Oppimisratkaisut -ohjelmassa yhdistetään oppiminen kouluissa ja oppilaitoksissa, yritysten ratkaisut sekä tutkimuksen avulla tapahtuva osaamisen kehittäminen. Yritykset kehittävät tutkimusryhmien kanssa uusia oppimiseen liittyviä ratkaisuja, joita pilotoidaan käytännön kokeiluissa kouluissa ja oppilaitoksissa. Kansallisesti hyviksi todetuista oppimisen käytännöistä, tuotteista ja palveluista kasvatetaan kansainvälistä liiketoimintaa.
Oppimisratkaisut on kumppanuusohjelma, jossa keskeiset yhteistyökumppanit ovat opetus- ja kultturiministeriö (OKM), Opetushallitus (OPH) ja Finpron Future Learning Finland – kansallinen koulutusklusteriohjelma (FLF).
Tekesin hallitus päätti kokouksessaan 16.2.2011 käynnistää Oppimisratkaisut-ohjelman. Ohjelman tavoitteena on kehittää kansallisesti tärkeitä oppimisratkaisuja yhteistyössä alan toimijoiden kanssa, kehittää uusia toimintatapoja, luoda uutta osaamista sekä kehittää tuotteita, palveluita ja kokonaisratkaisuja kansainvälisille markkinoille.
Yritykset kehittävät tutkimusryhmien kanssa uusia oppimiseen liittyviä ratkaisuja, joita pilotoidaan käytännön kokeiluissa kouluissa ja oppilaitoksissa. Kansallisesti hyviksi todetuista oppimisen käytännöistä, tuotteista ja palveluista kasvatetaan kansainvälistä liiketoimintaa. Oppimisratkaisu parantaa oppimisympäristöä, opettamista ja oppimista. Ratkaisuissa yhdistetään pedagogiikka, sisällöt, teknologia ja työelämän toimintatavat.
Oppimisratkaisut ohjelma on kumppanuusohjelma. Keskeiset yhteistyökumppanit ovat opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), Opetushallitus (OPH) ja Finpron Future Learning Finland -kansallinen koulutusklusteri (FLF).
Deloitten Sitralle laatimassa kansainvälisessä selvityksessä kartoitettiin valtion konserniohjauksen eurooppalaisia käytäntöjä ja kehityssuuntia seitsemässä maassa. Selvitys osoittaa, että joihinkin konserniohjauksen osa-alueisiin Suomen on mahdollista löytää kehittämistukea muista Euroopan maista. Konsernihallinnon laajempi käyttöönotto edellyttää sosiaalisia innovaatioita ja tarjoaa täten Suomelle myös mahdollisuuden toimia edelläkävijänä julkishallinnon uudistamisessa.
Oppimisratkaisut -ohjelmassa yhdistetään oppiminen kouluissa ja oppilaitoksissa, yritysten ratkaisut sekä tutkimuksen avulla tapahtuva osaamisen kehittäminen. Yritykset kehittävät tutkimusryhmien kanssa uusia oppimiseen liittyviä ratkaisuja, joita pilotoidaan käytännön kokeiluissa kouluissa ja oppilaitoksissa. Kansallisesti hyviksi todetuista oppimisen käytännöistä, tuotteista ja palveluista kasvatetaan kansainvälistä liiketoimintaa.
Oppimisratkaisut on kumppanuusohjelma, jossa keskeiset yhteistyökumppanit ovat opetus- ja kultturiministeriö (OKM), Opetushallitus (OPH) ja Finpron Future Learning Finland – kansallinen koulutusklusteriohjelma (FLF).
Tekesin hallitus päätti kokouksessaan 16.2.2011 käynnistää Oppimisratkaisut-ohjelman. Ohjelman tavoitteena on kehittää kansallisesti tärkeitä oppimisratkaisuja yhteistyössä alan toimijoiden kanssa, kehittää uusia toimintatapoja, luoda uutta osaamista sekä kehittää tuotteita, palveluita ja kokonaisratkaisuja kansainvälisille markkinoille.
