Vetovoimala-hankkeen tavoitteena on luoda valtakunnallinen malli tukea tarvitsevien nuorten ohjaukseen. Hankkeessa nivelvaiheen toimijat eri puolilla Suomea ovat yhteistyössä kehittäneet toimivia ohjauskäytänteitä arjen työhön. Tule kuulemaan, millaisia ovat Vetovoimalassa pilotoidut toimintamallit ja alueilta esiinnousseet hyvät käytänteet. Poimi niistä parhaat omaan työhösi.
Miten kuvaat toiminta-alueittain etenevän oppilaan vahvuuksia, toimintakykyä ja oppimistavoitteita? Tutustutaan toiminta-alueittain etenevän opetuksen palapelimalliin, joka antaa opettajalle vinkkejä yksilöllisen opetuksen suunnitteluun.
Oppivat koulut -hanke-esittelyä osana Itä-Suomen Sivistysfoorumi II:a (2015) pohjustavaa infoa ja keskustelua Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivillä Siilinjärvellä 5.9.2014
Vetovoimala-hankkeen tavoitteena on luoda valtakunnallinen malli tukea tarvitsevien nuorten ohjaukseen. Hankkeessa nivelvaiheen toimijat eri puolilla Suomea ovat yhteistyössä kehittäneet toimivia ohjauskäytänteitä arjen työhön. Tule kuulemaan, millaisia ovat Vetovoimalassa pilotoidut toimintamallit ja alueilta esiinnousseet hyvät käytänteet. Poimi niistä parhaat omaan työhösi.
Miten kuvaat toiminta-alueittain etenevän oppilaan vahvuuksia, toimintakykyä ja oppimistavoitteita? Tutustutaan toiminta-alueittain etenevän opetuksen palapelimalliin, joka antaa opettajalle vinkkejä yksilöllisen opetuksen suunnitteluun.
Oppivat koulut -hanke-esittelyä osana Itä-Suomen Sivistysfoorumi II:a (2015) pohjustavaa infoa ja keskustelua Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivillä Siilinjärvellä 5.9.2014
Valtteri Kivelä ja Juho Lempinen, Kota ry
Työpajassa tutustutaan KOTA ry:n toteuttamaan seikkailukasvatukselliseen lasten pienryhmätoimintaan,
jota toteutetaan yhteistyössä koulun kanssa. Ryhmätoiminta on tarkoitettu yksinäisille, ilman harrastuksia
oleville, rohkaistumista ja vahvistumista tarvitseville vitosluokkalaisille oppilaille. Työpajassa esitellään
ryhmän toteutuksen kokemuksia sekä yhteistyötä koulun kanssa esimerkkien kautta ja keskustellen (ei toiminnallinen paja). Pajassa käydään läpi seikkailukasvatuksellisen toiminnan soveltamista, ohjaajan roolia ja tehtäviä, ryhmätoiminnan viitekehystä sekä toiminnan tuloksia.
Anu Rautama: Päihde- ja Ryhmäilmiö ammatillisiin oppilaitoksiinTHL
Koulutussuunnittelija Anu Rautama, EHYT ry
Esitys "Savuton amis 2030? – Kohti oppilaitoksen nikotiinitonta toimintakulttuuria" -seminaarissa 17.1.2018. Seminaarin järjesti THL yhteistyössä Savuton Suomi 2030 -verkoston, Suomen Syöpäyhdistyksen ja EHYT ry:n kanssa.
Yhteisöllisyyttä ja iloa - Liikkuva koulu henkilökunnan osallisuuden tukenaLIKESresearchcenter
Diaesityksessä kerrotaan tutkimustuloksia henkilökunnan osallisuuteen liittyvistä kokemuksista Liikkuvissa kouluissa. Diaesitys on sellaisenaan vapaasti käytettävissä. Lisätietoja: www.liikkuvakoulu.fi.
Sitran Uusi koulutus -foorumin ohessa toteutettiin kevään 2015 aikana kokeiluja ympäri Suomen. Yksi kokeiluista oli Oulun Ritaharjun yläkoulussa järjestetty ilmiöpohjaisen oppimisen viikko, jonka opit ja oivallukset on kerätty ohessa olevaan raporttiin.
