistää tehokkaammin?
- Kansainvälisten opetusresurssien hyväksikäyttö (ns. ristiin) satunnaista

Elementti 4: Tutkimus- ja kehitysympäristö
1. Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten henkilökunnan osaaminen korkeatasoista:
+ Valtava määrä osaajia ja hyvin toimivia tutkimustiimejä
+ Sektoritutkimuslaitokset vahvasti läsnä (VTT, GTK, THL, TTL, Evira, LUKE)
+ Yliopisto ja KYS jakavat samat osaajaresurssit (80+ kaksoistehtävää)
+ Ammattikorkeakoululla keskeinen rooli yritysten innovaatiotoiminnan kumppanina
- Teknisten korkeakoulujen vahva soveltavan tutkimuksen perinne puuttuu
- Eri toimijoiden välillä edelleen sisäistä, epätervettä kilpailua
2. Alueella toimii useita korkeatasoisia tutkimusinstituutteja, joiden TKI-yhteistyö toimii:
+ AIV- ja Promis-instituutit toteuttavat laajoja yhteistutkimushankkeita yritysten kanssa
+ Sektoritutkimuslaitokset tekevät laajaa yritysyhteistyötä
+ Tutkimusinstituuteilla hyvää EU-hankeosaamista yhteistyössä yritysten kanssa
+ Tietoallas uusi mahdollisuus digitaalisen terveydenhuollon alueella, laajenee koko SOTE-alueelle
- Alueellisesti yritysten suhteellinen TKI-kiinnostus/panostus kuitenkin varsin vaatimatonta (27%)
3. Korkeakoulujen kyky ja halukkuus osallistua laajapohjaiseen innovaatioyhteistyöhön heikkoa:
- Kokonaiskustannusmalli ja rahoituskilpailu ovat heikentäneet korkeakoulujen kykyä (ja halua)
osallistua yritysvetoisiin, soveltavan tutkimuksen innovaatiohankkeisiin
- Innovaatioyhteistyön toteutusmallit eivät vastaa yritysten tarpeisiin (kaupallistamisprosessin
epäselvyys ja patentointiosaamisen puutteet)
- TUTLI-hankkeiden volyymi ei vastaa lainkaan odotuksia (mikä viestii innovaatiovastaisuudesta?)
- Yliopistojen tutkijat eivät koe tärkeäksi osallistua yhteisiin innovaatiohankkeisiin
- KYSin osaaminen kanavoituu heikosti innovaatiotoimintaan, tuloksia lähinnä kliinisistä testeistä
- Huippuosaaminen tukee heikosti innovaatiotoimintaa ja kaupallistamisen prosesseja
(panos-tuotos suhde heikko)

Elementti 5: Klusteripotentiaali ja -ohjelmat
1. Alueellista innovaatiotoimintaa on ryhdytty kokoamaan yhteisille alustoille:
+ Klusteri- ja verkostotoiminnan ytimessä temaattiset yhteistyörakenteet
+ Valittuina kärkinä: terveys, vesi, ruoka, turvallisuus, energia, biojalostus, koneenrakennus
+ Vesiklusterin toiminta pisimmälle organisoitunut, edustaa alueellista ’best practiceä’
- Verkostojen välinen yhteistyö ja keskustelu riittämätöntä (siiloissa)
- Digi- ja datatalouden luomat mahdollisuudet (vrt. tietoallas) ovat alihyödynnettyjä kaikissa klustereissa
2. Kuopio Health (KH) aloittamassa toimintaansa
+ KH on tunnistettu oikein yhdeksi alueen lupaavimmista innovaatiokärjistä (lääkehitystraditio vahvaa,
seuraavaksi laajennukset koko terveyden ja hyvinvoinnin tematiikkaan, mukaan ruoka, matkailu jne.)
+ Avaintoimijat ovat päättäneet luoda osuuskunnaksi järjestäytyvän innovaatioallianssin KH:n tueksi
- Toimijat eivät ole varauksettoman yksimielisiä KH asemasta innovaatiokentällä, aito tuki ja
sitoutuminen puuttuu (vrt. kaupungin elinkeinopolitiikka vs. innovaatiopolitiikka)
- KH:n organisointimalli ja palvelumalli ovat vasta muotoutumassa, joten KH:n toiminta ’ontuu’
- Monille KH näyttäytyy vasta brändinä, jonka sisältö avautuu vaikeasti
3. Kärkihankeohjelmat eivät ole edenneet toivotulla tavalla:
- Kasvuodotuksia ei olla saavutettu (vahvaa tekemistä, mutta vaikuttavuus vaatimatonta)
- Alueella ei toimi yritysten kanssa yhdessä luotuja, avoimia teknologia-alustoja
- Aito kansainvälinen verkostoyhteistyö edelleen kehittymätöntä

