Mahlan valutus ja metsänomistus, Luken mahlatutkimus, erikoistutkija Jari Miina, Luonnonvarakeskus Mahlapäivä 4.4.2019 Oulu

1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Jari Miina
Luke Joensuu
Oulu 4.4.2019
Mahlan valutus ja
metsänomistus

2. © Luonnonvarakeskus
Mahlantuotannossa metsänomistajaa mietityttää
+ Mahlasta lisätuloa
• Omana tai perheen työnä saatava tulo on verovapaata luonnontuotetuloa
• Mahlan valutus palkkatyövoimalla on elinkeinotoimintaa
• Mahlakoivujen vuokratuloa verotetaan maatalouden tulona
+/– Puun ja mahlan yhteistuotanto on mahdollista
• Sama koivikko tuottaa mahlaa ja puuta, mutta millaista?
• Valutuksen jälkeen puille muuta käyttöä (erikoissieniä?)
• Hakkuuohjelma kenties erilainen kuin pelkässä puuntuotannossa
− Mahlasadossa on puiden ja vuosien välistä vaihtelua
− Suuren mittakaavan valutus vaatii erikoislaitteet, osaamista ja kausityövoimaa
− Pitkiin investointi- ja vuokra-aikoihin sisältyy riskejä
2
Kuva: Nordic Koivu

3. © Luonnonvarakeskus
Mahlantuotannon mittakaava?
3 4.4.2019
Kuva: Johannes Tervo / Maaseudun tulevaisuus 30.4.2018 Kuva: Jari Lievonen / Maaseudun tulevaisuus 6.4.2016

4. © Luonnonvarakeskus
Mahlan tuotannossa on vuosien välistä vaihtelua
4
Kolin kansallispuistossa mahlan
valutusta 1996 ja 1997
• 30 eri koivua/vuosi (rako ja hiko)
• läpimitta noin 20 cm
• OMT-kasvupaikka
• yksi 10 mm:n reikä/puu
Salo, K. 2000. Kaskikoivun mahla virtaa. Julkaisussa: Lovén,
L. & Rainio, H. (toim.). Kolin perintö. Kaskisavusta kansallis-
maisemaan. Metla & GTK, Helsinki. s. 78-83.
http://tupa.gtk.fi/julkaisu/erikoisjulkaisu/ej_038.pdf
1996: keskim. 110 litraa/puu
1997: keskim. 50 litraa/puu

5. © Luonnonvarakeskus
Mahlan tuotannossa on puiden välistä vaihtelua
5
(Salo, K. 2000)
Parhaista puista, parhaana vuonna
yli 200 litraa/vuosi

6. © Luonnonvarakeskus6 4.4.2019
Millaiset koivikot
valutukseen?
Tätä ei tiedetä ja siksi keräämme nyt
satotietoa!
Nämä laskelmat perustuvat oletuksiin:

7. © Luonnonvarakeskus7 4.4.2019
Valutusrei’istä aiheutuu värivika rungon
arvokkaimpaan osaan
(Nevalainen, S. 2006)
Kolin koivu 5 vuotta valutuksesta
Kolilla värivika eteni
rungon pituussuunnassa
0,5 m vuodessa
Nevalainen, S. 2006. Discolouration of birch after sapping. Julkaisussa: Solheim, H. & Hietala, A.M.
(toim.). Forest pathology research in the Nordic and Baltic countries 2005. Proceedings from the SNS
meeting in Forest Pathology at Skogbrukets Kursinstitutt, Biri, Norway, 28-31 August 2005. Aktuelt fra
Skogforskningen 1/06: 32-36. http://www.skogoglandskap.no/filearchive/seppoa-2006-1.pdf

8. © Luonnonvarakeskus8 4.4.2019
Valutusrei’istä aiheutuu värivika rungon
arvokkaimpaan osaan
Myös Parkanossa värivika
eteni 0,5 m/vuosi
Mahlasadon vaihtelu Parkanossa:
V. 2003 36-170 litraa/puu
V. 2004 49-212 litraa/puu
V. 2005 28-98 litraa/puu
Potila, H., Niemistö, P., Savonen, E.-M., Siuruainen, K., Ala-
Laurinaho, E., Haapalehto, M. & Raitio, H. 2005. Koivunmahlan
ja kuusenkerkkien hyödyntäminen PK-elintarviketuotannossa –
keruun vaikutukset puiden kasvuun ja terveydentilaan.
Loppuraportti. Metsäntutkimuslaitos, Parkano. 30 s.

