1. Ryhmän ohjaajan toiminta
koulutusryhmän
muodostumisvaiheessa
Digioo-opintojen artikkelini esittely 14.12.2015
Matleena Laakso
Blogi: www.matleenalaakso.fi
Twitter: @matleenalaakso
Diat: www.slideshare.net/MatleenaLaakso

2. Johdanto
• Ryhmät käyvät läpi tietyt kehitysvaiheet, jotka ohjaajan on hyvä
tiedostaa.
– Ovatko vaiheet perättäisiä, toisiinsa limittyviä ja voiko palata
taaksepäin?
– Ryhmä suhteuttaa nämä kehitysvaiheet kestoonsa.
• Kehitysvaiheista on erilaisia malleja. Yhteistä niille on ryhmän
kehittyminen "alkuhämmennyksen ja konfliktien kautta
yhtenäisyyteen ja parhaimmillaan tehokkaaseen yhteistyöhön".

3. Bruce Tuckmanin
viiden kehitysvaiheen malli
• Muodostuminen (forming)
• Kuohunta (storming)
• Säännöistä sopiminen (norming)
• Työskenteleminen eli toimivan ryhmän vaihe (performing)
• Päättyminen (adjourning).

4. Ryhmän toiminta käynnistyy
muodostumisvaiheella
• Ryhmä alkaa toimia jo ennen kuin sen jäsenet edes keskustelevat
keskenään.
• Yliopisto-opettajien mielestä
– Ryhmän ohjaamisen ongelmakohdista yleisimpiä ovat ryhmän
kehitysvaiheiden edistäminen ja palautteen käsittely.
– Kaikista haastavimmiksi koettiin ryhmän alkuvaihe, toiseksi
haastavimmaksi kuohuntavaihe.
Seuraavassa käsittelen ryhmän muodostumisvaihetta kolmesta
näkökulmasta, jotka kaikki ovat tavalla tai toisella esillä, kun aloitan
koulutuksen uuden ryhmän kanssa.
– Vuorovaikutuksesta pelisääntöihin
– Tutustuminen ja virittäytyminen työskentelyyn
– Odotukset ja tavoitteet

5. Vuorovaikutuksesta pelisääntöihin
Muodostumisvaihe
•tyypillistä on varovaisuus ja oman paikan etsiminen.
•ollaan varsin riippuvaisia ohjaajasta.
•ryhmän toimintatavat ja ilmapiiri rakentuvat ohjaajan toiminnan kautta.
•ryhmän jäsenet arvioivat ohjaajaa, hänen pätevyyttä, luotettavuutta ja
persoonaa.
Kuinka toimin?
•Esittäydyn ja etsin yhteistä.
•Huomio itsestäni ryhmään, tavoitteena
– tukea ryhmän jäsenten välistä vuorovaikutusta
– viestittää, että aina saa kysyä ja kommentoida - ja myös olla eri mieltä tai heittää
keskusteluun kriittisiä kommentteja.

6. Pelisäännöt
• Ryhmän ohjaaja siis luo pelisääntöjä ensihetkestä alkaen, tiedosti hän sitä
tai ei (esim. aikataulut, tilaa vuorovaikutukselle, koulutustila).
Toimintakulttuuriin vaikuttavat myös organisaation oppimiskulttuuri ja
menetelmät.
• Ohjaajan on hyvä heti alussa kertoa sellaiset käytännöt, jotka tulevat
annettuna. Kun ryhmä on jo tullut hieman tutuksi ja kaikki vuorovaikutus ei
enää kulje ohjaajan kautta, on hyvä luoda yhteistoiminnallisesti ryhmän
pelisäännöt.

7. Tutustuminen ja virittäytyminen
työskentelyyn
• Ohjaajan tehtävänä on huolehtia ryhmän lämmittelystä, virittämisestä ja
ryhmäytymisestä.
• Uudessa ryhmässä oma identiteetti näyttää aina olevan jossain määrin uhattuna.
Siksi identiteettiin keskittyvät lämmittelyharjoitukset sopivat hyvin uudelle ryhmälle.
• Alussa ryhmän jäsenet hakevat turvallisuutta tutustumalla toisiinsa.
– Voi tutustua vain yhteen henkilöön kerrallaan.
– Lyhyen koulutuksen tutustuminen voi tapahtua nopeasti: käsiäänestys, sanapilvet, chat,..
• Lyhytkestoisessa ryhmässä, missä osallistujat ovat toisilleen tuttuja, voi tutustumista
ja teemaan virittäytymistä hyvin yhdistää.
– Esim. intiaaninimet tai kuvakortin/esineen valinta.
• Kun ryhmä toimii kauemmin eivätkä jäsenet ennestään tunne toisiaan, on
tutustumiseen syytä varata enemmän aikaa.
• Esittäytyminen järjestyksessä vain ei?
• Pidä ohjaajana mielessä ryhmän kaksoistavoite:
– ryhmän tehokkuudesta huolehtiminen.
– kiinteytymistä huolehtiminen.

