Kohti oppivaa ja kehittyvää toimintakulttuuria - järjestöjen koko toiminnan arviointi haltuun. Mervi Aalto-Kallio ja Niina Haake, valtakunnallinen koulutus järjestöille, helmikuu 2015, Helsinki ja Oulu.
Kehittämispäällikkö Laura Yliruka, Soccan Heikki Waris -instituutti
Puheista tekoihin! Ylisukupolvisten ongelmien kohtaaminen ja
ehkäiseminen lastensuojelussa ja sosiaalipalveluissa -seminaari
6.11.2015
Kehittämispäällikkö Laura Yliruka, Soccan Heikki Waris -instituutti
Puheista tekoihin! Ylisukupolvisten ongelmien kohtaaminen ja
ehkäiseminen lastensuojelussa ja sosiaalipalveluissa -seminaari
6.11.2015
Ville-Pekka Sorsa, Hanken: Arvottaminen, arvon lajit ja arvonmuodostuksen prosessit: uuden taloussosiologisen arvotutkimuksen sovelluksia arvonlisäykseen liiketoiminnassa
Hallinnon Tutkimuksen Päivät Kuopiossa 24.-25.11.2016. Esitys Työryhmässä Arvonluominen palvelujen kehittämisessä - miten sitä voi tutkia ja hyödyntää? (Koordinaattorit: Anna Kork (Tampereen yliopisto), Inka Koskela (Työterveyslaitos) ja Sanna Tuurnas (Tampereen yliopisto)
Työryhmän abstraktit saatavilla täällä: http://hallinnontutkimus.fi/content/ty%C3%B6ryhm%C3%A4-1#overlay-context=node/7
Mirror Incondia on Pohjoismaissa kehitetty johtajaominaisuusanalyysi. Analyysi vertaa itseäsi kymmeniin tuhansiin analyysin tehneisiin henkilöihin, eli antaa todellisen kuvan johtajaominaisuuksistasi suhteessa muihin johtajiin. Malli on kehitetty palvelemaan liike-elämää, ei sotateollisuutta, kuten suurin osa "psykologisista" testeistä.
Lisätiedot: www.mirrorlearning.com
Allianssi-risteilyn 2014 kanava:
Vaikuttavuusselvitys – ohjeita vaikutuksista ja vaikuttavuudesta kertomiseen
Miten vaikuttavuuden arvioinnista ja vaikutusten kertomisesta saa tolkkua? Kolmannen lähteen tuottamassa selvityksessä valotetaan ymmärrettävästi mistä on kyse, miksi se on tärkeää ja kuinka sen saa käyntiin. Tule kuulemaan, miten vaikutusprosesseja kaivetaan esiin tarinoista, miten eri menetelmät suhteutuvat toisiinsa sekä itse kokeilemaan miten vaikuttavuuden esittäminen onnistuu.
Vetäjät: Kolmas lähde hankkeen projektipäälliköt Arsi Veikkolainen, Allianssi ja Elina Vanhapiha, Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus.
Ville-Pekka Sorsa, Hanken: Arvottaminen, arvon lajit ja arvonmuodostuksen prosessit: uuden taloussosiologisen arvotutkimuksen sovelluksia arvonlisäykseen liiketoiminnassa
Hallinnon Tutkimuksen Päivät Kuopiossa 24.-25.11.2016. Esitys Työryhmässä Arvonluominen palvelujen kehittämisessä - miten sitä voi tutkia ja hyödyntää? (Koordinaattorit: Anna Kork (Tampereen yliopisto), Inka Koskela (Työterveyslaitos) ja Sanna Tuurnas (Tampereen yliopisto)
Työryhmän abstraktit saatavilla täällä: http://hallinnontutkimus.fi/content/ty%C3%B6ryhm%C3%A4-1#overlay-context=node/7
Mirror Incondia on Pohjoismaissa kehitetty johtajaominaisuusanalyysi. Analyysi vertaa itseäsi kymmeniin tuhansiin analyysin tehneisiin henkilöihin, eli antaa todellisen kuvan johtajaominaisuuksistasi suhteessa muihin johtajiin. Malli on kehitetty palvelemaan liike-elämää, ei sotateollisuutta, kuten suurin osa "psykologisista" testeistä.