Pitääkö olla huolissaan? Mistä puhutaan, kun puhutaan ylivilkkaudesta? Mitä ylivilkkauden taustalla voisi olla? Kuinka tukea lasta koulussa? Voisiko ylivilkkaus olla supervoima?
Miten lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (VASU) toimii kehityksen ja oppimisen tuen välineenä? Lapsilähtöisessä kirjoittamisessa huomioidaan lapsen vahvuudet ja toiminnalle asetetaan realistisia, saavutettavia tavoitteita, joihin sitoudutaan. Miten saada lapsen ja huoltajan osallisuus näkyviin lapsen vasun teksteissä?
Resetti on koulussa toteutettavaa kokeilutoimintaa, jossa kehitetään lapsen ja nuoren kasvua ja hyvinvointia tukevaa ryhmätoiminnan ja perheluokan mallia. Toiminnalla tuetaan lapsia ja nuoria haastavissa kehitysvaiheissa tilanteen jäsentämisen, konkreettisten suunnitelmien, taitojen opettelun ja lapsen läheisten aikuisten tiivistetyn yhteistoiminnan avulla. Resettiä voi toteuttaa yleisessä, tehostetussa ja erityisessä tuessa, yksilötyöskentelynä ja ryhmän interventiona. Tällä hetkellä Resetti-perheluokkia järjestetään kahdeksassa kunnassa opetushenkilöstön, oppilashuollon, sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä.
I presentationen behandlas åtgärder med hjälp av vilka skolgången kan stödas både i skolan och hemma. Centrala faktorer är tidigt ingripande, flexibla arrangemang, samarbete mellan olika aktörer och tillgång till stöd utanför skolan vid behov. Målet är att öka kunskapen om och förståelsen för faktorer som påverkar skolfrånvaro och möjliga åtgärder. Presentationen baserar sig på en liten guide som stöd för skolgången.
Virtuaalitodellisuudessa tapahtuvan harjoittelun on todettu edistävän oppimisen lisäksi muun muassa sosiaalisissa tilanteissa selviämistä sekä tunnetaitoja. Esityksessä avataan onnistunutta kokeilua, jossa virtuaalitodellisuuden keinoin tuettiin autismikirjon oppilaiden siirtymätilanteita, toiminnan ohjausta ja suoriutumista erilaisista asiointitehtävistä. VR-harjoittelu näytti tukevan oppilaiden toiminnan ohjausta, tilan hahmottamista sekä lisäävän vuorovaikutusta ja itsevarmuutta.
Very Important Person, VIP, står i detta sammanhang för elever som behöver krävande särskilt stöd för sitt lärande och sin skolgång. Syftet med VIP nätverkets utvecklingsverksamhet är att sammanföra och fördjupa de regionala kompetensresurserna i det krävande särskilda stödet inom småbarnspedagogiken, förskoleundervisningen, den grundläggande utbildningen och påbyggnadsundervisningen.
Kun lapsen kielen oppiminen haastaa, varhainen tuki koulussa auttaa lasta ja hänen lähiyhteisöään. Kun lapsella on haasteita toiminnanohjauksessa, itsesäätely- tai sosiaalisissa taidoissa, tarvitaan oppimisympäristön ja toimintatapojen selkeyttä ja ennakoitavuutta. Kehityksen tueksi voidaan räätälöidä toimintaa, joka toteutetaan moniammatillisesti kasvatuksen ja kuntoutuksen asiantuntijoiden yhteistyönä.
Esitys havainnollistaa esimerkein kielellisten valmiuksien ja taitojen tukemista yksilön ja ryhmän kannalta. Heikkinen ja Kareisto antavat käytännön ideoita moniammatilliseen yhteistyöhön, jotka auttavat muokkaamaan oppimisympäristöä ja jäsentämään arkea.
Mitä kouluakäymättömyys on ja mistä se voi johtua? Miten näitä oppilaita ja heidän perheitään voidaan tukea? Millaista tukea Valteri tarjoaa koulua käymättömien oppilaiden ja opetushenkilöstön tueksi? Tässä nettikahvilassa tarjotaan tietoa runsaisiin koulupoissaoloihin vaikuttavista tekijöistä, koulua käymättömyyden kehittymisestä, taustasyistä ja mahdollisista tukikeinoista.
