Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Psykologiset tutkimukset potilaan hoidon tukena

2,145 views

Published on

Psykiatrian kesäkoulun luento 24.7.2013 / johtava psykologi Sirkku Tyni

Published in: Health & Medicine
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Psykologiset tutkimukset potilaan hoidon tukena

  1. 1. Psykologin tutkimukset potilaan hoidon tukena Psykiatrian kesäkoulu 24.7.2013 Sirkku Tyni johtava psykologi
  2. 2. Psykologit ammattiryhmänä  ”psykologiatieteeseen erikoistunut moniammatillisen tiimin jäsen”  Ylempi korkeakoulututkinto (PsM, FM)  Laaja-alainen: arvosanoja esim. sosiaalipsykologiassa, sosiologiassa, kasvatustieteessä, psykiatriassa  Laillistettu ammattinimike  Erikoistuminen  Opiskelu & työssä kouluttautuminen  Muodollinen erikoispsykologin tutkinto, esim. psykoterapian, terveyspsykologian, neuropsykologian erikoispsykologit (lisensiaatin tutkinto)
  3. 3. Psykologin toimenkuva psykiatriassa  Tutkiminen  Hoito  Välillinen potilastyö  kehittäminen  Psykologisen tiedon ja näkökulman tuominen työskentelyyn Lääkärin ja psykologin yhteistyö on tärkeä hoidon suunnittelussa
  4. 4. Miksi psykologin tutkimuksia? Perustuu ajatukseen, että onnistuneen hoidon taustalla on oirekuvan lisäksi ymmärrys siitä, millainen potilas on  Mitkä ovat olennaisia asioita?  Toimintakyky ja siihen vaikuttavat asiat  Persoonallisuustekijät  Erotusdiagnosointia auttavat piirteet  Yksilöllisesti vaihtelevat asiat liittyen siihen mitä halutaan selvittää  Psykologin menetelmät on kehitetty näiden arvioimiseen  Psykologi tuntee menetelmänsä ja niiden rajat  Kaikki ei näy ulospäin
  5. 5. Psykologin tutkimus: miten toimitaan Selvittelytarpeen toteaminen > pyyntö >lausunto > palautekeskustelu > Integroiminen muuhun tietoon hoitoratkaisujen pohjaksi Lausuntopyyntö Lääkäri pyytää psykologilta lausuntoa tiettyyn tarkoitukseen, mieluiten kirjallisesti: ”Pyydän kohteliaimmin psykologin arviota” tms. ilmaisu…  Pyyntöön lyhyt kuvaus tilanteesta, johon lääkäri haluaa tutkimuksella lisävalaistusta:  psyykkisen tilanteen kartoittamiseksi  diagnoosin tarkentamiseksi  hoitomahdollisuuksien selvittämiseksi  kognitiivisen tason selvittämiseksi  persoonallisuuden kartoittamiseksi  erotusdiagnostiseen selvittelyyn (esim. dementia-depressio, mahd. autistiset piirteet pakkoneuroosiin liittyen yms.)  Aloite psykologin tutkimukseen voi tulla myös psykologilta itseltään tai muulta työryhmältä  Tutkimuksen laajuus voi vaihdella. Tutkimus voi olla tarpeen mukaan:  Psykologin lausunto: laaja tai suppeampi tutkimus  Psykologin arvio  Ensikertalaisia tutkittaessa pyynnöt tavallisesti yleisempiä ja tutkimukset laajempia
