More Related Content
Similar to Väestönkehitys porin seudulla (20)
Väestönkehitys porin seudulla
- 2. Ei vielä niin kovin kauan sitten…
””Elin sellaistakin vaihetta, että kunnissa oli
hauskaa ja hilpeää, paljon väkeä töissä ja
verotulot kasvoivat parikymmentä
prosenttia vuodessa. Joskus 1980-luvun
alussa lääninhallitukselta
soitettiin, että kaupunki voisi perustaa vielä
neljä uutta virkaa. Heillä on rahat, jotka
pitäisi muuten palauttaa Helsinkiin. No me
perustimme virat, joihin tuli 80 %
valtionosuutta. Sittemmin ei ole soiteltu!”
-Olavi Ruotsalainen, Suonenjoen kaupunginjohtaja -
© Timo Aro 2012
- 3. Sisältö
Väestönkehitys Porin seudulla 2010-2030
Väestönkehityksen vaikutukset palveluiden
järjestämiseen
© Timo Aro 2012
- 5. Alue- ja väestönkehityksen kuva keväällä 2012?
12 suurinta kaupunkiseutua tuottivat 2/3 osaa (68,5 %) Suomen BKT:sta vuonna 2010 ja
neljä suurinta kaupunkiseutua puolet (51 %)
-
Yli neljä viidesosaa koko maan tutkimus- ja kehittämismenoista tuotetaan kuudella
suurimmalla kaupunkiseudulla
Aluerakenne pirstoutunut: 146 alle 5 000 asukkaan kuntaa (10 % väestöstä) ja 8 yli 100
000 asukkaan kaupunkia (34 % väestöstä). Joka kolmannessa (104) kunnassa syntyi
alle 30 lasta vuodessa vuonna 2011.
Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20
suurimmalla
Taajamissa asuu neljä viidestä suomalaisesta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on vain 2
% koko maapinta-alasta
Väkiluku kasvaa vain joka kolmannessa kunnassa tai seutukunnassa: 20 suurinta
kaupunkiseutua saivat 160 000 hlöä muuttovoittoa 2000-luvun ensimmäisellä
vuosikymmenellä. 20 muuttovoittoisesta seudusta 16 sijaitsee linjan Tku-Tre-Lahti-Loviisa
–linjan sisäpuolella
© Timo Aro 2012
- 6. Joka kolmas kunta (116) sai
muuttovoittoa maan sisäisestä
muuttoliikkeestä vuosina 2005-
2010
Muuttovoitot keskittyivät:
a) suuriin kasvukeskuksiin ja/tai
-
kasvukeskusten kehyskuntiin
-b) Helsingin ja Tampereen
laajenevalle vaikutusalueelle
C) pistemäisesti yksittäisille
-
paikkakunnille
Lähde: Tilastokeskus väestötilastot 2011 © Timo Aro 2012
- 7. Kasvukäytävien ja –
vyöhykkeiden merkitys
korostuu
Helsingin ja Tampereen välisen kasvu-
käytävän vaikutusalueella asuu joka
kolmas suomalainen, mutta koko maan
muuttovoitoista89 % kohdistui
käytävän vaikutusalueelle vuosina 2005-
2010
Lähde: Tilastokeskus väestötilastot 2011
© Timo Aro 2012
- 9. Väestöllinen huoltosuhde 2010 ja 2030
Porin
huoltosuhde
54,9 vuonna
2010
Porin
huoltosuhde
79,4 vuonna
2030 (paras
Porin kaupunki-
seuduulla
© Timo Aro 2012
- 10. Väestöllinen huoltosuhde Porin Yt-alueella 2010-2030
120
Huom! Joka kolmannessa kunnassa (119)
110 2010 2020 2030 ei-työikäisten määrä ylittää työikäisen
määrän vuonna 2030
100
90
80
70
60
50
40
Luvia Merikarvia Pomarkku Pori Ulvila © Timo Aro 2012
- 11. Väestönmuutos % vuosina 1960-2030
-11,8 Huom! Väestön
-5 Nakkila
-62,7 ennustetaan kasvavan
koko maassa 8,8 %
-22,8 Siikainen vuodesta 2010 vuoteen
2030!