Yritykset kehittävät tutkimusryhmien kanssa uusia oppimiseen liittyviä ratkaisuja, joita pilotoidaan käytännön kokeiluissa kouluissa ja oppilaitoksissa. Kansallisesti hyviksi todetuista oppimisen käytännöistä, tuotteista ja palveluista kasvatetaan kansainvälistä liiketoimintaa. Oppimisratkaisu parantaa oppimisympäristöä, opettamista ja oppimista. Ratkaisuissa yhdistetään pedagogiikka, sisällöt, teknologia ja työelämän toimintatavat.
Oppimisratkaisut ohjelma on kumppanuusohjelma. Keskeiset yhteistyökumppanit ovat opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), Opetushallitus (OPH) ja Finpron Future Learning Finland -kansallinen koulutusklusteri (FLF).
Deloitten Sitralle laatimassa kansainvälisessä selvityksessä kartoitettiin valtion konserniohjauksen eurooppalaisia käytäntöjä ja kehityssuuntia seitsemässä maassa. Selvitys osoittaa, että joihinkin konserniohjauksen osa-alueisiin Suomen on mahdollista löytää kehittämistukea muista Euroopan maista. Konsernihallinnon laajempi käyttöönotto edellyttää sosiaalisia innovaatioita ja tarjoaa täten Suomelle myös mahdollisuuden toimia edelläkävijänä julkishallinnon uudistamisessa.
M/S SOSTE 2014: Euroopan paras työelämä 2020MS SOSTE
Tavoitteena on kehittää Suomen työelämää niin, että se voisi olla jatkossa muihin Euroopan maihin verrattuna siinä määrin laadullisesti parempaa, että se tukisi suomalaisten halua ja mahdollisuuksia jatkaa työelämässä terveinä ja motivoituneina muita maita pidempään.
Kari Mikkelä
Urban Mill Innovation Platform
Innostava elinvoimainen Espoo -kehitysohjelma
Ohjausryhmän kokous 27.11.2019
"Hanke jatkaa kolmea aiemmin käynnistettyä prosessia
CLiC! -hankkeessa käynnistettyjen hiilineutraaliutta edistävien toimien jatkaminen ja kestävän toimintamallin kehitys
Alueen kansainvälisen tarjoutumisen ja innovaatioyhteistyön kehittäminen erityisesti CLiC! -hankkeessa 2018-19 käynnistetyn työn pohjalta.
Käynnistettyä yhteistyötä jatkavan ja edelleen kehittävän Espoo Innovation Garden -ohjelman valmistelu
Hanke edistää 'UN 25+5 SDG Cities' -toimia - fokus SDG17 (Yhteistyö ja kumppanuus)
tukien Uudenmaan hiilineutraaliustavoitteiden toteuttamista monitoimijayhteistyönä useiden teema-alueiden toimien kautta (mm. oppiminen, hyvinvointi, ruoka, energia, ympäristö ja vaikuttavuusyrittäjyys) ja
vahvistaen metropolialueen TKI-toimijoiden kansainvälisten yhteyksiä ja verkostoja sekä tukien kansainvälisten TKI-hankkeiden valmistelua.
Kesällä 2019 määritetty vuoden 2025 tavoiteltava innovaatiotoiminnan tulevaisuustila, jonka toteutumista hanke tukee:
- Espoo Innovation Garden (EIG) pohjoismaiden kiinnostavin ulkomaalaisten osaajien yhteistyö/opiskelu/tutkimis/työllistymisalue.
- Otaniemi Euroopan paras varhaisen vaiheen innovatiivisten SDG yritysten hautomo ”Where the Innovation Grows”.
Espoo maailman paras Sustainability Living Lab.
- Helsingin metropolialueelle 5 kertaa nykyistä enemmän yksityistä kansainvälistä innovaatiorahoitusta.
- Uudenmaan alueen sisäinen innovaatioyhteistyö moninkertaistuu.
