Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.
JOTAIN ON AINA PAREMPI
KUIN EI MITÄÄN!
tutkittua tietoa alueiden vetovoimasta
VTT Timo Aro
@timoaro
17.5.2017
ESITYKSEN KAKSI
AVAINKYSYMYSTÄ
1.Mistä me oikein
puhumme, kun
puhumme alueiden
elinvoimasta ja
vetovoimasta?
2.Miksi yhdet...
”Elinvoiman ja vetovoiman piti
olla dynamiittia, kuin murrosikäi-
nen teini, mutta nyt nuo sanat on
byrokratisoitu. Elinvo...
1. Mistä oikein puhumme, kun puhumme
alueiden elinvoimasta ja vetovoimasta?
Lähtökohta
Jokaisen alueen menestyminen tai menestymättömyys
perustuu AINA viime kädessä kasvuun!
Kasvun = vetovoiman osatekijät liittyvät…
KASVUN
OSATEKIJÄT
1.
Väestö-
kasvuun
2.
Muuttove-
tovoimaan
3.
Työpaikka-
kasvuu...
MISTÄ ME PUHUMME, KUN PUHUMME ELINVOIMASTA?
3.
Alueen
mainekuva
2.
Alueen
ulkoinen
elinvoima
1.
Alueen sisäinen
elinvoima
...
 Alue voi olla vetovoimainen, houkutte-
leva, dynaaminen, kiinnostava, potenti-
aalinen jne. useasta eri näkökulmasta
 A...
2. Miksi yhdet alueet ovat
vetovoimaisempia kuin toiset?
1.KOVAT VETOVOIMA-
TEKIJÄT
 Kovat vetovoimatekijät liittyvät:
 Alue- ja paikallistalouden kehitykseen, yritysdynamiikkaa...
KUNTIEN LUOKITTELU VIITEEN VIIDENNEKSEEN 18 MUUTTUJAN SUMMAPISTEI-
DEN PERUSTEELLA
MANNER-SUOMEN KUNTIEN (297)
SIJOITUS VI...
MUUTTOVETOVOIMA KUNNITTAIN 2010-
LUVULLA
 Analyysi muodostettiin 11 kuntien muuttoveto-
voimaa, nykyistä ja tulevaa väest...
2. SIJAINTITEKIJÄT
 Sijaintietu tai –haitta: sijainti suhteessa tiedon, osaamisen,
talouden ja tuotannon solmupisteisiin....
3. PEHMEÄT VETOVOIMA-
TEKIJÄT
 Pehmeät vetovoimatekijät liittyvät:
 Alueen herättämään fiilikseen ja ilmapiiriin, tunnel...
Seuraavatko ihmiset
työpaikkoja vai
työpaikat ihmisiä?
”Kun työ, asuminen ja vapaa-aika kietoutuvat yhteen, paikkaan
liittyvien mielikuvien merkitys korostuu. Työpaikan sekä asu...
4. MAINETEKIJÄT
 Alueeseen tai paikkaan liitetyt mieli- ja mainekuvat:
 Asenteet ja ennakkokäsitykset, arvot ja arvostuk...
 Suomen kakkoskeskus
 Melko täydellinen sijainti
 Kyky ja rohkeus toteuttaa
isoja WAU –investointeja
 Muuttohalukkuude...
http://www.satakunnankansa.fi/kotimaa/pori-on-paska-kaupunki/
Hyvä vai huono
mainekuva Porin
kannalta?
Hyvä vai huono
erot...
Espoo!?
ALUEIDEN MIELIKUVIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT
1.
Asenteet ja
ennakkoluulot
2.
Arvot ja
arvostukset
3.
Uskomukset ja
legendat
4....
ALUEIDEN MIELIKUVIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT
1.
Kokemukset
2.
Havainnot
3.
Tiedot
4.
Asenteet ja
ennakkoluulot
5.
Arvot ja
arv...
”Taksikuski kertoo uskottavimman tarinan”
- Timo Halonen 2016 -
5. IDENTITEETTITEKIJÄT
 Identiteettitekijän vahvuus suomalainen
erityispiirre:
 Suomalaisilla vahva identiteettiside, er...
