Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Muuttoliikkeen voittajat ja häviäjät

2,951 views

Published on

Esitys muuttoliikkeen voittaja- ja häviäjäalueista 2010-luvun Suomessa. Muuttoliike on yksi keskeisistä muutosvoimista, joka muovaa aluerakennetta suoraan ja epäsuoraan. Esityksessä on käyty läpi muuttoliikkeen valikoivuuteen ja polarisoivaan kehitykseen liittyviä piirteitä karttojen, graafien ja taulukoiden avulla.

Published in: Data & Analytics
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Muuttoliikkeen voittajat ja häviäjät

  1. 1. MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT JA HÄVIÄJÄT Valtiotieteen tohtori, Timo Aro 14.11.2014 Suomen kiinteistövälittäjien liiton vuosikokous, Turku
  2. 2. ”Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota ja noustava sen jälkeen uudelleen ” - Argentiinalainen sananlasku -
  3. 3. SISÄLTÖ 1. Muuttoliike muutos- voimana alue- ja väestö- kehityksessä 2010-luvulla 2. Muuttoliikkeen voittajat ja häviäjät
  4. 4. 1. Muuttoliike muutosvoimana alue- ja väestökehityksessä 2010-luvulla
  5. 5. Liike, liikkuvuus ja virrat muovaavat aluerakennetta keskittyneempään suuntaan… ASIANTUNTIJAT FYYSISET VIRRAT Lähde: Castells 1996 ja soveltaen Kostiainen 2002, OPISKELIJAT MATKAILIJAT YRITYSTEN TOIMINNOT JA TYÖTEHTÄVÄT Piilaakso Beijing Soeul Lontoo Pietari TURKU PÄÄOMA VIRTUAALISET VIRRAT TEKNOLOGINEN JA LIIKETOIMINNALLINEN TIETO KULTTUURILLISET SISÄLLÖT 5 |YIT |Virtaavat vyöhykkeet
  6. 6. Kansalliset muutosvoimat
  7. 7. 5alue- ja väestökehitykseen vaikuttavaa keskeistä muutosvoimaa 1. PIIKIKKYYS: kaupungistumis- ja taajamoitu- miskehitys versus harvenemis- ja autioitumis- kehitys samanaikaisesti 2. EPÄSYMMETRISYYS: alueiden toimialaraken- teen monipuolisuus versus yksipuolisuus, vaikeasti siirrettävät toiminnot versus helposti siirrettävät toiminnot 3. VYÖHYKKEISYYS: saavutettavuuteen, liikku- miseen ja liikenne- ja kasvukäytäviin perustuva kehitys 4. LIIKKUVUUS: muuttoliikkeen, maahanmuuton ja pendelöinnin lisääntyminen 5. POLARISAATIO: kiihtyvä ei-aineellinen kilpailu osaajista, pääomasta, luovuudesta, mieli- ja mainekuvista jne. alueiden välillä
  8. 8. Muuttoliike on pirullinen yhteiskun- nallinen ja alueel- linen ilmiö…
  9. 9. Noin 900 000 muuttoa vuodessa
  10. 10. Lähes neljä viidestä muuttajasta alle 35-vuotiaita
  11. 11. 0 50 100 150 200 250 15–19 -vuotiaat 20–24 -vuotiaat 25–29 -vuotiaat 30–34 -vuotiaat 35–39 -vuotiaat 60–64 -vuotiaat Eri ikäryhmien muuttoalttius promilleina keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden (promillea) vuosina 1972-2012 • Muuttoliike on erittäin valikoivaa iän suhteen: lähes neljä viidestä muuttajasta on alle 35-vuotiaita • Muuttoalttius eli muuttajien määrä suhteessa vastaavanikäiseen väestöön on kasvanut kaikissa ikäryhmissä pitkällä ja keskipitkällä aikavälillä • Muuttoalttius on ylivoimaisesti korkein 20-24 –vuotiaiden ikäryhmässä: ikäryhmän muutto- alttius on lähes kaksinkertaistunut 1990-luvun alkuun verrattuna • Nuorten 15-19 –vuotiaiden muuttoalttius on 2,3 kertaistunut vuosien 1987-2012 välisenä aikana • Eri ikäryhmien muuttoalttiudessa suuria eroja: esimerkiksi 20-24 – vuotiaiden muuttoalttius 11 kertaa suurempi kuin 60-64 -vuotiailla Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
