Perustietoa ryhmien toiminnasta

1. Ammatillinen
vuorovaikutus
- Ryhmässä toimiminen
Maija Knutti 2014, Varia
Lähteet: Opi ja ohjaa sosiaali- ja terveysalalla. Laine, Ruishalme,
Salerva, Siven & Välimäki. 2009. WSOY

2. Ryhmässä toimiminen
 Ihminen kuuluu elämänsä aikana moniin ryhmiin (perhe,
päivähoito, koulu, työ, harrastus, ystävät)
 Hyväksytyksi tuleminen, liittyminen ja kuuluminen
johonkin sekä osallistuminen ja vaikuttaminen ovat
yksilön kehitykselle tärkeitä.
 Jos kukaan ei huomaa tai välitä, olemmeko paikalla,
johtaa se ryhmätilanteesta poisjättäytymiseen.
 Toimimme eri ryhmissä eri tavoin. Saatamme ottaa
tietoisesti tai tiedostamattamme tietyn roolin.
 Yksilöt tuovat ryhmään myös omat henkilökohtaiset
arvonsa, asenteensa sekä norminsa.
 Ryhmä antaa myös palautetta -> itsetuntemus lisääntyy

3. Ryhmän – yksilön suoritus
 ”Mitä useampi kokki, sitä huonompi soppa”
 Jos jokainen jäsen toimii omalla tavallaan, se vaikeuttaa
ryhmän toimimista.
 Jäsenten tuotava omat ajatuksensa yhteiseen
pohdintaan. Muilta jäseniltä saa uusia ajatuksia.
 Yhteiset päämäärät ja kunkin panos ja vastuu niistä
tulee olla sovittuna.
 Etenkin jos ryhmä on suuri, syntyy helposti
vapaamatkustajia. Ajatellaan, ettei kukaan huomaa
omaa panosta, motivaatio heikkenee ja vastuu omasta
suorituksesta hämärtyy.
 Parhaimmillaan ryhmässä saadaan aikaiseksi jotain
parempaa kuin yksilösuoritusten summa.

4. Ryhmän muodostuminen
 Mikä tahansa ihmisten joukko ei ole ryhmä. Tarvitaan
henkilökohtaista vuorovaikutusta jäsenten välillä.
 Ryhmän edellytykset:
 Samassa tilassa oleminen
 Psykologinen kontakti: kiinnostuminen yhteisestä aiheesta
 Sosiaalinen kontakti: työskentelyn aloittaminen
 Ryhmän tunnusmerkit
 yhteinen tavoite
 jäsenten väliset suhteet
 ryhmädynamiikka

5. Ryhmän kehitysvaiheet
1. Muotoutumisvaihe
 Jännittynyt, jäsenet eivät tunne toisiaan
 Selvitetään perustehtävää
 Keskustelu ulkokohtaista
 Muodollinen kohteliaisuus, mutta saattaa olla kilpailua asemasta
 Ohjaajakeskeisyys

6. 2. Kuohuntavaihe
 Ryhmän muotoutuminen alkaa: ”me”
 Toiminta vielä yksilökeskeistä
 Jäsenten testaaminen, kerrotaan omia mielipiteitä,
todellinen kuunteleminen vähäistä
 Erimielisyydet, alaryhmät
 Itsenäisyyspyrkimykset (kritiikki ohjaajalle)

7. 3. Normittamisvaihe
 Ristiriidat selvitetty, aletaan etsiä yhteisiä pelisääntöjä
 Yksilöt tiedostavat itsensä ryhmän osiksi, kykenevät
auttamaan ja tukemaan toisiaan
 Ryhmä pystyy asettamaan tavoitteita
 Ilmapiiri turvallinen, halu säilyttää yhtenäisyys
 Ohjaaja luottaa ryhmään

8. 4. Toteuttamisvaihe
 Aktiivisen, kypsän ja joustavan työskentelyn vaihe
 Roolijako selvä, jäsenet kantavat vastuunsa, erilaisuus
voimavara
 Ryhmä pystyy pohtimaan, kokemuksiaan, arvioimaan
toimintaansa, ratkaisemaan ristiriitoja
 Ryhmässä korostuu kiinteys sekä valmius ja kyky toimia