JOKAISELLA PAIKALLA PITÄÄ OLLA JOKIN VASTAVOIMA…
6. VILLIT KORTIT?
Vetovoimaisimmat kaupungit 2017?
SIJOITUS
MUUTTOVETOVOIMAISIM-
MAT KUNNAT 2010-2016
(N=313 kuntaa)
VALMISTUNEET ASUNNOT
20...
PAIKAN LAATUUN LIITTYVÄT
TSEKKAUSKYSYMYKSET
1. Mitä siellä on?
2. Keitä siellä on?
3. Mitä siellä tapahtuu?
4. Miten sinne...
”Kuntien ja koirien
maailmassa asenne
ratkaisee, ei koko”
- mukaillen Matti Apunen 2016 -
Timo Aro
@timoaro
timokaro@gmail.com
045 657 7890
Kiitos!
Lisätietoja
Alueiden kuusi vetovoimatekijää
Alueiden kuusi vetovoimatekijää
Alueiden kuusi vetovoimatekijää
Alueiden kuusi vetovoimatekijää
Alueiden kuusi vetovoimatekijää
Alueiden kuusi vetovoimatekijää
Alueiden kuusi vetovoimatekijää
Alueiden kuusi vetovoimatekijää
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Alueiden kuusi vetovoimatekijää

1,358 views

Published on

Esitys alueiden vetovoimasta Piiri 2017 -kuntamarkkinointitapahtumassa Kouvolassa. Esitykseen liittyy kaksi ydinkysymystä: 1.) Mistä me puhumme, kun puhumme alueiden elinvoimasta ja vetovoimasta ja 2) Miksi yhdet alueet ovat vetovoimaisimpia kuin toiset. Esityksessä käydään läpi kuusi alueiden vetovoimaaan vaikuttavaa tekijää ja esimerkkejä.

Published in: Data & Analytics
  • Be the first to comment

Alueiden kuusi vetovoimatekijää

  1. 1. JOTAIN ON AINA PAREMPI KUIN EI MITÄÄN! tutkittua tietoa alueiden vetovoimasta VTT Timo Aro @timoaro 17.5.2017
  2. 2. ESITYKSEN KAKSI AVAINKYSYMYSTÄ 1.Mistä me oikein puhumme, kun puhumme alueiden elinvoimasta ja vetovoimasta? 2.Miksi yhdet alueet ovat vetovoimaisempia kuin toiset?
  3. 3. ”Elinvoiman ja vetovoiman piti olla dynamiittia, kuin murrosikäi- nen teini, mutta nyt nuo sanat on byrokratisoitu. Elinvoimasta ja vetovoimasta puhuminen kuulos- taa siltä kuin joku alkaisi laatia jotain ohjelmaa. Elinvoimasta ja vetovoimasta on tullut söpöjä pupuja, josta kaikkien pitää tykätä” - mukaillen Alf Rehn 2010 -
  4. 4. 1. Mistä oikein puhumme, kun puhumme alueiden elinvoimasta ja vetovoimasta?
  5. 5. Lähtökohta Jokaisen alueen menestyminen tai menestymättömyys perustuu AINA viime kädessä kasvuun!