Toimintakykyarvio.fi on Oppimis- ja ohjauskeskus Valterissa kehitetty palvelu toimintakyvyn kuvaamiseen. Sen tarkoituksena on selvittää oppilaan, huoltajan ja oppilaan arjessa toimivien ammattihenkilöiden yhteinen näkemys oppilaan toimintakyvystä. Toimintakykyarviosta saatavaa tietoa voidaan käyttää oppimisen ja siihen liittyvän tuen järjestämisen, oppilaanohjauksen sekä esimerkiksi pedagogisten asiakirjojen laatimisen tukena.
Mitä tulee huomioida oppimisympäristössä ja opetuksessa kun ryhmässä on näkövammainen lapsi tai oppilas? Millainen on oppilaan tukiverkosto ja mistä voi saada tukea, niin oppilaalle kuin oppilaan parissa työskenteleville aikuisille?
Kuulovammaisen lapsen/oppilaan kohtaaminen ja tarpeiden huomiointi päiväkodin/koulun arjessa.
Millainen on hyvä kuunteluympäristö? Mitä on hyvä ottaa huomioon kuulovammaisen lapsen tai oppilaan kohtaamisessa, ohjaamisessa ja opetuksessa?
Vad behöver Du tänka på när Du har en elev med synnedsättning i Din klass? Hur anpassar Du Din undervisning? I Svenska Hörnan får Du verktyg och strategier som underlättar för både lärare och elever. Vi ses & hörs!
Daniel Enbacka är handledande lärare inom syn vid Valteri center för lärande och kompetens. Han jobbar med handledning och fortbildning kring synnedsättning och synhjälpmedel.
Vad behöver du tänka på när du har en elev med hörselnedsättning i din klass? Hur anpassar du din undervisning? I Svenska Hörnan får du verktyg och strategier som underlättar för både lärare och elever. Vi ses & hörs!
Eivor Larpes är handledande lärare inom hörsel vid Valteri - center för lärande och kompetens. Hon jobbar med handledning och fortbildning inom det hörselpedagogiska området.
Koulupoissaolot ja koulua käymättömien oppilaiden opetuksen järjestäminen haastavat opetusta sekä oppilashuoltoa. Oppilaiden tueksi kunnissa on kehitetty erilaisia poissaoloihin puuttumisen malleja sekä räätälöityjä opiskeluratkaisuja. Myös tuettu verkko-opetus voi toimia perusopetuksen päättövaiheen vahvistajana erityistilanteissa. Aiheesta on tekeillä opas opetushenkilöstölle ja perheille. Opas sisältää kokoavasti tietoa koulutuksellisen syrjäytymisen ehkäisyn teoriasta ja käytännöistä.
Johanna Sergejeff ja Tiina Pilbacka-Rönkä työskentelevät ohjaavina opettajina Oppimis- ja ohjauskeskus Valterissa.
Daniel Enbacka är handledande lärare inom syn vid Valteri center för lärande och kompetens. Han jobbar med handledning och fortbildning kring synnedsättning och synhjälpmedel.
Esityksessä tutustutaan käytännön menetelmiin (mm. Positive Behavior Support, yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisu ja Resetti), joiden avulla vahvistetaan käytöksellä oireilevan oppilaan myönteisiä ja toivottuja käyttäytymismalleja sekä oppilaan läheisten aikuisten rakentavaa reagoimista lapsen haastavaksi koettuun käytökseen.
Föreläsningen introducerar praktiska metoder (till exempel Positive Behavior Support, Collaborative Problem Solving / samverkande problemlösning och Resetti) vilka bidrar till att eleven visar ett positivt och önskvärt beteendemönster, samt ger pedagogerna kring barnet ett konstruktivt svar på barnets utmanande beteende, Barn gör rätt om de kan, Ross Greene.”
Piia Ruutu on Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin ohjaava opettaja ja työnohjaaja, joka on työskennellyt koko työuransa vaativan erityisen tuen lasten ja heidän perheidensä kanssa. Hän on innovatiivinen ja lapsikeskeinen kehittäjä, joka viimeistelee tutkimustyötään psykiatrisessa hoidossa olleiden lasten koulunkäynnistä.