Finnish Advanced Manufacturing Network -verkoston toiminta käynnistyyTechFinland
Suomalaisten teknologiayritysten aloitteesta ja johdolla suunniteltu valmistavan teollisuuden FAMN-verkosto (Finnish Advanced Manufacturing Network) on nyt valmis käynnistymään ja kutsumme yrityksiä liittymään mukaan! Teollisuuden uudistuminen ja teknologinen edelläkävijyys ovat kilpailukyvyn ylläpitämiseksi erittäin tärkeitä teemoja, ja uskomme, että FAMN-verkosto tarjoaa niihin erinomaisia mahdollisuuksia. Verkosto on yrityksistä lähtenyt idea, sen toiminnot ovat yritysedustajien suunnittelemia ja verkostoa tulevat myös johtamaan sen jäsenyritykset. Osallistumalla verkostoon yritys saa hyviä työkaluja uudistumiseen ja kilpailukyvyn nostoon.
Finnish Advanced Manufacturing Network -verkoston toiminta käynnistyyTechFinland
Suomalaisten teknologiayritysten aloitteesta ja johdolla suunniteltu valmistavan teollisuuden FAMN-verkosto (Finnish Advanced Manufacturing Network) on nyt valmis käynnistymään ja kutsumme yrityksiä liittymään mukaan! Teollisuuden uudistuminen ja teknologinen edelläkävijyys ovat kilpailukyvyn ylläpitämiseksi erittäin tärkeitä teemoja, ja uskomme, että FAMN-verkosto tarjoaa niihin erinomaisia mahdollisuuksia. Verkosto on yrityksistä lähtenyt idea, sen toiminnot ovat yritysedustajien suunnittelemia ja verkostoa tulevat myös johtamaan sen jäsenyritykset. Osallistumalla verkostoon yritys saa hyviä työkaluja uudistumiseen ja kilpailukyvyn nostoon.
Yritykset kehittävät tutkimusryhmien kanssa uusia oppimiseen liittyviä ratkaisuja, joita pilotoidaan käytännön kokeiluissa kouluissa ja oppilaitoksissa. Kansallisesti hyviksi todetuista oppimisen käytännöistä, tuotteista ja palveluista kasvatetaan kansainvälistä liiketoimintaa. Oppimisratkaisu parantaa oppimisympäristöä, opettamista ja oppimista. Ratkaisuissa yhdistetään pedagogiikka, sisällöt, teknologia ja työelämän toimintatavat.
Oppimisratkaisut ohjelma on kumppanuusohjelma. Keskeiset yhteistyökumppanit ovat opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), Opetushallitus (OPH) ja Finpron Future Learning Finland -kansallinen koulutusklusteri (FLF).
http://www.tekes.fi/ohjelmat/Oppimisratkaisut
Digitaalinen Helsinki -ohjelman yhteenveto ja tuotosten esittelyä. Mitkä olivat tavoitteet, mitä tehtiin, mitä opittiin ja mitä seuraavaksi. Esitys sisältää linkkejä tuotoksiin https://digi.hel.fi
Work&Life Café 7.4.2016, Helsinki
Rohkeuden ja motivaation merkitys uran ja elämän kannalta – Kaisa Välivehmas
Work&Life Café on työn ja organisaation uudistumisen ja uudistamisen kohtaamispaikka, jonka järjestää kuukausittain Työelämä 2020 -hankkeen Uudenmaan alueverkosto. Huhtikuun Work&Life Cafén teemaan Omien vahvuuksien tunnistaminen – Rohkeuden ja motivaation merkitys uran ja elämän kannalta johdatteli Kaisa Välivehmas, UniikkiUra Oy:stä.
M/S SOSTE 2014: Euroopan paras työelämä 2020MS SOSTE
Tavoitteena on kehittää Suomen työelämää niin, että se voisi olla jatkossa muihin Euroopan maihin verrattuna siinä määrin laadullisesti parempaa, että se tukisi suomalaisten halua ja mahdollisuuksia jatkaa työelämässä terveinä ja motivoituneina muita maita pidempään.
Kari Mikkelä
Urban Mill Innovation Platform
Innostava elinvoimainen Espoo -kehitysohjelma
Ohjausryhmän kokous 27.11.2019
"Hanke jatkaa kolmea aiemmin käynnistettyä prosessia
CLiC! -hankkeessa käynnistettyjen hiilineutraaliutta edistävien toimien jatkaminen ja kestävän toimintamallin kehitys
Alueen kansainvälisen tarjoutumisen ja innovaatioyhteistyön kehittäminen erityisesti CLiC! -hankkeessa 2018-19 käynnistetyn työn pohjalta.