-4,8 Harjavalta 6,2
Vuosina 1960-2010
väkiluku laski suhteellisesti -3,9 Ulvila
eniten Siikaisissa,
35,8
Merikarvialla ja -38
Pomarkussa. -1,7 Pomarkku Väkiluvun ennakoidaan
kasvavan vain Luvialla ja
Porissa vuosina
Pori 18,2 1,6 2010-2030
Väkiluvun ennakoidaan -47,5
suhteellisesti eniten
-9,7 Merikarvia
vähenevän Siikaisissa ja
Merikarvialla vuosina
2010-2030 Luvia 14,9 2,1
-100 -80 -60 -40 -20 0 20 40 60
Väestömuutos 1960-2010 % Väestömuutos 2010-2030 %
Lähde: VM 5a 2012, Tilastokeskus 2011 © Timo Aro 2012
- 12. Väestönkehityksen osatekijät Porin seudulla 2005-2010
Luonnollinen väestönlisäys Maassamuutto Nettosiirtolaisuus
Siikainen
Luvia Porin
Porin kaupunki
muutto-voitosta 51 on saanut
Pomarkku % siirtolaisuudesta muuttovoittoa
ja 49 % 1369 hlöä
Merikarvia maassa-muutosta vuosina 2005-
Harjavalta 2011
Nakkila
Ulvila
Pori
-600 -500 -400 -300 -200 -100 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1000 1100 1200
© Timo Aro 2012
- 13. Väestönkehitys ikäryhmittäin Porin perpusturvan Yt-alueella 2010-2030
Lasten määrä
vähenee – 178 2010 2020 2030 Yli 65-vuotiaiden
määrä kasvaa
16000 henkilöllä 9402 henkilöllä
15000 vuosina vuosina
2010-2030 2010-2030
14000
13000
12000
11000
10000
9000 Aktiivi-ikäisten
Nuorten (15-24) (25-64) määrä
8000 määrä vähenee – vähenee – 7600
7000 1 100 henkilöllä henkilöllä Yli 85-vuotiaiden
vuosina vuosina määrä nousee
6000 2010-2030 2010-2030 2500 hlöstä 5400
5000 henkilöön 2010-
4000 2030
3000
2000
0-14 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74 75-84 yli 85 v.
© Timo Aro 2012
- 14. Yli 65-vuotiaat Porin Yt-alueella 2010-2030
0-14 vuotiaat 15-64-vuotiaat 0-14 vuotiaat 15-64-vuotiaat
0-14 vuotiaat 15-64-vuotiaat
Yli 65-vuotiaat Yli 65-vuotiaat
Yli 65-vuotiaat
20,9 % 27,3 % 30,2 %
vuonna vuonna vuonna
2010 2020 2030
© Timo Aro 2012
- 15. Yli 75-vuotiaiden osuus koko väestöstä 2010 ja 2030
25 YLI 75-VUOTIAIDEN OSUUS:
23,3
22,8
21,8 Yli 75-vuotiaiden osuus 8,1 % väestöstä
koko maassa 2010. Vain Ulvila jää koko
20 maan keskiarvon alle.
18,2 18,1 18,1 17,8
17,4 17,3
Yli 75-vuotiaiden osuus nousee 14,4
15,6 %:iin väestöstä koko maassa 2030.