Lisätiedot: www.mirrorlearning.com
Allianssi-risteilyn 2014 kanava:
Vaikuttavuusselvitys – ohjeita vaikutuksista ja vaikuttavuudesta kertomiseen
Miten vaikuttavuuden arvioinnista ja vaikutusten kertomisesta saa tolkkua? Kolmannen lähteen tuottamassa selvityksessä valotetaan ymmärrettävästi mistä on kyse, miksi se on tärkeää ja kuinka sen saa käyntiin. Tule kuulemaan, miten vaikutusprosesseja kaivetaan esiin tarinoista, miten eri menetelmät suhteutuvat toisiinsa sekä itse kokeilemaan miten vaikuttavuuden esittäminen onnistuu.
Vetäjät: Kolmas lähde hankkeen projektipäälliköt Arsi Veikkolainen, Allianssi ja Elina Vanhapiha, Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjä on Suomessa noin 10 000. Järjestöbarometri on ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä, niiden arjesta, huolista ja tulevaisuuden haasteista.
SOSTE selvitti suomalaisten järjestöjen sekä niiden yhtiöiden tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut. Lue lisää osoitteesta http://www.soste.fi/ajankohtaista/lahes-tuhat-jarjestoa-tuottaa-sosiaali-ja-terveyspalveluja.html.
Huhtikuussa 2016 julkaistu Sosiaalibarometrin erityistarkastelu, pureutuu neljään ajankohtaiseen teemaan: toimeentulotuen Kela-siirtoon, perustuloon, sote-uudistukseen sekä asumiseen ja toimeentuloon.
Lue tiiviistä esityksestä pääkohdat.
Keskustelutilaisuus arpajaislaista SOSTEn jäsenyhteisöille 21.3.2016. Alustajana Vertti Kiukas.
Arpajaislakiesitys lähti lausunnoille maaliskuun puolessa välissä. Keskustelutilaisuudessa käsiteltiin arpajaislakiesitystä ja avustusasetuksia. Aiheesta alusti SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas ja keskusteluun johdatti SOSTEn hallituksen puheenjohtajan Jukka Tahvanainen.
RAY, Veikkaus ja Finntoto yhdistyvät uudeksi peliyhtiöksi vuoden 2017 alusta. Maan hallituksen mukaan yksi valtion omistama rahapeliyhtiö ehkäisee rahapelihaittoja tehokkaammin ja mahdollistaa pelituotteiden vastuullisen kehittämisen. Mutta miten fuusio vaikuttaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen asemaan?
Järjestöbarometrin erillistarkastelussa kuvataan soteyhdistyskentän muutoksia vuosina 2005-2014.
Uusia yhdistyksiä rekisteröidään edelleen runsaasti. Kymmenen viime vuoden aikana niitä on rekisteröity vuodessa yhtä paljon tai jopa enemmän kuin 1900-luvulla keskimäärin. Myös sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiä on syntynyt vähintään samaan tahtiin kuin 1900-luvulla.
Vaikka viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet sosiaalisen median ja siellä viriävän kansalaistoiminnan laajenemisen aikaa, yhdistystoiminta yleensä ja erityisesti sosiaali- ja terveysalan yhdistystoiminta ei ole korvautunut muulla tavoin järjestetyllä kansalaistoiminnalla.
Mikä on vapaaehtoistoiminan tulevaisuus ja mitä se sote-järjestöiltä vaatii? SOSTE tukee järjestöjä vapaaehtoistoiminnan muutokseen vastaamisessa asiantuntijatyön ja jäsenpalveluiden keinoin. Kiril Häyrinen.