Käynnistettyä yhteistyötä jatkavan ja edelleen kehittävän Espoo Innovation Garden -ohjelman valmistelu
Hanke edistää 'UN 25+5 SDG Cities' -toimia - fokus SDG17 (Yhteistyö ja kumppanuus)
tukien Uudenmaan hiilineutraaliustavoitteiden toteuttamista monitoimijayhteistyönä useiden teema-alueiden toimien kautta (mm. oppiminen, hyvinvointi, ruoka, energia, ympäristö ja vaikuttavuusyrittäjyys) ja
vahvistaen metropolialueen TKI-toimijoiden kansainvälisten yhteyksiä ja verkostoja sekä tukien kansainvälisten TKI-hankkeiden valmistelua.
Kesällä 2019 määritetty vuoden 2025 tavoiteltava innovaatiotoiminnan tulevaisuustila, jonka toteutumista hanke tukee:
- Espoo Innovation Garden (EIG) pohjoismaiden kiinnostavin ulkomaalaisten osaajien yhteistyö/opiskelu/tutkimis/työllistymisalue.
- Otaniemi Euroopan paras varhaisen vaiheen innovatiivisten SDG yritysten hautomo ”Where the Innovation Grows”.
Espoo maailman paras Sustainability Living Lab.
- Helsingin metropolialueelle 5 kertaa nykyistä enemmän yksityistä kansainvälistä innovaatiorahoitusta.
- Uudenmaan alueen sisäinen innovaatioyhteistyö moninkertaistuu.
Finnish Advanced Manufacturing Network -verkoston toiminta käynnistyyTechFinland
Suomalaisten teknologiayritysten aloitteesta ja johdolla suunniteltu valmistavan teollisuuden FAMN-verkosto (Finnish Advanced Manufacturing Network) on nyt valmis käynnistymään ja kutsumme yrityksiä liittymään mukaan! Teollisuuden uudistuminen ja teknologinen edelläkävijyys ovat kilpailukyvyn ylläpitämiseksi erittäin tärkeitä teemoja, ja uskomme, että FAMN-verkosto tarjoaa niihin erinomaisia mahdollisuuksia. Verkosto on yrityksistä lähtenyt idea, sen toiminnot ovat yritysedustajien suunnittelemia ja verkostoa tulevat myös johtamaan sen jäsenyritykset. Osallistumalla verkostoon yritys saa hyviä työkaluja uudistumiseen ja kilpailukyvyn nostoon.
Finnish Advanced Manufacturing Network -verkoston toiminta käynnistyyTechFinland
Suomalaisten teknologiayritysten aloitteesta ja johdolla suunniteltu valmistavan teollisuuden FAMN-verkosto (Finnish Advanced Manufacturing Network) on nyt valmis käynnistymään ja kutsumme yrityksiä liittymään mukaan! Teollisuuden uudistuminen ja teknologinen edelläkävijyys ovat kilpailukyvyn ylläpitämiseksi erittäin tärkeitä teemoja, ja uskomme, että FAMN-verkosto tarjoaa niihin erinomaisia mahdollisuuksia. Verkosto on yrityksistä lähtenyt idea, sen toiminnot ovat yritysedustajien suunnittelemia ja verkostoa tulevat myös johtamaan sen jäsenyritykset. Osallistumalla verkostoon yritys saa hyviä työkaluja uudistumiseen ja kilpailukyvyn nostoon.
Yritykset kehittävät tutkimusryhmien kanssa uusia oppimiseen liittyviä ratkaisuja, joita pilotoidaan käytännön kokeiluissa kouluissa ja oppilaitoksissa. Kansallisesti hyviksi todetuista oppimisen käytännöistä, tuotteista ja palveluista kasvatetaan kansainvälistä liiketoimintaa. Oppimisratkaisu parantaa oppimisympäristöä, opettamista ja oppimista. Ratkaisuissa yhdistetään pedagogiikka, sisällöt, teknologia ja työelämän toimintatavat.