8. Odotukset ja tavoitteet
• Koulutusryhmän alussa on hyvä kartoittaa osallistujien odotuksia ja
tavoitteita.
• Ne ohjaavat usein myös ohjaajan toimintaa.
– Ennakkotehtävät kertovat ohjaajalle osaamistasosta ja mielenkiinnon kohteista.
– Opeverkostojen blogi-koonti
• Pepissä eriyttäminen webinaarien avulla.
• Oppijaa on tärkeä ohjata tavoitteiden asettelussa ja auttaa nivomaan omat
tavoitteet kurssin tavoitteisiin.

9. Muodostumisvaiheesta
kuohuntavaiheeseen
• Ryhmän muodostumisvaihe alkaa jäädä taakse, kun jäsenten
vuorovaikutus lisääntyy. Tällöin tuvallisuus lisääntyy ja
liittymistunteet alkavat siirtyä ohjaajasta muihin jäseniin.
• Ärtymystä voidaan tuntea myös ohjaajaan, koska hänelle asetetut
odotukset olivat alussa niin suuret.
• Esimerkkejä haasteita
– Jos ohjaaja ei siedä kritiikkiä ja viihtyy keskipisteenä eikä tue
osallistujienvälistä vuorovaikutusta, se jarruttaa seuraavaan vaiheeseen
siirtymistä.
– Ryhmä ei pääse toimimaan ryhmänä myöskään, jos ohjaaja ei luota
ryhmään, vaan ajattelee, että hänen tulee itse ratkaista kaikki
kysymykset.

10. Yhteenveto
• Ryhmän ohjaajan on hyvä tuntea ryhmän kehitysvaiheet sekä oma roolinsa
niissä. Ne vaikuttavat ryhmään, oli ohjaaja niistä tietoinen tai ei. Ohjaaja voi
omalla toiminnallaan sekä edistää että vähentää ryhmän kiinteyttä ja
toisaalta edistää vai vaikeuttaa ryhmän perustehtävän tekemistä.
• Ryhmän muodostumisvaiheessa ohjaajan malli toivotusta toiminta- ja
vuorovaikutustavasta on merkittävä, mutta vähenee ryhmän jäsenten
tutustuessa toisiinsa.
• Kun halutaan edistää esimerkiksi ryhmän jäsenten vuorovaikutusta,
yhteisöllistä oppimista ja vertaisarviointia, on ryhmän jäsenten tutustuminen
toinen toisiinsa erityisen tärkeää. Tutustumisen ohella ohjaajan tehtävänä
on virittää ryhmää teeman mukaiseen työskentelyyn ja auttaa ryhmää
työskentelemään perustehtävänsä mukaisesti. Koulutuksen alussa on hyvä
sopia tai kartoittaa tavoitteet, joihin palataan koulutusta arvioitaessa.

11. Lähdeluettelo
• Aarnio P. & Vuorinen R. 1985. Vuorovaikutus ja yhteistyö. Ryhmätyön opas.
2. tarkistettu painos. Jyväskylä: SKSK-Kustannus.
• Kauppinen, A. 2013. Oppiminen, tilanteet ja vuorovaikutus. Teoksessa
Kauppinen, A. (toim.) 2013. Oppimistilanteita ja vuorovaikutusta. Vantaa:
SKS [Tietolipas 241], 12-43.
• Kopakkala, A. 2005. Porukka, jengi, tiimi. Ryhmädynamiikka ja siihen
vaikuttaminen. Helsinki: Edita.
• Repo-Kaarento S. 2007. Innostu ryhmästä. Miten ohjata oppivaa yhteisöä?
Vantaa: Kansanvalistusseura.
• Williams, A. 2002. Ryhmän salaisuudet. Sosiometria muutoksen
voimavarana. (suom. Kaila K.) Tampere: Resurssi.
• Öystilä, S. 2004. Ongelmakohdat ryhmän ohjaamisessa. Teoksessa Poikela
E. (toim.) 2004. Ongelmaperustainen pedagogiikka – teoriaa ja käytäntöä.
Julk. alunp. 2002. 4. painos. Tampere: Tampere University Press, 88-114.

12. Lisätietoja
• CC-lisenssit: creativecommons.fi
• CC BY-SA 4.0 eli Creative Commons Nimeä-Jaa samoin 4.0
Kansainvälinen -lisenssi: creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi
lyhyesti:
– Sinä saat jakaa ja muuntaa tätä diasarjaa, myös kaupallinen hyödyntäminen
on sallittu.
– Ehtona on, että viittaat aina alkuperäiseen tekijään ja lähteeseen, tämän
diasarjan osalta: Matleena Laakso,
http://www.slideshare.net/MatleenaLaakso/ryhmn-ohjaajan-toiminta-
koulutusryhmn-muodostumisvaiheessa. Muokattu teos tulee jakaa tällä
samalla lisenssillä.
• Tätä lisenssiä laajempia oikeuksia voit kysyä tekijältä:
www.matleenalaakso.fi
Tämä diasarja on lisensoitu Creative
Commons -lisenssillä CC BY-SA 4.0
HUOM: Kuvissa käytetty muitakin lisenssejä.