Yleisesitys Järjestöbarometrin keskeisistä tuloksista.
Järjestöbarometri kertoo sosiaali- ja terveysjärjestöistä: niiden yhteiskunnallisesta roolista, toiminnasta, toimintaedellytyksistä sekä muutoksista ja tulevaisuuden haasteista. Järjestöbarometri on ilmestynyt vuodesta 2006 ja sen tuottaa SOSTE.
Vuoden 2014 erityisteemana on sosiaali- ja terveysjärjestöjen vaikuttamistoiminta.
Ensimmäistä kertaa tietoa on koottu kahdesta teemasta myös liikunta- ja nuorisojärjestöiltä: barometrissä tarkastellaan, miten hallinnollinen työ kuormittaa eri alojen järjestöjä ja miltä vapaaehtoistoiminnan tilanne niissä näyttää.
Järjestöbarometri perustuu noin sadan valtakunnallisen sosiaali- ja terveysjärjestön sekä yli tuhannen paikallisyhdistyksen vastauksiin. Hallinnollisen työn kuormittavuutta ja vapaaehtoistoimintaa koskeviin kysymyksiin ovat vastanneet myös valtakunnalliset liikunta- ja nuorisojärjestöt. Kyselyjen ohella on hyödynnetty tilasto- ja rekisteriaineistoja.
Näkökulmia Juha Sipilän hallituksen ohjelmaan SOSTEn hallitusohjelmatavoitteiden sekä jäsenjärjestöjen kannalta tarkasteltuna.
Vertti Kiukkaan esitys Politiikan kulmapöytä -tilaisuudessa 11.6.2015.
1. Kohti oppivaa ja kehittyvää
toimintakulttuuria ─
Järjestöjen koko toiminnan arviointi
haltuun
Mervi Aalto-Kallio ja Niina Haake
Valtakunnallinen koulutus järjestöille
Helmikuu 2015, Helsinki ja Oulu
2. ”Kaikki menetelmät ja
työvälineet tarvitsevat
toimiakseen ympärilleen
käytäntöjä ja
toimintatapoja, joilla niitä
käytetään…”
(Kohti avointa kehittämistä –
matkaoppaana Innokylä)
6. Käsitteistä
Oppivassa ja kehittyvässä työyhteisössä on arvioiva
toimintakulttuuri, joka näkyy työyhteisön arkisena
työtapana, jossa koko työyhteisö on sitoutunut ja osallistuu
arviointiin.
Arvioivassa toimintakulttuurissa arvioiva ajattelu ja
rakentava vuoropuhelu onnistumisista ja
kehittämistarpeista ovat jatkuva ja luonnollinen osa
arkityötä.
8. Oppimisen portaat sovellettuna
arvioinnin eri vaiheisiin
LUULEE TIETÄVÄNSÄ
TIETÄÄ, ETTEI TIEDÄ
TIETÄÄ
YMMÄRTÄÄ
SOVELTAA
KEHITTÄÄ
Havaitaan tarve
arvioinnille
**Arviointia ei koeta
tarvittavan
Suunnitellaan ja toteutetaan
arviointi, saadaan tietoa
**
Analysoidaan ja käsitellään
arviointitietoa
**
Pohditaan ja ideoidaan realistiset
kehittämistoimenpiteet
**
Kehittämistoimenpiteet
käytäntöön, arviointi jatkuu
**
Oppimisen portaat: Sydänmaanlakka (2000)
9. Edellytys
Selkeä visio ja tavoite,
päämäärä siitä, mihin
pyritään.
Arviointi
Tulosten ja
kehittämistarpeiden
arviointi on mahdollista
vasta kun tiedetään, mitä
tavoitellaan.
Edellytys
Toimiva palautejärjestelmä
(feedback feedforward).
Arviointi
Jatkuva, systemaattinen ja
monipuolinen palaute
tuottaa arviointitietoa.
Avoimuutta palautteen
vastaanottamiseen.
