Tehokkuutta taimikonhoitoon -esitys taimikonhoitoillasta Savonlinnasta 18.4.2018, (c) Pekka Kuitunen.

1. TEHOKKUUTTA TAIMIKONHOITOON
19.4.2018 Suomen metsäkeskus 1
Pekka Kuitunen
Suomen metsäkeskus

2. Esityksen sisältö
19.4.2018 Suomen metsäkeskus 2
Vesakoituminen
Taimikonhoidon vaikutus taimikon kehitykseen
Taimikonhoitotarpeen ennaltaehkäisyn keinot
Koneellinen taimikonhoito
Taimikonhoidon kannattavuus ja
kustannustehokkuus
Kemera-tuet taimikonhoidossa
Yhteenveto

3. Erilaiset tavoitteet taimikonhoidossa
KEHITYS-
VAIHE
”PERUS-
TASO”
LUONTO-
PAINOTUS
RIISTA-
PAINOTUS
€ -
PAINOTUS
Taimikko Riittävä taimikko
on saatava aikaan
Hoito 1-3 krt
tarpeen mukaan
Jäljelle jäävä
taimimäärä noin
2000 t/ha
Viljeltyä
taimiainesta
suositaan
harvennuksessa
Enemmän
sekapuustoa
Säästö- , laho- ja
siemenpuiden
säästäminen &
hyvä sijoittelu
Jätä puut, jotka
eivät häiritse
kasvatettavia
taimia
Väistä kosteikot
tms. pienkohteet
Jätetään
riistatiheiköitä
suojaksi
Sopiva
tiheysvaihtelu
varvikkoa
ajatellen
Lehtipuusekoitus
Pesinnän
huomioiminen:
töiden ajoitus
Nopea
uudistaminen
Laadukas
taimiaines
Puulajivalinta
Oikea menetelmä
Oikea-aikaisuus!
Tuhoriskien
hallinta

4. VESAKOITUMINEN
19.4.2018 Suomen metsäkeskus 4

5. Vesakoituminen
19.4.2018 Suomen metsäkeskus 5

6. © Luonnonvarakeskus6 19.4.2018

7. © Luonnonvarakeskus7 19.4.2018

8. Vesakoituminen
19.4.2018 Suomen metsäkeskus 8
Taimet kilpailevat erityisesti vedestä,
mutta myös valosta, ravinteista ja
kasvutilasta.
Voimakas juuristokilpailu on osoitettu astiakokeilla
(Aaltonen 1942).
Lehtipuuston syntymisen ja vesomisen
vähentäminen tärkeää!
Varhaisperkaus antaa kasvutilaa, mikä vähentää
piiskausvaurioita.
Varjostetut männyn taimet kelpaavat hirville.

9. 0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
0 2 4 6 8 10 12 14 16
Lehtipuustonppa,m2/ha
Taimikon ikä, vuotta
Uotila ym. 2012
9
19.4.2018
Lehtipuuston pohjapinta-ala eri ikäisissä
istutuskuusikoissa

10. Vesakon kilpailun vaikutus havupuihin
19.4.2018 Suomen metsäkeskus 10

11. Vesominen
1119.4.2018 Suomen metsäkeskus
Noin puolet perkauskannoista vesoo.
Kantoihin syntyy noin 10 vesaa, joista
2–4 jää eloon.
Toistuva vesominen ei estä
vesomista, mutta hidastaa vesojen ja
juuriston kehitystä.
Vesasyntyisten puiden kannot
vesovat enemmän kuin
siemensyntyisten puiden kannot.

12. Voiko vesomista hillitä?
1219.4.2018 Suomen metsäkeskus
Vesomiseen vaikuttaa
• kantoläpimitta
• puulaji
• syntytapa
• kaatoajankohta + sääolot
• varjostus/kilpailu
• kasvupaikka
sekä näiden yhdysvaikutus.

