Mielenterveyshoidon organisoinnin perusteet ja hoidon porrastus sote-alueella. Sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola, Tampereen yliopisto. Mielenterveys-päihdepalvelut sotessa 5.9.2018, THL
Sami Pirkola: Mielenterveyshoidon organisoinnin perusteet ja hoidon porrastus sote-alueella
1. Hoidon saatavuus ja yhtenäiset
hoidon kriteerit
–Mielenterveyshoidon organisoinnin perusteet ja hoidon
porrastus sote-alueella
Työryhmä: Sami Pirkola (pj) professori Tay, Matti Holi psyk yl, taj
HUS, Tapio Kekki yl LSHP, Eila Tiihonen yl Niuvanniemen sairaala,
Hanna-Mari Alanen yl, taj PSHP
2. Psykiatrin sote -kommentit
• Historialliseksi tai väistämättömäksi
nimetty palvelurakenneuudistus on
politisoituessaan häivyttänyt
alkuperäisiä tavoitteitaan
• Alueuudistus purkaa vanhan kunta-shp
toimintamallin. Palveluiden
ulkoistamis- ja hankintakäytännön
uudistusta kutsutaan
valinnanvapaudeksi
• Joka tapauksessa tulevassa
palvelujärjestelmässä psykiatria ja
mielenterveyspotilaat on priorisoitava
• Uhka: Psykiatrian pirstoutuminen
• Mahdollisuus: rahoituksen ja ohjauksen
yksinkertaistuminen
Yhtenäisen hoidon kriteerit lausuntokierroksella 28.9. asti
3. Mielenterveystyön ohjausjärjestelmät
• Lainsäädäntö
– Sosiaali- ja terveydenhuollon lait ja
asetukset
• Monikanavainen rahoitus:
– Järjestämisvastuiset,
verotusoikeudelliset kunnat ->
Kompensaatiot verotusoikeudelliselta
valtiolta
– Kelan tukijärjestelmät
– Yksityiset vakuutukset ja työnantajat
• Informaatio-ohjaus
– Tiedon ja hyvien käytäntöjen
levittäminen
– Laatukriteerit
4. Organisaatiot pelinrakentajina ja linnoittautujina
• Alueittain vaihtelevia organisaatioratkaisuja
ja tehtävänmäärittelyjä
– Tilaaja- tuottajamallinnukset
– Lähete- ja konsultaatiokäytännöt
– Asiantuntijuuteen tai muihin resursseihin
liittyvät tehtävät ja roolit
• Pyritään huolehtimaan sovituista omista
vastuista hyödyntäen muita -> kun
kokonaisuutta ei hallita, syntyy
osaoptimointia
• Päällekkäisiä tehtäviä
• Tiedonkulun ongelmia
• Rajapintaongelmia
WHO:n organisaatiopyramidi
VS.
5. Kohti mielenterveystyön strategista suunnittelua
• Nykyisen primaari-, sekundaari- ja tertiääripalveluiden porrasteisen mallin, portinvartijuudet on
määritelty mm. kiireettömän hoidon kriteereissä
• Sinänsä toimivassa järjestelmässä rajapintaongelmia, päällekkäisyyksiä, organisaatiokeskeisyyttä
• Tutkimus- ja kehittämistyössä kollaboraatio ja integraatio ovat merkittäviä vaikuttavuustekijöitä
• Nyt tutkitaan erilaisia voitonjakoon ja mallien hallintaan liittyviä mallinnuksia: mutuality, pooled budgets, ym.
• Nyt integraatiosta kustannusvaikuttavuutta ja laatua, osaamisen ja oikea-aikaisuuden kautta!
7. Erikoisalaorganisaation laajentunut,
perustasoon integroitunut rooli
• Nykyisen hoitokokonaisuuden lisäksi perustasolle
• Riittävä valikoima hoitoja /hoito-ohjelmia,
• Tukihenkilöstöä
• Mielenterveys- ja päihdepalveluiden koordinointia
ennakoivasta korjaavaan työhön.