  6. 6. Kasvun = vetovoiman osatekijät liittyvät… KASVUN OSATEKIJÄT 1. Väestö- kasvuun 2. Muuttove- tovoimaan 3. Työpaikka- kasvuun 4. Yrityspe- rustantaan5. Yrityskan- nan kasvuun 6. Investointi- en ja pää- oman kas- vuun 7. Matkailija- ja tapahtu- makävijöi- den kasvuun 8. Opiskelija- kaupungin mainee- seen
  7. 7. MISTÄ ME PUHUMME, KUN PUHUMME ELINVOIMASTA? 3. Alueen mainekuva 2. Alueen ulkoinen elinvoima 1. Alueen sisäinen elinvoima 1. Sisäinen elinvoima  Alueen sisäiseen toimintaympäristöön vaikuttavat mikro- tekijät, jotka liittyvät rakennettuun etuun: alueen tekemät strategiset painopisteet ja valinnat, kyky tehdä päätöksiä, muutosherkkyys, sisäinen yhteistyö- ja luottamuskulttuuri, yhteistyörakenne ja sopimusjärjestelyt jne.  Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdol- lista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta on omissa käsissä  Alueen mentaalinen etu avainroolissa: tulevaisuususko, myönteinen kasvuretoriikka, identiteetti, ilmapiiri, fiilisteki- jät ja alueen kehitystä vahvistavat yhdistävät tekijät 2. Ulkoinen elinvoima:  Isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuttavat makrote- kijät, jotka liittyvät mm. elinkeino- ja toimialarakentee- seen väestö- ja työllisyyskehitykseen, alue- ja yritystalou- teen, osaamiseen ja koulutukseen, tutkimukseen ja tuote- kehitykseen tai saavutettavuuteen ja etäisyyksiin.  Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutoksen hallinta riippuvainen ulkopuolisista päätök- sistä ja resursseista
  8. 8.  Alue voi olla vetovoimainen, houkutte- leva, dynaaminen, kiinnostava, potenti- aalinen jne. useasta eri näkökulmasta  Alueen vetovoimaa voidaan tarkastella:  muuttajien,  potentiaalisten muuttajien,  paluumuuttajien,  matkailijoiden ja kävijöiden,  Opiskelijoiden, koulutustar- jonnan ja osaamisen  yrittäjien ja yritysten,  sijoitus- ja sijaintipäätösten  pääoman ja  investointien näkökulmasta MISTÄ ME PUHUMME, KUN PUHUMME VETOVOIMASTA?
  9. 9. 2. Miksi yhdet alueet ovat vetovoimaisempia kuin toiset?
  10. 10. 1.KOVAT VETOVOIMA- TEKIJÄT  Kovat vetovoimatekijät liittyvät:  Alue- ja paikallistalouden kehitykseen, yritysdynamiikkaan, yritysil- mapiiriin, elinkeinopolitiikkaan jne. liittyvät tekijät  Alueen työllisyys ja työpaikkakehitykseen sekä tulevaisuuden työpaikkamahdollisuuksiin  Alueen koulutustarjontaan, erityisesti korkeakouluihin. Innovaatio- osaamis-, toimiala- ja muuhun tietoon tai asiantuntijuuteen perustuvat keskittymät. Korkeakoulujen vetovoima ja maine tärke- änä houkutustekijänä.  Alueella oleviin globaaleihin veturiyrityksiin ja niiden verkostoihin  Alueelle kohdistuviin investointeihin  Kaupungin kokoon.  Esimerkkialueita:  Suuret ja keskisuuret kaupungit  Osa seutukeskuksista  Pistemäiset keskittymät ja solmupisteet.
  11. 11. KUNTIEN LUOKITTELU VIITEEN VIIDENNEKSEEN 18 MUUTTUJAN SUMMAPISTEI- DEN PERUSTEELLA MANNER-SUOMEN KUNTIEN (297) SIJOITUS VIITEEN VIIDENNEKSEEN 18 MUUTTUJAN PERUSTEELLA Viiden tähden kunnat (sijoitus 1-59) Neljän tähden kunnat (60-119) Kolmen tähden kunnat (120-179) Kahden tähden kunnat (180-239) Yhden tähden kunnat (240-297) Lähde: Tilastokeskus, THL, Kuntaliitto, KELA; Analyysi: Timo Aro ja Eero Laesterä 2017 Kartta: Timo Aro 2017 KOLME INDEKSIÄ JA 6 + 6 + 6 -MUUTTUJAA 1. Demografia (6): 1. Väestömuutos % 2014-2016 2. Väestömuutos % 2015-2035 3. Väestöllinen huoltosuhde 2035 4. THL:n sairastavuusindeksi 5. Sote –tarvekerroin 6. Vieraskielisten %-osuus 2. Elinvoima (6) 1. Taloudellinen huoltosuhde 2. Työllisyysaste % 3. Koulutustaso 4. Avoimen sektorin osuus % 5. Yrityskanta 1000 as. kohden 6. Äänestysaktiivisuus % KV 2012 3. Kuntatalous (6) 1. Nettovelka €/as. 2. Kertynyt yli- tai alijäämä €/as. 3. Bruttoinvestoinnit €/as. 4. Verovara % 5. Verotettavat tulot €/as. 6. VOS-riippuvuus %
