SlideShare a Scribd company logo
1 of 14
Download to read offline
KUNTIEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄN KEHITYS KOKO MAASSA JA PORISSA 1970-LUVULTA 2010-LUVULLE 
Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja oikeustieteen ylioppilas Jani Rosendahl 
Porin päivänä 26.9.2014 
Kuva: Toni Mailanen
Totta vai kalavale? 
”Vuonna 1972 Porin kaupun- gilla oli 1 495 työntekijää, vuonna 2009 jo 6 705. Kun Noormarkku liitettiin Poriin vuonna 2010, Porin palkkalis- toilla oli 7 402 työntekijää. Toi- sin sanoen, kun 6000 asukkaan kunta liitettiin Poriin, byrokra- tia kasvoi noin 700 henkilöllä” - Matti Apusen esipuhe Matti Wibergin pamfletissa ’Julkea sektori. Näin byrokratia vaatii omia etujaan’ -
Tarua 
”Vuonna 1972 Porin kaupun- gilla oli 1 495 työntekijää, vuonna 2009 jo 6 705. Kun Noormarkku liitettiin Poriin vuonna 2010, Porin palkkalis- toilla oli 7 402 työntekijää. Toi- sin sanoen, kun 6000 asukkaan kunta liitettiin Poriin, byrokratia kasvoi noin 700 henkilöllä” - Matti Apusen esipuhe Matti Wibergin pamfletissa ”Julkea sektori. Näin byrokratia vaatii omia etujaan ” - 
”Vuonna 1972 Porin kaupun- gilla oli 3 700 työntekijää, vuonna 2009 jo 6 711. Kun Noormarkku liitettiin Poriin vuonna 2010 ja samana vuonna aloitti viiden kunnan Porin perusturvan yhteistoi- minta-alue, Porin palkkalistoil- la oli 7 416 työntekijää. Toisin sanoen, kun 6000 asukkaan kunta ja neljän kunnan sosi- aali- ja terveyspalveluiden henkilöstö siirtyi Poriin, ’byrokratia’ kasvoi noin 700 henkilöllä” - Porin kaupungin tilastollisiin vuosi- kirjoihin perustuva oikea tilastotieto - 
Oikeasti
KUNTIEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄN KEHITYS KOKO MAASSA VUOSINA 1970- 2013 JA ENNUSTE 2014-2020 
Kunnallisen henkilöstön määrä oli noin 193 000 henkilöä vuonna 1970 
Henkilöstön määrä nousi 317 000 henkilöön vuoteen 1980 mennessä: hyvinvointiyhteiskunta tuli jokaiseen niemeen ja notkoon sosiaali-, terveys- ja koulutusuudistusten ansiosta: esim. kan- santerveyslaki (1972), lasten päivähoito- laki (1973) ja peruskoulu-uudistus (1970- luvun alku vaiheittain) 
Kuntien henkilöstömäärä oli suurim- millaan vuonna 1989, jolloin kuntien palveluksessa oli noin 437 000 henkilöä: 1980-luvulle oli ominaista julkisten sekä kunnille tulleet lisätehtävät. Höveli valtionosuusjärjestelmä lisäsi nopeasti uusien virkojen määrää. 
Kuntien henkilöstömäärä supistui 1990- alun lamassa noin 50 000 henkilöllä, jonka jälkeen se nousi vielä hitaasti 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, mutta on sen jälkeen pysynyt 1980-luvun lopun tasolla 
Kuntatyönantajien henkilöstöennusteen mukaan kunnallisen henkilöstön määrä vähenee hitaasti vuodesta 2012 alkaen 
0 
50 000 
100 000 
150 000 
200 000 
250 000 
300 000 
350 000 
400 000 
450 000 
500 000 
1970 
1972 
1974 
1976 
1978 
1980 
1982 
1984 
1986 
1988 
1990 
1992 
1994 
1996 
1998 
2000 
2002 
2004 
2006 
2008 
2010 
2012 
2014 
2016 
2018 
2020 
Toteutunut 
Ennuste 
1. 
1970-luku: Hyvinvointi- yhteiskunta joka kylään ja niemeen 
2. 
1980-luku: Julkisten palvelui- den ja tulonsiirto- jen laajeneminen /VOS-järjestelmä 
3. 
1990-luvun alku: Julkisten palveluiden supistuminen lamassa 
4. 
2000-luku: Kuntien tehtä- vien ja vel- voitteiden jatkuva kasvu, hlöstö ei kasva 
Lähde: KT kuntatyönantajat, kuntien henkilöstömäärän kehitys
Kuntien lakisääteisten tehtävien määrä on viisinkertaistunut 1970-luvun alkuun verrattuna 
1990-luvun alusta vuoden 2013 loppuun mennessä on tullut kaikkiaan 270 uutta lainsäädän- nöllistä velvoitetta 
Vuoden 2013 lopussa oli 535 lakisääteistä tehtävää ja 974 erilaista velvoitetta kunnille. 
Eniten lakisääteisiä tehtäviä on STM:n hallinnonalalla (194), YM:n (82), LVM:n (62) ja OKM:n (60). 
Kuntien yhteenlaskettu henkilöstömäärä on kuitenkin vuonna 2013 samalla tasolla kuin vuonna 1990 (!) 
KUNTIEN LAKISÄÄTEISTEN TEHTÄVIEN KEHITYS VUOSINA 1970-2013 
Lähde: Valtiovarainministeriön selvitys kuntien tehtävistä ja velvoitteista 2013
VAKINAISEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄN KEHITYS PORISSA VUOSINA 1976-2013 
 Hallinto laajeni 1960-luvulta alkaen ja virkojen perustaminen ”räjähti” 1970-luvulla sekä hyvinvointi-Suomessa että hyvinvointi-Porissa. Syy oli valtakunnalliset isot uudistukset. Kansanterveyslaki, sosiaaliuudistukset päivä- ja vanhustenhoitoon, peruskoulu-uudistukset, uudet virastot jne. lisäsivät sadoilla uusien virkojen määrää. Hyvinvointiyhteiskunta tuli läsnä jokaisen arkeen. Pori kasvoi alueellisesti ja väestöllisesti samanaikaisesti ennätysvauhtia. Henkilöstömäärä lisääntyi kasvun myötä. 1970-luku oli sosiaali-, terveys- ja koulutoimen jatkuvaa kasvua. Esim. sosiaalitoimessa oli 62 vakinaista vuonna 1950 ja noin 600 vuonna 1975. Vuoden 1976 alussa Porin vakinainen henkilöstömäärä nousi 4 456 hlöön, 