Edellytys
Osaamisen ja tiedon
jakaminen.
Arviointi Arviointitieto
dokumentoitava ja
saatettava kaikkien
tietoon.
Oppimisen ja kehittymisen edellytyksiä
työyhteisössä
10. Oppimisen ja kehittymisen edellytyksiä
työyhteisössä
Edellytys
Riittävä aika reflektoinnille
ja arvioinnille.
Arviointi
Arvioinnin on oltava osa
perustyötä, silloin se ei jää
jalkoihin. Tarvitaan yhteiset
arviointikäytännöt, joihin
sitoudutaan
Edellytys
Toimiva vuorovaikutus ja
viestintä. Arviointi
Edellyttää rakentavaa ja
avointa vuoropuhelua,
kysymistä, ongelmien
pohdintaa, kuuntelemista
ja taitoa kyseenalaistaa.
Edellytys
Hyvä vire ja motivaatio
sekä kannustava ilmapiiri.
Arviointi
Positiivisessa ilmapiirissä
arviointi nähdään
todennäköisemmin
myönteisten silmälasien
lävitse.
11. Oppimisen ja kehittymisen edellytyksiä
työyhteisössä
Edellytys
Tunteet ja uskomusten
muutokset ovat osa
oppimista ja kehittymistä.
Arviointi
Arviointitiedon avulla
voidaan tunnistaa tosiasiat
uskomuksista ja löytää
mekanismeja tunteiden
taustalla.
Edellytys
Virheiden salliminen ja
niistä oppiminen.
Arviointi
Arviointi antaa tietoa siitä,
mikä toimii ja mikä ei, mikä on
huonoa, mikä hyvää. Näin
saadaan tieto siitä, mitä pitää
korjata ja mihin puuttua
Edellytys
Työyhteisötaitojen
kehittäminen
Arviointi Palautejärjestelmän ja
itsearvioinnin avulla
yhteiset pelisäännöt, jolloin
työ sujuu soljuvammin
12. Oppimisen ja kehittymisen edellytyksiä
työyhteisössä
Edellytys
Uusiutumiskyky ja taito
ennakoida
Arviointi
Tarvitaan kykyä ennakoida
muutoksia ja yhdistää
ennakointitieto
organisaation osaamisen
kehittämiseen.
Edellytys
Asiakkaista/jäsenistä
huolehtiminen.
Arviointi
Esim. tarvekartoitukset ja
toiminnan kehittäminen.
Arviointiosallisuus toteutuu
parhaiten, kun palaute
johtaa muutokseen.
Edellytys
Johdon kannustus ja tuki
Arviointi Arviointi on johtamisen
työkalu.
16. Vaihe 1: Yhteisen ymmärryksen luominen: Miten
ymmärrämme arvioinnin? Millaisia tunteita
arviointi herättää?
Vaihe 2: Hyödyn määrittäminen: Miten hyödymme
arvioinnista? Miksi teemme arviointia?
Mitä siltä odotamme?
Vaihe 3: Sitouttaminen ja osaamisen vahvistaminen: Millaista
osaamista tarvitsemme arviointiin? Miten arviointia johdetaan ja
miten vastuut jaetaan?
Vaihe 4: Toiminnan kokonaisuuden hahmottaminen: Mitä järjestömme
koko toiminta sisältää? Miltä kokonaisuus näyttää?
Vaihe 5: Nykyisten arviointikäytäntöjen tarkasteleminen Miten arvioimme tällä
hetkellä ja millaisia menetelmiä käytämme? Kattaako arviointi koko toiminnan?
Suunnitelkaa
ja toteuttakaa
Kartoittakaa
lähtötilanne
Tehkää
pohjatyöt
hyvin
Vaihe 6: Valintojen tekeminen ja toteutuksen suunnittelu: Millaiset resurssit ovat
käytössämme? Millaisia aineistoja meillä on? Millaisia aineistoja tarvitsisimme,
kuka/ketkä ne kerää? Millaisin menetelmin arvioimme? Millaiset pelisäännöt
tarvitsemme? Mistä voisimme ottaa mallia?