  12. 12. MUUTTOVETOVOIMA KUNNITTAIN 2010- LUVULLA  Analyysi muodostettiin 11 kuntien muuttoveto- voimaa, nykyistä ja tulevaa väestökehitystä mit- taavan muuttujan avulla 2010-luvun kehityksen perusteella. Data kerättiin absoluuttisessa ja suhteellisessa muodossa. Kuntien luokittelu perustui suhteellisiin arvoihin  Positiiviset muuttovetovoimatekijät kasautuivat sinisellä värillä olevaan viidennekseen kunnista (57 kuntaa), jotka saivat 9-11 positiivista arvoa  Muuttovetovoima oli tyydyttävää tai hyvää noin joka neljännessä kunnassa (75 kuntaa), jotka saivat positiivisen arvon 6-8 muuttujassa  Lähes kaksi kolmesta kunnasta (181 kuntaa) oli heikon muuttovetovoiman kuntia. Ne saivat positiivisen arvon yhteensä 1-5 muuttujassa MUUTTOVETOVOIMATEKIJÖIDEN KASAUTUMINEN KUNNITTAIN (1- 11 POSITIIVISTA MUUTTUJAA) 9-11 positiivista arvoa ( 57) 6-8 positiivista arvoa (75) 1-5 positiivista arvoa (181) Lähde: Tilastokeskus, tietokannat Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
  13. 13. 2. SIJAINTITEKIJÄT  Sijaintietu tai –haitta: sijainti suhteessa tiedon, osaamisen, talouden ja tuotannon solmupisteisiin.  Hyvät ja toimivat liikenneyhteydet: liikennepoliittiset ratkaisut stimuloivat aluekehitystä ja luovat myönteisiä muutos- vaikutuksia ei-liikenteellisille, sosiaalisille ja taloudellisille vaiku- tuksille. Suuret ja keskisuuret kaupungit tiivistyvät ja laajenevat samanaikaisesti sisään- ja ulospäin. Kasvupaine kohdistuu kanta- kaupunkeihin ja liikenneväylien varrelle  Alueen ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus: liikkuminen työmarkkina-alueiden välillä korostuu. Aikaetäisyys 45-60 minuut- tia tai 100 km ylärajana. Päivittäinen työasialiikkkuvuus ja moni- paikkaisuus lisääntyvät.  Asemanseudut: yhä enemmän kohtaamispaikkoja / keskittymiä, johon keskittyy yksityisiä ja julkisia palveluita, asumista, tutkimus- ja kehitystoimintaa, yrityksiä ym. toimintaa  Esimerkkialueita:  Kasvukeskusten läheisyydessä olevat ympäristökunnat  Pääliikenneväylien varrella tai kasvukäytävien vaikutusalueella olevat kunnat  Ulkorajojen läheisyydessä olevat solmupisteet.
  14. 14. 3. PEHMEÄT VETOVOIMA- TEKIJÄT  Pehmeät vetovoimatekijät liittyvät:  Alueen herättämään fiilikseen ja ilmapiiriin, tunnelmaan, paikan henkeen ja laatuun, turvallisuuteen, siisteyteen, kerroksellisuuteen jne.  Alueen tarinaan ja identiteettiin, historiaan, kaupunkikulttuuriin, perin- teisiin, alueen maamerkkeihin, persooniin ja merkkihenkilöihin ja muihin paikkaan liitettyihin erottautumistekijöihin  Matkailu- ja luontokohteisiin, kuten meri, järvet, joki, kaupunkipuistot, saaristo, luonto- ja kansallispuistot jne.  Tapahtumiin ja elämyksiin, erityisesti tapahtuma-ankkurit ja vierailijoita houkuttelevat vetovoimakohteet tai maamerkit  Vetovoimapalveluihin, kuten kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut sekä muu urbaani pöhinä (ravintolat, kahvilat, galleriat, museot, arkkitehtuuri jne.  Yksilön kannalta kodin ja työpaikan väliin jäävät ”kolmannet paikat”: elämäntyyli, harrastukset, vapaa-ajanviettotavat, kohtaamispaikat ja muut yksilön itsensä toteuttamisen ja mukavuuden kannalta merkitykselliseksi koetut asiat  Esimerkkialueita:  Suuret kaupungit itsessään  Kalajoki, Savonlinna, Mäntyharju, Porvoo, Lapin matkailukohteet, Saimaa, Lapin matkailukohteet, Yyteri, Sonkajärvi jne.