Elementti 6: Testiympäristöt ja -alustat
1. Alueella on vaikuttava testialustainfrastruktuuri (40-50 yksikköä):
+ Aluekehityksessä on painotettu TKI-infrastruktuurien kehittämistä, kriittinen massa saavutettu
+ Erityisesti AMK aktivoitunut yhteistoiminta-alustojen kehittämisessä (labit, ohjelmat)
+ Kärkialojen tekniset testausympäristöt pääosin kunnossa, mutta alustojen välinen yhteistyö heikkoa
- Säädökset (ja tahto/kilpailu) rajaavat edelleen tehokkaasti aitoa yhteistoimintaa
- Suurin osa testialustoista ja laboratorioista kuitenkin yritysten saavuttamattomissa (vaajaakäyttöä)
2. Kuopion alustat valtaosin teknisiä testausympäristöjä:
+ Mukana materiakeskus, EMC-lab, 3D-labra, robotiikka-labra jne.
- Sektorien välisen TKI-yhteistoiminnan mahdollistavat Factoryt puuttuvat kokonaan
- Yhteiskehitys ja innovaatiotoimintaa edistävät palveluprosessit puutteellisia
3. Living Lab toimintaan panostaminen (KYS, kaupunki) on nousemassa yhteistyön keskiöön:
+ Living Lab toiminta vahvistuu vaiheittain (2 LL toiminnassa, uusia suunniteltuina)
+ Living Lab toiminnan tuotteistus ja liiketoimintamallien kehitys käynnistynyt, opit siirrettävissä
kaikkien alustojen kehittämisen tueksi
+ Istekki valmis rakentamaan digi-alustat/palvelumallin LL toiminnan tueksi
4. Alustojen kansainvälisyyden taso ei vastaa tarpeita ja odotuksia:
+ Kuopio Health alustat ovat kytkeytyneet kansallisiin alustaverkostoihin (virtuaalisairaala 2.0, ODA)
- Alustoilla tapahtuva kehitys on kuitenkin edelleen hyvin kansallista
- Kansainvälisen asiakaskunnan ja kumppanuuksien määrä edelleen hyvin suppea (olematon?)

Elementti 7: Hautomoympäristöt ja -palvelut
1. Alueen yleiset yrityspalvelut asianmukaisesti järjestetty:
+ Yritysten perustamisneuvonta ja alkuvaiheen tukipalvelut kunnossa (Yritys Kuopio)
+ Yrityskohtainen neuvontapalvelu saatavilla laajasti kaikille sektoreille
- Yrityskehityspalvelujen kokonaisuus yksittäisten asiantuntijoiden varassa (yhteisöllisyys?)
- Yritykset kertovat haasteista palvelujen löytämisessä (palveluhakemisto ja kontaktitiedot puuttuvat)
- Alueelta puuttuu yritysten kasvua tukevaa palvelut lähes kokonaan (mentorointi, rahoitus)
2. Alueelta puuttuvat lähes täysin kaikki hautomo/kiihdyttämöpalvelut:
- Kaikki tarjolla olevat hautomo/kiihdyttämöpalvelut ovat vain kokeiluja (pilotointia, ei ohjelmamallia)
- Savonia on käynnistämässä esihautomopalveluja, mutta mittakaavat edelleen vaatimattomia
- Alueella ei ole organisoitua mentorointia ja/tai mentoriverkostoa, joka auttaisi alku- tai kasvu-
vaiheen yrittäjiä
- Ns. co-working tilat puuttuvat lähes täysin (UMA ei palvele), kaikki yhteisöt syntyvät yritysten välisinä
- Riskisijoittajat ja enkelit eivät ole juuri lainkaan mukana yrityspalveluyhteistyössä
- Pienillä palveluyksiköillä (hankkeilla) ei ole arvioinneissaan käytössä kansainvälisiä verkostoja
(- Kuopio Innovation toteutti aikanaan Intensiivi esihautomo-ohjelmaa, mutta sekin jo päättynyt)
3. Yritykset harkitsevat yksityisen kiihdyttämöohjelman perustamista
+ Luodaan ohjelmamalli, jolla autetaan yrityksiä niiden kasvuvaiheen kehityshaasteissa
- Ohjelman taloudellinen toteutusmalli on kuitenkin vielä avoinna