Arvioivan toimintakulttuurin vahvistamisen tuloksena koko
työyhteisö oppii ja kehittyy, toiminnan tarpeellisuus ja tulokset
saadaan näkyväksi ja järjestön uskottavuus kasvaa
17. STRATEGIA JA
ENNAKOINTI
TOIMINTA- JA
ARVIOINTISUU
NNITELMA,
TALOUSARVIO
TARKEMMAT
TYÖSUUNNI-
TELMAT
SEURANTA- JA
ARVIOINTIAINEISTON
KOKOAMINEN
TOIMINNAN AIKANA
TOIMINNAN
ARVIOINTI:
ONNISTUMISET
JA KEHITTÄMIS-
KOHTEET
RAPORTOINTI
JA JOHTOPÄÄ-
TÖKSET
Valintojen tekeminen
Toiminnan
täsmentäminen
ToimintaToiminta
Toiminnan
kehittäminen
Toiminnan kehittäminen
ja uudelleen
suuntaaminen
Arviointi vuosisyklissä
Vuosittain järjestö saa
tietoa tuloksista,
vaikutuksista ja kehittymis-
tarpeista sekä
pitkällä aikavälillä koottu
Tieto kertoo järjestön
vaikuttavuudesta ja
kehityksestä ajassa.
18. Arvioinnin merkityksen luomista ja
ymmärtämistä
• Arvioinnin arkipäiväisyys: Mitä arviointi sinulle tarkoittaa?
järjestetään esim. arviointipäiviä/kehittämispäiviä
• Arviointi ja sen lähikäsitteet
• Arviointi kuuluu kaikille, jokaisella arviointiin tarttumapintaa
ja annettavaa
• Arviointi sanana
- fragmentoitunut,
- kärsinyt osittain inflaation,
- muuttunut ”kirosanaksi”,
- tullut samalla muotisanaksi
19. Dialogia SWOT-analyysin avulla
Vahvuudet ja myönteiset
seikat:
Miksi arviointi on hyvä juttu? Mitä
saan siitä itse, entä työyhteisö?
Heikkoudet ja uhat:
Mitkä ovat arvioinnin sudenkuoppia
tai kompastuskiviä?
Mahdollisuudet:
Mitä arviointi mahdollistaa ja tarjoaa
nyt ja tulevaisuudessa?
Kehittämistarpeet:
Miten vahvistamme arvioinnin
myönteisyyttä ja otamme sen
mahdollisuuksista kaiken irti
välttämällä samalla pahimmat
kompastuskivet?
20. Oman järjestön sitoutuminen ja
näkökulma arviointiin
TILINTEKO-
VELVOLLISUUS
OPPIMINEN JA
KEHITTYMINEN
TEKNINEN
SUORITTAMINEN
RITUAALI
JA ”TALON TAPA”
ULKOINEN SISÄINEN
KORKEA
MATALA
S
I
T
O
U
T
U
M
I
S
E
N
ALOITE/TARVE ARVIOINNILLE
A
S
T
E
Lähde: mukaillen Virtanen & Uusikylä, teoksessa Kohti julkisten palvelujen yhteistä
arviointia (2001)
21. Luottamusjohto esim. vastuun kantaminen järjestön
toiminnasta ja taloudesta sekä niiden suunnittelusta, seurannasta ja
raportoinnista. Toimintalinjauksista päättäminen.