Porin vakinaisen henkilöstön määrä ylitti 5000 henkilön rajan ensimmäisen kerran vuonna 1981: henkilöstölisäykset liittyivät 1980- luvun vaihteessa mm. pääterveysaseman (kaupunginsairaala) valmistumiseen, uusien päiväkotien, koulujen ja vanhustentalojen perustamiseen sekä teknisen sektorin ja teknillisten laitosten laajentumiseen. Porissa syntyi 1970-1980-luvuilla 200-300 lasta vuodessa enemmän kun 2010-luvulla. 
Kunnan henkilöstömäärä oli suurimmillaan vuonna 1990 (5404 henkilöä): uudet velvoitteet liittyivät mm. maakuntakirjastoon, maakuntamuseoon ja useisiin keskuskaupungin vastuulla olevien kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluiden järjestämiseen 
1990-luku ja 2000-luvun alkupuolella muutokset olivat vähäisiä: ”tekninen” kasvupiikki ajoittuu 2010-luvun vaihteeseen, jolloin Noormarkku liittyi Poriin ja perustettiin mm. Porin perusturvan yhteistoiminta-alue. Henkilöstömäärä oli suurimmillaan vuonna 2011, jolloin kuntaliitoksen ja yhteistoiminta-alueiden muodostamisen vuoksi Porin palkkalistoilla oli 5 694 vakinaista henkilöä. Tämän jälkeen vakinaisen henkilöstön määrä on vähentynyt 
4000 
4200 
4400 
4600 
4800 
5000 
5200 
5400 
5600 
5800 
1976 
1978 
1980 
1982 
1984 
1986 
1988 
1990 
1992 
1994 
1996 
1998 
2000 
2002 
2004 
2006 
2008 
2010 
2012 
2014 
Lähde: Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
-500 
-400 
-300 
-200 
-100 
0 
100 
200 
300 
400 
500 
600 
1976 
1977 
1978 
1979 
1980 
1981 
1982 
1983 
1984 
1985 
1986 
1987 
1988 
1989 
1990 
1991 
1992 
1993 
1994 
1995 
1996 
1997 
1998 
1999 
2000 
2001 
2002 
2003 
2004 
2005 
2006 
2007 
2008 
2009 
2010 
2011 
2012 
2013 
2014 
Porin vakinaisen henkilöstömäärän muutos verrattuna edelliseen vuoteen vuosina 1976-2013 
Pääterveysaseman valmistu- minen (kaupunginsairaala), uusia kouluja 
Maistraatti ja raastuvanoikeus valtion vastuulle 
Lasten päiväkoteja, nuoriso- koteja, kotipalveluun runsaasti uusia virkoja, ham- mashuolto 
Kuntotoutusneuvola, uusi van- hainkoti, päiväkoteja, kaupun- ginorkesteri, musiikkiopisto, uusia koulutuslinjoja oppilaitoksiin, Satakunnan ammattikorkeakoulu 
Yhtiöittämiset, määräaikais- ten työsuhteiden päättä- miset 
Aktiivinen kuntatyöllistämi- nen, päiväkirurgia, lasten- suojelu, erityiskoulut, ope- tushenkilöstöä, uusia asian- tuntijavirkoja 
Satakunnan pelastuslaitos 
Pori-Noormarkku –kuntalii- tos, Porin perusturvan YTA- alue, muut seudulliset yhteistoiminta-alueet 
Kaksi vanhusten- huollon yksikköä ja uusi päiväkoti 
Lähde: Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset 
Länsi-Rannikon koulutuskunta- yhtymä Win- nova Oy
Kuntien henkilöstön määrän kehityksen vertaaminen eri ajanjaksoilla koko maassa ja vakinaisen henkilöstön osalta Porissa vuosina 1971-2013 
AJANJAKSO 
KOKO MAA MUUTOS ABS. 
KOKO MAA MUUTOS % 
PORI MUUTOS ABS. 
PORI MUUTOS % 
1971-1980* 
+115 000 
+ 56,9 
+ 1 770 
+ 56,0 
1981-1990 
+86 000 
+ 24,7 
+ 379 
+ 7,5 
1991-2013 
+1 000 
+ 0,2 
- 110 
- 2,0 
1971-2013 
+202 000 
+ 115,0 
+ 2 039 
+ 64,5 
*Porin vakinaisen henkilöstön määrä vuodesta 1973 alkaen 
Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
Kuntien henkilöstön määrän kehityksen vertaaminen eri ajanjaksoilla koko maassa ja oletuslaskelma vakinaisen ja tilapäisen henkilöstön* osalta Porissa vuosina 1971-2013 
AJANJAKSO 
KOKO MAA MUUTOS ABS. 
KOKO MAA MUUTOS % 
PORI MUUTOS ABS. 
PORI MUUTOS % 
1971-1980** 
+115 000 
+ 56,9 
+ 1 954 
+ 61,8 
1981-1990 
+86 000 
+ 24,7 
+ 1916 
+ 34,1 
1991-2013 
+1 000 
+ 0,2 
- 594 
- 8,5 
1971-2013 
+202 000 
+ 115,0 
+3 276 
+ 103,6 
* Porin vakinaisen henkilöstön lukuihin on lisätty arviot tilapäisen ja määräaikaisen henkilöstön määrästä siten, että vuosina 1971-1980 
on lisätty vakinaisen henkilöstön määrään 10 %. Vuosien 1981-1990 ja 1991-2013 osalta on käytössä täsmälliset luvut 
tilapäisen henkilöstön osalta 
** Porin vakinaisen henkilöstön määrä vuodesta 1973 alkaen 
Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
1971 
1980 
1990 
2000 
2010 
2013 
Koko maa (100=1971) 
100 
157 
215 
206 
215 
214 
Pori (100=1973) 
100 
156 
171 
147 
168 
160 
100 
110 
120 
130 
140 
150 
160 
170 
180 
190 
200 
210 
220 
230 
Porin vakituisen henkilöstön ja koko maan henkilöstömäärän kehitys oli samalla kasvu-uralla koko 1970-luvun ajan: väkiluku kasvoi merkittävästi ajanjakson aikana sekä koko maassa että Porissa. 
1980-luvulla kuntahenkilöstön määrä nousi koko maassa nopeammin kuin vakinaisen henkilöstön määrä Porissa: Porin väkiluvun kasvu tyrehtyi ja kääntyi vuosikymmenen loppupuolella laskuun. Jos otetaan Porin kohdalla huomioon kaikki tilapäiset henkilöt, niin Porissa kuntahenkilöstön määrä nousi hieman nopeammin kuin kuntahenkilöstön määrä koko maassa. 
