Vertaisohjaajan kuusiosaiseen tietopakettiin on koottu liikuntaryhmien ohjaamisen perusteita. Näistä jokainen voi poimia itselleen ja omaan ohjaustoimintaan parhaiten sopivia vinkkejä. Tässä osassa keskitytään musiikin käyttöön liikuntaryhmien ohjaamisessa. Tietopaketin ovat koostaneet UKK-instituutin asiantuntijat Pauliina Husu ja Katriina Ojala. Paketti on tuotettu STEAn tuella. versio 2, kevät 2020

1. Musiikin käyttö liikuntaryhmässä
1
Koostaneet
Pauliina Husu ja Katriina Ojala, UKK-instituutti
versio 2 kevät 2020
Liikuntaryhmien ohjaaminen osana järjestötoimintaa: osa 4

2. Liikuntaryhmien ohjaaminen osana
järjestötoimintaa
Koostaneet
Pauliina Husu ja Katriina Ojala
UKK-instituutti
versio 2 kevät 2020

3. • 1: Kunnon osa-alueiden harjoittaminen liikuntaryhmissä
• 2: Ohjaajana liikuntaryhmässä
• 3: Liikuntaryhmässä liikkumisen turvallisuus
• 4: Musiikin käyttö liikuntaryhmässä
• 5: Ikäihmisten ohjaaminen
• 6: Ohjaustaitojen itsearviointi
3
Vertaisohjaajan tietopaketti

4. Musiikki
• tukee suoritettavien liikkeiden tekemistä
• ohjaa tekemään liikkeet tietyssä rytmissä
➢ Musiikin tempo mitattuna iskuina minuutissa (beats per minute = bpm) ohjaa
liikkeen suorittamista ja säätelee liikkeiden nopeutta.
➢ Musiikin tempon lisääminen ei kaikissa liikkeissä lisää tunnin tehokkuutta
(aerobisissa usein, lihaskuntoliikkeissä harvemmin).
• luo tunnelmaa
• motivoi sekä ohjaajaa että osallistujia.
Musiikin nopeus tulisi valita kohderyhmälle sopivaksi.

5. Mihin musiikin käytöllä pyritään?
Ohjaajan tulee miettiä:
• Mitkä ovat liikuntaryhmän tavoitteet?
• Tukeeko musiikki liikkeiden tekemistä vai toimiiko se taustamusiikkina,
tunnelmanluojana tai rentouttajana?
• Sopiiko tilanteeseen laulettu vai instrumentaalinen musiikki?
• Millainen musiikki tai musiikkityyli sopii kohderyhmälle?
➢Ei pelkästään ikä vaan myös ihmisten tausta vaikuttaa
musiikkimieltymyksiin.
• Millainen rytmi ja tempo ovat sopivia kyseiselle ryhmälle?
5

6. Musiikin rytmi, tempo ja perussyke
• Rytmi, tempo ja perussyke ovat musiikin elementtejä.
• Rytmi on sävellyksen perussyke.
➢Rytmin tahdissa jalkaa naputetaan lattiaan tai käsiä taputetaan yhteen.
• Tempo ilmaistaan iskuina minuutissa (bpm = beats per minute).
• Perussykkeessä joka toisen tai kolmannen sävelen (iskusävelen, beatin)
voimakkuus jäsentää musiikin sykkeen kaksi- tai kolmijakoiseksi (esim.
marssi, valssi).
6

7. Musiikin valintaan vaikuttavia tekijöitä
• kohderyhmän mieltymykset
• harjoituksen sisältö ja tavoite
• vuodenaika
• ohjaajan musiikin tuntemus

8. Musiikkiluvat
• Kun musiikkia esitetään julkisesti soittamalla sitä vaikkapa kuntosalilla
taustamusiikkina tai ohjatussa liikunnassa, siihen on hankittava lupa ja
siitä on maksettava korvaus
➢musiikin esittäjille (laulajat, soittajat ja levy-yhtiöt) ja
➢musiikin tekijöille (säveltäjät, sanoittajat, sovittajat ja musiikin
kustantajat).
• Korvaus on musiikin esittäjien ja tekijöiden palkkaa.
Musiikkia voi soittaa levyltä, tietokoneelta tai muulta tallenteelta tai
julkiseen esittämiseen tarkoitetuista streaming-palveluista.
• Oikeudet käyttää ja soittaa musiikkia:
➢ Teoston ja Gramexin yhdistetty lupakauppa: www.musiikkiluvat.fi
➢ Kysy musiikkiluvista omasta taustajärjestöstäsi.
8

9. Kiitos
ukkinstituutti.fi
9
Katso myös muut tietopaketin osat.