  12. 12. 11681 4744 3428 2581 2123 1893 1821 1463 1296 1093 1081 1034 854 781 665 652 633 549 511 504 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 Helsinki Tampere Oulu Turku Kuopio Seinäjoki Lahti Jyväskylä Pirkkala Hämeenlinna Lempäälä Espoo Lieto Nokia Pori Sipoo Ylöjärvi Nurmijärvi Kaarina Mustasaari Nuorista 15-24 - vuotiaista sai muuttovoittoa 27 kuntaa vuosina 2009-2013 Nuorten muuttovoitot keskittyvät harvoihin kuntiin
  13. 13. Vain joka kolmas kunta ja joka neljäs kaupunkiseutu saa muuttovoittoa
  14. 14. • Muuttovoittoa sai kuntien välisestä muutto- liikkeestä keskimäärin joka kolmas kunta (104/320) vuosina 2009-2013. • Määrällisesti eniten muuttovoittoa saivat Helsinki, Tampere, Oulu, Turku, Kuopio ja Seinäjoki • 20 määrällisesti eniten muuttovoittoa saanutta kuntaa olivat joko suuria tai keskisuuria keskuskaupunkeja tai niiden kehyskuntia • Määrällisesti suurimmat muuttotappiot kärsivät Kajaani, Kouvola, Raahe, Kemi, Kotka ja Kuusamo • 20 määrällisesti eniten muuttotappiota saanutta kuntaa olivat joko teollisia rakennemuutospaikkakuntia, keskisuuria keskuskaupunkeja tai maakuntien reuna- alueiden seutukeskuksia: poikkeuksena Vantaa! Kuntien määrällinen nettomuutto kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta: Timo Widbom Analyysi: Timo Aro
  15. 15. • Muuttovetovoimaisimpia kuntia suhteessa asukaslukuun olivat Pirkkala, Jomala, Kittilä, Kauniainen, Lempäälä ja Lieto. • Yli 40 000 asukkaan kunnista vetovoimaisimpia olivat Seinäjoki, Tampere ja Kuopio. • Muuttotappiota sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä keskimäärin kaksi kolmesta kunnasta (216 / 320) vuosina 2009-2013. • Muuttotappiollisimpia kuntia suhteessa asukaslukuun olivat Sottunga, Siikajoki, Pyhäntä, Paltamo, Pudasjärvi ja Sievi. • Yli 40 000 asukkaan kunnista eniten muuttotappioita suhteessa asukaslukuun saivat Kotka, Salo ja Kouvola. Kuntien nettomuutto suhteessa kuntien keskiväkilukuun (promillea) kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta: Timo Widbom Analyysi: Timo Aro 2009-2013
  16. 16. 11681 4744 3428 2581 2123 1893 1821 1463 1296 1093 1081 1034 854 781 665 652 633 549 511 504 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 Helsinki Tampere Oulu Turku Kuopio Seinäjoki Lahti Jyväskylä Pirkkala Hämeenlinna Lempäälä Espoo Lieto Nokia Pori Sipoo Ylöjärvi Nurmijärvi Kaarina Mustasaari 20 määrällisesti muuttovetovoimaisinta kuntaa kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013 10 eniten muuttovoittoa saaneen kunnan osuus 65,6 % kaikkien kuntien muuttovoitosta 2009-2013 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
