2. Psykologiasta
”Käyttäytymistiede” - tutkii ihmisen käyttäytymistä – ja
mitä lainalaisuuksia sen takana
Miten voimme ymmärtää käyttäytymistä ja vaikuttaa
siihen psykologisin keinoin
Rauhalan opit:
Psyykkinen ja fyysinen saman kolikon kaksi puolta:
arvioitava mikä vaikutuskanava on milloinkin toimivin
”Ihminen situaatiossaan”
3. Psykologian näkökulma
kehityspsykologinen
normaalin kehityksen vaiheet ja ilmiöt
persoonallisuuden psykologian näkökulma
yksilöllisen toimintatavan ymmärtäminen
kognitioiden tarkastelu
älyllisen suorituskyvyn, ajattelutaitojen vaikutus
elämänhallintaan
oppimisen psykologia
uusien käyttäytymismallien hankkiminen
Sosiaalipsykologinen ulottuvuus, vuorovaikutukseen ja
viestintään liittyvä tieto
kliininen psykologia
psykopatologia, siihen liittyvät syy-ja
seuraussuhteet, hoito ja ennaltaehkäisy
5. Psykologin toimenkuva psykiatriassa
Tutkiminen
Hoito
Välillinen potilastyö
kehittäminen
Psykologisen tiedon ja näkökulman tuominen
työskentelyyn
Lääkärin ja psykologin yhteistyö on tärkeää hoidon
suunnittelussa
6. Miksi psykologin tutkimuksia
Perustuu ajatukseen, että onnistuneen hoidon
edellytyksenä on oirekuvan lisäksi ymmärrys siitä, millainen
potilas on
”Totuus on kätketty”: toimivaan hoitoon johtava
kokonaiskuva muodostuu yhteistyönä
Lisäarvoa psykologin tutkimuksesta:
Tutkimuksen monipuolisuus: sekä suorien että
epäsuorien menetelmien käyttö
Tutkitut välineet, jotka tuovat vertailtavuutta
Riittävän pitkä kontakti potilaaseen
Yhteistyöprosessin vahvistuminen: Potilaan
motivoituminen omien ongelmien ja tavoitteiden
selkiyttämisen
7. Kysymyksiä…
Mitä merkitystä potilaan hoidon kulkuun tai suunnitteluun
on tiedolla, että:
Verbaalinen looginen muisti on heikko
Hän on narsistisesti vaurioitunut
Hänellä ei ole kykyä itsen tarkasteluun
Hän on persoonallisuudeltaan riippuvainen
Hän on sisäisesti korostuneen aggressiivinen
Hän on impulsiivinen
8. Miksi tutkimuksia…
Mitkä ovat olennaisia asioita?
Toimintakyky ja siihen vaikuttavat asiat
Persoonallisuustekijät
Erotusdiagnosointia auttavat piirteet
Yksilöllisesti vaihtelevat asiat liittyen siihen mitä
halutaan selvittää
Psykologin menetelmät on kehitetty näiden
arvioimiseen
Psykologi tuntee menetelmänsä ja niiden rajat
9. Mihin hoidon vaiheeseen tutkimus
1.Alkuvaihe;
1. Ongelman selvittäminen ja tarkentaminen
(Kokonaiskuva ongelmat/vahvuudet)
2. Hoidon suunnittelu (hoitovaihtoehtojen
toimivuus tällä potilaalla)
2.Hoidon kuluessa tai sen loppuvaiheessa
1. Hoidon edistymisen seuranta ja
ongelmakohtien taustan selvittely (esim.
hoidon jumittuminen)
10. Miten toimitaan
Selvittelytarpeen toteaminen > pyyntö >tutkimus>lausunto >
palautekeskustelu > Integroiminen muuhun tietoon
hoitoratkaisujen pohjaksi
Lausuntopyyntö
Lääkäri pyytää psykologilta lausuntoa tiettyyn tarkoitukseen,
mieluiten kirjallisesti: ”Pyydän kohteliaimmin psykologin
arviota” tms ilmaisu…
Pyyntöön lyhyt kuvaus tilanteesta, johon lääkäri haluaa
tutkimuksella lisävalaistusta:
psyykkisen tilanteen kartoittamiseksi
diagnoosin tarkentamiseksi
hoitomahdollisuuksien selvittämiseksi
kognitiivisen tason selvittämiseksi
persoonallisuuden kartoittamiseksi
erotusdiagnostiseen selvittelyyn (esim. dementia-
depressio, mahd. autistiset piirteet pakkoneuroosiin
liittyen yms.)