1990-luvulla koko maan ja Porin kuntahenkilöstön määrä väheni edelliseen vuosikymmeneen verrattuna. Porin kuntahenkilöstön määrä laski sekä vakituisen henkilöstön että kaikkien palkkalistoilla olleiden osalta nopeammin kuin koko maassa. 1990-luvun alun laman seurauksena vakinaisen henkilöstön määrä laski ensimmäisen kerran toisen maailmansodan jälkeen. 
2000-luvulla kuntahenkilöstön määrä kääntyi uudelleen hitaaseen nousuun tehtävien ja velvoitteiden lisääntyessä, mutta 2010-luvulla kuntahenkilöstön määrä on laskenut asteittain vuosi vuodelta. Kehitys jatkuu ennusteiden mukaan edelleen alenevana. 
KUNTAHENKILÖSTÖN MÄÄRÄN KEHITYS INDEKSINÄ VUOSINA 1971-2013 
Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
KUNTAHENKILÖSTÖN OSUUS (%) KOKO MAASSA JA PORISSA SUHTEESSA ASUKASLUKUUN 1976-2013 (HUOM! Porissa luvuissa vakituinen henkilöstö) 
Koko maan tilastot kuntien henkilöstö- määrän kehityksestä perustuvat Kuntatyönantajien henkilöstön määrää koskeviin tilastoihin. Porin henkilöstö- tilastot perustuvat Porin kaupungin tilastollisiin vuosikirjoihin vakinaisen henkilöstön osalta 
Kuntahenkilöstön määrä on suhteutettu koko maan ja Porin kaupungin asukas- lukuihin vuosina 1976-2013 (Noormarkun luvut on huomioitu Porin asukasluvussa 2010 alkaen) 
Porin vakinaisen kuntahenkilöstön määrä on koko ajanjakson aikana alhaisempi kuin keskimäärin kuntien palveluksessa olevan henkilöstön määrä koko maassa suhteessa asukaslukuun 
Koko maassa ja Porissa kuntahenkilöstön määrä oli suurimmillaan suhteessa asukaslukuun 1990-luvun vaihteessa 
5,8 
6,6 
8,2 
8,7 
7,7 
8 
8 
8,1 
7,9 
5,6 
6,3 
6,6 
7,1 
6,1 
6,2 
6,5 
6,8 
6,3 
0 
1 
2 
3 
4 
5 
6 
7 
8 
9 
10 
1976 
1980 
1985 
1990 
1995 
2000 
2005 
2010 
2013 
Koko maa 
Pori 
Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
6,6 
8,7 
8 
8 
8,1 
7,9 
7,2 
9,6 
8,5 
8,9 
8,9 
7,6 
0 
2 
4 
6 
8 
10 
12 
1980 
1990 
2000 
2005 
2010 
2013 
Koko maa 
Pori 
HUOM! Porin lukuihin on edellisestä diasta poiketen lisätty kaikki tilapäinen henkilöstö ml. työllistetyt. 
Porin vakinaisen ja tilapäisen kunta- henkilöstön määrä oli 0,5-0,9 %- yksikköä korkeampi kuin koko maan kuntahenkilöstön määrä vuosina 1980-2010. 
Vuonna 2013 Porin kuntahenkilös- tön määrä oli ensimmäisen kerran vuoden 1980 jälkeen alhaisempi kuin koko maassa suhteessa asukaslukuun 
Koko maassa ja Porissa kuntahen- kilöstön määrä oli suurimmillaan suhteessa asukaslukuun ”hyvinvointivaltion kultakauden päätöspisteessä” 1990-luvun vaihteessa 
Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset 
KUNTAHENKILÖSTÖN OSUUS (%) KOKO MAASSA JA PORISSA SUHTEESSA ASUKASLUKUUN 1976-2013 (HUOM! Porin luvuissa sekä vakinaiset että tilapäiset)
YHTEENVETO 
1.Porin kuntahenkilöstömäärän kehitys noudattaa koko maan kehitystä: kasvu liittyy hyvinvointi-Suomen ja hyvinvointi-Porin muodostumiseen ensisijaisesti sosiaali-, terveys- ja koulutus- palveluiden laajenemisen ja kattavuuden vuoksi 
2.Porin vakinaisen henkilöstön kasvu oli 1970-luvulla samalla tasolla kuin koko maan kehitys, mutta kääntyi alemmalle uralle jo 1980-luvun jälkipuoliskon jälkeen. Vuosina 1991-2013 Porin vakinaisen henkilöstön määrä on alentunut. 
3.Porin vakinaisen henkilöstön määrä oli vuoden 2013 lopussa samalla tasolla kuin 1990-luvun vaihteessa, vaikka viimeisten vuosien aikana on tapahtunut mm. Pori-Noormarkku – kuntaliitos, Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen muodostaminen ja muut Porin vastuulla olevat yhteistoiminta- alueet ja seudulliset järjestelyt. Lisäksi kuntien tehtävät ja velvoitteet ovat kasvaneet merkittävästi vuosina 1990- ja 2000- luvuilla, mutta ei näy henkilöstön määrän kasvuna. Toisaalta henkilöstömäärä pysyvyyttä selittää myös ”kolikon toisella puolella” eri toimintojen yhtiöittämiset. 
4.Porin vakinaisen ja tilapäisen henkilöstön määrä kasvoi hieman koko maan keskiarvoa nopeammin 1970- ja 1980- luvuilla, mutta on laskenut huomattavasti enemmän kuin koko maan kuntahenkilöstön kehitys 1990-luvulta alkaen. 1990-luvun jälkeen tapahtuneen alenemisen taustalla osittain Porin väestönkasvun negatiivisuus vuoteen 2005 saakka toisin kuin koko maassa. 
5.Tilapäisen henkilöstön määrässä on merkittäviä vuosittaisia vaihteluita: Pori on esimerkiksi kantanut merkittävän vastuun kuntien työllisyydenhoidossa ja tarjonnut aktiivisesti työllistämispaikkoja kuntalaisille, joka on lisännyt ”paperilla” Porin kuntahenkilöstön määrää. Porin työllistettyjen aktivointiaste on ollut 1980-luvulta alkaen korkein tai korkeimpia suurten kaupunkien joukossa. 
6.HUOM! Yleisen hallinnon eli ns. ”kravattiväen” suhteellinen osuus henkilöstössä on laskenut vuosikymmen vuosikymmeneltä ja edelleen 2000-luvulla asiantuntijuuteen ja seudullisuuteen liittyvien velvoitteiden kasvusta huolimatta. 
Kuva: Toni Mailanen 
Kuva: Toni Mailanen
K I IT O S ! !!