Oppimisratkaisut ohjelma on kumppanuusohjelma. Keskeiset yhteistyökumppanit ovat opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), Opetushallitus (OPH) ja Finpron Future Learning Finland -kansallinen koulutusklusteri (FLF).
http://www.tekes.fi/ohjelmat/Oppimisratkaisut
Digitaalinen Helsinki -ohjelman yhteenveto ja tuotosten esittelyä. Mitkä olivat tavoitteet, mitä tehtiin, mitä opittiin ja mitä seuraavaksi. Esitys sisältää linkkejä tuotoksiin https://digi.hel.fi
Work&Life Café 7.4.2016, Helsinki
Rohkeuden ja motivaation merkitys uran ja elämän kannalta – Kaisa Välivehmas
Work&Life Café on työn ja organisaation uudistumisen ja uudistamisen kohtaamispaikka, jonka järjestää kuukausittain Työelämä 2020 -hankkeen Uudenmaan alueverkosto. Huhtikuun Work&Life Cafén teemaan Omien vahvuuksien tunnistaminen – Rohkeuden ja motivaation merkitys uran ja elämän kannalta johdatteli Kaisa Välivehmas, UniikkiUra Oy:stä.
Työn ja joht_muutos_work_lifecafe 04022016_marja vilukselaTyoelama2020
Work&Life Café 4.2.2016, Helsinki
Näkökulmia työn ja johtamisen muutokseen – Marja Viluksela
Work&Life Café on työn ja organisaation uudistumisen ja uudistamisen kohtaamispaikka, jonka järjestää kuukausittain Työelämä 2020- hankkeen Uudenmaan alueverkosto. Ensimmäisen Work&Life Cafén teemaan Näkökulmia työn ja johtamiseen muutokseen johdatteli Marja Viluksela.
2. Työelämän kehittämisstrategia
Hallitusohjelman kirjaus kesäkuu 2011
Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan työelämän
kehittämisstrategian, joka valmistuu vuoden 2012 alkupuolella. Strategian
tavoitteena on parantaa työllisyysastetta, työelämän laatua, työhyvinvointia ja työn tuottavuutta. Strategian toteuttamiseksi yksityisen ja
julkisen sektorin työpaikoilla käynnistetään laaja kansallinen yhteistyöhanke.
Työelämän kehittämisstrategia 2012
• käsitelty hallituksen iltakoulussa toukokuussa 2012
• hyväksytty osana työmarkkinoiden toimivuuden ja työvoiman
saatavuuden turvaamisesta tehtyä Valtioneuvoston periaatepäätöstä 31.5.2012.
Suomen
työelämä
EUROOPAN
PARAS
VUONNA
2020
Kansallinen yhteistyöhanke
•
•
Käynnistys 1.1.2013
Työelämä 2020 -hanke
2
3. Ydintoimijat
Ministeriöt
Työmarkkinakeskusja muut järjestöt
Asiantuntijat
Työ- ja elinkeinoministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriö
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Valtiovarainministeriö
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
Akava ry
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
KT Kuntatyönantajat
Valtion työmarkkinalaitos VTML
Kirkon työmarkkinalaitos
Suomen Yrittäjät ry
VATES -säätiö
Yhteistyölupaukset
Työsuojelurahasto
Työterveyslaitos
Työturvallisuuskeskus
Tekes
3
4. Mihin työelämästrategia nojaa?
Työelämän laadun
myönteinen
kehittyminen pohjaa
viime kädessä
korkeaan
työllisyyteen ja
riittävään
työvoimaan.
Hyvän työelämän ja
Suomen
kilpailukyvyn
edellytyksenä ovat
jatkossa hyvin
toimivat tulokselliset
työpaikat, jotka
luovat uutta työtä.
Työelämäämme
pitää kehittää
joustavin uudistuksin
siihen suuntaan, että
vahvistetaan
mahdollisimman
monen ihmisen
halua ja kykyä jatkaa
työelämässä
riittävän kauan
motivoituneina.
Se tarkoittaa
luottamuksen ja
yhteistyön
syvenemistä,
innovoinnin ja
tuloksellisuuden
vahvistamista,
osaavan työvoiman
sekä ihmisten ja
työyhteisöjen
terveyden ja
hyvinvoinnin
varmistamista.