  17. 17. TOP 15 määrällisesti muuttovetovoimaisimmat yli 40 000 asukkaan kunnat vuosina 2009-2013 SIJOITUS KUNTA NETTOMUUTTO ABS. YHTEENSÄ VUOSINA 2009-2013 NETTOMUUTTO KESKIMÄÄRIN PER VUOSI 1. Helsinki 11681 2336,2 2. Tampere 4744 948,8 3. Oulu 3428 685,6 4. Turku 2581 516,2 5. Kuopio 2123 424,6 6. Seinäjoki 1893 378,6 7. Lahti 1821 364,2 8. Jyväskylä 1463 292,6 9. Hämeenlinna 1093 218,6 10. Espoo 1034 206,8 11. Pori 665 133 12. Nurmijärvi 549 109,8 13. Joensuu 454 90,8 14. Hyvinkää 339 67,8 15. Lohja 190 38 • Yli 40 000 asukkaan kuntien lukumäärä yhteensä 25 • 17 kuntaa (25) sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013 • Helsingin muuttovoitto oli määrällisesti ylivoimaisesti suurin • Yli 2000 henkilön muuttovoiton saivat Tampere, Oulu, Turku ja Kuopio • Yli 1000 tuhannen henkilön muuttovoiton saivat em. lisäksi Seinäjoki, Lahti, Jyväskylä, Hämeenlinna ja Espoo • Yli 40 000 asukkaan kaupungeista suurimmat muuttotappiot kärsivät Kouvola (-1126), Kotka (-1023) ja Salo (-898). Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
  18. 18. TOP 15 määrällisesti muuttovetovoimaisimmat 20 000-39 999 asukkaan kunnat vuosina 2009-2013 SIJOITUS KUNTA NETTOMUUTTO ABS. YHTEENSÄ VUOSINA 2009-2013 NETTOMUUTTO KESKIMÄÄRIN PER VUOSI 1. Lempäälä 1081 216,2 2. Nokia 781 156,2 3. Ylöjärvi 633 126,6 4. Kaarina 511 102,2 5. Valkeakoski 357 71,4 6. Tuusula 329 65,8 7. Kangasala 248 49,6 8. Riihimäki 234 46,8 9. Siilinjärvi 150 30 10. Järvenpää 138 27,6 11. Vihti 103 20,6 12. Raasepori -129 -25,8 13. Sastamala -130 -26 14. Kerava -170 -34 15. Kirkkonummi -173 -34,6 • 20000-39 999 asukkaan kuntien lukumäärä yhteensä 30 • 11 kuntaa (30) sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013 • Tampereen seudun kehyskuntien muuttovetovoima oli määrällisesti suurin: kolme vetovoimaisinta kuntaa olivat Tampereen seudulta ja kymmenen vetovoimaisimman kunnan joukossa puolet oli Tampereen seudulta • Yli 500 henkilön muuttovoitot saivat Lempäälä, Nokia, Ylöjärvi ja Kaarina • Suurimman muuttotappion kärsivät Kajaani (-1501), Raahe (-1089), Kemi (-1075), Varkaus (-870) ja Tornio (-801) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
  19. 19. TOP 15 määrällisesti muuttovetovoimaisimmat 10 000-19 999 asukkaan kunnat vuosina 2009-2013 SIJOITUS KUNTA NETTOMUUTTO ABS. YHTEENSÄ VUOSINA 2009-2013 NETTOMUUTTO KESKIMÄÄRIN PER VUOSI 1. Pirkkala 1243 248,6 2. Lieto 839 167,8 3. Sipoo 603 120,6 4. Mäntsälä 524 104,8 5. Mustasaari 458 91,6 6. Laukaa 295 59 7. Ylivieska 245 49 8. Paimio 204 40,8 9. Kempele 194 38,8 10. Kontiolahti 189 37,8 11. Lapua 189 37,8 12. Liperi 188 37,6 13. Janakkala 183 36,6 14. Naantali 172 34,4 15. Ilmajoki 167 33,4 • 10 000-19999 asukkaan kuntien lukumäärä yhteensä 48 • 22 kuntaa (48) sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013 • Pirkkala oli kuntajoukon muut- tovetovoimaisin kunta. Seuraa- vaksi vetovoimaisimpia olivat Lieto, Sipoo, Mäntsälä ja Musta- saari • Ylivieskaa lukuun ottamatta vetovoimaisimmat kunnat olivat ns. ensimmäisen asteen kehys- kuntia eli suurten tai keski- suurten kaupunkien kehyskuntia • Viisi kuntaa sai yli 500 henkilöä muuttotappiota vuosina 2009- 2013: Kuusamo, Kauhava, Pietarsaari, Kitee ja Aläjärvi. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
