Kuusenkerkän ja koivunlehden keruu, Kuortane 7.6.2019

1. Kuusenkerkän ja koivunlehden
keruu
Kuortane 7.6.2019

2. Yleistä kuusesta
Kuusi, Picea abies, on meillä Suomessa toiseksi yleisin puulaji
männyn jälkeen
Neulaset tummanvihreitä, kasvutapa kartiomainen, suorarunkoinen
puu, jolla pinnanmyötäinen juuristo
Kasvaa yleisenä koko Suomessa lukuun ottamatta pohjoisinta
Lappia
Kuusi kasvaa viljavilla paikoilla, tuoreilla ja lehtomaisilla kankailla,
kasvaa myös karummilla mailla
Toini Kumpulainen

3. Toini Kumpulainen

4. Toini Kumpulainen

5. Mikä kuusenkerkkä?
kerkkä, kuusen nuori vuosikasvu
pehmeä, kauniin vaalean vihreä
voi olla pitkulainen ja kapea tai lyhyt ja pörheä, kaikki muodot ovat
yhtälailla kerättäviä
ruskeaa suojusta, hattua ei saa olla mukana
Toini Kumpulainen

6. Erilaisia kerkkiä
Toini Kumpulainen

7. Toini Kumpulainen

8. Toini Kumpulainen

9. Toini Kumpulainen

10. Kerääminen on luvan varaista
Kuusenkerkän kerääminen ei kuulu jokamiehen oikeuden piiriin eli kerkän kerääminen
vaatii aina maanomistajan luvan!
Selvitä mahdollisia kuusikoita alueellasi ja ota selvää metsänomistajasta. Apua voi saada
esimerkiksi maanmittauslaitokselta.
Hyvää kertausta jokamiehenoikeuksista https://www.luontoon.fi/jokamiehenoikeudet
Toini Kumpulainen

11. Luonnontuoteluvat
Metsähallituksen monikäyttömetsistä on mahdollista kerätä esimerkiksi kerkkää yli 4 m
korkuisista kuusista. Maksu peritään puhelinlaskussa.
Luonnontuotelupa
Soita numeroon 0600 551 665
Puhelun hinta 24,95 € (sis. alv), Lupa voimassa 3 kuukautta.
Tuotteiden max. keruumäärä yhteensä 50 kg tai 200 litraa.
Luonnontuotteiden vuosilupa
Soita numeroon 0600 551 666
Puhelun hinta 49,90 € (sis. alv), Lupa voimassa 1 vuoden
Tuotteiden max. keruumäärä yhteensä 200 kg tai 800 litraa.
Toini Kumpulainen

12. Monikäyttömetsät näet retkikartta.fi -palvelusta
Kerääjän on varmistuttava siitä, että alue jolta hän on luonnontuotteita ottamassa, on
Metsähallituksen hallinnassa olevaa metsätalouskäytössä olevaa monikäyttömetsää.
Lupa ei koske suojelualueita.
Metsähallituksen monikäyttömetsien sijaintiin voi tutustua tarkemmin
Retkikartta.fi-sivustolla http://www.retkikartta.fi/ ottamalla käyttöön karttatason
”Metsätalouden monikäyttömetsät”.
Lupa ei koske retkikartta.fi: ssä monikäyttömetsien karttatasoa ”Tutkimus- ja
opetusmetsät”.
Toini Kumpulainen

13. Keruualue
Sijaitsee puhtaalla alueella, jossa ei teollisuutta, kaatopaikkoja, lämpölaitoksia, yms.
Lannoittamatonta metsää, lannoituksesta vähintään 3 vuotta
Keruualue vähintään 50-200 metriä tiestä, etäisyys on suhteessa tienkäyttöasteeseen
Ei saa kerätä suojelualueilta
Hyvä keruukohde on myös kuusiaidat, mikäli ne sijaitsevat riittävän etäällä tiestä
Toini Kumpulainen