Misa Möller är speciallärare och jobbar som handledande lärare vid Valteri center för lärande och kompetens. Hon har arbetat med elever med utmanande beteende och funktionsnedsättningar av olika slag under hela sin yrkeskarriär. Misa är också lärare för elever med synnedsättning och skriver doktorsavhandling om synutmaningar vid traumatiska
3. Miksi yhteisopettajuutta?
• Yleinen yhteiskunnallinen ja työelämämuutos -> tiimityö
• Koulun toimintaympäristön muutos -> OPS2016
• Opettajat kasvavien haasteiden edessä
- oppilaiden tarpeet, opetustyö:
eriyttävä opetus, inklusiivinen koulu, monialaiset
oppimiskokonaisuudet, eheyttävä opetus
• Uudistuvassa koulun toimintakulttuurissa
tärkeäksi muodostuvat:
- Jaettu vastuu, yhteistyö ja ammatillisen
tietotaidon jakaminen
- Yhteisöllisyys ja oppilaiden ja henkilöstön
hyvinvoinnin tukeminen
4. Syvenevällä yhteistyöllä oppijoiden
yhteisöksi
Oppijoiden yhteisön piirteitä:
- Yhteisesti jaetut arvot ja visio
- Yhteinen vastuuntunto oppilaiden oppimisesta
- Yhteistyö kohdistuu oppimiseen ja opettamiseen
- Osallistavuus ja yhteenkuuluvuus -> yhteisöllisyys
- Keskinäinen luottamus, arvostus ja kollegiaalinen tuki
- Reflektiivinen, professionaalinen oman työn tutkiminen ->
työssäoppimista
- Avoimuus, verkostoituminen ja kumppanit
- Professionaalinen oppijoiden yhteisö =
asiantuntijuus ei ole vain yksilön ominaisuus, vaan
yhteisöllistä, moniäänistä osaamista
(Bolam, McMahon, Stoll, Thomas & Wallance 2005)
5. Laajeneva ja syvenevä yhteistyö
• Kollegiaalinen tuki
• Työpari – ja tiimityö opetuksessa ja
ohjauksessa
• Yhteisopettajuus
• Konsultointi erityisopettajien toimenkuvassa
• OHL 2013, OPS2014
• Uudistuva koulun toimintakulttuuri - koulu
oppijoiden yhteisönä
• Työssä jaksamisen tukeminen
6.
7. Hyvässä tiimissä on:
• Riittävästi valtaa, vastuuta ja resursseja
• Hyvä tietoisuus tiimin toisista jäsenistä
• Rohkeutta pyytää apua
• Inspiraatiota ja luovuutta
• Korkea sitoutuminen tiimin työhön
• Keskinäistä luottamusta
• Kurinalaisuutta
• Vastuuntuntoa ja vastuunottoa
• Keskinäistä arvostusta
• Avoimuutta
• Halua neuvoa ja oppia
8. Oppilaiden osallisuus ja yhteistyö
OPS2016
Oppilaat osallistuvat oman kehitysvaiheensa mukaisesti
toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. He saavat
kokemuksia kuulluiksi ja arvostetuiksi tulemisesta yhteisön
jäseninä. Yhteisö kannustaa demokraattiseen vuoropuheluun ja
osallistumiseen sekä luo niille toimintatapoja ja rakenteita.
Koulun aikuisten keskinäinen yhteistyö sekä vuorovaikutus
ympäröivän yhteiskunnan kanssa tukevat oppilaiden kasvua
hyvään vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Yhdessä tekeminen
edistää oman erityislaadun tunnistamista ja taitoa työskennellä
rakentavasti monenlaisten ihmisten kanssa.