Elementti 8: Alkuvaiheen yritykset
1. Uusia yritysideoita ja yrityksiä syntyy, laatu kysymysmerkkinä:
+ Vuosittain 400-500 uutta yritystä, mikroyritysten panos alueen elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi hyvä
+ Startup yrityksiä syntyy vuosittain muutamia kymmeniä (KYS/UEF 2-4 yritystä vuodessa)
- Uusien, työllistävien yritysten määrä on kuitenkin vähäinen suhteessa potentiaaliin
- Alueen yrittäjät eivät ole aidosti sitoutuneita yrityksiensä kasvattamiseen (omistajuuden haaste)
- Kuopion ja Pohjois-Savon startupit eivät näy juurikaan kansallisissa rahoitustilastoissa
2. Pk-sektorin osallistuminen innovaatiotoimintaan heikkoa:
+ Kauppakamari on aktivoitunut startup/PK-yrityskentässä ja tukee yhteistyömallien kehittämisessä
+ Kuopio Health toiminnassa mukana n. 50 startuppia (mutta yhteistoiminta hyvin vaatimatonta)
- Alueen pk-yritykset tekevät hyvin vähän T&K hankkeita (rajalliset resurssit)
- Yrittäjien kasvuhalukkuus ja verkostoitumiskyvyt hyvin vaatimattomia (elämäntapayrittäjyys)
- Varaukselliset asenteet julkisen sektorin toimijoita kohtaan
3. Alkuvaiheen yritykset kehittyvät hyvin itseohjautuvasti:
- Ristiriitaa yrittäjyysystävällisyyden ja yritysvastaisuuden välillä (elämäntapayrittäjyys vs. startup
kehitys)
- Paikalliset markkinat rajalliset, joten huomio kohdistuu usein Kuopion ulkopuolelle (luonnollista, mutta
harmittavaa; vai uusi mahdollisuus?)

Elementti 9: Kasvuyritykset
1. Kuopiossa toimii muutamia kasvuyrityksiä, jotka esimerkillään voivat rohkaista muita:
+ Muutama nopea kasvaja (Medfiles, Medikro, NewIcon, Arctherapeutics, Bittium, FinVector),
menestys on luonut hyvää itsetuntoa ja rohkeutta kasvaa
+ Kauppakamarin kasvuyritysvaliokunta aktivoi omalta osaltaan kasvuyritystoimijoita
+ Muutama aktiivinen kasvuvaiheen yritys on muodostanut keskinäisiä innovaatiokumppanuuksia
(Medfiles-Service Point-NewIcon), joilla tavoitellaan innovaatiotoiminnan rinnakkaishankkeita
+ Istekki positiivinen esimerkki digi-ajan kasvajasta (erityisasema auttanee)
- Monet alueen yrityksistä kasvavat kuitenkin verrattain hitaasti (10-20-30 vuotta, ei 10X)
- Alueelta löytyy hyvin harvoja ulkopuolisella rahoituksella kasvaneita yrityksiä (omistajuusarvo)
2. Hyvää IPR:ää paljon (korkeakouluissa), mutta kasvupolut liian pitkiä:
- Lupaavia prototyyppejä ja IPR:ää syntyy, mutta ideat (TUTLI, KYS) eivät kaupallistu odotetusti
- Innovaatio-ohjelmat (kärkihankkeet) eivät ole johtaneet odotetusti yrityskokojen kasvuun
- Kasvuvaiheen tuki (ml. rahoitus) on alueella hyvin vaatimatonta, kaikki rakentavat polkunsa itse
3. Kasvuyritykset eivät ole aktiivisesti mukana verkosto-ohjelmissa/foorumeilla:
- TOP20 toimitusjohtajafoorumi puuttuu
- TKI-into hyvin laimeaa ja osallistuminen yhteisille kehitysalustoille heikkoa (hankeväsymystä)
- Jatkossa rakennettava erityisohjelmat kasvun tukemiseksi (vrt. vesiala)
HUOM: Kasvuyrityksien onnistumistarinoita voisi käyttää seuraavien yrityssukupolvien
kasvattamisessa/kouluttamisessa ?!