11. Psykologin lausunnon sisältö
Lausunnossa kuvataan potilaan ominaisuuksia kiinnittäen
huomiota sekä voimavaroihin että ongelmiin ja pyritään
ymmärrykseen siitä, mitä on käyttäytymisen taustalla
Lausunnon rakenne
1. Suppea anamneesi, jossa on kuvattuna psyykkisen
tilanteen kannalta relevantit asiat
2. Toimintakyky: kognitiot, toiminnanohjaus, muisti,
toimintakyvyn erityisongelmat
3. Persoonallisuus ja muu psyykkinen tilanne: korostuneet
persoonallisuuden piirteet, kuormittuneisuus,
ihmissuhteisiin liittyvät piirteet
4. Psykiatrisiin sairauksiin viittaavat seikat
5. Johtopäätökset ja suositukset
6. Tiivistelmä, ellei lausunto ole aivan lyhyt
Kirjaaminen ja otsikointi muutostilassa (Effica ja e-arkisto…)
12. Tutkimusvastauksen sisältöön vaikuttaa erikoisala:
neuropsykologin lausunnot, lastenpsykiatriassa
tunnepuolen tutkimukset vanhuspsykiatrian kysymykset
Aloite psykologin tutkimukseen voi tulla myös psykologilta
itseltään tai muulta työryhmältä
Tutkimuksen laajuus voi vaihdella. Tutkimus voi olla
tarpeen mukaan:
Psykologin arvio
Psykologin lausunto: laaja tai suppeampi tutkimus
Ensikertalaisia tutkittaessa pyynnöt tavallisesti yleisempiä
ja tutkimukset laajempia
13. Palautekeskustelu ja lausunnon käyttö
hoitoratkaisuissa
Potilas hoitonsa subjektina: palautteen saaminen omista
tuloksista on tärkeää
Oman motivaation herättäminen tutkimuksen ja hoidon
kaikissa vaiheissa on olennaista hoidon onnistumiselle
Palautekeskustelussa olisi syytä olla mukana potilaan ja
psykologin lisäksi esim. hoitohenkilö, omahoitaja,
mahdollisesti omainen: esiin tulleet näkökulmat käyttöön
Psykologin tutkimus tuo tietoa, vahvistusta ja mahdollisesti
uusia avauksia ns. ”hoitodiagnoosin” tekoon: millainen
hoito on tarpeen, millainen hoito on potilaalle mahdollista
Lausunnosta luettavissa myös apua siihen, miten lähestyä
potilasta
Paperi puhuu aina vähän: tarvitaan tiimiaikaa
14. Psykologin tutkimusmenetelmistä
Käytössä
Haastattelu
havainnointi vuorovaikutustilanteessa
psykologiset tutkimusmenetelmät, ”testit”
Psykiatriassa käytössä olevat tutkimusmenetelmät ovat
pääosin runsaasti tutkittuja
Testien läpivieminen ja analysointi vaatii aikaa, mikä on
sekä etu että haitta
Psykologin tietotaito normaalista psyykkisestä kehityksestä,
psykopatologiasta ja psykososiaalisista hoitomenetelmistä
mahdollistaa lyhyempien arviointien tekemisen tarvittaessa
Toimintakyky, sen muutokset ja kuntoutusmahdollisuudet
ovat olennainen tieto potilaan ennusteen ja
hoitomahdollisuuksien kannalta
15. Kognitioiden tutkiminen
Kognitiivinen suorituskyky on ihmisen kykyä informaation
prosessointiin
Havaitseminen, oppimiskyky, muisti, ongelmanratkaisu,
kielen ja käsitteiden käyttö ovat kognitiivisia taitoja
Ns ”älykkyys” Muistin lailla arkielämän yleiskäsite, joka
koostuu useasta taidosta
Älykkyys= ”sitä mitä älykkyystesti mittaa?”