15 Kaikki Porin alueen kunnat ylittävät
13,2
14,3 koko maan keskiarvon
10,6
9,5 9,7 Porin alueella yli 75-vuotiaiden määrä
10 9,3
8,5 nousee 11600:sta henkilöstä 21500:aan
henkilöön
7,9
Joka kolmannessa kunnassa (112
5
kuntaa) yli 75-vuotiaita vähintään 20 %
vuonna 2030. Vaihteluväli Limingan 5
%:sta Kuhmoisten 28,8 %:iin
0
Luvia Merikarvia Pori Pomarkku Ulvila Harjavalta Siikainen Nakkila UUSI
KUNTA
Yli 75-vuotiaiden osuus 2010 % Yli 75-vuotiaiden osuus 2030 %
Lähde: VM 5a 2012, Tilastokeskus 2011 © Timo Aro 2012
- 16. Porin seudulla noin joka kymmenes asukas on
tällä hetkellä yli 75-vuotias (7800 hlöä) ja
väestöennusteiden mukaan joka kuudes tai
seitsemäs vuonna 2025 (12 200 hlöä)
© Timo Aro 2012
- 17. Lähde: VM 5a 2012, Tilastokeskus 2011
Syntyneiden määrä (ka. 2008-2010)
Nakkila 53
Huom! Joka kolmannessa kunnassa (136
Siikainen 10 kuntaa, 40 % kunnista) syntyi vuosittain alle 50
lasta vuosina 2008-2010 ja joka neljännessä
kunnassa ( 88 kunnassa, 26 % kunnista) alle 30
Harjavalta 65 lasta vuodessa
Ulvila 143
Pomarkku 22
Lasten tai oppilaiden Porissa syntyi keski-
ikäluokan koon tulisi määrin 823 lasta
Merikarvia 24 opetuksen, hoidon vuodessa vuosina 2008-
järjestämisen ja 2010!
pedagogisten tekijöiden
näkökulmasta olla
Luvia 35 vähintään 50
0 25 50 75 100 125 150 175 Timo Aro 2012
© 200
- 18. Alle kouluikäisten ja yli 75-vuotiaiden sijoittuminen Porin työssäkäyntialueella
Kartta: Timo Widbom
Data: Tilastokeskus © Timo Aro 2012
- 19. Lähde: VM 5a 2012, Tilastokeskus 2011
Mediaani-ikä 2025
Huom! Koko maan mediaani-ikä Ulvilan, Porin, Luvian ja Nakkilan
56 keskimäärin 49,1 vuotta vuonna
2025. Alhaisin mediaani
mediaani-ikä alle koko maan
keskiarvon. Ulvilan mediaani 11 56
Limingalla (30 vuotta), vuotta alhaisempi kuin
Tyrnävällä (31 vuotta) ja Merikarvialla ja Siikaisissa
Luodossa (32 vuotta)
47 50 52 47
46 45
Luvia Merikarvia Pori Pomarkku Ulvila Harjavalta Siikainen Nakkila
© Timo Aro 2012
- 20. Porin seudun väestönkehitys 2010-2030
Kunta Väestö- Väestö- Synty-neiden Huolto-suhde Huolto-suhde Yli 75- Yli 75-
muutos muutos 2010- määrä (ka. 2010 2030 vuotiaiden vuotiaiden
1960-2010 2030 % 2008-2010) osuus % osuus %
% 2010 2030
Luvia 14,9 2,1 35 69,4 92,6 8,5 18,2
Merikarvia -47,5 -9,7 24 79,4 115,9 15,6 22,8
Pori 18,2 1,6 823 54,9 80,2 9,5 17,4
Pomarkku -38 -1,7 22 75,9 91,7 13,2 18,1
Ulvila 35,8 -3,9 143 68,3 88,2 7,9 17,3
Harjavalta 6,2 -4,8 65 72,9 100,6 10,6 21,8
Siikainen -62,7 -22,8 10 81,6 115,3 14,3 23,3
Nakkila -11,8 -5,0 53 70,4 89,4 9,3 18,1
Lähde: Tilastokeskus © Timo Aro 2012
- 21. 2. Väestönkehityksen vaikutukset
palveluiden järjestämiseen
© Timo Aro 2012
- 24. VYÖHYKKEISYYS PORIN
TYÖSSÄKÄYNTIALUEELLA
- Kartassa asukasmäärä sektoreittain 30
km etäisyydellä Porin keskustasta:
vyöhykkeet aina viiden kilometrin välein.