  20. 20. TOP 15 määrällisesti muuttovetovoimaisimmat 5 000-9 999 asukkaan kunnat vuosina 2009-2013 SIJOITUS KUNTA NETTOMUUTTO ABS. YHTEENSÄ VUOSINA 2009-2013 NETTOMUUTTO KESKIMÄÄRIN PER VUOSI 1. Kauniainen 470 94 2. Kittilä 364 72,8 3. Masku 236 47,2 4. Liminka 197 39,4 5. Muurame 138 27,6 6. Loppi 132 26,4 7. Ii 124 24,8 8. Laihia 122 24,4 9. Rusko 113 22,6 10. Pyhtää 92 18,4 11. Orivesi 47 9,4 12. Suonenjoki 38 7,6 13. Pöytyä 34 6,8 14. Iitti 20 4 15. Maalahti 8 1,6 • 5000-9999 asukkaan kuntien lukumäärä yhteensä 78 • Vain 15 kuntaa (78) eli joka viides kunta sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013 • Muuttovetovoimaisimpia olivat määrällisesti Kauniainen, Kittilä ja Masku • Pääosa muuttovoittoa saaneista kunnista oli suurten tai keskisuurten kaupunkien vaikutusalueella olevia kehyskuntia pl. Kittilä, Pyhtää ja Suonenjoki • Kahdeksan kuntaa sai määrällisesti yli 400 henkilöä muuttotappiota: Pudasjärvi (- 712), Siikajoki (-663), Hanko (- 527), Kristiinankaupunki, Vöyri, Sievi, Siikalatva ja Haapavesi Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
  21. 21. TOP 15 määrällisesti muuttovetovoimaisimmat alle 5000 asukkaan kunnat vuosina 2009-2013 SIJOITUS KUNTA NETTOMUUTTO ABS. YHTEENSÄ VUOSINA 2009-2013 NETTOMUUTTO KESKIMÄÄRIN PER VUOSI 1. Jomala 287 57,4 2. Petäjävesi 202 40,4 3. Uurainen 160 32 4. Vesilahti 124 24,8 5. Askola 78 15,6 6. Toivakka 74 14,8 7. Lemi 66 13,2 8. Lemland 57 11,4 9. Tuusniemi 56 11,2 10. Lumijoki 38 7,6 11. Hammarland 34 6,8 12. Siikainen 34 6,8 13. Marttila 28 5,6 14. Saltvik 22 4,4 15. Sauvo 18 3,6 • Alle 5000 asukkaan kuntien lukumäärä yhteensä 139 • Vain 24 kuntaa (139) eli alle joka viides kunta sai muuttovoittoa • Muuttovetovoimaisimmat kunnat olivat määrällisesti Jomala, Petäjävesi, Uurainen ja Vesilahti • Neljä viidestä alle 5000 asukkaan kunnasta kärsi muuttotappioista: Eniten muuttotappiota saivat Paltamo (-313), Ranua (-274), Taivalkoski (-269), Lappajärvi, Perho, Kärsämäki, Toholampi ja Tohmajärvi. • Esimerkiksi Paltamon muuttotappion suuruutta kuvaa vuosina 2009-2013, että se vastaisi väkilukuun suhteutettuna samaa kuin Helsinki kärsisi 50 000 henkilöä muuttotappiota viiden vuoden aikana. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
  22. 22. 20 määrällisesti muuttotappiollisinta kuntaa kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013 -539 -557 -599 -600 -660 -663 -712 -729 -761 -767 -801 -843 -870 -898 -925 -1023 -1075 -1089 -1226 -1501 -1600 -1400 -1200 -1000 -800 -600 -400 -200 0 Mänttä-Vilppula Rovaniemi Savonlinna Alajärvi Kitee Siikajoki Pudasjärvi Jämsä Pietarsaari Kauhava Tornio Vantaa Varkaus Salo Kuusamo Kotka Kemi Raahe Kouvola Kajaani Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
  23. 23. 2,49 2,19 2,00 1,70 1,67 1,59 1,56 1,54 1,51 1,49 1,45 1,42 1,40 1,37 1,32 1,30 1,28 1,22 1,21 1,16 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 VÄESTÖLLISESTI ELINVOIMAISIMMAT (OMAVARAISET KUNNAT)  Taustalla analyysi Manner-Suomen kuntien (300) väestöllisestä elinvoimasta / omavaraisuudesta kaikkien väestönkehi- tyksen osatekijöiden osalta vuosina 2009- 2013  Vain joka kolmas kunta väestöllisesti elin- voimainen: oletukset liittyivät positiiviseen väestönkehitykseen ja vähintään 0,2 %:in vuosittaiseen väestönlisäykseen vuosina 2009-2013  Kriteerin täytti yhteensä 84 kuntaa (300) eli vain 28 % kunnista. 31 kuntaa oli sellaisia, joissa väestönlisäys oli keskimäärin enem- män kuin 1 % vuodessa  Väestönlisäys oli suhteellisesti suurinta Pirkkalassa, Limingalla, Lempäälässä, Luodossa, Liedossa ja Kempeleellä: TOP 20 – listalla kaikki kunnat joko keskuskaupunkeja tai niiden kehyskuntia pois lukien Luoto, Kittilä ja Ylivieska