13. Kantolpm:n vaikutus koivun vesomiseen
1319.4.2018 Suomen metsäkeskus

14. Kantolpm:n vaikutus vesojen pituuskasvuun
1419.4.2018 Suomen metsäkeskus

15. Kaatoajan vaikutus vesomiseen
1519.4.2018 Suomen metsäkeskus
Kaatoajankohdan vaikutus
vesomiseen
Ei vaikutusta vesovien kantojen osuuteen ja
vesojen lukumäärään (tulokset ristiriitaisia;
juurten ravintovarat, kasvihormonit, säätekijät,
yms.).
Vaikuttaa vesojen pituuskasvuun, joka on
pienin kesä-heinä-elokuussa kaadettujen
puiden vesoilla.

16. Lehtipuiden kehitys on nopeampaa kuin havupuiden
– pituuskasvuero määrää perkauksen ajoituksen (1/3)
.
Kylvömännikkö, VT-kasvupaikka
0
2
4
6
8
10
12
0 5 10 15 20 25
Pituus, m
Metsikön ikä, vuotta
Valtamännyt
Keskimännyt
Vesakoivut
Siemenkoivut
0
2
4
6
8
10
12
0 5 10 15 20 25
Pituus, m
Metsikön ikä, vuotta
Valtamännyt
Keskimännyt
Vesakoivut
16

17. Lehtipuiden kehitys on nopeampaa kuin havupuiden
– pituuskasvuero määrää perkauksen ajoituksen (2/3)
Istutuskuusikko, MT-kasvupaikka
0
2
4
6
8
10
12
0 5 10 15 20
Pituus, m
Metsikön ikä, vuotta
Valtakuuset
Keskikuuset
Vesakoivut
Siemenkoivut
0
2
4
6
8
10
12
0 5 10 15 20
Pituus, m
Metsikön ikä, vuotta
Valtakuuset
Keskikuuset
Vesakoivut
17
Lehtipuut - Björkdahl (1983); Elfving (1982)
Havupuut - Motti-simulaattori
Huom! Lehtipuiden ja havupuiden välistä kilpailua ei ole otettu huomioon.

18. Lehtipuiden kehitys on nopeampaa kuin havupuiden
– pituuskasvuero määrää perkauksen ajoituksen (3/3)
Kahden vuoden viive
kuusen istutuksessa
0
2
4
6
8
10
12
0 5 10 15 20
Pituus, m
Metsikön ikä, vuotta
Valtakuuset
Keskikuuset
Vesakoivut
Lehtipuut - Björkdahl (1983)
Havupuut - Motti-simulaattori
Huom! Lehtipuiden ja havupuiden välistä kilpailua ei ole otettu huomioon.

19. TAIMIKONHOIDON VAIKUTUS
TAIMIKON KEHITYKSEEN
19.4.2018 Suomen metsäkeskus 19

20. Varhaisperkaus
19.4.2018 Suomen metsäkeskus 20
– Nopeuttaa kuusen läpimitan kasvua 20–30 % seuraavan
2–3 vuoden aikana perkauksesta.
– Männiköissä kasvu paranee vähemmän (5–10 %), mutta
vähentää erityisesti latvavaurioita.

21. Varhaisperkaus
• Varhaisperkauksella varmistetaan, että arvoikkaiksi puiksi
kehittyvät taimet pärjäävät kilpailussa.
• Varhaisperkauksen ansiosta taimikonharvennus on
aikanaan riskittömämpi ja edullisempi toteuttaa.
• Puusto kehittyy nopeammin ja laadukkaammaksi. Tämän
ansiosta puunmyyntitulot kasvavat ja syntyvät
aikaisemmin.
• Toimenpide on kannattava, mikäli sen tuottama
nettonykyarvo on positiivinen.
2119.4.2018 Suomen metsäkeskus

22. Myöhempi taimikonhoito
2219.4.2018 Suomen metsäkeskus
– kasvu keskittyy parhaisiin
puihin
– puut saavuttavat
käyttöpuun mitat
ensiharvennukseen
mennessä