- Vyöhykkeen sisällä kuusi kuntaa vuonna
2011
- Porin kaupungin väkiluku on noin 83
000 asukasta. Keskustasta 15 km
vyöhykkeen sisällä asuu 88 495 asukasta
ja 25 km säteellä yli 100 000 asukasta.
- 30 kilometrin sisällä asuu noin 112 000
asukasta eli 92,6 % Porin
työssäkäyntialueen asukkaista
Kartta: Timo Widbom
Analyysi: Timo Aro
© Timo Aro 2012
- 25. Porin seudun keskustaajama-alue vuonna 2010
93 000 asukasta
keskustaajama-
alueellla. Suomen
7:nneksi suurin
taajama-alue
Lähde: Suomen ympäristökeskus, 2012
© Timo Aro 2012
- 27. Väestötekijöiden vaikutus peruspalvelujen kysyntään (indeksi 2010=100)
MENOERÄ 2010 2020 2030
SOSIAALIPALVELUT 100 121 148
-lasten päivähoito 100 106 104
-vanhainkodit 100 141 204
-kotipalvelut 100 133 182
- palveluasuminen 100 136 193
TERVEYSPALVELUT 100 115 133
-erikoissairaanhoito 100 112 125
-perusterveydenhuolto 100 119 145
KOULUTUSPALVELUT 100 99 103
-esiopetus 100 108 108
-perusopetus 100 104 108
-lukiokoulutus 100 89 96
-ammatillinen koulutus 100 95 98
-ammattikorkeakoulut 100 96 94
Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö © Timo Aro 2012
- 29. Väestötekijöiden vaikutus (miljoonaa euroa) peruspalveluiden
kysyntään Porin perusturvan Yt-alueella
Menoerä 2012 2020/ 2030/ Erotus
talousarvio/ meuroa meuroa miljoonaa - Laskelma perustuu STM:n
meuroa euroa laskelmaan väestötekijöiden
vaikutuksesta peruspalveluiden
Erikois- kysyntään
sairaanhoito
82,5 92,5 103,2 20,6 - Indeksi (=100) perustuu
Perustervey- vuoden 2010 koko maan
denhuolto tilanteeseen
75,1 89,4 108,9 33,8
Vanhainkodit - Koko maan indeksin muutos
30,2 42,6 61,6 31,4 vuosina 2020-2030 on
Kotipalvelut suhteutettu Porin perusturvan Yt-
22,5 30 41 18,5 alueen talousarviolukuihin
Palveluasumi- vuonna 2012
nen (oma +
ulkopuolinen)
26,2 35,6 50,5 24,3
KAIKKI 236,5 290,1 365,2 128,7
© Timo Aro 2012
- 30. Laskennalliset sosiaali- ja terveysmenot (miljoonaa euroa) ikäryhmittäin
Porin perusturvan Yt-aluella vuosina 2010-2030
- Laskelma perustuu STM:n
keskimääräisiin ikäryhmittäisiin Ikä- Vuosi 2010 Vuosi 2020 Vuosi 2030 Erotus
sosiaali- ja terveysmenoihin
(sosiaali- ja terveyspalvelut sekä ryhmä miljoonaa miljoonaa miljoonaa miljoonaa
sairausvakuutuslain mukaiset euroa euroa euroa euroa
lääkkeet ja palvelut) ja Porin
perusturvan Yt-alueen 65-74 41,5 54,8 46,8 5,3
väestöennusteisiin ikäryhmittäin
vuosina 2010-2030 75-84 54,3 66,9 92,8 38,5
85- 37,3 55,7 80 42,7
- Oletusarvoina sote-menoissa
asukasta kohden: 65-74-vuotiaat: Kaikki 133,1 177,4 219,6 86,5
3750 €/as., 75-84-vuotiaat 7500
€ ja yli 85-vuotiaat 15 000 €
© Timo Aro 2012
- 31. ”Laitospainotteisuuden purku”!