  24. 24. Kaupungistuminen ja urbaanin sukupolven esiinmarssi vai Nurmijärvi –ilmiön palaaminen
  25. 25. Kaupungistumis- ja taajamoitumiskehitys jatkuu • Suomen kaupungistumisaste on noin 10-15 % jäljessä Ruotsin ja muiden vanhojen EU-maiden kehityksestä. • Suomessa edelleen noin 400 000- 600 000 ihmisen muuttopoten- tiaali suuriin kaupunkeihin tai suurille kaupunkiseuduille vuo- teen 2030 mennessä, jos kehitys noudattaa esim. Ruotsin kehitystä. Suomen kaupungistumis- aste on noin 70 %
  26. 26. HIIPUUKO NURMIJÄRVI –ILMIÖ?  Suurten kaupunkien kehyskuntien tulomuuttojen hiipuminen: a) väliaikainen ilmiö talouden suhdannevaihteluiden vuoksi vai b) pysyvä muutos nuorten ikäryhmien arvoissa, asenteissa ja asumispreferensseissä  Käänne vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen talouden taantuma varovaisuus ja epäluottamus talouden kehittymisen suhteen  pankkien kiristyneet lainaehdot  vakuusarvojen eriytyminen  Millainen on kehityskuva suurimmilla kaupunkiseuduilla vuoden 2009 jälkeen…
  27. 27. -1652 5981 47 10874 518 331 676 8857 13244 2170 -680 1786 -3000 -2000 -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 10000 11000 12000 13000 14000 Helsinki Espoo Vantaa 10 kehyskuntaa METROPOLIALUEEN KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2000-2014 2000-2004 2005-2009 2010-2014 Helsingin muuttovoitot + 8 kertaistuivat Kehyskuntien muuttovoitot - 6 kertaistuivat Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
  28. 28. Helsingin seutukunta Kunta Nettomuutto yhteensä 2009- 2013 Nettomuutto promillea per vuosi 2009-2013 Kauniainen 470 10,7 Sipoo 652 7,1 Mäntsälä 492 4,9 Helsinki 11681 3,9 Nurmijärvi 549 2,7 Tuusula 329 1,8 Hyvinkää 339 1,5 Espoo 1034 0,8 Lohja 190 0,8 Järvenpää 138 0,7 Vihti 103 0,7 Siuntio -4 -0,1 Vantaa -843 -0,8 Kirkkonummi -173 -0,9 Kerava -170 -1 Pornainen -32 -1,3 Karkkila -111 -2,4 Tampereen seutukunta Kunta Nettomuutto yhteensä 2009-2013 Nettomuutto promillea per vuosi 2009- 2013 Pirkkala 1296 14,7 Lempäälä 1081 10,3 Vesilahti 124 5,6 Nokia 781 4,9 Hämeenkyrö 243 4,6 Tampere 4744 4,4 Ylöjärvi 633 4,1 Kangasala 248 1,7 Orivesi 47 1 Pälkäne -36 -1 Suurten kaupunkiseutujen kuntien määrällinen ja suhteellinen nettomuutto vuosina 2009-2013 2 (2) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
  29. 29. Turun seutukunta Kunta Nettomuutto yhteensä 2009-2013 Nettomuutto promillea per vuosi 2009- 2013 Lieto 854 10,3 Masku 236 4,9 Rusko 113 3,8 Paimio 186 3,6 Kaarina 511 3,3 Turku 2581 2,9 Naantali 221 2,4 Sauvo 18 1,2 Raisio -192 -1,6 Mynämäki -89 -2,2 Nousiainen -55 -2,3 Oulun seutukunta Kunta Nettomuutto yhteensä 2009-2013 Nettomuutto promillea per vuosi 2009-2013 Liminka 197 4,3 Lumijoki 38 3,7 Oulu 3428 3,6 Kempele 245 3 Tyrnävä -15 -0,5 Hailuoto -6 -1,2 Muhos -120 -2,7 Suurten seutukuntien kuntien määrällinen ja suhteellinen nettomuutto vuosina 2009-2013 2 (2) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