Elementti 10: Veturiyritykset
1. Alueella toimii vain harvoja vetureita:
+ KYS on luonut uusia strategisia kumppanuuksia lääke- ja terveysteknologiajättien kanssa
+ Istekki voisi olla yksi alueen vetureista digi-alueella (terveyssektorin tietoallas)
- Mutta kaiken kaikkiaan alueella on aivan liian vähän veturiyrityksiä (KH teemassa alle 5)
- KH teeman laajetessa rinnakkaisille sektoreille (ruoka, bio, vesi, matkailu jne.) veturien määrän
voi odottaa kasvavan ’vauhdilla’
2. Suuri osa veturiyrityksistä lähtökohtaisesti passiivisia T&K-yhteistyössään:
- T&K-hankkeet toteutetaan pääosin yritysten sisällä (nopeus, luottamuksellisuus)
- Innovaatiokeskittymätason panostukset vaatimattomia (miten hyöty irti?)
-> Voisimmeko tuoda ulkomailta vetureita ohjaamaan klustereiden kehitystä (Merck, Roche, GE)?
3. Tiedonkulku vetureiden ja julkisten innovaatiotoimijoiden välillä heikkoa:
+ Muutama ’reverse pitching’ tilaisuus järjestetty, mutta vasta ’ad hoc’-tasolla
- Dialogia alueen julkisten päättäjien ja veturiyritysten välillä parannettava (asiakkuusmalli)
- Yrityksillä heikosti tietoa korkeakoulujen osaamisesta ja hankekokonaisuuksista
- Tutkimusryhmillä heikosti tietoa yritysten todellisista tarpeista ja strategioista
4. Päätöksenteko tapahtuu usein Kuopion alueen ulkopuolella (tytäryhtiöilmiö):
- Monet TKI-päättäjistä sijaitsevat alueen ulkopuolella
- Harkittava vahvempaa verkottumista alueen ulkopuolelle

5. Kotimaiset vertailuprofiilit
Otaniemi
30
30
40
50/ 60
60
60/ 70
70
70/ 80
40/ 50
70
Turku
Kuopio
30
20
20
30/ 40
50/ 60
70
70
70
70
20/ 30

Vertailuprofiilien tulkinta
(Kuopio - Otaniemi - Turku)
1. Kuopiossa nyt valittu kehittämisen suunta on lupaava
- Keskiössä yhden innovaatiokeskittymän (Savilahti) vahva kehityspolku
- Innovaatiotoimintoja on alettu organisoida yhteistoiminta-alustoille (KH, vesi, ruoka jne.)
- Vahva yhteys TKI-ympäristöjen ja avainklustereiden välillä (teemat)
… MUTTA
2. Vertailualueet vahvempia innovatiivisten yhteistoimintamuotojen käyttöönotossa
- Avoimet yhteistoiminnan alustat kehityksen kärkinä ja aktiivisessa käytössä
- Otaniemessä on käytössä esimerkillisiä yhteisen luomisen (co-creation) ympäristöjä,
(Design Factory, Urban Mill, A Grid, OIH…), jotka luovat uutta yhteistoiminnan kulttuuria
- Turussa avainklustereiden (meri, bio, konepajat) veturiyritykset ovat sitoutuneet ekosysteemin
yhteiskehittämiseen innovaatiotoiminnan tuloksien maksimoimiseksi
3. Vertailualueet rakentavat johdonmukaisesti innovaatiokeskittymäprofiiliansa
- Otaniemessä julkisen profiilin rakentaminen perustuu lähes kokonaan osaamislähtöisen
innovaatiotoiminnan valjastamiseen kasvun moottoriksi (vrt. Espoo Innovation Garden)
- Turussa innovaatiotoiminta sijoittuu kaupunkisuunnittelustrategian keskiöön, moottoriksi
uudistumiselle (Turun tiedepuisto on ottanut roolin alueen innovaatiojohtajana)

6. Kansainväliset vertailuprofiilit
Kuopio
Research & Development Activities
Education ( elementary to university)
Physical I nfrastructure and Service Structures
Cluster Policies & Programs
Start-ups
Living Labs / Test-Beds
I ncubation Environments
Anchors
Grow th SMEs70
50
40
70
80
80
80
80
90
90
National / Regional I nnovation Policy
Research & Developm ent Activities
Education ( elementary to university)
Cluster Policies & Program s
Start-ups
Living Labs / Test-Beds
I ncubation Environments
Anchors
Grow th SMEs
70
70
30
60
90
90
Physical I nfrastructure and Service Structures 80
80
70
80
Sophia Antipolis, Ranska Cambridge, UK
30
20
20
30/ 40
50/ 60
70
70
70
70
20/ 30