9. 5. Lopettamisvaihe
 Ryhmä lopettaa toimintansa tai muuttaa muotoaan uutta
tehtävää varten.
 Kiinteän työskentelyn jälkeen lopettaminen voi tuntua
vaikealta.
 Ohjaajan rooli korostuu jälleen.
 Ryhmät käyvät vaiheita läpi omassa tahdissaan.
Jäsenten tai johtajan vaihtuminen aiheuttaa paluun
alkuvaiheisiin.

10. Ryhmäsuhteet:
Kommunikaatiosuhteet
 Sanallisen ja sanattoman viestinnän on oltava sopusoinnussa,
jotta viestintä on luotettavaa.
 Suuressa ryhmässä on paljon vuorovaikutussuhteita ja viestit
saattavat vääristyä.
 Tiedonkulkuun ja avoimuuteen on kiinnitettävä huomiota.

11. Ryhmäsuhteet:
Roolisuhteet
 Rooli: odotukset, joita yksilöön suunnataan sosiaalisen
aseman vuoksi
 Viralliset ja epäviralliset, saadut ja valitut
 Roolijakoon vaikuttavat: jäsenen ominaisuudet, jäsenen
toiminta, ryhmän jäsenten keskinäiset suhteet, ryhmän
ulkopuoliset roolit
 Rooleihin on helppo jumiutua, koska muut jäsenet
kohdistavat tiettyjä odotuksia.
 Roolipaineita syntyy, jos itseen kohdistuu ristiriitaisia tai
epäselviä odotuksia.

12. Ryhmän erityyppiset roolit:
 Tehtäväroolit: esim. puheenjohtaja, sihteeri
Kommunikaatioroolit: esim. puhelias, hyvä
kuuntelija, eristäytynyt
 Valtaroolit: esim. johtaja, alainen, myötäilijä
 Tunneroolit:
Yhteenkuuluvuutta ylläpitävät , esim. rohkaisija,
mukaan vetäjä, jännityksen laukaisija, erotuomari
Ryhmää häiritsevät, esim. huomion tavoittelija,
pelleilijä, syrjään vetäytyjä, jarruttaja
 Normirakenteeseen liittyvät roolit: esim.
manipuloija, kontrolloija, vastustaja, uhri, kriitikko

13. Ryhmäsuhteet:
Normisuhteet
 Ryhmä luo itselleen tietyt normit eli toimintasäännöt, joissa
määritellään millainen käyttäytyminen ryhmässä on sallittua.
 Normisuhteita on virallisia ja epävirallisia, annettuja ja luotuja
 Normit auttavat ryhmää toimimaan yhdenmukaisesti; jos
sääntöjä on liikaa, niitä ei muisteta.
 Ryhmä valvoo itse sääntöjen noudattamista.
Pohdittavaksi:
Millaisia normeja ryhmässäsi on? Kuinka ne on laadittu ja miten
niitä valvotaan?
Millaisia epävirallisia normeja ryhmässäsi on? Miten ne
vaikuttavat ryhmäsi toimintaan?

14. Ryhmäsuhteet:
Tunnesuhteet
 Tunteet ovat tärkeitä vuorovaikutuksessa ja saavat aikaan
toimintaa.
 On tärkeää erottaa tunne ja sen ilmaiseminen!
 Jos ryhmällä on asiatavoite, tunnesuhteiden käsittely ei saa
olla itseisarvo.
 Lähentävät tunteet: rakkaus, luottamus, toivo
 Loitontavat tunteet: viha, pelko, kateus
 Ryhmässä on tehtävä töitä lähentävien tunteiden puolesta.
 Kaikista ei voi pitää, mutta on kyettävä toimimaan kaikkien
ryhmän jäsenten kanssa ja saavutettava keskinäinen
luottamus.