• Erityisosaavaa tutkimus- ja hoitotoimintaa
yhteistyössä perustason kanssa
• Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden arviointi, sekä
konsultatiivinen tuki perus- ja lähipalveluille
• Varmistettava riittävä kapasiteetti psykiatrisiin
tutkimuksiin, paperi- ja potilaskonsultaatioihin,
sekä maakunnallisten toimintaohjeiden
tuottamiseen, päivittämiseen ja valvontaan
• Oikeuspsykiatriset hoitoisuus- ja vaarallisuusarviot,
vanhuspsykiatriset konsultaatiot, työkyky- ja dg-arviot
8. Integraatiosta oikea-aikaista osaamista oikeaan
paikkaan
• Viedään perustasolle psykiatrinen tuki yksiköihin
sijoittuneiden tukihenkilöiden, konsultaatioiden ja
toimintaohjeiden kautta
• Joustava, usein kiireellinen tilanne- ja diagnostinen arvio
• Jatkuva, esteetön yhteys
• Integraatioratkaisujen onnistuessa vältytään
haavoittuvilta ja laadultaan vaihtelevilta ”mini-
psykiatrioilta” ja päällekkäisiltä toiminnoilta
• Perinteisestä perus- ja erikoistason rajapinnasta
luovutaan
• Lähetteistä ja jonoista luopuminen
• Häiriödiagnostiikka voi toimia tehtävien jaon tukena
• Varhainen, osaava puuttuminen vähentää kalliin
sairaalahoidon ja muun korjaavan
erikoissairaanhoidon tarvetta
9. Psykoterapiat osana nykyaikaista, nopealiikkeistä
avohoitoa
• Psykoterapiaosaaminen laajenee ja
vaikuttavuustieto karttuu ->
• Tarpeenmukaiset, kohdennetut psykoterapiat
kuuluvat normaaliin toimintaan
• Järjestettävä sekä terapioiden saatavuus että
niiden seuranta
• Ulkoistettujen psykoterapioiden arviointi- ja
ohjausjärjestelmä tuottaa merkittäviä terveys-
ja kustannushyötyjä
• Yksityispuolen tarjoama laaja psykoterapiakirjo
voidaan kohdentaa optimaalisesti ja
kustannustehokkaasti
• Nykyisen KELA:n järjestämän
kuntoutuspsykoterapiaresurssin kytkentä
osaksi psykoterapiakokonaisuutta
11. Perustason ja yleislääkärin ensisijainen hoitovastuu
• Perustasolla hoidettavia mielenterveyteen liittyviä tilanteita
voivat olla esim.:
• Elämäntilanteeseen liittyvät huolet ja kuormitukset
• Tavalliset, ei-diagnostiset kriisitilanteet (pois lukien. katastrofit)
erityistason kanssa sovituin linjoin ja sitä konsultoiden
• Vakaassa vaiheessa olevat mielenterveys- ja päihdehäiriöt, kun
diagnostiikka on tehty asianmukaisesti ja tarvittavat erikoisalahoidot
on liitetty kokonaishoitoon, myös kuntoutuspsykoterapian yhteydessä.
• Lasten, nuorten ja heidän perheidensä palvelut, tiiviissä yhteistyössä
erityistason kanssa
• Yleislääketieteellinen viitekehys tarjoaa hyvän pohjan monien
mielenterveysongelmien ja potilasryhmien hoitoon, kun
toimintamallit ovat yhteisten linjausten ja konsultaatioiden
myötä vakiintuneet.
12. Arviointi- tai hoitovastuun nopea siirto psykiatriselle
yksikölle
• Ensi kertaa todettavat, toimintakykyä tai turvallisuutta uhkaavat
häiriöt tulee siirtää nopeasti, päivien ja vähintään viikkojen
kuluessa.
• Psykoosit, kaksisuuntainen mielialahäiriö, vaikea-asteinen masennus, OCD
sekä persoonallisuushäiriöt joihin liittyy akuutti itsetuhoisuus- tai
väkivaltariski
• Diagnostinen arvio, lääkehoidon tarpeen ja toimenpiteiden kiireellisyyden
määritys.
• Ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt, joissa ei yleislääkärin vastaaman
hoidon aikana ole tullut vastetta, tai joissa psyykkinen vointi on
selvästi huonontunut
• Oikeuspsykiatriset riski- ja vaarallisuusarviot
• Vanhuspsykiatriset konsultaatiot ikääntyneitä hoitaville tahoille
0 – 4 viikkoa
13. Psykiatrisen yksikön osaamisen kiireetön kytkeminen
asiakkaan hoidon suunnitteluun ja toteutukseen
• Elinikäisiin ominaisuuksiin tai oirekuviin liittyvät tutkimukset ja hoidot:
• ADHD tai Aspergerin oireyhtymä aikuisikäisellä, sekä -sukupuoli-identiteettihäiriöt
• Kehitysvammapsykiatriset selvittelyt
• Persoonallisuushäiriöiden vaikutus vointiin ja toimintakykyyn
• Huolestuneisuutta herättäneiden mielenterveys- tai päihdeasiakkaiden
impulsiivisuuden arviointi, tarvittaessa oikeuspsykiatrista erityisosaamista
hyödyntäen, silloinkin kun tarve ei ole akuutti (huom! koskee myös vanhuksia)
• Sairaalahoidon tarpeen ja lääkehoidon asianmukaisuuden arvio, kun
tilanteessa ei ole kiireellistä huomiota vaativaa
• Jos tilanne on vakaa, kiireettömänä mahdollisesti myös:
• Psykiatrinen työkyvyn arvio
• Tavoitteellisen, lähtökohtaisesti yli puoli vuotta kestävän psykoterapian tarpeen arvio
• Syömishäiriöiden tutkimuksen ja hoidon järjestäminen
• Pitkäaikaisten ja toistuvasti haittaa aiheuttaneiden mielenterveysongelmien (esim.
somatoformiset oireistot = tarvittaessa yhdessä yleislääkäri/työterveyslääkäritahon
kanssa) selvittely
1 – 3kk
14. Diagnoosiryhmäkohtaiset toimintavastuun linjaukset
• ICD-10 tautiluokitusten psykiatristen häiriöiden
pääryhmiä koskevia ohjeistuksia
• Lähtökohtaisesti F-ryhmän diagnoosi edellyttää
psykiatrisen tahon kannanottoa ohjeistuksen,
konsultaation, tutkimuksen tai hoidon osalta
• Psykiatrisen yksikön toimintavastuu määräytyy
diagnosoidun häiriön oirekuvan ja
toimintakykyhaitan, sekä Käypä hoito –
tyyppisten suositusten perusteella
• Psykooseissa toimintavastuu aina jossain vaiheessa
psykiatrian yksikössä
• Itsemääräämisoikeuteen puuttuminen psykiatrisin
syin
• Mielialahäiriöissä diagnosointi, akuutin tilanteen
vaikeus ja vaikuttavan hoidon suunnittelu ja
toteutus
• Hallitsematon ja haitallinen päihdehäiriö, jossa
tunnistetaan turvallisuus- tai terveyshaittoja tai
psykoosioireita
15. Olennaisimmat asiat tulevaisuutta ajatellen
• Psykiatriaorganisaation lisääntynyt ja oikein resursoitu
aktiivisuus varmistaa perustason toiminnan
vaikuttavuuden ja mahdollistaa varhaisemman
puuttumisen
• Koordinoidut, integroidut palvelut vaikuttavia moniin
tunnistettuihin ilmiöihin:
• Toimintakyky – mt eläköityminen, kuntoutuminen,
laitostuminen, häiriökäyttäytyminen
• Mielenterveyspalveluiden uudistamisessa välittömiä
tehokkuusetuja vaikeampaa saada, kuin kapea-
alaisemmilla erikoisaloilla, mutta peruspalveluiden
kohentuneet valmiudet tuovat pitkällä aikavälillä
merkittäviä terveys-, hyvinvointi- ja kustannushyötyjä
• Psykoterapioiden järjestäminen voi helpottua
kustannusvaikuttavuutta selvästi parantavalla tavalla,
samalla kun niiden kohdentaminen helpottuu kaikkien
eduksi