Vertailuprofiilien tulkinta
(Kuopio - Sophia Antipolis - Cambridge)
1. Kuopiossa nyt valittu kehittämisen suunta on lupaava
- Keskiössä yhden innovaatiokeskittymän (Savilahti) vahva kehityspolku
- Innovaatiotoimintoja on alettu organisoida yhteistoiminta-alustoille (KH, vesi, ruoka jne.)
- Vahva yhteys TKI-ympäristöjen ja avainklustereiden välillä (teemat)
… MUTTA
2. Vertailualueet selkeästi vahvempia yksityisen sektorin sitouttamisessa
- Veturiyritykset aidosti mukana koko ekosysteemin kehittämisessä (tehtävänannot ohjaa)
- Sophiassa yksityisen sektorin intressit ohjaavat yhteisten teknologia-alustojen kehitystä
ja innovaatiokeskittymää johdetaan yhteiseen visioon perustuen
- Cambridgessa on luotu esimerkillisiä yrityskehitysympäristöjä (11 puistoa), jotka luovat
vahvan pohjan (erikoistuneiden) toimialakohtaisten miniekosysteemien kehitykselle
3. Vertailualueet rakentavat profiilinsa aidosti kansainvälisten hankkeiden varaan
- Sophiassa toimii useita monikansallisia testaus- ja kehitysympäristöjä
- Cambridgessa teknologiakonsultoinnin ammattilaiset palvelevat globaalia asiakaskuntaa
sekä paikallisesti että kansainvälisissä verkostoissa
- Molemmissa ympäristöissä toimii kymmeniä ulkomaisten yritysten TKI-yksiköitä, jotka
täydentävät osaltaan keskittymän osaamisprofiilia

7. Innovaatiotoiminnan SWOT
Vahvuudet Heikkoudet
Mahdollisuudet Uhat
• Vahva osaamisperusta alueellisilla kärkialoilla
• Innovaatiokeskittymä kaupunkirakenteen sisällä
• Osaamisen, yhteistoiminnan ja bisneksen kampus
yhdistää innovaatiotoimijat samaan paikkaan
• Kansallisesti tunnustettu vahva asema terveysalan
osaamiskeskittymänä
• Temaattiset klusterit/kärkialat kehityksen keskiössä
• Vahva tahtotila innovaatioallianssin kehittämiseen
• Valituilla aloilla tasokas tutkimusinfrastruktuuri
• Jaettu tahtotila keskittymän jatkokehitykseen
• Kustannusedut ja elämänlaatu
• Elinkeinopoliittinen ajattelu sekoittaa innovaatioagendan
• Kaupungin epäselväksi jäävä rooli innovaatiotoiminnassa
• Innovaatiojohtajuuden mandaatti hyvin epäselvä
• Suunnittelun ja toteuttamisen välinen ’kuilu’, vähän tekoja
• Kuopion ’innovaatiotarinan’ hahmottomuus
• Päätöksentekoprosessien yhteensopimattomuus
• Toimijoiden välinen epäterve kilpailu resursseista
• Hankesalkun strategisen ohjauksen puutteet
• Yrityskehitysmallien täydellinen jäsentymättömyys
• Tutkijoiden heikko osallistuminen innovaatiotoimintaan
• Kv. toiminnan suunnittelemattomuus ja vaatimattomuus
• Kuopio Health toiminnan ammattimainen organisointi
(innovaatioallianssi ja palvelurakenteet)
• Temaattisten innovaatioalustojen määrätietoinen
kehittäminen (+laajennukset rinnakkaisiin teemoihin)
• Istekin digiosaamisen kanavointi KH-toimijoiden tueksi
• Yritysten sitoutuminen jaettuun innovaatioagendaan
• Missio-orientoituneet rahoitusmalli ja -kohdennukset
• Veturiyrityskannan vahvistaminen alueen ulkopuolelta
(kuten Merck, Roche, GE)
• Referenssimarkkinoiden luominen yrityksille (PPP)
• Yrityspalvelukokonaisuuden aktiivinen kehittäminen
• Kaupungin päättämättömyys innovaatiopolitiikassa jatkuu
• Alueellisen innovaatiorahoituksen väheneminen pysäyttää
nyt alkaneen positiivisen kehityksen
• Tutkimustoiminnan osaaminen ja tulokset jäävät edelleen
hyödyntämättä (ihmiset ja IPR)
• Palvelurakenteiden kehitys jää infrastruktuurien
rakentamisen varjoon
• Kuopion ’innovaatiotarina’ ei avaudu ulkopuolisille
• Osaajien riittävyys (ICT, tekniikka, liikkeenjohto)
• Heikot yhteydet kansainvälisiin osaajaverkostoihin
rajoittavat alueen innovaatiopotentiaalia