14. Kerkän kerääminen
Keruuaika touko-kesäkuussa
Kerkät kerätään, kun ne ovat noin 2-4 cm mittaisia, pehmeitä versoja
Kerätään aina terveistä kuusista
Jos kerkkä on rusehtava, kellertävä tai siinä on epäpuhtauksia, tms. ei saa kerätä (kuusen
suopursuruoste, yms.)
Huomioi myös paleltuneet kerkät
Kerkät kerätään aina yli 2 metrisistä kuusista, vaikuttaa kuusen kasvuun
Latvan alueelta ei kerkkää saa kerätä, vaikuttaa puun pituuskasvuun
Puutuneita ja pihkaisia versoja ei voi enää kerätä
Keruutahti on 0-3 kg/tunti, riippuu kerääjästä
Toini Kumpulainen

15. Muistettava keruussa
Kerää aina puhtain käsin
Iholla ei saa olla ihonhoitotuotteita, voiteita, hyttysmyrkkyjä, tms.
Kertakäyttöiset käsineet hyvät olla käytössä
Puhtaat keruuastiat, elintarvikemuovia tai astia, joka on suojattu elintarvikekelpoisella
materiaalilla
Suojaa keruuastia kerkkä ohuella liinalla, tms. ettei kerättyjen kerkkien sekaan joudu
roskaa
Toini Kumpulainen

16. Keruuohjeita
Kerkät voi kerätä käsin napsauttamalla tai saksilla leikaten kerkän juuresta.
Kerkät kerätään roskattomina keruuastioihin
Kerätessä huomioitava ettei kerkän mukana lähde kerkän ”hattu”, joka on suojaamassa
kerkkää ennen sen avautumista. Lähtee yleensä helposti pois ravistelemalla kuusen oksaa
Keruu kannattaa aina tehdä aurinkoisimmilta paikoilta ensin, koska varjon puolella kerkät
kehittyvät hitaammin. Näin keruuajan saa hyödynnettyä hyvin.
Toini Kumpulainen

17. Keruuastiat
Kerkät kerätään puhtaisiin keruuastioihin, esimerkiksi sankoon, pahvilaatikkoon tai
taimivakkaan (jos taimivakka on käyttämätön)
Mielellään sellainen keruuastia , että se vapauttaa kerääjän molemmat kädet keräämiseen
Kerkät kerätään astioihin niin, ettei niitä painella, survota, tiivistetä, jotta ne eivät ala
lämmetä eivätkä rikkoonnu
Keruuastiat voidaan tyhjentää välillä pahvilaatikoihin, jotka on suojattu leivinpaperilla
Toini Kumpulainen

18. Toini Kumpulainen

19. Kerkkien käsittelystä
Kerkät on hyvä saada pian keruun jälkeen viileään, jotta ne pysyvät tuoreina eivätkä ala
lämmetä ja pilaantua.
Kerkät pakataan ostajan antamien ohjeiden mukaisesti
Pakkausmateriaali (vahva muovipussi, pahvilaatikko)
Pakkauskoko, kg….ostajan toiveiden mukaisesti
Lähetetään/noudetaan joko tuoreena tai pakastettuna
Pakkaukseen aina seuraavat merkinnät:
Keruupäivä, keruupaikka, kerääjän nimi ja pakkauksen sisällön määrä, kg
Toini Kumpulainen

20. Kerkkien pakastaminen
Kerkät tulee pakastaa mahdollisimman tiiviisti vahvoihin pakastusta kestäviin pusseihin. Ei
ilmaa pusseihin. Vakumointi hyvä vaihtoehto!
Pussit suljetaan teipillä, joka kestää kosteutta ja pakastuksen eli ei saa irrota pakastuksen
aikana (punainen teippi hyvä, saa esim. Etralta)
Pakastimen tulee olla sellainen mikä pakastaa tuotteen nopeasti. Osa ostajista hyväksyy
kotipakastimen käytön. Pakastimessa ei voi säilyttää muita tuotteita samanaikaisesti.
Huomioitava lämpötilan seuranta
Pakastettu kerkkä murenee herkästi eli neulaset irtoavat
Toini Kumpulainen