More Related Content

What's hot

Muutoksen suunnat syys-joulukuu 2016
Muutoksen suunnat syys-joulukuu 2016Muutoksen suunnat syys-joulukuu 2016
Muutoksen suunnat syys-joulukuu 2016Porin kaupunki
 
Pori muutoksen pyörteissä -toimintaympäristökatsaus 1 2017
Pori muutoksen pyörteissä  -toimintaympäristökatsaus 1 2017Pori muutoksen pyörteissä  -toimintaympäristökatsaus 1 2017
Pori muutoksen pyörteissä -toimintaympäristökatsaus 1 2017Porin kaupunki
 
Kaupunkien ja maaseudun välinen vuorovaikutus
Kaupunkien ja maaseudun välinen vuorovaikutusKaupunkien ja maaseudun välinen vuorovaikutus
Kaupunkien ja maaseudun välinen vuorovaikutusTimoAro
 
Etelä-Savon maakuntaohjelma 2014 2017 (1)
Etelä-Savon maakuntaohjelma 2014 2017 (1)Etelä-Savon maakuntaohjelma 2014 2017 (1)
Etelä-Savon maakuntaohjelma 2014 2017 (1)Kimmo Haapea
 
Myyttejä ja faktoja Porista!
Myyttejä ja faktoja Porista!Myyttejä ja faktoja Porista!
Myyttejä ja faktoja Porista!TimoAro
 
Väestönkehitys porin seudulla
Väestönkehitys porin seudullaVäestönkehitys porin seudulla
Väestönkehitys porin seudullaTimoAro
 
Ihmisiä työmarkkinoilla - työmarkkinoiden muutoksia 60 vuoden ajalta, Anna Pä...
Ihmisiä työmarkkinoilla - työmarkkinoiden muutoksia 60 vuoden ajalta, Anna Pä...Ihmisiä työmarkkinoilla - työmarkkinoiden muutoksia 60 vuoden ajalta, Anna Pä...
Ihmisiä työmarkkinoilla - työmarkkinoiden muutoksia 60 vuoden ajalta, Anna Pä...Tilastokeskus
 
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografia
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografiaErilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografia
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografiaTimoAro
 
EVA Fakta: Kuka Suomessa tekee työt?
EVA Fakta: Kuka Suomessa tekee työt?EVA Fakta: Kuka Suomessa tekee työt?
EVA Fakta: Kuka Suomessa tekee työt?Johannaeva2010
 
10 karttaa kuntien kantokyky ja olosuhde-eroista
10 karttaa kuntien kantokyky ja olosuhde-eroista10 karttaa kuntien kantokyky ja olosuhde-eroista
10 karttaa kuntien kantokyky ja olosuhde-eroistaTimoAro
 
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessaDemografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessaTimoAro
 
Keski uudenmaan kuntien maahanmuuton profiili ja keskeiset opetukset
Keski uudenmaan kuntien maahanmuuton profiili ja keskeiset opetuksetKeski uudenmaan kuntien maahanmuuton profiili ja keskeiset opetukset
Keski uudenmaan kuntien maahanmuuton profiili ja keskeiset opetuksetTimoAro
 
Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!
Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!
Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!TimoAro
 
Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvulla
Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvullaSuomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvulla
Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvullaTimoAro
 
8 perustetta kaupungistumisen merkityksestä
8 perustetta kaupungistumisen merkityksestä8 perustetta kaupungistumisen merkityksestä
8 perustetta kaupungistumisen merkityksestäTimoAro
 
Pidemmät, paremmat ja kestävämmät työurat
Pidemmät, paremmat ja kestävämmät työuratPidemmät, paremmat ja kestävämmät työurat
Pidemmät, paremmat ja kestävämmät työuratTyöterveyslaitos
 
Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017
Alue-  ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017Alue-  ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017
Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017TimoAro
 

What's hot (20)

Muutoksen suunnat syys-joulukuu 2016
Muutoksen suunnat syys-joulukuu 2016Muutoksen suunnat syys-joulukuu 2016
Muutoksen suunnat syys-joulukuu 2016
 
Pori muutoksen pyörteissä -toimintaympäristökatsaus 1 2017
Pori muutoksen pyörteissä  -toimintaympäristökatsaus 1 2017Pori muutoksen pyörteissä  -toimintaympäristökatsaus 1 2017
Pori muutoksen pyörteissä -toimintaympäristökatsaus 1 2017
 
Kaupunkien ja maaseudun välinen vuorovaikutus
Kaupunkien ja maaseudun välinen vuorovaikutusKaupunkien ja maaseudun välinen vuorovaikutus
Kaupunkien ja maaseudun välinen vuorovaikutus
 
Kotoutumissuunnitelma ja työllistyminen
Kotoutumissuunnitelma ja työllistyminenKotoutumissuunnitelma ja työllistyminen
Kotoutumissuunnitelma ja työllistyminen
 
Etelä-Savon maakuntaohjelma 2014 2017 (1)
Etelä-Savon maakuntaohjelma 2014 2017 (1)Etelä-Savon maakuntaohjelma 2014 2017 (1)
Etelä-Savon maakuntaohjelma 2014 2017 (1)
 
Myyttejä ja faktoja Porista!
Myyttejä ja faktoja Porista!Myyttejä ja faktoja Porista!
Myyttejä ja faktoja Porista!
 