8. Toimenpidesuositukset innovaatiokeskittymän
vahvistamiseksi
1. Innovaatiotoiminnan koordinaatio ja yhteistoiminta:
- Innovaatioallianssin käynnistys yhdessä yritystoimijoiden kanssa (osuuskunta)
- Päätökset innovaatiotoiminnan ohjaamisvastuusta ja -mallista (mandaatti, tehtävät, resurssit)
- ’Keskittymä-tarina’ ohjaamaan tulevaisuuden yhteistä tavoitteellista tekemistä
2. Avointen innovaatioalustojen kehitys:
- Innovaatioalustojen määrätietoinen toteutus yhdessä yritysten kanssa
- Yksityisen sektorin innovaatioagenda täydentämään kaupungin/maakunnan TKI-strategiaa
- Projektiformaattien tunnistus ja toteutus (hallinto, tilat, prosessit, rahoitus)
3. Yrityspalvelukokonaisuuden kehitys:
- Yrityksille suunnattujen palvelujen jäsennys yhdeksi kokonaisuudeksi (roolit ja palvelumallit)
- Ohjelmamuotoisten palvelujen kehitys vauhtiin (aikataulu, tavoitteet, mittarit)
- Rakennetaan yhteydet kansallisiin ja globaaleihin yrityskehityspolkuihin (vrt. KasvuOpen, Slush)
4. Hankesalkun haltuunotto ja ohjaus:
- Hanketoiminnan johtaminen ja resurssointi (hankefoorumi, hanketietokannat)
- Luodaan temaattisia hankekokonaisuuksia ja ohjataan resurssit niiden toteutukseen
- Päällekkäisyyksien karsinta (hankkeet ja hankeorganisaatiot)
- Kansainvälisen tason hankkeiden suunnittelu ja toteutus

9. Ehdotus jatkotoimenpiteiksi:
Arviointi -> Tavoiteprofiili -> Toteutusmalli
Kansalliset ja alueelliset ohjelmat ja säädösympäristö
T&K ympäristö
Koulutus (perusopetuksesta yliopistoihin)
Fyysinen ympäristö ja palvelurakenteet
Klusteriohjelmat
Pk-yritykset
Testiympäristöt ja -alustat
Hautomoympäristöt
Ankkurit
Kasvuyritykset
Kansalliset ja alueelliset ohjelmat ja säädösympäristö
T&K ympäristö
Koulutus (perusopetuksesta yliopistoihin)
Fyysiset ympäristö ja palvelurakenteet
Klusteriohjelmat
Pk-yritykset
Testiympäristöt ja -alustat
Hautomoympäristöt
Ankkurit
Kasvuyritykset
I: Nykytila-arviointi
II: Tavoiteprofiilin määrittely
III. Toiminta-
suunnitelma ja
kehitysohjelmatStrateginen
Visio

Maailman johtavien innovaatiokeskittymien
arvioinnin ja kehittämisen
luottopartneri
Jukka Viitanen
toimitusjohtaja, Resolute HQ Oy
jukka.viitanen@resolutehq.com
+358-45-3291 885

Kuopion Innovaatiokeskittymäprofiili on toteutettu osana Kuopion kaupungin ja
Kuopion yliopistollisen sairaalan Terveysteknologian kehityskeskus (TeKe) -hanketta,
jota rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Pohjois-Savon liitto.

Kuopion terveysalan innovaatiokeskittymäprofiili 2018

Recommended

Recommended

More Related Content

Similar to Kuopion terveysalan innovaatiokeskittymäprofiili 2018

Similar to Kuopion terveysalan innovaatiokeskittymäprofiili 2018 (20)

More from KuopioHealth

More from KuopioHealth (10)

Kuopion terveysalan innovaatiokeskittymäprofiili 2018