15. Ryhmäsuhteet:
Valtasuhteet
 Valta: kyky tai mahdollisuus saada ihmiset toimimaan
haluamallaan tavalla
 Valta voi olla virallista tai epävirallista:
 aseman mukainen palkitsemis- ja rankaisuvalta henkilökohtainen
vaikutusvalta, asiantuntijavalta, oikeutettu valta (poliisi)
 Ryhmän johtajuus voi olla määritelty etukäteen tai ryhmä voi
sopia siitä.
 Aina ei ole johtaja, vaan esim. vaihtuva edustaja,
vastuunjakaminen, tiimityö
 Valtasuhteita ryhmässä voi seurata havainnoimalla, kuka
vaikuttaa kehenkin, kenen mielipiteet ja ehdotukset otetaan
huomioon, kuka ottaa ryhmätilanteiden hoidon tehtäväkseen.
Pohdittavaksi: Hahmottele oman ryhmän valtasuhteet.

16. Ryhmädynamiikka
 Yksilö tuo ryhmään elämänhistoriansa, piirteensä ja
pyrkimyksensä
 Lisäksi ryhmädynamiikkaan vaikuttavat kyseinen tilanne ja
ympäristö
 Jokainen jäsen tulkitsee ryhmän tapahtumia omalla tavallaan
 Jäsenen toiminnan muutos (esim. poissaolot) vaikuttaa koko
ryhmän toimintaan
 Ryhmän koko vaikuttaa olennaisesti sen dynamiikkaan.
 Pienessä ryhmässä otetaan enemmän vastuuta.
 Suuressa ryhmässä tilanteet vaihtuvat nopeasti ja kaikkia ideoita ei
kyetä toteuttamaan.

17. Ryhmän tehokkuus
 Yhteinen tavoite päätettävä yhdessä
 mikä ryhmän perustehtävä, miksi olemassa
 jäsenten henkilökohtaiset tavoitteet ja arvot
 jäsenten väliset suhteet ja niistä huolehtiminen
 Tavoitteet tulisi konkretisoida
 osatavoitteet
 työnjako
 Toimintasuunnitelma
 seuranta

18. Ryhmän kiinteys
eli ryhmän jäsenten tuntema vetovoima ryhmää kohtaan
 Kiinteässä ryhmässä jäsenet toimivat aktiivisesti ja
avoimesti, sitoutuvat toimintaan -> vahva yhteenkuuluvuus
 Kiinteä ryhmä syntyy, jos:
 tehtävät ovat mielenkiintoisia
 jäsenet pitävät toisistaan, suhtautuvat ystävällisesti toisiinsa
 ryhmä kokee saavansa arvostusta
 Kiinteän ryhmän tunnusmerkit:
 Hyvä ilmapiiri
 Aito välittäminen
 Avoimuus
 Kunnioitus, arvostus
 Jäsenten voimavarat ryhmän hyväksi
 Ongelmatilanteiden rakentava kohtaaminen

19. Ryhmän ohjaaminen
Hyvä ryhmänohjaaja
 osaa motivoida ja kannustaa
 tuntee ryhmädynamiikan
 suunnittelee hyvin toiminnan
 sietää epävarmuutta ja osaa toimia joustavasti
 luo turvallisen ilmapiirin
 huomioi ryhmän jäsenet yksilöinä
 tukee ryhmänjäsenten välisiä suhteita ja uskaltaa
käsitellä ilmeneviä ristiriitoja
 tukee ryhmän tavoitteiden saavuttamista
 uskaltaa tehdä päätöksiä, mutta jakaa vastuuta myös
ryhmäläisille
 antaa palautetta

20. Hyvän ryhmänohjaajan
ominaisuuksia
 Innostava
 Jämäkkä
 Tasapuolinen
 Hyvät vuorovaikutustaidot
- Ilmaisee itseään selkeästi
- Osaa kuunnella
 Ei tuo liikaa esiin omia mielipiteitään
 Hyvä ihmistuntija
 Tarkka havainnoija
 Toimii omalla persoonallisella tavallaan
Hyväksi ryhmänohjaajaksi kehittyy harjoittelun myötä!