  6. 6. Psykologin lausunnon sisältö Lausunnossa kuvataan potilaan ominaisuuksia kiinnittäen huomiota sekä voimavaroihin että ongelmiin.  Pyritään ymmärrykseen siitä, mitä on käyttäytymisen taustalla  Kuvaa tutkittavan potilaan tilannetta tutkimushetkellä Lausunnon rakenne  Suppea anamneesi, jossa on kuvattuna psyykkisen tilanteen kannalta relevantit asiat  Toimintakyvyn kuvaus: kognitiot, toiminnanohjaus, muisti, toimintakyvyn erityisongelmat  Persoonallisuuden ja muun psyykkisen tilanteen kuvaus: persoonallisuuden korostuneet piirteet, kuormittuneisuus, ihmissuhteisiin liittyvät psyykkiset piirteet  Psykiatrisiin sairauksiin viittaavat seikat  Johtopäätökset ja suositukset  Tiivistelmä, ellei lausunto ole aivan lyhyt  Lausunnon sisältöön vaikuttaa erikoisala: neuropsykologin lausunnot, lastenpsykiatriassa tunnepuolen tutkimukset vanhuspsykiatrian kysymykset
  7. 7. Palautekeskustelu ja lausunnon käyttö hoitoratkaisuissa  Potilas hoitonsa subjektina: palautteen saaminen omista tuloksista on tärkeää  Oman motivaation herättäminen tutkimuksen ja hoidon kaikissa vaiheissa on olennaista hoidon onnnistumiselle  Palautekeskustelussa olisi syytä olla mukana potilaan ja psykologin lisäksi hoitohenkilö, omahoitaja, mahdollisesti omainen: esiin tulleet näkökulmat käyttöön  Psykologin tutkimus tuo tietoa, vahvistusta ja mahdollisesti uusia avauksia ns. ”hoitodiagnoosin” tekoon: millainen hoito on tarpeen, millainen hoito on potilaalle mahdollista  Lausunnosta luettavissa myös apua siihen, miten lähestyä potilasta  Tarvitaan tiimiaikaa
  8. 8. Psykologin tutkimusmenetelmistä  Käytössä  Haastattelu  havainnointi vuorovaikutustilanteessa  psykologiset tutkimusmenetelmät, ”testit”  Mahdollisia tutkimusvälineitä on runsas ja laaja kirjo  Psykiatriassa käytössä olevat tutkimusmenetelmät ovat pääosin runsaasti tutkittuja  Testien läpivieminen ja analysointi vaatii aikaa, mikä on sekä etu että haitta  Psykologin tietotaito normaalista psyykkisestä kehityksestä, psykopatologiasta ja psykososiaalisista hoitomenetelmistä mahdollistaa lyhyempien arviointien tekemisen tarvittaessa  Toimintakyky, sen muutokset ja kuntoutusmahdollisuudet ovat olennainen tieto potilaan ennusteen ja hoitomahdollisuuksien kannalta
  9. 9. Kognitioiden tutkiminen  Kognitiivinen suorituskyky on ihmisen kykyä informaation prosessointiin  Havaitseminen, oppimiskyky, muisti, ongelmanratkaisu, kielen ja käsitteiden käyttö ovat kognitiivisia taitoja Ns ”älykkyys” Muistin lailla arkielämän yleiskäsite, joka koostuu useasta taidosta  Älykkyys= ”sitä mitä älykkyystesti mittaa?”  Nykyisin käytössä Wechslerin testit WAIS IV(aikuiset ja nuoret >16v) ja WISC-IV  Saadaan ikäryhmittäin standardoitu kykyprofiili: miten sijoittuu omassa ikäryhmässään  Ei ns. älykkyysosamäärää, vaan visuaalinen, suoritus- ja kokonaistaso  Uudet tason määrittelyt ovat vielä ”sisäänajovaiheessa”
  10. 10. Kognitioiden tutkiminen… Muisti on monta eri prosessia, joiden taso vaihtelee yksilöllisesti  Muistin tutkimisessa pääasiassa käytössä WMS III  Karkeampia muistiongelmien seuloja ovat Mini-Mental ja Cerad  Muistiprofiili antaa tietoa mahdollisesti vahvoista ja heikoista alueista Keskittyminen ja tarkkaavuus ovat portti muistin, kognitioiden ja yleensäkin toiminnan onnistumiseen Keskittymiskyvyn arvioinnin apuna on WAISin ja WMS:n osatestien lisäksi erillisiä keskittymistestejä Toiminnanohjaus tarkoittaa kykyä viedä suoritusprosessi hallitusti loppuun  Toiminnanohjaus koostuu useasta eri osatekijästä.  Kyky aloittaa toiminta  Tilanteen ja toimintaperiaatteen hahmottaminen  Kyky ottaa palautetta vastaan  Kyky arvioida ja muuttaa omaa toimintaa  Kyky ylläpitää toimintaa  Käytössä WCST ja haastattelu