21. Kerkän kuivaus
Kerkät voidaan myös kuivata
Tällöin kerkät asetellaan ohuina kerroksina kuivurin ritilöille
Kuivaus alle 40 asteessa, jotta kerkän väri säilyy hyvänä ja kerkät ravintoaineet eivät
tuhoudu
Kuivattu kerkkä pakataan paperipusseihin, varo kovaa käittelyä kuivattu kerkkä murenee
helposti
Pakkaukseen merkinnät: keruupäivä, keruupaikka, kerääjän nimi, kuivatun kerkän määrä,
kg
Säilytetään huoneenlämmössä, valolta suojattuna
Toini Kumpulainen

22. Miksi kuusta kannattaa hyödyntää? Miksi
kerätä ja käyttää kerkkää?
Hyödyllinen rohdoskasvi jo vuosituhansien ajan
Kuusenkerkistä ja pihkasta on tehty palsamia, erilaisia neulas- ja siemenöljyjä, tärpättiä,
hartsia, neulasuutetta, on kerätty pihkaa ja havuja erilaisiin tarkoituksiin
Helpottaa hengitystietulehduksissa
Jos olet hartsiallerginen, älä käytä kuusenkerkkää tai pihkatuotteita, koska voi aiheuttaa
allergiaoireita!
Ei jatkuvaan käyttöön
Toini Kumpulainen

23. Mitä kerkät sisältää
Kerkissä on C-vitamiinia noin 48 mg/100g (kuorittu appelsiini 51 mg/100 g:ssa)
A- ja B-vitamiineja
Alfa-tokoferolia (e-vitamiinin yksi muoto) ja beetakaroteenia (A-vitamiinin esiaste
Kivennäisaineita
Haihtuvaa öljyä (joka sis. useita erilaisia ainesosia)
Toini Kumpulainen

24. Mihin käytät kerkkiä
Siirapin valmistukseen
Tuoreena salaatteihin
Leivontaan esimerkiksi kuivattuna/jauhettuna
Teeksi
Tinktuurat
Jäätelöön (Suomen jäätelö)
Juomien maustamiseen
Höyryhengittämiseen
Ym. Ym.
Toini Kumpulainen

25. Kuusen havut jäätelöön
Toini Kumpulainen

26. Toini Kumpulainen

27. KOIVU, betula pentula, silverbirch
Kerääminen maaomistajan luvalla
Sekä hies- että rauduskoivun lehtiä kerätään
Sisältää mm. karoteenia, b- ja c-vitamiinia, hivenaineita, orgaanisia happoja,
ascorbiinihappoa, flavonoideja, eteeriisiä öljyjä jne. jne.
Diurettinen, ei jatkuvaan käyttöön
Elintarvikkeeksi: mahla, pakuri, lehdet
Ksylitoli
Lääkekäyttö: nila, tuhka
Askarteluun: tuohet risut
Polttopuuna hyvä lämmön antaja
Toini Kumpulainen

28. Toini Kumpulainen

29. Koivunlehtien, mahlan ja pakurin käyttö
Lehtiä salaatteihin, teenä, jälkiruoissa, mausteena
Jalkakylvyissä, hiustenhuuhteena
Värjäykseen
Pakuri rohdoksena
Mahla juomana, siman raaka-aineena
Toini Kumpulainen

30. Koivunlehtien keruu
Selvitä maanomistajilta tuleeko koivikoiden harvennusta, avohakkuuta ym. ym. -> helppo
kerättävyys
Hieman alle täysikasvuinen lehti, riippuu käyttötarkoituksesta
Salaatteihin n. 1,5 cm tai alle (halkaisijaltaan)
Keruutekniikka joko yksitellen (hidasta) tai riipimällä
Samat säännöt ja samat keruuastiat kuin kuusenkerkillä
Pakastetaan vacumiin
Kuivatus + 35 – 40 asteen lämmössä
Säilytys kuivattuna paperipusseissa ja/tai paperisäkeissä
Toini Kumpulainen

31. Toini Kumpulainen

32. Toini Kumpulainen

33. Toini Kumpulainen

34. Toini Kumpulainen

35. Lähteet:
Kuvat ja teksti :Toini Kumpulainen, keruutuoteneuvoja, KTT ja Kati Pennanen, agrologi,
AMK
Sinikka Piippo; Suomen luonnon lääkekasvit, Elinvoimaa puista
Toivo Rautavaara; miten luonto parantaa
Fineli.fi,
luontoon.fi
Metsähallitus
Toini Kumpulainen