Väestönkehitys porin seudulla
Väestönkehitys porin seudullaVäestönkehitys porin seudulla
Väestönkehitys porin seudulla
 
Miten purkaa rakennetyöttömyyttä? SAK:n julkaisusarja 7-2012
Miten purkaa rakennetyöttömyyttä? SAK:n julkaisusarja 7-2012Miten purkaa rakennetyöttömyyttä? SAK:n julkaisusarja 7-2012
Miten purkaa rakennetyöttömyyttä? SAK:n julkaisusarja 7-2012
 
Talous & Yhteiskunta 4/2019
Talous & Yhteiskunta 4/2019Talous & Yhteiskunta 4/2019
Talous & Yhteiskunta 4/2019
 
Ihmisiä työmarkkinoilla - työmarkkinoiden muutoksia 60 vuoden ajalta, Anna Pä...
Ihmisiä työmarkkinoilla - työmarkkinoiden muutoksia 60 vuoden ajalta, Anna Pä...Ihmisiä työmarkkinoilla - työmarkkinoiden muutoksia 60 vuoden ajalta, Anna Pä...
Ihmisiä työmarkkinoilla - työmarkkinoiden muutoksia 60 vuoden ajalta, Anna Pä...
 
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografia
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografiaErilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografia
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografia
 
EVA Fakta: Kuka Suomessa tekee työt?
EVA Fakta: Kuka Suomessa tekee työt?EVA Fakta: Kuka Suomessa tekee työt?
EVA Fakta: Kuka Suomessa tekee työt?
 
10 karttaa kuntien kantokyky ja olosuhde-eroista
10 karttaa kuntien kantokyky ja olosuhde-eroista10 karttaa kuntien kantokyky ja olosuhde-eroista
10 karttaa kuntien kantokyky ja olosuhde-eroista
 
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessaDemografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
 
Keski uudenmaan kuntien maahanmuuton profiili ja keskeiset opetukset
Keski uudenmaan kuntien maahanmuuton profiili ja keskeiset opetuksetKeski uudenmaan kuntien maahanmuuton profiili ja keskeiset opetukset
Keski uudenmaan kuntien maahanmuuton profiili ja keskeiset opetukset
 
Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!
Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!
Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!
 
Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvulla
Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvullaSuomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvulla
Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvulla
 
8 perustetta kaupungistumisen merkityksestä
8 perustetta kaupungistumisen merkityksestä8 perustetta kaupungistumisen merkityksestä
8 perustetta kaupungistumisen merkityksestä
 
Pidemmät, paremmat ja kestävämmät työurat
Pidemmät, paremmat ja kestävämmät työuratPidemmät, paremmat ja kestävämmät työurat
Pidemmät, paremmat ja kestävämmät työurat
 
Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017
Alue-  ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017Alue-  ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017
Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017
 

Similar to Kuntahenkilöstön määrä koko maassa ja porissa 1970 luvulta 2010-luvulle

Poriko muka möhköfantti?
Poriko muka möhköfantti?Poriko muka möhköfantti?
Poriko muka möhköfantti?TimoAro
 
Pohjois-Pohjanmaan elinvoima alueiden välisessä kilpailussa
Pohjois-Pohjanmaan elinvoima alueiden välisessä kilpailussa  Pohjois-Pohjanmaan elinvoima alueiden välisessä kilpailussa
Pohjois-Pohjanmaan elinvoima alueiden välisessä kilpailussa TimoAro
 
Kuntarakenne ja hyvinvointipalvelut
Kuntarakenne ja hyvinvointipalvelutKuntarakenne ja hyvinvointipalvelut
Kuntarakenne ja hyvinvointipalvelutTimoAro
 
Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2014 -tilasto
Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2014 -tilastoTerveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2014 -tilasto
Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2014 -tilastoTHL
 
Hyvinvointivaltio numeroina 2013
Hyvinvointivaltio numeroina 2013Hyvinvointivaltio numeroina 2013
Hyvinvointivaltio numeroina 2013Johannaeva2010
 

Similar to Kuntahenkilöstön määrä koko maassa ja porissa 1970 luvulta 2010-luvulle (7)

Poriko muka möhköfantti?
Poriko muka möhköfantti?Poriko muka möhköfantti?
Poriko muka möhköfantti?
 
Pohjois-Pohjanmaan elinvoima alueiden välisessä kilpailussa
Pohjois-Pohjanmaan elinvoima alueiden välisessä kilpailussa  Pohjois-Pohjanmaan elinvoima alueiden välisessä kilpailussa
Pohjois-Pohjanmaan elinvoima alueiden välisessä kilpailussa
 
Kuntarakenne ja hyvinvointipalvelut
Kuntarakenne ja hyvinvointipalvelutKuntarakenne ja hyvinvointipalvelut
Kuntarakenne ja hyvinvointipalvelut
 
Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2014 -tilasto
Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2014 -tilastoTerveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2014 -tilasto
Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2014 -tilasto
 
Ajankuva: Kahvinkorvikkeesta pikakahviin
Ajankuva: Kahvinkorvikkeesta pikakahviinAjankuva: Kahvinkorvikkeesta pikakahviin
Ajankuva: Kahvinkorvikkeesta pikakahviin
 
Pyöräilyn edistäminen Kuopiossa
Pyöräilyn edistäminen KuopiossaPyöräilyn edistäminen Kuopiossa
Pyöräilyn edistäminen Kuopiossa
 