23. Taimikon harvennuksen ajoitus ja voimakkuus
-kylvömännikön järeytyminen
23
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
1 2 3 4 5 6 7 8 9
Valtapituus taimikon harvennuksessa, m
Keskiläpimitta ensiharvennuksessa, cm
1500 runkoa/ha
2000 runkoa/ha
3000 runkoa/ha
Ei taimikonhoitoa
Kylvömännikkö (Hdom =14 m):
- runkoluku ennen taimikon
harvennusta on 5000 r/ha
- ensiharvennuksessa kasvamaan
jää 1100 r/ha
- poistuvien runkojen
keskiläpimitta on sama kuin
kaikkien runkojen keskiläpimitta
ennen ensiharvennusta
(laatuharvennus)

24. Myöhempi taimikonhoito
2419.4.2018 Suomen metsäkeskus
Ajankohta ja jäävän puuston
tiheys valitaan tavoitteen
mukaisesti niin, että
– seuraavaksi tehdään
ensiharvennus
– ensiharvennus on kannattava
– laatukehitys on hyvä
– tuhoriski minimoituu

25. Taimikonharvennus
• Taimikonharvennus aiheuttaa kustannuksia
kiertoajan alkupuolella, mutta parantaa koko
kiertoajan kannattavuutta.
• Hoidon kannattavuus syntyy useista tekijöistä:
» hakkuissa korjattavan puuston laatu paranee ja järeys kasvaa,
» kasvanut järeys pienentää erityisesti ensiharvennuksen
korjuukustannuksia (€/m³),
» kiertoaika lyhenee ja hakkuutulot aikaistuvat,
» tuhoriski pienenee.
2519.4.2018 Suomen metsäkeskus

26. ENNALTAEHKÄISY
19.4.2018 Suomen metsäkeskus 26

27. Taimikonhoitotarpeen säätely
Ennen uudistamistoimia
Vesasyntyinen lehtipuusto
- Päätehakkuupuuston kokonaismäärä
- Lehtipuun määrä päätehakkuu-
puustossa (mahdollisuudet poistaa
lehtipuu jo viimeisessä harvennuksessa?)
Puuston aukkoisuus ja lehtipuun määrä
lisäävät pintakasvillisuuden ja vesasyntyisen
lehtipuuston kehitysedellytyksiä
Luke/ Oksanen
Luke / Oksanen

28. Taimikonhoitotarpeen säätely
Uudistamistoimet
Siemenistä syntyvän lehtipuuston
määrä uudistusalalla
- Säästöpuiden ja reunametsän
lehtipuiden määrä /
siemennyskyky
Säästöpuiden valinnalla ja
sijoittelulla vaikutetaan erityisesti
koivun määrään uudistusalalla L. Haataja

29. Taimikonhoito-
tarpeen säätely
Uudistamistoimet
Uudistamistoimenpiteiden nopeus
→ viive uudistamistoimissa aikaistaa
ja lisää varhaishoidon ja
varhaisperkaustarvetta ja
viivästyneessä kohteessa voidaan
joutua tekemään useampi
perkaustoimenpide
Luke / Oksanen
T. Saksa

30. Taimikonhoito-
tarpeen säätely
Uudistamistoimet
Muokkaustavan valinta
- Mitä enemmän
maanpintaa rikotaan
puunkorjuussa ja
maanmuokkauksessa,
sitä enemmän saadaan
siemensyntyistä
lehtipuuta
T.Saksa
Metla / Oksanen
Metla / Oksanen

31. Vesomisen ehkäisy ja vähentäminen?
3119.4.2018 Suomen metsäkeskus
Kemiallinen vesakontorjunta
(metsäsertifiointi).
Purppuranahakka-sieniliuoksella käsitellyt
kannot lahoavat nopeammin ja vesominen
estyy tai on heikkoa.
Konekitkentä poistaa lehtipuut juurineen.