  15. 15. Seuraavatko ihmiset työpaikkoja vai työpaikat ihmisiä?
  16. 16. ”Kun työ, asuminen ja vapaa-aika kietoutuvat yhteen, paikkaan liittyvien mielikuvien merkitys korostuu. Työpaikan sekä asuin- ja elinympäristön on oltava samanaikaisesti houkutteleva ja joustava”
  17. 17. 4. MAINETEKIJÄT  Alueeseen tai paikkaan liitetyt mieli- ja mainekuvat:  Asenteet ja ennakkokäsitykset, arvot ja arvostukset, uskomukset ja legendat, havainnot, tiedot, omakohtai- set kokemukset  Onko mielikuva paikasta = totuus?  Alueen maine:  Alueen maine ja mainekuvat a) alueen omien toimijoi- den näkökulmasta ja b) alueen ulkopuolisten toimi- joiden näkökulmasta  Alueen maineen kolme pääryhmää: talous-, tarina- ja toimintamaine (enemmän Timo Halonen 2016)  Esimerkkialueita:  Vahvan positiivisen tai negatiivisen maineen omaavat paikat/alueet  Neutraalin maineen omaavat paikat/alueet
  18. 18.  Suomen kakkoskeskus  Melko täydellinen sijainti  Kyky ja rohkeus toteuttaa isoja WAU –investointeja  Muuttohalukkuuden ikiykkönen  Kokonaismielikuvien kärki- kaupunki  Suomen ykkösmatkailukau- punki  Houkuttelevin opiskelija- kaupunki  Ja herra ties mitä muuta?
  19. 19. http://www.satakunnankansa.fi/kotimaa/pori-on-paska-kaupunki/ Hyvä vai huono mainekuva Porin kannalta? Hyvä vai huono erottautumis- tekijä? Jättääkö positii- visen vai nega- tiivisen jäljen? Toimiiko negaatio muualla kuin länsirannikolla?
  20. 20. Espoo!?
  21. 21. ALUEIDEN MIELIKUVIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1. Asenteet ja ennakkoluulot 2. Arvot ja arvostukset 3. Uskomukset ja legendat 4. Tiedot 5. Havainnot 6. Kokemukset 1-3 Hankala vaikuttaa, muutos vie aikaa 4-6 Mahdollista vaikuttaa, mahdollista hallita Lähde: mukaillen Vuokko 2004 Alueeseen tai paikkaan liitetyt mieli- tai maine- kuvat
  22. 22. ALUEIDEN MIELIKUVIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1. Kokemukset 2. Havainnot 3. Tiedot 4. Asenteet ja ennakkoluulot 5. Arvot ja arvostukset 6. Uskomukset ja legendat 4-6 Hankala vaikuttaa, muutos vie aikaa 1-3 Mahdollista vaikuttaa, mahdollista hallita Lähde: mukaillen Vuokko 2004 Alueeseen tai paikkaan liitetyt mieli- tai maine- kuvat
  23. 23. ”Taksikuski kertoo uskottavimman tarinan” - Timo Halonen 2016 -
  24. 24. 5. IDENTITEETTITEKIJÄT  Identiteettitekijän vahvuus suomalainen erityispiirre:  Suomalaisilla vahva identiteettiside, eräänlainen henkinen side ja yhteenkuuluvuuden tunne suhteessa syntymä-, koti- ja opiskelupaikkaan  Henkilökohtaisella tasolla olevat siteet ja kytkökset joko/tai kotiseutuun ja sen ihmiseen  Perhe, ystävät, sukulaiset, tuttavat jne. lähellä ja muut paikkaan sitovat verkostot  Historiaan, kulttuuriin, kieleen, merkkihenkilöihin ja muu paikkaan sidottu identiteetti  Esimerkkialueita:  Alueeseen samaistuminen: pohjalaisuus, savolaisuus, ruotsinkielisyys jne.  Paikkakuntaan samaistuminen: porilaisuus, turkulai- suus, oululaisuus, kotkalaisuus jne.  Kaupunginosaan tai kylään samaistuminen: Kallio, Portsa, Pispala, Nurmijärvi…
  25. 25. JOKAISELLA PAIKALLA PITÄÄ OLLA JOKIN VASTAVOIMA…
  26. 26. 6. VILLIT KORTIT?