Hyvinvointivaltio numeroina 2013
Hyvinvointivaltio numeroina 2013Hyvinvointivaltio numeroina 2013
Hyvinvointivaltio numeroina 2013
 

Kuntahenkilöstön määrä koko maassa ja porissa 1970 luvulta 2010-luvulle

  • 1. KUNTIEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄN KEHITYS KOKO MAASSA JA PORISSA 1970-LUVULTA 2010-LUVULLE Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja oikeustieteen ylioppilas Jani Rosendahl Porin päivänä 26.9.2014 Kuva: Toni Mailanen
  • 2. Totta vai kalavale? ”Vuonna 1972 Porin kaupun- gilla oli 1 495 työntekijää, vuonna 2009 jo 6 705. Kun Noormarkku liitettiin Poriin vuonna 2010, Porin palkkalis- toilla oli 7 402 työntekijää. Toi- sin sanoen, kun 6000 asukkaan kunta liitettiin Poriin, byrokra- tia kasvoi noin 700 henkilöllä” - Matti Apusen esipuhe Matti Wibergin pamfletissa ’Julkea sektori. Näin byrokratia vaatii omia etujaan’ -
  • 3. Tarua ”Vuonna 1972 Porin kaupun- gilla oli 1 495 työntekijää, vuonna 2009 jo 6 705. Kun Noormarkku liitettiin Poriin vuonna 2010, Porin palkkalis- toilla oli 7 402 työntekijää. Toi- sin sanoen, kun 6000 asukkaan kunta liitettiin Poriin, byrokratia kasvoi noin 700 henkilöllä” - Matti Apusen esipuhe Matti Wibergin pamfletissa ”Julkea sektori. Näin byrokratia vaatii omia etujaan ” - ”Vuonna 1972 Porin kaupun- gilla oli 3 700 työntekijää, vuonna 2009 jo 6 711. Kun Noormarkku liitettiin Poriin vuonna 2010 ja samana vuonna aloitti viiden kunnan Porin perusturvan yhteistoi- minta-alue, Porin palkkalistoil- la oli 7 416 työntekijää. Toisin sanoen, kun 6000 asukkaan kunta ja neljän kunnan sosi- aali- ja terveyspalveluiden henkilöstö siirtyi Poriin, ’byrokratia’ kasvoi noin 700 henkilöllä” - Porin kaupungin tilastollisiin vuosi- kirjoihin perustuva oikea tilastotieto - Oikeasti
  • 4. KUNTIEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄN KEHITYS KOKO MAASSA VUOSINA 1970- 2013 JA ENNUSTE 2014-2020 Kunnallisen henkilöstön määrä oli noin 193 000 henkilöä vuonna 1970 Henkilöstön määrä nousi 317 000 henkilöön vuoteen 1980 mennessä: hyvinvointiyhteiskunta tuli jokaiseen niemeen ja notkoon sosiaali-, terveys- ja koulutusuudistusten ansiosta: esim. kan- santerveyslaki (1972), lasten päivähoito- laki (1973) ja peruskoulu-uudistus (1970- luvun alku vaiheittain) Kuntien henkilöstömäärä oli suurim- millaan vuonna 1989, jolloin kuntien palveluksessa oli noin 437 000 henkilöä: 1980-luvulle oli ominaista julkisten sekä kunnille tulleet lisätehtävät. Höveli valtionosuusjärjestelmä lisäsi nopeasti uusien virkojen määrää. Kuntien henkilöstömäärä supistui 1990- alun lamassa noin 50 000 henkilöllä, jonka jälkeen se nousi vielä hitaasti 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, mutta on sen jälkeen pysynyt 1980-luvun lopun tasolla Kuntatyönantajien henkilöstöennusteen mukaan kunnallisen henkilöstön määrä vähenee hitaasti vuodesta 2012 alkaen 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 350 000 400 000 450 000 500 000 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 Toteutunut Ennuste 1. 1970-luku: Hyvinvointi- yhteiskunta joka kylään ja niemeen 2. 1980-luku: Julkisten palvelui- den ja tulonsiirto- jen laajeneminen /VOS-järjestelmä 3. 1990-luvun alku: Julkisten palveluiden supistuminen lamassa 4. 2000-luku: Kuntien tehtä- vien ja vel- voitteiden jatkuva kasvu, hlöstö ei kasva Lähde: KT kuntatyönantajat, kuntien henkilöstömäärän kehitys
  • 5. Kuntien lakisääteisten tehtävien määrä on viisinkertaistunut 1970-luvun alkuun verrattuna 1990-luvun alusta vuoden 2013 loppuun mennessä on tullut kaikkiaan 270 uutta lainsäädän- nöllistä velvoitetta Vuoden 2013 lopussa oli 535 lakisääteistä tehtävää ja 974 erilaista velvoitetta kunnille. Eniten lakisääteisiä tehtäviä on STM:n hallinnonalalla (194), YM:n (82), LVM:n (62) ja OKM:n (60). Kuntien yhteenlaskettu henkilöstömäärä on kuitenkin vuonna 2013 samalla tasolla kuin vuonna 1990 (!) KUNTIEN LAKISÄÄTEISTEN TEHTÄVIEN KEHITYS VUOSINA 1970-2013 Lähde: Valtiovarainministeriön selvitys kuntien tehtävistä ja velvoitteista 2013