32. TAIMIKONHOIDON KUSTANNUKSET
19.4.2018 Suomen metsäkeskus 32

33. 33
19.4.2018
Taimikonhoidon kustannukset
Taimikonhoidon kustannukset vastaavat lähes
puolta koko metsänuudistamisketjun kustannuksista.
Uudistamisketjun kustannukset muodostavat puolestaan
lähes kaksi kolmasosaa koko metsänhoidon ja
metsänparannustöiden kustannuksista.
Luke / Oksanen

34. Varhaisperkauksessa poistuma on
tyypillisesti 10 000–20 000 runkoa/ha
ja sen keskimääräinen läpimitta on 1–2
cm.
Nuoren metsän kunnostuskohteella
poistumaa on tyypillisesti 10 000–15
000, mutta poistuman keskimääräinen
läpimitta on 3–6 cm, ja työn vaatima
aika siten moninkertainen
varhaisperkaukseen verrattuna.
34
19.4.2018
Erkki Oksanen/Luke

35. 0
1
2
3
4
5
0 10000 20000 30000
Työajanmenekki,pv/ha
Poistuman tiheys, kpl/ha
5 cm
3 cm
1 cm
Lähde: Hämäläinen 1983, Metsäalan TES 2010
Poistuman vaikutus taimikonhoidon
ajanmenekkiin

36. Taimikonhoidon ajoituksen vaikutus ajanmenekkiin
0
2
4
6
4 8 12 16 20
Ajanmenekki,pv/ha
Metsikön ikä, vuotta
Kuusi, MT
0
2
4
6
4 8 12 16 20
Ajanmenekki,pv/ha
Metsikön ikä, vuotta
Mänty, VT
Lähde: Uotila ym. 2014

37. Varhaisperkauksesta
aiheutuu vain vähän
kustannuksia koko
uudistamisketjua
tarkasteltaessa.
Varhaisperkauksen vaikutus taimikonhoidon
kokonaiskustannuksiin

38. Lähde: Koskinen 2013
Varhaisperkaus on
tuottavinta keväällä
tehtynä; kesällä
työajanmenekki noin 35
% ja syksyllä noin 18 %
suurempi kuin keväällä.
0
1
2
3
4
5
6
7
8
Kevät Kesä Syksy
Tehotyöaika,hha-1
Totaali Reikä
Työn toteutusajankohdan vaikutus
varhaisperkauksen ajanmenekkiin

39. Kustannustehokkaat taimikonhoitoketjut
Taimikonhoidon kohteiden tunnistaminen
Yhden taimikonhoitotoimenpiteen kohteet
- karuimmat, kuivat männyn kasvupaikat
- koivun istutusalat
Kahden taimikonhoitotoimenpiteen kohteet
- viljavat kuusen istutusalat pääsääntöisesti
(lehtipuiden aiheuttama riski havupuille)
- männyn viljelykohteet pääsääntöisesti
(lehtipuiden aiheuttamat latvavauriot, hirvituhoriski)
Kohteet, joissa kaksi taimikonhoitotoimenpidettä ei riitä
takaamaan havupuuston kehitystä
- yleensä pienialaisia uudistusalan osia?
- jätetäänkö luontaisesti uudistumaan ?
- näiden kohteiden tunnistaminen jo
uudistamisvaiheessa !

40. Kustannustehokkaat taimikonhoitoketjut
Taimikonhoidon kustannustehokkuuden kehittämisessä on
avainasemassa taimikonhoitotyön ajoitus ja laatu.
Varhaisperkaus
- Ajoitus vuosissa
- Ajoitus vuoden aikana
Myöhempi taimikonhoito
- Kuusella ja koivulla mahdollisimman varhain
- Kuusikoissa ajoitus niin, että vältetään
ennakkoraivaustarve ensiharvennusvaiheessa
- Männiköissä taimikon harvennus myöhemmin puuston
laatukehityksen varmistamiseksi
- Harvennusvoimakkuus ja puu-/puulajivalinta!