Nykyisin käytössä Wechslerin testit WAIS IV(aikuiset ja
nuoret >16v) ja WISC-R
Saadaan ikäryhmittäin standardoitu kykyprofiili: miten
sijoittuu omassa ikäryhmässään
Ei ns. älykkyysosamäärää, vaan visuaalinen, suoritus- ja
kokonaistaso
Uudet tason määrittelyt
16. Kognitioiden tutkiminen…
Muisti on monta eri prosessia, joiden taso vaihtelee yksilöllisesti
Muistin tutkimisessa pääasiassa käytössä WMS III
Karkeampia muistiongelmien seuloja ovat Mini-Mental ja Cerad
Muistiprofiili antaa tietoa mahdollisesti vahvoista ja heikoista
alueista
Keskittyminen ja tarkkaavuus ovat portti muistin, kognitioiden ja
yleensäkin toiminnan onnistumiseen
Keskittymiskyvyn arvioinnin apuna on WAISin ja WMS:n
osatestien lisäksi erillisiä keskittymistestejä
Toiminnanohjaus tarkoittaa kykyä viedä suoritusprosessi hallitusti
loppuun
Toiminnanohjaus koostuu useasta eri osatekijästä.
Tilanteen ja toimintaperiaatteen hahmottaminen
Kyky ottaa palautetta vastaan, arvioida ja muuttaa omaa
toimintaa
Kyky ylläpitää toimintaa
Käytössä WCST ja haastattelu
17. Kognitiiviset puutokset
Psykopatologiaan, varsinkin psykooseihin, mutta myös
pitkäaikaiseen masennukseen voi liittyä pysyvää
kognitioiden heikentymistä, usein tyypillisellä tavalla (esim.
loogisen verbaalisen muistin heikentyminen, ajattelun
konkretisoituminen, ajattelun joustavuuden väheneminen)
Varsinkin skitsofreniaan liittyy usein tämän tyyppistä tason
laskua, joskus romahdusmaisestikin
Kognitiivinen taso voi laskea myös palautuvasti erilaisista
tekijöistä johtuen. Näitä ovat liiallinen stressi, unettomuus,
lääkevaihdokset, itsetunnon, motivaation, elämänuskon
romahtaminen
18. Psyykkisen kokonaistilanteen
tutkiminen
Kuuluisin menetelmä on Rorschachin musteläiskätesti
Havaintokognitiivinen testi, jonka moderni
tulkintajärjestelmä CS perustuu empiiriseen tutkimkseen
Tietoa psyykkisestä toimintakyvystä ja psykopatologiasta
sekä luonteenomaisista piirteistä
Muita menetelmiä esim. CAST, Wartegg, erilaiset kyselyt,
kuten PK5, MMPI (psykopatologian arviointiin)
Kyselyt ovat hyvä keskusteluin pohja, mutta rajoituksia,
joita yritetään voittaa erilaisilla ”feikkiskaaloilla”: kysely
kertoo sen, minkä tutkittava itse tietää ja haluaa kertoa
19.
20.
21. Ihmisten tutkimisen piirteitä
Tutkimustilanteessa selkeät roolit: tutkija ja tutkimuksen
kohde
Ihminen tutkittavana on aina samalla subjekti, joka tekee
ratkaisuja: mitä kerron, mitä pidän itselläni - jotain
kerrotaan myös tarkoittamatta
Tutkiminen on väistämättä vuorovaikutusta, joka myös
vaikuttaa saatuihin tuloksiin
verbaaliset ja non-verbaaliset elementit
täysi neutraalisuus on mahdotonta: tiedettävä mitä itse
viestii
Hyvä, positiivinen tutkimusprosessi on samalla interventio,
se motivoi, lisää potilaan ymmärrystä, hoitaa
Ihmisten välinen kontakti on psykiatriassa aina tärkeä:
hoidon tulosten olisi siirryttävää potilaan kantamana hänen
elämäänsä
Inhimillinen tekijä x on aina mukana
Inhimillisistä voi tapahtua virheitä
Ilman inhimillisyyttä ei tapahdu mitään!
22. Tutkimisen ja omien näkemysten yhteys:
muutamia psykiatriaan liittyviä kysymyksiä
”Vasaramiehestä kaikki esineet näyttävät
nauloilta”
Omat käsitykset psykopatologiasta ja sen
hoidosta vaikuttavat siihen, mitä näkee ja, mitä
nostaa esiin – esimerkiksi psykologin lausunnosta
Nämä kysymykset ratkaistava henkilökohtaisesti
Mistä psyykkiset sairaudet johtuvat? Mikä
vaikuttaa niiden ilmenemiseen ja hoitoon?
Editor's Notes
esimerkki lausunnosta, keskustelua mitä voi vaikuttaa narsisimi, heikko taso, estyneisyys, traumatisoituminen