  • 6. VAKINAISEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄN KEHITYS PORISSA VUOSINA 1976-2013  Hallinto laajeni 1960-luvulta alkaen ja virkojen perustaminen ”räjähti” 1970-luvulla sekä hyvinvointi-Suomessa että hyvinvointi-Porissa. Syy oli valtakunnalliset isot uudistukset. Kansanterveyslaki, sosiaaliuudistukset päivä- ja vanhustenhoitoon, peruskoulu-uudistukset, uudet virastot jne. lisäsivät sadoilla uusien virkojen määrää. Hyvinvointiyhteiskunta tuli läsnä jokaisen arkeen. Pori kasvoi alueellisesti ja väestöllisesti samanaikaisesti ennätysvauhtia. Henkilöstömäärä lisääntyi kasvun myötä. 1970-luku oli sosiaali-, terveys- ja koulutoimen jatkuvaa kasvua. Esim. sosiaalitoimessa oli 62 vakinaista vuonna 1950 ja noin 600 vuonna 1975. Vuoden 1976 alussa Porin vakinainen henkilöstömäärä nousi 4 456 hlöön, Porin vakinaisen henkilöstön määrä ylitti 5000 henkilön rajan ensimmäisen kerran vuonna 1981: henkilöstölisäykset liittyivät 1980- luvun vaihteessa mm. pääterveysaseman (kaupunginsairaala) valmistumiseen, uusien päiväkotien, koulujen ja vanhustentalojen perustamiseen sekä teknisen sektorin ja teknillisten laitosten laajentumiseen. Porissa syntyi 1970-1980-luvuilla 200-300 lasta vuodessa enemmän kun 2010-luvulla. Kunnan henkilöstömäärä oli suurimmillaan vuonna 1990 (5404 henkilöä): uudet velvoitteet liittyivät mm. maakuntakirjastoon, maakuntamuseoon ja useisiin keskuskaupungin vastuulla olevien kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluiden järjestämiseen 1990-luku ja 2000-luvun alkupuolella muutokset olivat vähäisiä: ”tekninen” kasvupiikki ajoittuu 2010-luvun vaihteeseen, jolloin Noormarkku liittyi Poriin ja perustettiin mm. Porin perusturvan yhteistoiminta-alue. Henkilöstömäärä oli suurimmillaan vuonna 2011, jolloin kuntaliitoksen ja yhteistoiminta-alueiden muodostamisen vuoksi Porin palkkalistoilla oli 5 694 vakinaista henkilöä. Tämän jälkeen vakinaisen henkilöstön määrä on vähentynyt 4000 4200 4400 4600 4800 5000 5200 5400 5600 5800 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Lähde: Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
  • 7. -500 -400 -300 -200 -100 0 100 200 300 400 500 600 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Porin vakinaisen henkilöstömäärän muutos verrattuna edelliseen vuoteen vuosina 1976-2013 Pääterveysaseman valmistu- minen (kaupunginsairaala), uusia kouluja Maistraatti ja raastuvanoikeus valtion vastuulle Lasten päiväkoteja, nuoriso- koteja, kotipalveluun runsaasti uusia virkoja, ham- mashuolto Kuntotoutusneuvola, uusi van- hainkoti, päiväkoteja, kaupun- ginorkesteri, musiikkiopisto, uusia koulutuslinjoja oppilaitoksiin, Satakunnan ammattikorkeakoulu Yhtiöittämiset, määräaikais- ten työsuhteiden päättä- miset Aktiivinen kuntatyöllistämi- nen, päiväkirurgia, lasten- suojelu, erityiskoulut, ope- tushenkilöstöä, uusia asian- tuntijavirkoja Satakunnan pelastuslaitos Pori-Noormarkku –kuntalii- tos, Porin perusturvan YTA- alue, muut seudulliset yhteistoiminta-alueet Kaksi vanhusten- huollon yksikköä ja uusi päiväkoti Lähde: Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset Länsi-Rannikon koulutuskunta- yhtymä Win- nova Oy
  • 8. Kuntien henkilöstön määrän kehityksen vertaaminen eri ajanjaksoilla koko maassa ja vakinaisen henkilöstön osalta Porissa vuosina 1971-2013 AJANJAKSO KOKO MAA MUUTOS ABS. KOKO MAA MUUTOS % PORI MUUTOS ABS. PORI MUUTOS % 1971-1980* +115 000 + 56,9 + 1 770 + 56,0 1981-1990 +86 000 + 24,7 + 379 + 7,5 1991-2013 +1 000 + 0,2 - 110 - 2,0 1971-2013 +202 000 + 115,0 + 2 039 + 64,5 *Porin vakinaisen henkilöstön määrä vuodesta 1973 alkaen Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
  • 9. Kuntien henkilöstön määrän kehityksen vertaaminen eri ajanjaksoilla koko maassa ja oletuslaskelma vakinaisen ja tilapäisen henkilöstön* osalta Porissa vuosina 1971-2013 AJANJAKSO KOKO MAA MUUTOS ABS. KOKO MAA MUUTOS % PORI MUUTOS ABS. PORI MUUTOS % 1971-1980** +115 000 + 56,9 + 1 954 + 61,8 1981-1990 +86 000 + 24,7 + 1916 + 34,1 1991-2013 +1 000 + 0,2 - 594 - 8,5 1971-2013 +202 000 + 115,0 +3 276 + 103,6 * Porin vakinaisen henkilöstön lukuihin on lisätty arviot tilapäisen ja määräaikaisen henkilöstön määrästä siten, että vuosina 1971-1980 on lisätty vakinaisen henkilöstön määrään 10 %. Vuosien 1981-1990 ja 1991-2013 osalta on käytössä täsmälliset luvut tilapäisen henkilöstön osalta ** Porin vakinaisen henkilöstön määrä vuodesta 1973 alkaen Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
  • 10. 1971 1980 1990 2000 2010 2013 Koko maa (100=1971) 100 157 215 206 215 214 Pori (100=1973) 100 156 171 147 168 160 100 110 120 130 140 150 160 170 180 190 200 210 220 230 Porin vakituisen henkilöstön ja koko maan henkilöstömäärän kehitys oli samalla kasvu-uralla koko 1970-luvun ajan: väkiluku kasvoi merkittävästi ajanjakson aikana sekä koko maassa että Porissa. 1980-luvulla kuntahenkilöstön määrä nousi koko maassa nopeammin kuin vakinaisen henkilöstön määrä Porissa: Porin väkiluvun kasvu tyrehtyi ja kääntyi vuosikymmenen loppupuolella laskuun. Jos otetaan Porin kohdalla huomioon kaikki tilapäiset henkilöt, niin Porissa kuntahenkilöstön määrä nousi hieman nopeammin kuin kuntahenkilöstön määrä koko maassa. 1990-luvulla koko maan ja Porin kuntahenkilöstön määrä väheni edelliseen vuosikymmeneen verrattuna. Porin kuntahenkilöstön määrä laski sekä vakituisen henkilöstön että kaikkien palkkalistoilla olleiden osalta nopeammin kuin koko maassa. 1990-luvun alun laman seurauksena vakinaisen henkilöstön määrä laski ensimmäisen kerran toisen maailmansodan jälkeen. 2000-luvulla kuntahenkilöstön määrä kääntyi uudelleen hitaaseen nousuun tehtävien ja velvoitteiden lisääntyessä, mutta 2010-luvulla kuntahenkilöstön määrä on laskenut asteittain vuosi vuodelta. Kehitys jatkuu ennusteiden mukaan edelleen alenevana. KUNTAHENKILÖSTÖN MÄÄRÄN KEHITYS INDEKSINÄ VUOSINA 1971-2013 Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