Keskimääräisiä Vuorokausi- Vuosihinta
kustannuksia hinta
Osastot 7-10 121 € 44.165 €
(paikkoja 124)
Vanhainkodit 116 € 41.296 €
(paikkoja 409)
Oma tehostettu 78 € 28.470 €
palveluasuminen
(paikkoja 280)
Ostopalvelut 83 € 30.295 €
tehostettu
palveluasuminen
(paikkoja 549)
Kotihoito 23 € 8.395 €
Lähde: Pirjo Rehula
- 34. Mihin asioihin täytyy varautua palveluiden järjestämisessä?
Henkilöstö
”Oikea palvelu oikealle asiakkaalle oikeassa paikassa” –periaatteen käytännön
toteuttaminen
Vanhus- ja kotipalvelut: Palkataanko henkilöstöä kaksi kertaa nykyistä enemmän vai tekeekö
nykyinen henkilöstö jatkossa kaksi kertaa enemmän kuin nykyisin?
Tuottavuus
Teknologian ennakkoluuloton käyttöönotto ja hyödyntäminen
Aidot rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset
Palvelurakenne ja –verkko saavutettavuuden ja
yhdyskuntarakenteen kehittämisen näkökulmasta
Valtion ja kuntien tehtäväjaon muutokset, lakisääteiset ja ei-
lakisääteiset tehtävät
© Timo Aro 2012
- 35. Haasteena Baumolin tauti ja Wagnerin laki
Baumolin laki tai ilmiö on nimetty yhdysvaltalaisen kansantaloustieteilijä William J. Baumolin
mukaan. Liittyy keskeisesti julkisen sektorin työvoimaintensiivisiin hyvinvointipalveluihin,
joiden kustannukset nousevat yleensä nopeammin ja tuottavuuskehitys on hitaampaa kuin yksityisellä
sektorilla.
Tuottavuuden kasvu on hankalaa ihmistyöhön perustuvissa tehtävissä. Työvoimavaltaisilla aloilla
suurin osa kustannuksista on henkilöstökuluja ja tehtävät lakisääteisiä. Käsi- ja jalkapareja ei voi
korvata pääomalla eli koneilla ja laitteilla toisin kuin teollisuudessa.
Avoimella sektorilla tuottavuuden kasvu mahdollistaa palkkojen noston ja laskukaudella tuottavuutta
voidaan parantaa alentamalla työvoimakustannuksia. Sama mekanismi ei toimi julkisella sektorilla.
Kun avoimen sektorin palkkataso nousee, se nostaa myös julkisten alojen palkkakustannuksia
huolimatta hitaammasta tuottavuuskehityksestä.
Julkisen sektorin kustannuspainetta lisää edelleen yksilöiden inhimillinen taipumus vaatia
julkisilta palveluilta aina enemmän ja parempaa. mukaan hyvinvointi-palveluiden kysyntä ja
laatuvaatimukset kasvavat elintason noustessa. Paradoksi piilee siinä, että
hyvinvointipalveluiden kysyntä kasvaa eniten siellä missä on eniten vaurautta ja vähiten siellä missä
on eniten tarvetta (Wagnerin laki)
Baumolin taudin ensimmäinen merkki on se, että kunta joutuu panostamaan yhä suuremman osan
resursseistaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen, mutta joutuu silti supistamaan palveluita ja/tai
nostamaan asteittain veroja ja asiakas- ja palvelumaksuja.
Porin perusturvan yhteistoiminta-alue?
© Timo Aro 2012
- 36. ”Näköalattomuus ja nurkkakuntaisuus ovat
terveiden uudistusten pahimpia vastustajia
tämän päivän Suomessa”
- Sami Sulkko, Punkaharjun kunnanjohtaja HS 25.1.2012 -
© Timo Aro 2012