Toiminnanjohtaja
esim. kiinnostus ja tuki arviointiin,
arviointimyönteisyyden
johtaminen, kuunteleminen ja
kannustaminen, arvioivaa
toimintakulttuuria tukevien
rakenteiden vahvistaminen,
arvioinnin kiinnittäminen osaksi
strategia-, ohjaus- ja
kannustejärjestelmiä…
Koko (työ)yhteisö
esim. osallistuminen,
vuoropuhelu, sitoutuminen,
erityisesti oman toiminnan
arviointi ja omaan toimintaan
liittyvien toimintojen arviointi
kriittisesti reflektoiden,
onnistumiset ja kehittymistarpeet
esille tuoden, arviointitulosten
tarkastelu, kehittämistoimien
suunnittelu ja toimeenpano,
toiminnan ja oman työn
kehittäminen
Arvioinnin
koordinaatio
• myönteiset arviointi-
ilma-piirin luominen,
kuunteleminen ja
kannustaminen
• tarvittavan arviointi-
osaamisen
järjestäminen
arviointikäytännön
jalkauttamiseksi
• arvioinnin käytännön
toteutuksen
koordinaatio ja tuki
• arviointiaineiston
käsittely,
dokumentaatio ja
yhteenveto
• johdon arvioinnin
tuki
Roolit arvioinnissa
22. Ainakin kolme motiivia arvioida
Kehittä-
minen ja
oppiminen
Tilivelvollisuus
Tiedon
tuotta-
minen
ja/tai
lisääminen
…Kysymys kuuluu: hyödynnetäänkö
arviointitietoa?
LUOTTAMUSJOHTO
JOHTAJA/
JOHTO(RYHMÄ)
HENKILÖSTÖ/
TYÖNTEKIJÄT
JÄSENET JA MUUT
SIDOSRYHMÄT
RAHOITTAVAT
VIRANOMAISET
LAHJOITTAJAT,
SPONSORIT
KANSALAISET
ja useita arvioinnin hyödynsaajia
26. Esimerkkejä seuranta- ja arviointiaineistoista
Arvioinnin
kohde
Seuranta-aineisto esim. Arviointiaineisto esim.
Järjestön ns.
perustoiminta
toiminnan volyymit: jäsentiedot,
tilinpäätös, henkilöstötilinpäätös
henkilöstö- ja sidosryhmäkyselyt, riskien
arvioinnit, toimintaympäristö-analyysit,
erilliset kustannushyötyanalyysit
Vaikuttamistoiminta tiedotteiden, kannanottojen,
lausuntojen,
asiantuntijakirjoitusten,
nettisivukävijöiden määrä,
mediaseuranta
raportit toiminnan sisällöstä ja
näkyvyydestä, arviot sen vaikutuksista
Kansalaistoiminta/
Jäsentoiminta
toiminnan määrä ja laajuus,
osallistuja- ja kävijämäärät
osallistujapalautteet ja kokemukset
(kyselyt, havainnoinnit, haastattelut,
työpäiväkirjat…), sisällön arvioinnit
Kehittämistoiminta/
projektitoiminta
projektitoiminnan laajuus, uusien
innovaatioiden, toimintamallien,
sovellusten ja muiden tuotosten
määrä ja kuvaukset
toiminnan sisältö ja onnistuneisuus,
hyödyntäminen, projektiarvioinnit
toimintojen erilliset syvällisemmät
arvioinnit
Järjestölähtöiset
palvelut
toiminnan määrä ja laajuus,
osallistuja- ja kävijämäärät, resurssit
asiakaskyselyt (kyselyt, havainnoinnit,
haastattelut), laadun arvioinnit
28. Systemaattista resurssien ehdoilla
• Tarkastetaan henkilö- ja aikaresurssit arviointi on
renki, ei isäntä
Ollaanko alkutekijöissä?
Tarvitaanko koordinoivaa henkilöä?