  11. 11. Kognitiiviset puutokset  Psykopatologiaan, varsinkin psykooseihin, mutta myös pitkäaikaiseen masennukseen, voi liittyä pysyvää kognitioiden heikentymistä, usein tyypillisellä tavalla (esim. loogisen verbaalisen muistin heikentyminen, ajattelun konkretisoituminen, ajattelun joustavuuden väheneminen)  Varsinkin skitsofreniaan liittyy usein tämän tyyppistä tason laskua, joskus romahdusmaisestikin  Kognitiivinen taso voi laskea myös palautuvasti erilaisista tekijöistä johtuen. Näitä ovat liiallinen stressi, unettomuus, lääkevaihdokset, itsetunnon, motivaation, elämänuskon romahtaminen
  12. 12. Persoonallisuuden tutkiminen  Kuuluisin menetelmä on Rorschachin musteläiskätesti  Havaintokognitiivinen testi, jonka moderni tulkintajärjestelmä CS perustuu empiiriseen tutkimukseen  Tietoa psyykkisestä toimintakyvystä ja psykopatologiasta  Muita menetelmiä esim. CAST, Wartegg, erilaiset kyselyt, kuten PK5, MMPI (psykopatologian arviointiin), neuropsykologiset testit, piirrostestit  Kyselyt ovat hyvä keskusteluin pohja, mutta niillä on rajoituksia, joita yritetään voittaa erilaisilla ”feikkiskaaloilla”: kysely kertoo sen, minkä tutkittava itse tietää ja haluaa kertoa
  13. 13. Ihmisten tutkimisen piirteitä  Tutkimustilanteessa voimassa selkeät roolit: tutkija ja tutkimuksen kohde  Ihminen tutkittavana on aina samalla subjekti, joka tekee ratkaisuja: mitä kerron, mitä pidän itselläni - jotain kerrotaan myös tarkoittamatta  Tutkiminen on väistämättä vuorovaikutusta, joka voi myös vaikuttaa saatuihin tuloksiin  verbaaliset ja non-verbaaliset elementit  täysi neutraalisuus on mahdotonta: tiedettävä mitä itse viestii  Hyvä, positiivinen tutkimusprosessi on samalla interventio, se motivoi, lisää potilaan ymmärrystä, hoitaa  Ihmisten välinen kontakti on tärkeä  Inhimillinen tekijä x on aina mukana  Inhimillisistä syistä voi tapahtua virheitä  Ilman inhimillisyyttä ei tapahdu mitään!
  14. 14. Tutkimisen ja omien näkemysten yhteys: muutamia psykiatriaan liittyviä kysymyksiä  ”Vasaramiehestä kaikki esineet näyttävät nauloilta”  Omat käsitykset psykopatologiasta ja sen hoidosta vaikuttavat siihen, mitä näkee ja, mitä nostaa esiin – esimerkiksi psykologin lausunnosta  Nämä kysymykset ratkaistava henkilökohtaisesti  Mistä psyykkiset sairaudet johtuvat? Mikä vaikuttaa niiden ilmenemiseen ja hoitoon?
  15. 15. Kysymyksiä  Mitä merkitystä potilaan hoidon kulkuun tai suunnitteluun on tiedolla, että  Verbaalinen looginen muisti on heikko  Hän on narsistisesti vaurioitunut  Hänellä ei ole kykyä itsen tarkasteluun  Hän on persoonallisuudeltaan riippuvainen  Hän on sisäisesti korostuneen aggressiivinen  Hän on impulsiivinen

×