41. Kustannustehokkaat taimikonhoitoketjut
19.4.2018 Suomen metsäkeskus 41

42. Taimikonhoito omatoimisesti
» Hyvää kuntoilua, helppo oppia
» Säästöjä kustannuksiin
» Oman tilan ja yleisesti luonnontuntemus
paranee
» Palkitsevaa työtä: tulokset näkyvät heti
raivaussaha 730
alv-osuus (24%) 175
sahan alviton hinta 555
verovähennys, kertahankinta 166
Todellinen kustannus 388€

43. Taimikonhoidon kustannukset
Varhaishoito Taimikonhoito
metsurin palkkatyö 350€ 600€
alv (24%) 84€ 144€
maksettavaa: 434€ 744€
vähennykset:
alv (24%) 84€ 144€
verovähennys 105€ 180€
KEMERA-tuki (=netto) 112€ 161€
Todellinen kustannus: 133€/ha 259€/ha

44. Taimikonhoidon periaatteet
– Mieluummin ajoissa kuin myöhään.
– Raivaussahalla tehtävät varhaisperkaukset
ajoitetaan keskikesälle.
– Toimenpide on edullinen, kun poistettava
puusto on pienikokoista ja helppo raivata.
– Kiinnitä huomiota taimikonhoidon
kokonaiskustannuksiin.
– Harvenna taimikko tavoitteen mukaisesti.
– Valitse kasvatustiheys niin, että ensiharvennus
on kannattava.
– Männyllä hyvä laatu saadaan nopean
järeytymisen kustannuksella.
Luke/Erkki Oksanen
44

45. 45
19.4.2018
Erkki Oksanen/Luke
Myöhemmän taimikonhoidon oikealla ajoituksella voidaan välttyä
ennen ensiharvennusta tehtävältä alikasvoksen ja pienpuuston
ennakkoraivaukselta. Etenkin kuusikoissa riittävän tiheän
taimikon latvusto sulkeutuu taimikonhoidon jälkeen niin nopeasti ettei
lehtipuuvesakko pääse kehittymään.

46. 46
19.4.2018
Ennakkoraivaustarpeen aiheuttaa:
• Hoitamattomuus
• Liian tiheäksi taimikon-harvennuksessa
jätetty taimikko.
• Liian aikaisessa vaiheessa tehty
taimikonhoito ja sitä seuraava
vesominen.
Ennakkoraivaus voi olla tarpeen myös hyvin hoidetuissa taimikoissa, jos
olosuhteet alikasvoksen kehitykselle ovat erityisen suotuisat. Tällaisia kohteita
ovat erityisesti ravinteikkaat turvemaat, vettä hyvin pidättävät hienojakoiset
kivennäismaat sekä äestetyt männyn istutusalat.
Erkki Oksanen/Luke

47. KONEELLINEN TAIMIKONHOITO
19.4.2018 Suomen metsäkeskus 47

48. Koneellisen taimikonhoidon
menetelmät
Yleisimmät käytössä olevat
koneellisen taimikonhoidon laitteet
ovat Naarva Oy:n P25 kitkevä
perkaaja, sekä katkaisevalla
periaatteella toimivat Usewood Oy:n
Tehojätkä ja MenSe Oy:n raivauspää.
Ville Kankaanhuhta
Karri Uotila
Karri Uotila
Naarva P25 kitkevä perkaaja
Usewood Tehojätkä ja UW40 raivain
Mense raivauspää

49. 19.4.2018 Suomen metsäkeskus 49

50. 50 Luke/Erkki Oksanen
Konekitkettyjä taimikoita

51. Karri Uotila
Tämä 6 vuotta aiemmin kitketty kuusikko ei tarvitse enää
myöhempää taimikonhoitoa.
Alustavan arvion mukaan tilanne on vastaava n. 70 %
kitkentäkohteista.
(Lähde: Kukkonen 2011)

52. Kohdevalinta onnistuminen on
konekitkennässä tärkeää.
Konekitkentään soveltuvat
vähäkiviset ja
pinnanmuodoltaan tasaiset
kivennäismaiden kuusen ja
männyn taimikot
• Kasvatettavan puuston
pituus n. 1 m
• Perattavan puuston pituus
alle 2 m
Karri Uotila
Konekitkennän kohdevalinta