• Olennaista on huolehtia, että
Arviointi on systemaattista
Saadaan vähintään riittävät tiedot koko toiminnan
tuloksista (huomioi esim. rahoittajan tarpeet)
29. Arviointikäytännön valinnassa tai
nykyisen kehittämisessä
huomioitavia tekijöitä
• Järjestön koko ja organisoituneisuus
• Toiminnan laajuus
• Järjestössä entuudestaan oleva arviointikokemus
• Resurssit
• Työntekijöiden tarpeet, toiveet ja osallistaminen
(arviointiosallisuus)
30. Vaihtoehtoja lähteä kehittämään
arviointikäytäntöä
• Valmiit: Tutustuu ja miettii soveltamismahdollisuuksia
olemassa olevista järjestelmistä ja/tai malleista (LFA, CAF, BSC)
• Oma käytäntö: lähtee kehittämään rohkeasti omaa
arviointikäytäntöä esim. soveltamalla oppaan esimerkkejä
• Bencmarkkaus: vierailee ja hakee sparrausta niissä
järjestöissä, joissa kokee olevan arviointikäytännön, joka voisi
soveltua omaan järjestöön
• Ulkopuolinen tuki: pyytää ulkopuolista antamaan tukea oman
järjestön arviointikäytännön kehittämiseen
31. Mitä arviointikäytännöstä pitää
tulla ilmi?
• Muoto: arviointistrategia, arviointisuunnitelma,
toimintaohje- tai opas, tiedote/ilmoitus, taulukko…
1. Mitä arvioidaan
2. Kuka arvioi
3. Kuka kokoaa kaiken arviointitiedon
4. Minne tieto kootaan ja mistä sen löytää ja milloin
5. Milloin koottu arviointitieto käsitellään yhdessä
6. Kuka ja miten kokonaistoiminnan arviointitiedon
raportoi tulokset; onnistumiset ja kehittämiskohteet
sekä niiden toimeenpano
32. Kokonaistoiminnan arvioinnissa
olennaisia kysymyksiä
1. Onko edetty tavoitteiden suuntaisesti?
2. Onko asetetut tavoitteet ylitetty, saavutettu vai alitettu? Miten
se ilmenee (määrällisesti, laadullisesti, kokemuksellisesti)?
3. Mitkä ovat koko toiminnan kannalta keskeiset onnistumiset ja
hyödyt? Miksi? Miten tämä ilmenee ja kenelle?
4. Mitkä ovat toiminnan kannalta olennaisia kehittämisen kohteita
tulevalle vuodelle/tuleville vuosille? Miksi? Miten niihin
panostetaan jatkossa?
5. Onko toiminnassa joitain osa-alueita, jotka on tarpeen arvioida
syvällisemmin? Miksi?
6. Saatiinko suunniteltu toiminta toteutettua siihen tarkoitetulla
määrärahalla?
33. Vinkit arviointitiedosta viestimiseen
• Kohdenna viesti kiinnostus herää, kun se koskettaa kuulijaa
• Kerro, mistä tieto on saatu ja miten se on käsitelty lisää
uskottavuutta ja läpinäkyvyyttä
• Tuo esimerkkejä muutoin kankeahkolle arviointikielelle
konkretisoi ja pitää yllä kiinnostusta
• Analysoi tuloksia antaa kuulijalle tiedon siitä, miten
onnistuttiin, pelkkä ”tulosraportti” ei riitä
• Rohkeutta suosituksiin ja kehittämisideoihin viestii kuulijalle
kehittämismyönteisyydestä, ratkaisukeskeisyydestä ja
muutoshalukkuudesta
• Näe tulokset osana kokonaisuutta linkittää tiedon osaksi
isompaa kuvaa, mitä tieto kertoo suhteessa toimintaympäristön
muutoksiin, yhteiskunnallisiin odotuksiin jne.
34. Pelisäännöt
• Reiluus ja tasapuolisuus, kannustus ja innostaminen
• Kuuntelu ja rakentava keskustelu
• Eettisyys arvioinnin toteuttamisessa
• Toiminnan kehittäminen vaatii myös ikävien asioiden
purkamista, rakentavasti, arviointitiedon pohjalta
• Kun työ tulee näkyväksi, osoitamme myös itsellemme
tekevämme tärkeää työtä hyvin
• Muista juhlia onnistumisia ja hyviä tuloksia!