9. © Luonnonvarakeskus9 4.4.2019
Valutusrei’istä aiheutuu värivika – 10 v. myöhemmin

10. © Luonnonvarakeskus10 4.4.2019
Valutusrei’istä aiheutuu värivika – 10 v. myöhemmin
Valutuspuille muuta käyttöä?
+ 10 vuotta

11. © Luonnonvarakeskus
Kannattaako koivujen vuokraus mahlan
valutukseen 10 vuodeksi?
”Vuokra 0,05 €/litra, takuuvuokra 30 litraa/puu/vuosi”
11

12. © Luonnonvarakeskus12
0.10
0.20
0.30
0.40
0.50
0.60
0.70
0.80
0
25
50
75
100
125
150
0,25
0,50
0,75
1,00
1,25
1,50
1,75
2,00
Mahlan hinta,
€ / litra
Työmäärä,
tuntia/puu/vuosi
Kannattavuusraja,
litraa/puu/vuosi
125-150
100-125
75-100
50-75
25-50
0-25
Herkkyystarkastelu mahlan valutuksesta omana
työnä 10 vuoden ajan
Kannattavaan valutukseen vaadittava mahlasato työmäärän (15 €/h)
ja mahlan hinnan suhteen (tarvikkeet 10 €/puu):

13. © Luonnonvarakeskus
Työkaluja luonnontuotealan haasteisiin
• Jokamiehenoikeuksien ulkopuolella olevista luonnontuotteista
saatavat eurot kiinnostaa metsänomistajia
• Työkaluja tarvitaan ’puoliviljelyyn’, kannattavuuden laskentaan ja
riskien hallintaan
• Tuotannossa suuri vaihtelu, jota pitäisi kuvata puuston ja
kasvupaikan ominaisuuksilla (aineistoa kansalaishavainnoista)
• Uusia tuotteita on kehitettävä, brändättävä, sertifioitava ja
markkinoitava – tarvitaan yrittäjäosaamista ja yhteistyötä
• Useiden luonnontuotteiden arvoketjut vasta kehittymässä
• Mahlalla on suuri, hyödyntämätön potentiaali
• Mikä on julkisen vallan rooli? Vai edetäänkö markkinalähtöisesti?
(vrt. Kanada ja USA)
13

14. © Luonnonvarakeskus
Vaahterasiirapin tuotanto Kanadassa ja USA:ssa
14 4.4.2019
KANADA
USA

15. © Luonnonvarakeskus15
Miksi Vermont on USAn tärkein vaahterasiirapin
tuotantoalue, vaikka vaahterametsiä vasta 5. eniten?
❖ ilmasto, maanomistus, väestörakenne, mahlaperinteet
❖ ’branding, marketing, agritourism, etc.’
❖ julkisen vallan tuki ja investoinnit
❖ yliopistotason tutkimusta ja tiedonsiirtoa
❖ kasvava kysyntä, vakaa hinta, valuuttakurssit
❖ perhebisneksestä yritystoiminnaksi

16. © Luonnonvarakeskus16 4.4.2019
Vuokra-alueen koko noin 200 ha; vuokra 1 USD/reikä.
Valutuksessa 10 000 vaahteraa ja 4000 koivua.
Vaahteramahlan valutusjärjestelmä on ostettu valmiina (50 l/puu).
Yritys ottanut myös koivut mahlan valutukseen, koivujen määrää
lisätään vielä 2000 puulla. Koivumahla juomateollisuudelle.

17. © Luonnonvarakeskus
Mahlatutkimusta kansalaishavainnoin
17 4.4.2019
• Koivuvaltainen metsikkö, pinta-ala 0,5 ha, läpimitta >10 cm
• Valitaan koepuiksi kolme paksuudeltaan erikokoista koivua;
läpimitaltaan keskimääräinen sekä tätä pienempi ja suurempi puu
• Merkitään runkoon: P = pienempi puu, K = keskimääräinen puu ja
S = suurempi puu
• Mitataan puiden ympärysläpimitta (cm) ja lasketaan
naapuripuiden lukumäärä 4 metrin etäisyydellä. (Lisätietoja
metsäsuunnitelmasta.)
• Mahlan keruuputkien asentaminen
1. Aseta ämpäri puun tyvelle
2. Poraa 8 mm:n reikä runkoon sellaiselle korkeudelle, että
letku ylettyy ämpäriin
3. Napauta holkki reikään (uppouma noin 3 cm)
4. Kiinnitä letku holkkiin (jos ei jo valmiina)
5. Pujota letkun toinen pää ämpärin kanteen poratusta reiästä
(10 mm)

18. © Luonnonvarakeskus
Mahlatutkimusta kansalaishavainnoin
18 4.4.2019

19. © Luonnonvarakeskus19 4.4.2019

20. © Luonnonvarakeskus
Kiitos!
20