4
7. Työpaikkojen kehityspolut
Erinomaiset tai maailmanluokan tuotteet,
Edelläkävijät palvelut, toimintakonseptit, työyhteisöt ja niiden
jatkuva kehittäminen
Kehittäjät
Panostetaan kehittämiseen aluksi erillisillä
hankkeilla, sitten monipuolisesti ja
suunnitelmallisesti
Hyvä
perustaso
Perusasiat kunnossa, arki ja velvoitteiden
hoitaminen sujuvaa
7
8. Työelämä 2020 –hankkeen elinkaari
2014
Oppiminen
2015
Tulokset,
välitilinpäätös
2020
Suomen
työelämä
Euroopan
paras
2013
Verkostot
Rakennusvaihe
Arvopohja
Ydintoimijoiden
yhteistyön
tiivistäminen
Hankkeen
tavoitteet
näkyviksi
Työelämätoimijat
Verkostot
Kehittämisohjelmat
Erityisteemat
Uudet toimenpiteet
Viestintä
Kehittämistoiminta
käynnissä työpaikoilla
Seuranta ja arviointi
Hankkeen jatkosta
päättäminen
8
9. Työelämä 2020 –hankkeen tavoitteet
Työelämästrategian
toimeenpano
1) Työelämän eri toimijoiden työn
koordinointi, ohjaus ja seuranta
2) Vahvistaa työelämätoimijoiden
mahdollisuuksia tavoittaa entistä
useammat työpaikat ja niiden
tarpeet siirtyä kehitysvaiheesta
toiselle
3) Kannustaa ja innostaa
työelämän laadun ja
tuottavuuden samanaikaiseen
kehittämiseen
4) Rakentaa ja turvata hankkeen
toimintaedellytykset.
9
10. Hankkeen toimeenpanopolut
Työelämätoimijat
• Aikaansaada laaja-alaista voimaa työelämän
kehittämiselle
Yhteistyöverkostot
• Luoda pysyviä yhteistoimintarakenteita
Kehittämisohjelmat
• Tarjota työpaikoille työelämätietoon
perustuvia toimintamalleja ja työkaluja
Tiedon hallinta
Viestintä
• Työpaikkojen työelämätiedon lisääminen ja
työllistymisen edistäminen
• Viestinnälliset linjaukset ja toimenpiteet
10
11. Polku 1
Toimijayhteistyö
Ydintoimijat
• Yhteistyölupaukset
• Toteutuksen seuranta
Uudet toimijat
• Hyväksymiskriteerit,
yhteistyöperiaatteet
• Liittyminen hankkeeseen
yhteistyölupauksilla
Y
H
T
E
I
S
T
Y
Ö
Laaja ja
monipuolinen
palvelutarjonta
11
13. Kehittämisohjelmat
Polku 3
Liideri – liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa-ohjelma (Tekes)
Tavoitteena on auttaa yrityksiä uudistamaan liiketoimintaansa kehittämällä johtamista, työn
tekemisen tapoja ja työntekijöiden osaamista.
Johtamisen kehittämisverkosto (TTL/STM)
Verkoston tehtävänä on selvittää, koota ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä
käytäntöjä, luoda hyvän johtamisen laatukriteerit julkiselle sektorille, parantaa
ikäjohtamista sekä kehittää johtamiskoulutuksen laatua ja tasapuolista saatavuutta.
Työhyvinvointifoorumi (TTL/STM)
Foorumin tehtävänä on jakaa tietoa ja hyviä käytäntöjä, lisätä yhteistyötä, edistää
palvelujen saatavuutta ja näkyvyyttä, edistää kehitystyötä työpaikoilla sekä toteuttaa
työhyvinvointiin liittyvää viestintää.
13
15. Polku 5
Viestinnän tavoitteet
• saada aikaan keskustelua ja ymmärrystä työelämän
muutostarpeista
• haastaa ja innostaa työpaikkoja/työyhteisöjä kehittämään
toimintaansa omista lähtökohdistaan
• rakentaa positiivista julkista keskustelua työelämästä ja sen
arvoista
• antaa eri työelämän kehittämiselle yhteinen suunta
• rakentaa Suomelle hyvää työelämäbrändiä.
15