9. Käsitteet: yhteisopettajuus
samanaikaisopetus (co-teaching)
• Samanaikaisopetus (Cook & Friend
1995) Samassa tilassa tapahtuvaa, kahden
tai useamman pedagogisen ammattilaisen
heterogeeniselle oppilasryhmälle antamaa
opetusta (kummallakin aktiivinen rooli)
• Yhteisopettajuus (Takala 2010)
Opetuksen yhteinen suunnittelu,
toteutus ja arviointi
10. SAMANAIKAISOPETUSMALLEJA
Friend & Reising 1993 ja Marocco & Aquilar 2002
Malli Toimintapa
Vuorotteleva opetus
”alternate teaching”
Toinen opettaa isoa ryhmää, toinen pientä ryhmää
eriyttäen, rikastaen, kerraten. Opettajat voivat vuorotella
ison/pienen ryhmän opetuksessa tai pitäytyä vain
toisessa. Oppilasryhmän muutokset tarpeen mukaan.
Johtamisen/tukemisen vuorottelu
”alternate leading and supporting”
Toinen opettaja vastaa pääasiallisesti opetuksesta, toinen
tukee ja tarkkailee. Opettajat vaihtavat rooleja.
Toinen opettaa, toinen avustaa
”One teach, one assist”
Molemmat opettajat ovat luokassa läsnä. Toinen opettaa
ja toinen tarkkailee tai kiertelee.
Rinnakkaisopetus
”Parallel teaching”
Yhteinen suunnittelu. Luokka jaetaan kahteen
heterogeeniseen ryhmään. Opettajat opettavat saman
materiaalin, mutta saattavat käyttää erilaisia pedagogisia
lähestymistapoja.
Joustavat ryhmittelyt
”Flexible grouping”
Oppilaat ryhmitellään taitojen ja pedagogisten tarpeiden
mukaisiin pikkuryhmiin. Yksi ryhmä voi työskennellä
itsenäisesti.
Tiimiopettaminen ”Team teaching” Molemmat opettajat opettavat samaa ryhmää. Opetus voi
olla vuorottelevaa.
Pistetyöskentely ”Station teaching” Opettajat jakavat opetettavan sisällön keskenään ja
vastaavat kukin omasta työpisteestään. Oppilaat kiertävät
pisteeltä toiselle ja opettajat opettavat/ohjaavat
työskentelyä.
12. Lähikouluperiaate, OPS 2014
• Tuki annetaan oppilaalle ensisijaisesti
omassa opetusryhmässä ja koulussa
erilaisin joustavin järjestelyin, ellei
oppilaan etu tuen antamiseksi välttämättä
edellytä oppilaan siirtämistä toiseen
opetusryhmään tai kouluun.
13. Eriyttävän opetuksen näkökulmat koulun
arjessa
1) Oppimisen näkökulma – oppilaan yksilöllisiin tarpeisiin vastaamisen näkökulma
- Perustuu usein saatuun diagnostiseen tietoon oppilaan tuen tarpeista
- seuranta, seulat, testit, diagnoosit, huoli, havainnot, oppimisvaikeus,
oppimisstrategian puutteet, psykososiaaliset ongelmat
- Pohjana voivat olla myös oppimistyylit, temperamentti ym. typologiat
- Yksilöllistävä eriyttäminen: tukea oppilaan kehitystä yksilöllisten luontaisten
edellytysten pohjalta
- Yhtenäistävä eriyttäminen: pyritään siihen, että oppilaat saavuttaisivat samat
tavoitteet ja heikkoja saavutuksia pyritään vähentämään
2) Opettamisen näkökulma yksittäisen opettajan toimintana
• Miten toimin?
• Millainen tuntirakenne ja metodit tukevat eriyttämistä?
• Millainen oppimisympäristö ?