35. 1. Järjestöllämme on jaettu ja
yhdessä ymmärretty
arviointikäytäntö.
2. Tiedän, mitä ja milloin minun
tulee toimia omalta osaltani
tekemäni työn seurannan ja
arvioinnin suhteen.
3. Kokoan tarvittavaa seuranta-
ja arviointitietoa toiminnan
aikana parhaaksi katsomallani
tavalla.
4. Käymme kokoamani
arviointitiedon pohjalta
tarvittaessa pienemissä
ryhmissä arviointikeskusteluja,
jotta saamme hyödynnettyä
tietoa toiminnan kehittämiseen
mahdollisimman pian.
5. Arviointikäytäntömme
mukaisesti osalllistun koko
toimintaamme koskevaan
arviointikeskusteluun tuomalla
mukanani omasta toiminnasta
kokoamani seuranta- ja
arviointiteidot tai välittämällä
ne muulla tavalla koko
toiminnan arviointia koskevaan
yhteenvetoon
6. Arvioimme keskustellen ja
reflektoiden, kyseenalaistaen ja
pohdiskellen koko toimintaa
yhdessä arviointikysymyksillä,
jotka olemme itse laatineet.
7. Raportoimme tulokset,
teemme johtopäätöksiä ja
laadimme kehittämistarpeet .
8. Viemme kehittämistarpeet
käytäntöön, otamme
arviointitiedon seuraavan
vuoden toiminnan suunnittelun
pohjaksi
PÄHKINÄN-
KUORESSA!
36. Hyödynnettyjä lähteitä mm.:
Kuvat: www.pixabay.com
Aalto-Kallio, M., Haake, N. & Saarinen, E. (toim.) (2015) Arvioiva
toimintakulttuuri järjestöarkeen. Opas kokonaistoiminnan arviointiin.
Helsinki: SOSTE.
Talentum.
Harisalo, R. (2010) Organisaatioteoriat. Tampere:: Tampereen yliopisto.
Harisalo, S., Klingberg, R. & Pentti, P. (2011) Kaikkien aivot käyttöön. Helsinki:
WSOYpro.
Juuti, P. & Rovio, E. (toim.) (2010) Keskusteleva johtaminen. Helsinki: Otava
Kohti julkisten palvelujen yhteistä arviointia. Keskustelualoite (2001) Helsinki:
Kansallinen tuottavuusohjelma Tuottavuudella tulevaisuuteen. Suomen
Kuntaliitto, Sisäasiainministeriö, Valtiovarainministeriö.
Kolb, D. (1984) Experiential Learning. Experience as the Source of Learning
and Development. Prentice-Hall.
37. Lyytinen, H. K. & Nikkanen, P. (2005) Kehittämisvoimaa arvioinnista.
Teoksessa Lyytinen, H. K. & Räisänen, A. (toim.) Kehittämissuuntaa
arvioinnista. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 6. Helsinki:
Koulutuksen arviointineuvosto, 129-141.
Pantzar, J. A., Saikkonen, P. & Viirkorpi, P. (2009) Arviointi järjestöjen
kokonais- ja vaikuttamistoiminnan tukena. Teoksessa Koskinen-Ollonqvist, P.,
Paija, L., Pantzar, J.A., Saikkonen, P. & Savolainen, N. (toim.) Näkökulmia
järjestöarviointiin. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry,
Terveyden edistämisen keskus ry.
Pohjola, P. ym. (toim.) (2014) Kohti avointa kehittämistä – matkaoppaana
Innokylä. THL:n Opas 38. Helsinki: THL.
Seppänen-Järvelä, R. & Vataja, K. (2009) Kehittävän itsearvioinnin taidot,
kyvykkyydet ja osaaminen. Empiirinen analyysi sosiaalitoimen työyhteisöistä.
Hallinnon Tutkimus 28, 5, 60-73.
Sydänmaanlakka, P. (2007) Älykäs organisaatio. Helsinki: Talentum.