53. KANNATTAVUUS
19.4.2018 Suomen metsäkeskus 53

54. Varhaisperkaus kannattaaIkä Hoidettu Ikä Hoitamaton
€/ha €/ha
5 Varhaisperkaus -340 5 Ei varhaisperkausta 0
13 Taimikonharvennus, kuusta 1 700
kpl/ha, rauduskoivua 200 kpl/ha
-560
18 Taimikonharvennus, istutustaimia
jäljellä 700 kpl/ha, lisäksi runsaasti
hieskoivuja sekä luontaisia
kuusentaimia, rauduskoivuja ja
hieman mäntyjä
-875
28 Ensiharvennus 690
30 Ensiharvennus, runkolukuun 1 000
kpl/ha
1 187
40 2. harvennus 1 085
45 2. harvennus runkolukuun 650
kpl/ha
4 242
52 3. harvennus 2 449
63 Päätehakkuu 18 338 63 Päätehakkuu 12 309
5419.4.2018 Suomen metsäkeskus

55. Varhaisperkaus
55
0
2 000
4 000
6 000
8 000
10 000
12 000
14 000
1 2 3 4 5 6
€/ha
Laskentakorko
Nettonykyarvo 5 vuoden iällä
Hoidettu
Hoitamaton
19.4.2018 Suomen metsäkeskus

56. Taimikonharvennuksen kannattavuus
19.4.2018 Suomen metsäkeskus 56

57. Kannattavuusvertailu
Kylvömännikkö
Kaksivaiheinen taimikonhoito
» Varhaisperkaus (5-v) ja myöhempi taimikonhoito (15-v)
Yksivaiheinen taimikonhoito
» Ainoastaan yksi taimikonhoito (16-v)
Viivästynyt taimikonhoito
» Yksi taimikonhoito (22-v) kuuden vuoden viivästyksellä
Hoitamaton
» Sisältää ensiharvennuksen ennakkoraivauksen (40-v)
57 19.4.2018

58. Taimikonhoitoinvestoinnit ja niiden tuotot
Kylvömännikkö
58 19.4.2018
0
100
200
300
400
500
600
700€/ha
6,6 %
6,4 %
4,3 %
Taimikonhoitoinvestoinnin
tuottoprosentit

59. Kiertoajan vuotuinen puuntuotos
Kylvömännikkö
59 19.4.2018
0
1
2
3
4
5
6
7
Puuntuotos,m3/ha/vuosi
Energiapuu
Koivu-haapakuitu
Havukuitu
Koivutukki
Havutukki

60. Kiertoaika
Kylvömännikkö
60 19.4.2018
0
20
40
60
80
100
120
Kiertoaika,vuotta

61. Hakkuutulojen nykyarvo
3 % korkokannalla
Kylvömännikkö
61 19.4.2018
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
Uudistamishetkennykyarvo3
%korkokannalla,€/ha

62. Kannattavuus
Kylvömännikkö
62 19.4.2018
-500
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
2 2,5 3 3,5 4 4,5
Paljaanmaanarvo,€/ha
Korkokanta, %
Kaksivaiheinen
taimikonhoito
Yksivaiheinen
taimikonhoito
Viivästynyt
taimikonhoito
Hoitamaton

63. Taimikonhoidon
Kemera-tuet
1. Taimikon varhaishoito
2. Nuoren metsän hoito (+ pienpuu)

64. Yleistä taimikoiden Kemerasta
(koskee molempia työlajeja)
» Hakemus pitää jättää ennen työn aloittamista;
työ voidaan aloittaa heti hakemuksen jättämisen jälkeen
» Hakemuksella voi olla useita kuvioita eri tiloilta ja eri omistajilta (yhteishanke)
» Kohteen tulee täyttää työlajikohtaiset vaatimukset
» Tukea voi hakea kohteelle 1 krt/10 vuotta
» Toteutusaika 12 kk hyväksymispäätöksestä
» Tehdystä työstä tulee jättää toteutusilmoitus 2kk:n sisällä: tämän
jälkeen suoritetaan tuen maksu
» Tuetulla kohteella on 7-10 v. kestävä hoitovelvoite