  30. 30. Viiden suurimman keskuskaupungin (5) ja niiden kehyskuntien (47) nettomuutto kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013 3238 2997 3868 5980 7814 2796 2176 2458 1846 1081 2009 2010 2011 2012 2013 Keskuskaupungit (Helsinki, Tampere, Turku, Oulu ja Jyväskylä)Keskuskaupunkien muuttovoitot ovat kaksinkertaistuneet suurilla kaupunki- seuduilla vuosina 2009-2013 Suurten keskuskau- punkien kehyskun- tien muuttovoitot ovat kääntyivät las- kuun vuoden 2011 jälkeen Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
  31. 31. Kuntien välinen nettomuutto Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän ja Oulun kaupunkiseuduilla tammi-syyskuussa 2014 3266 1236 806 633 492 239 190 180 118 96 87 85 75 74 52 51 27 14 10 8 6 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 Helsinki Tampere Turku Espoo Oulu Ylöjärvi Jyväskylä Lempäälä Kaarina Pirkkala Kauniainen Kempele Järvenpää Kerava Muurame Nurmijärvi Hyvinkää Liminka Uurainen Vesilahti Hailuoto Muuttovoittoa sai yhteensä 6 keskuskaupun- kia ja 15 kehys- kuntaa 0 -4 -5 -5 -6 -7 -9 -10 -10 -17 -18 -21 -24 -26 -28 -31 -31 -33 -34 -40 -41 -46 -47 -49 -51 -52 -67 -116 -116 -138 -284 -300 -250 -200 -150 -100 -50 0 Toivakka Pornainen Siuntio Tyrnävä Sipoo Laukaa Rusko Mäntsälä Sauvo Paimio Lumijoki Kirkkonummi Mynämäki Petäjävesi Nokia Naantali Orivesi Masku Pälkäne Vantaa Vihti Hankasalmi Nousiainen Hämeenkyrö Kangasala Lieto Muhos Karkkila Lohja Tuusula Raisio Muuttotappiota sai Vantaa ja 30 kehyskuntaa Keskuskaupunkien (7) muuttovoitto yhteensä 6 583 ja kehyskuntien (45) yhteensä -204 hlöä Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
  32. 32. Pitkän aikavälin perspektiivi muuttotyypeittäin 1952-2013 -45000 -42000 -39000 -36000 -33000 -30000 -27000 -24000 -21000 -18000 -15000 -12000 -9000 -6000 -3000 0 3000 6000 9000 12000 15000 18000 21000 24000 27000 30000 33000 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 kaupunkiseutujen keskuskaupungit kaupunkiseutujen kehyskunnat maaseutumaiset seudut 1990-luvun alun lama ja kotikuntalaki (1993) Kehyskuntien nopea kasvu alkoi 1975 jälkeen Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot; Janne Antikainen 2014
  33. 33. Lisääntyvä maahanmuuttajien ja vieraskielisten määrä
  34. 34. VIERASKIELISTEN MÄÄRÄN KEHITYS KUUDESSA SUURESSA KAUPUNGISSA VUOSINA 1990-2013  Vuonna 1990 kuudessa suurimmassa kaupungissa oli yhteensä 14 500 vieraskielistä eli muita kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielistä  Vuoden 2013 lopussa vieraskielisten määrä oli 174 500 henkilöä eli lähes yhtä paljon kuin Turun kaupungissa on asukkaita  Vieraskielisten määrä kasvoi 160 000 henkilöllä vuosien 1990-2013 välisenä aikana  Vieraskielisten määrä 10-16 kertaistui kaikissa suurissa kaupungeissa alle neljännesvuosisadassa.  Koko maassa oli noin 25 000 (0,5 %) vieraskielistä vuonna 1990 ja 289 000 (5,3 %) vuoden 2013 lopussa: vieraskielisten määrä 10,6 kertaistui vuosina 1990-2013 31949 78469 27515 16704 13835 5976 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 40000 45000 50000 55000 60000 65000 70000 75000 80000 1990 1995 2000 2005 2010 2013 Espoo Helsinki Vantaa Turku Tampere Oulu Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja väestöennuste