  • 11. KUNTAHENKILÖSTÖN OSUUS (%) KOKO MAASSA JA PORISSA SUHTEESSA ASUKASLUKUUN 1976-2013 (HUOM! Porissa luvuissa vakituinen henkilöstö) Koko maan tilastot kuntien henkilöstö- määrän kehityksestä perustuvat Kuntatyönantajien henkilöstön määrää koskeviin tilastoihin. Porin henkilöstö- tilastot perustuvat Porin kaupungin tilastollisiin vuosikirjoihin vakinaisen henkilöstön osalta Kuntahenkilöstön määrä on suhteutettu koko maan ja Porin kaupungin asukas- lukuihin vuosina 1976-2013 (Noormarkun luvut on huomioitu Porin asukasluvussa 2010 alkaen) Porin vakinaisen kuntahenkilöstön määrä on koko ajanjakson aikana alhaisempi kuin keskimäärin kuntien palveluksessa olevan henkilöstön määrä koko maassa suhteessa asukaslukuun Koko maassa ja Porissa kuntahenkilöstön määrä oli suurimmillaan suhteessa asukaslukuun 1990-luvun vaihteessa 5,8 6,6 8,2 8,7 7,7 8 8 8,1 7,9 5,6 6,3 6,6 7,1 6,1 6,2 6,5 6,8 6,3 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1976 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2013 Koko maa Pori Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
  • 12. 6,6 8,7 8 8 8,1 7,9 7,2 9,6 8,5 8,9 8,9 7,6 0 2 4 6 8 10 12 1980 1990 2000 2005 2010 2013 Koko maa Pori HUOM! Porin lukuihin on edellisestä diasta poiketen lisätty kaikki tilapäinen henkilöstö ml. työllistetyt. Porin vakinaisen ja tilapäisen kunta- henkilöstön määrä oli 0,5-0,9 %- yksikköä korkeampi kuin koko maan kuntahenkilöstön määrä vuosina 1980-2010. Vuonna 2013 Porin kuntahenkilös- tön määrä oli ensimmäisen kerran vuoden 1980 jälkeen alhaisempi kuin koko maassa suhteessa asukaslukuun Koko maassa ja Porissa kuntahen- kilöstön määrä oli suurimmillaan suhteessa asukaslukuun ”hyvinvointivaltion kultakauden päätöspisteessä” 1990-luvun vaihteessa Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset KUNTAHENKILÖSTÖN OSUUS (%) KOKO MAASSA JA PORISSA SUHTEESSA ASUKASLUKUUN 1976-2013 (HUOM! Porin luvuissa sekä vakinaiset että tilapäiset)
  • 13. YHTEENVETO 1.Porin kuntahenkilöstömäärän kehitys noudattaa koko maan kehitystä: kasvu liittyy hyvinvointi-Suomen ja hyvinvointi-Porin muodostumiseen ensisijaisesti sosiaali-, terveys- ja koulutus- palveluiden laajenemisen ja kattavuuden vuoksi 2.Porin vakinaisen henkilöstön kasvu oli 1970-luvulla samalla tasolla kuin koko maan kehitys, mutta kääntyi alemmalle uralle jo 1980-luvun jälkipuoliskon jälkeen. Vuosina 1991-2013 Porin vakinaisen henkilöstön määrä on alentunut. 3.Porin vakinaisen henkilöstön määrä oli vuoden 2013 lopussa samalla tasolla kuin 1990-luvun vaihteessa, vaikka viimeisten vuosien aikana on tapahtunut mm. Pori-Noormarkku – kuntaliitos, Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen muodostaminen ja muut Porin vastuulla olevat yhteistoiminta- alueet ja seudulliset järjestelyt. Lisäksi kuntien tehtävät ja velvoitteet ovat kasvaneet merkittävästi vuosina 1990- ja 2000- luvuilla, mutta ei näy henkilöstön määrän kasvuna. Toisaalta henkilöstömäärä pysyvyyttä selittää myös ”kolikon toisella puolella” eri toimintojen yhtiöittämiset. 4.Porin vakinaisen ja tilapäisen henkilöstön määrä kasvoi hieman koko maan keskiarvoa nopeammin 1970- ja 1980- luvuilla, mutta on laskenut huomattavasti enemmän kuin koko maan kuntahenkilöstön kehitys 1990-luvulta alkaen. 1990-luvun jälkeen tapahtuneen alenemisen taustalla osittain Porin väestönkasvun negatiivisuus vuoteen 2005 saakka toisin kuin koko maassa. 5.Tilapäisen henkilöstön määrässä on merkittäviä vuosittaisia vaihteluita: Pori on esimerkiksi kantanut merkittävän vastuun kuntien työllisyydenhoidossa ja tarjonnut aktiivisesti työllistämispaikkoja kuntalaisille, joka on lisännyt ”paperilla” Porin kuntahenkilöstön määrää. Porin työllistettyjen aktivointiaste on ollut 1980-luvulta alkaen korkein tai korkeimpia suurten kaupunkien joukossa. 6.HUOM! Yleisen hallinnon eli ns. ”kravattiväen” suhteellinen osuus henkilöstössä on laskenut vuosikymmen vuosikymmeneltä ja edelleen 2000-luvulla asiantuntijuuteen ja seudullisuuteen liittyvien velvoitteiden kasvusta huolimatta. Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen
  • 14. K I IT O S ! !!