65. 1. Taimikon varhaishoito
Työlajikohtaiset ehdot
• Hakemuksen pitää koskea vähintään 1 ha:a
• Yhden kuvion pinta-ala vähintään 0,5 ha
• Vaatimukset puustolle työn jälkeen:
» Pituus 0,7-3 metriä
» Poistettuja runkoja min. 3000 r/ha
» Jäävä runkoluku hyvän metsänhoidon
suositusten mukaisesti
⇒max. 5000 r/ha
160 €/ha

66. 2. Nuoren metsän hoito
Työlajikohtaiset ehdot
• Yhden kuvion pinta-ala min. 0,5 ha
• Hakemuksen pitää koskea vähintään 2 ha:a
• Vaatimukset puustolle työn jälkeen:
» Pituus yli 3 m
» Ppa punnittu keskiläpimitta
rinnankorkeudelta max. 16 cm
(HUOM! ennen ja jälkeen työn)
» Poistettuja runkoja min. 1500 r/ha,
joiden kantoläpimitta min. 2 cm
(Jäävä runkoluku max. 3000 r/ha: puulajikohtainen ja muuttuu suhteessa pituuteen (ks. oheinen
kuvaaja: puulajikohtaiset taulukot löydät osoitteesta www.metsakeskus.fi/tuki-nuoren-metsan-
hoitoon)
230 €/ha

67. 2. NMH + pienpuun kerääminen
Työlajikohtaiset ehdot
• Nuoren metsän hoidon yhteydessä voi hakea tukeen
korotusta, mikäli kuviolta kerätään pienpuuta
• Pienpuuta tulee kerätä tasaisesti kuviolta
• Ei vaatimusta puun luovuttamisesta
• Vaatimukset pienpuun keruun lisätuelle:
» Nuoren metsän hoidon vaatimuksien täyttyminen
» Pienpuuta pitää kerätä min. 35 m3/ha (Etelä-Suomi)
» Todennettava mittausasiakirjalla
230 + 200 €/ha

68. Asiointi Metsään.fi’ssä
Kemera-asiointi:
» Sähköiset hakemukset ja toteutusilmoitukset
Toimenpideilmoitus:
» Tehtyjen hoito- ja perustamistöiden
ilmoittaminen
Työkohdeilmoitus:
» Tarjouspyyntö hoito-/hakkuukohteesta
ammattilaisille – ”löydä töille tekijä”

69. SUMMA SUMMARUM
19.4.2018 Suomen metsäkeskus 69

70. 1. Vähennä taimikonhoitotarvetta jo ennen päätehakkuuta
 Kasvata päätehakkuupuusto täystiheänä loppuun asti
 Minimoi lehtipuiden määrä jo kasvatushakkuissa
 Tee ennakkoraivaus muutama vuosi ennen päätehakkuuta
2. Uudista sopivalla uudistusketjulla ilman viivettä
 Muokkaa ja viljele uudistusala ennen heinittymistä ja vesottumista
3. Turvaa uudistamistulos varhaishoidolla
 Torju pintakasvillisuus
 Täydennysviljely vain selkeissä tuhokohteissa
Tavoitteellisen taimikonhoidon säännöt 1/2
19.4.2018 Suomen metsäkeskus 70

71. 4. Ylläpidä nopea alkukehitys varhaisperkauksella
 Poista taimia haittaava lehtipuuvesakko
 Tee varhaisperkaus mieluummin ajoissa kuin myöhään
5. Säädä kasvatustiheys myöhemmässä taimikonhoidossa
 Kasvatustiheys tavoitteiden mukaiseksi
 Harvenna puustoa riittävästi; seuraava toimenpide on ensiharvennus, ei
ennakkoraivaus!
6. Kiinnitä huomio ketjun kokonaiskustannuksiin
 Oikein ajoitettu varhaisperkaus ja sitä seuraava taimikonhoito on
kustannuksiltaan edullisempi kuin kerran tehty viivästynyt taimikonhoito
Tavoitteellisen taimikonhoidon säännöt 2/2
19.4.2018 Suomen metsäkeskus 71

72. TAIMIKONHOITO ON KANNATTAVA
INVESTOINTI!
KIITOS!
19.4.2018 Suomen metsäkeskus 72