  35. 35. 0 20000 40000 60000 80000 100000 120000 140000 160000 180000 200000 220000 240000 260000 280000 300000 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2013 2015 2020 2025 2030 Helsinki Pääkaupunkiseutu yht. Vieraskielisten määrän kehitys Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla vuosina 1985-2030 • Helsingissä oli vieraskielisiä 0,8 % koko väestöstä vuonna 1985 (4079 hlöä) • Vuoden 2013 lopussa vieraskielisten osuus oli 12,1 % (72 950 hlöä) • Väestöennusteen mukaan vieras- kielisten osuus nousee 21,2 %:iin vuoteen 2030 mennessä (146 186) • Pääkaupunkiseudulla asuu väestö- ennusteen mukaan noin 267 000 vieraskielistä vuonna 2030 ISO KYSYMYS JATKOA AJATELLEN: Miten vieraskieliset vaikuttavat asuntomarkkinoihin ja millaisiin asuntotyyppeihin kysyntä kohdistuu? Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja väestöennuste
  36. 36. Muuttojen määrän sijaan painopiste muuttajien rakenteeseen ja valikoiviin piirteisiin
  37. 37. Ei-työllisten muuttajien keskimääräiset tulot vuodessa 6.000 €
  38. 38. Työllisten muuttajien keskimääräiset tulot vuodessa 28.000 €
  39. 39. Miksi muuttajien ikärakenteella ja työmarkkina-asemalla on keskeinen merkitys alueiden tulevan kehityksen kannalta? Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta
  40. 40. Alueellinen kysyntä ja tarjonta eriytyy edelleen tulevaisuudessa Työllisten muutot alueiden välillä vaikuttavat keskeisesti alueiden tulevaan elinvoimaan: • Työllisten muuttovoitot keskittyvät ensisijaisesti Helsinki-Turku-Tampere-Lahti- Loviisa –kehän sisäpuolelle • Työllisistä sai Etelä-Suomen ohella muuttovoittoa vain pistemäisesti yksittäiset keskuskaupungit ja niiden kehyskunnat • Työllisten muuttovoitoilla valtavat kerrannaisvaikutukset alueiden tulevaan elinvoimaan ja ostovoiman kehitykseen!!! • Asuntojen arvonmuodostus ”hajoaa” eri alueiden välillä ja alueiden sisällä: lainansaantimahdollisuudet, vakuusarvot, asumispreferenssien eriytyminen jne. Kartta: Kytö & Kral-Lezcynzka 2013
  41. 41. 2. Muuttoliikkeen voittajat ja häviäjät
  42. 42. MUUTTOVALINTOJA OHJAAVAT TEKIJÄT PERINTEISET KOVAT TEKIJÄT:  Alueen yleinen kehitys, palkkataso, etenemismahdollisuudet jne.  Työ ja työpaikkakehitys, puolison työ, potentiaaliset työ- ja uramahdollisuudet  Opiskelu ja koulutustarjonta  Liikenneyhteydet, saavutettavuus, etäisyys, sujuva liikkuminen, kaupungin koko  Asuminen eri elinvaiheissa NOUSEVAT PEHMEÄT TEKIJÄT:  Asuin- ja elinympäristön laatu  Alueeseen liitetyt mieli- ja mainekuvat  Alueen yleinen ilmapiiri  Vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet  Luonnonläheisyys vs. urbaanit arvot  Viiteryhmät  Tapahtumat, elämykset, puistot, museot, arkkitehtuuri galleriat, houkuttelevat kohtaamispaikat jne. KOLMANNET TEKIJÄT:  Henkilökohtaiset verkostot (kotipaikka, ystävät, sukululaiset, henkilökohtaiset verkostot)
  43. 43. ENNEN: Ihmiset muuttivat sinne missä on työpaikkoja tai mistä oletettiin löytyvän potentiaalisimmat työmahdollisuudet JATKOSSA: Työpaikat siirtyvät tai hakeutuvat sinne, missä on paljon koulutettuja ihmisiä tai tiettyjen toimialojen keskittymiä