  27. 27. Vetovoimaisimmat kaupungit 2017? SIJOITUS MUUTTOVETOVOIMAISIM- MAT KUNNAT 2010-2016 (N=313 kuntaa) VALMISTUNEET ASUNNOT 2010-2015 (10000 as. kohden) (N=313 kuntaa) KOKONAISMIELIKUVA KAUPUNGEISTA 2017 (ARVOSANA 4-10) (N=37 kaupunkia) KAUPUNGIT, JOIHIN VOISI KUVITELLA MUUT- TAVANSA 2017 (%) (N=37 kaupunkia) PARAS KAUPUNKI MAT- KAILUKOHTEENA 2017 (ARVOSANA 4-10) (N=26 kaupunkia) HALUTUIN KORKEAKOU- LUKAUPUNKI 2017 (N=20 kaupunkia) 1. Helsinki (40 074) Seinäjoki (639) Tampere (8,07) Tampere (35 %) Tampere (8,55) Tampere 2. Espoo (14 015) Oulu (562) Turku (7,73) Jyväskylä ja Turku (28 % Porvoo (8,50) Helsinki 3. Tampere (12 076) Vantaa (528) Jyväskylä (7,64) Turku ja Helsinki (8,48) Turku 4. Vantaa (10 546 Espoo (527) Kuopio (7,50) Espoo (25 %) Jyväskylä 5. Turku (10 492) Joensuu (498) Helsinki (7,42) Helsinki ja Hämeenlinna (23 %) Kuusamo (8,34) Espoo 6. Oulu (7398) Jyväskylä (470) Oulu (7,40) Naantali ja Maarianhamina (8,33) Oulu 7. Kuopio (5 489) Tampere (425) Naantali (7,30 Kuopio (19 %) Kuopio 8. Jyväskylä (4 733) Kuopio (424) Espoo (7,25) Naantali, Porvoo ja Vaasa (18 %) Savonlinna (8,16) Lappeenranta 9. Lahti (3 443) Vaasa (375) Hämeenlinna ja Porvoo (7,22) Hanko (8,13) Vaasa 10. Joensuu (2 751) Helsinki (349) Kuopio (8,06) Joensuu Lähde: Tilastokeskus, väestö; Luokittelu: Timo Aro 2017 Lähde: Tilastokeskus, rakentaminen; Luokittelu: Timo Aro 2017 Lähde: Taloustutkimus, muutto- halukkuustutkimus 2017 Lähde: Taloustutkimus, muutto- halukkuustutkimus 2017 Lähde: Taloustutkimus, kaupungit ja kunnat matkailukohteena tut- kimus 2017 Lähde: Taloustutkimus, korkea- koulujen imago 2017
  28. 28. PAIKAN LAATUUN LIITTYVÄT TSEKKAUSKYSYMYKSET 1. Mitä siellä on? 2. Keitä siellä on? 3. Mitä siellä tapahtuu? 4. Miten sinne pääsee?
  29. 29. ”Kuntien ja koirien maailmassa asenne ratkaisee, ei koko” - mukaillen Matti Apunen 2016 -
  30. 30. Timo Aro @timoaro timokaro@gmail.com 045 657 7890 Kiitos! Lisätietoja

×