• Teknologian hyödyntäminen
• Oppimateriaalit
14. 3) Eriyttäminen toimintakulttuurina
- opettajien pari-, samanaikais- ja tiimityö + avustajat
- avustajien työpanoksen tehokas käyttö
- toiminnalliset menetelmät, joihin eriyttäminen on
sisäänrakennettu: yhteistoiminnallinen oppiminen, pysäkkitoiminta,
erilaiset ryhmätyö- ja toiminnalliset menetelmät,
oppimisvaiheryhmät, jne
4) Eriyttämisen mahdollistaminen rakenteilla ja resursseilla
- Eriyttämisen, yleisen ja tehostetun tuen, erityisen tuen
prosessikuvaukset, käytänteet, lomakkeet
- Lukujärjestyksen rakentaminen niin, että syntyy mahdollisuuksia
tukiopetukselle, tuetulle läksyjenluvulle, samanaikaisopetukselle,
lukujärjestyspalkituksille, yhteissuunnittelulle
- Opettajien ja avustajien tuntimäärät
- Konsultaatio, resurssiopettaja/nuorisotyöntekijä/toinen aikuinen
- Tilat
- Opetusteknologia
15. Yhteisopettajuudella eheyttävää opetusta
• Cantellin mukaan eheyttävässä opetuksessa ja
monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa voidaan
lähteä liikkeelle joko
• 1) oppilaasta
- Oppilaan toimijuus, kokemukset, kiinnostuksen kohteet,
oppimisen merkityksellisyys, oma-aloitteisuus, elämykset
- Korostuvat tutkiva oppiminen, ilmiölähtöisyys
• 2) yhteisöllisyydestä
– Toimintakulttuuri, yhteistoiminnallisuus, ryhmätyötaidot,
oppilaan osallisuuden kokemukset, yhteisopettajuus
• 3) tiedonaloista
– Eri tieteenalojen käsitteet, teoriat, prosessit
– Ongelmalähtöisyys, uuden tiedon rakentaminen
16. Edellytykset samanaikais- ja
yhteisopettajuudelle Pakarinen 2009
1)vanhan ammattitradition hylkääminen
(yksin tekemisestä yhdessä tekemiseen)
2) tietojen ja taitojen jakamisen kulttuuri
3) ihmiskäsitys (miten suhtautuu itseensä opettajana,
työtovereihin ja oppilaisiin)
4) kasvatus- ja oppimisnäkemys (luokan
pelisäännöt ja oppimiskäsitykset)
5) rakenteelliset ja hallinnolliset tekijät
17. Yhteistyön aloittaminen
(Pulkkinen & Rytivaara 2011)
• Missä oppiaineissa yhteisopettajuudesta olisi
eniten oppilaille hyötyä?
• Miten ja kenen kanssa haluaisin
yhteisopettajuutta toteuttaa?
• Minkälainen olisi hyvä työpari?
• Minkälaista yhteistyötä toivoisin?
(samanaikaisopetuksen mallit)
18. Yhteisopetuksen kehittämisen vaiheita
• Voi aloittaa missä vaiheessa tahansa mutta varhain
aloitettuna totuttaa oppilaat työtapaan
• Ryhmän koolla ja aloittamisajalla voi olla merkitystä
oppilaiden ryhmäytymiseen ja oppimiseen
• Tuntien palkitukset kannattaa ottaa jo hyvissä ajoin
huomioon
• Myös oppilaat ja huoltajat kannattaa ottaa mukaan
prosessiin kertomalla mistä on kyse
• Voi aloittaa pienistä kokonaisuuksista, kaikkea opetusta
ei tarvitse jakaa
19. • alussa voi tehdä selkeän työnjaon tunneille
• keskustelut työparin kanssa ovat tärkeitä (yhteiseen
opetukseen liittyvistä käytännön asioista, laajemmat
käsitykset opettamisesta ja oppimisesta, toisen
vahvuuksista ja kiinnostuksen kohteista,
luokanhallinnasta ja käyttäytymissäännöistä)
• Luokkatilojen suunnittelu ja järjestely yhteisopetukseen
sopivaksi
• Yhteisen suunnitteluajan merkitseminen kalenteriin
20. Yhteisopetuksen suunnittelu
• Aluksi kokonaissuunnitelma (jakso, aihepiiri, kokonaisuus)
• Yksittäisten oppituntien suunnittelu
• Sovitaan ennakkoon miten kumpikin valmistautuu yhteiseen
suunnittelupalaveriin
• Alussa tuntien kulun voi suunnitella yhdessä
• Myöhemmin voi jakaa aiheet valmistelua varten
• Suunnitellaan yhteiset rutiinit
• Opetuksen tavoitteet, sisällöt, opetusmenetelmät, oppilaiden
ryhmittely ja opettajien toiminta / roolit
• Yksittäisten oppilaiden tuntemus, osaaminen ja tuen tarve
• Mitä opetetaan yhdessä, mitä erikseen?
• Montako aikuista tarvitaan?
24. Yhteisopettajuuden iloja
”Pääsee helpommalla kun yhdessä mietitään ja suunnitellaan”
”Mukavaa tehdä yhdessä”
”Työn jakaminen on samalla työnohjausta”
”Tulee peilattua omia vahvuuksia ja heikkouksia kun seuraa
toisen työskentelyä”
• Opettajien opetustyylit voivat täydentää toisiaan
• Jaettu vastuu oppilaista
• Tekee enemmän huomioita kun ei tarvitse aina keskittyä
opettamiseen
• Erityisopettaja näkee myös yleisopetuksen oppilaita ja yleisen tason
• Erityisopettaja tutustuu myös muihin oppilaisiin, jos myöhemmin
tulee ongelmia
• Oppilaat näkevät erilaisia opetustyylejä
25. Hyödyt opettajien mukaan
• Opettajien käytäntöön sitoutuneen hiljaisen tiedon jakaminen puhumalla,
yhteissuunnittelulla, toisen työskentelyä havainnoimalla, yhdessä reflektoimalla
• Yhdessä toimiminen on luovaa, se tuottaa innovointia, uutta tietoa ja osaamista
– lisää työn iloa ja motivaatiota
– ammattitaito kehittyy, monipuolistuu
– Omien vahvuusalueiden hyödyntäminen voi tehostua
– Tietoisuus omasta toiminnasta lisääntyy
• Jaettu opettajuus helpottaa työn kuormitusta
– Yhteinen suunnittelu (vie aluksi paljon aikaa)
– Oppilastuntemus tehostuu: kahdet havainnot jatkuvasti
– Eriyttäminen, joustavat ryhmittelyt, yhteistoiminnalliset työskentelytavat,
parkkityöskentely, jne. luonteva järjestää
– Arviointi helpottuu
– Haavoittuvuus vähenee (sairastapauksessa tms.)
– Koti-koulu-, oppilashuolto-, kuntoutus- jne kuormitusta voidaan jakaa
– Vertaistuki koko ajan läsnä
• Raportoidut kokemukset: sekä oppilaat, opettajat että vanhemmat kokevat
hyödyt haittoja suuremmiksi
26. …ja haasteita opettajien mukaan
• Ison ryhmän tehtävään ryhtyminen on hitaampaa
• Yhteisen suunnitteluajan löytäminen
• Lukujärjestysten yhteensovittaminen
• Sopivan yhteistyökumppanin löytäminen
• Mahdollisuudet opettaa yhdessä (yläkoulu)
27. Esimerkkejä yhteisopettajuuden
toteuttamisesta
• Sirpa Oja (toim.) 2012 Kaikille kelpo koulu. Kolmiportaisen
tuen toteuttaminen ja kehittäminen. PS-kustannus.
• Pulkkinen & Rytivaara 2015 Yhteisopetuksen käsikirja. OPH.
https://hyvatkaytannot.oph.fi/kaytanto/2030/?q=c35e337c9cce
849833b0a1508e2b9a8c
• Yhteisopettajuus ja joustavat ryhmittelyt Kelpo –hankkeen
satoa
– http://peda.net/veraja/projekti/kelpokymppi/eriyta/raportit/eriyttam
ismenetelmia/joustavat
– www.helsinki.fi/cea/opetuksenjaoppimisentuki/
28. Innostu huomisesta,
mutta vain tässä päivässä on kahvat. Kysy itseltäsi juuri nyt:
Mitä voin tehdä tänään?
Voimauttavaa yhteisopettajuutta kaikille!
Innostu huomisesta,
mutta vain tässä päivässä on kahvat. Kysy itseltäsi juuri nyt:
Mitä voin tehdä tänään?
Voimauttavaa yhteisopettajuutta kaikille!
29. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
valteri.fi
Päivän aiheen käsittely jatkuu osoitteessa:
http://valterihub.fi/groups/pedagogiset-nettikahvilat/forum/
Valterin Pedagogisten nettikahviloiden tallenteet ja materiaalit on lisensoitu
Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Ollaan yhteyksissä!
Valterin
Pedagogiset
Nettikahvilat
2015-2016
, Onerva