  44. 44. Saavutettavuus on kasvava kilpailuetu alueiden asuntomarkkinoiden arvonmuodostuksessa • Tunnin etäisyys oman alueen keskukseen nousee kriittiseksi tekijäksi liikkumisen ja sujuvan arjen näkökul- masta • Helsingin pendelöintialue laajenee noin 20-25 km vuosikymmenessä…kasvu- vyöhykkeen ja –käytävän sisällä olevat alueet vahvalla kasvu-uralla • Saavutettavuus vaikuttaa asutus- ja varsinkin työpaikkakeskittymien tulevaan sijaintiin ja sijoittumiseen • Saavutettavuus on vahvassa yhteydessä alueiden väliseen muuttoliikkeeseen ja tulevaan väestönkehitykseen
  45. 45. ALUEEN POTENTIAALINEN SAAVUTETTAVUUS JA VYÖHYKKEISYYS Tulevat vyöhykkeiset suuralueet työssäkäynnin, asutus- ja työpaikkakeskittymien ja liikkuvuuden näkökulmasta: ① Etelä- ja Lounais-Suomen työssäkäyntialue ② Pohjanmaiden työssäkäyntialue ③ Jyväskylän-Kuopion-Joensuun työssäkäyntialue ④ Oulun työssäkäyntialue Kartta: Oulun yliopiston maantieteen laitos
  46. 46. ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEEN VYÖHYKKEISYYS 100 km 50 km 50 km 50 km30 km 30 km 30 km 30 km 30 km 30 km30 km 30 km 15 km 15 km 15 km 15 km 15 km 15 km 15 km 15 km  Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat vyöhykemäisesti:  Helsingin noin 100 km kehän vaikutusalueella asuu 1,8 miljoonaa asukasta  Tampereen, Turun ja Oulun noin 50 km kehien vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta  Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan ja Lappeenrannan noin 30 km kehän vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta  Muiden maakuntakeskusten ja maakuntien 2-keskusten noin 15 km kehällä asuu noin 600 000 asukasta  Suurten kaupunkiseutujen vaikutus- alueilla asuu noin 90 % koko maan väestöstä 15 km 30 km Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014 Kartta: Timo Widbom 2014
  47. 47. Väestömuutoksen väestöennuste ennakoi ostovoiman kehitystä eri alueilla Suomessa vuoteen 2030 mennessä Yhtenäinen työssäkäyntialue: • Noin tunnin vyöhyke tai matka-aika paikasta toiseen • Kasvu- ja kehityskäytävät suurten keskusten välillä sekä niiden imussa kasvavat vaikutusalueet • Kehittyvät maantie-, rautatie- ja joukkoliikenneyhteydet keskusten välillä, jotka johtavat ajan mittaan yhtenäisiin asunto-, työ- ja palvelumarkkinoihin (enemmän Sotarauta & Kostiainen 2008) Tulevaisuuden laajentunut metropolialue tai verkosto- metropoli, jossa alueen kaupungit ja kaupunkiseudut kilpailevat • Alueiden yleiseen kehitykseen, työhön ja työpaikkakehitykseen ja koulutustarjontaan liittyvillä kovilla tekijöillä, • Asumiseen, asuin- ja elinympäristöihin ja asuinalueiden markkinointiin liittyvillä vaihtoehtoisilla ratkaisuilla ja • Pehmeisiin tekijöihin kytkeytyvillä asioilla (mainekuva, yleinen ilmapiiri, vapaa-ajan mahdollisuudet, tapahtumat, samaa elämäntyyliä edustavat viiteryhmät jne. Lähde: Kuntaliitto
  48. 48. TULEVAT ALUEELLISESTI ERIYTYNEET ASUNTOMARKKINAT? 1) Pääkaupunkiseudun asuntomarkkinat erityiskysymyksenä : kasvupaine pieniin asuntoihin ja monipuolisiin asumisen vaihtoehtoihin, jolloin asuinalueiden profiilit poikkeavat rajusti toisistaan 2) Laajenevan metropolialueen asuntomarkkinat : kasvupaine ohjautuu pientalovaltaisiin mattoihin ja asustukeskittymiin liikenneyhteyksien ja liikennekäytävien ohjaamina 3) Suurten ja keskisuurten kaupunkien paikalliset asuntomarkkinat : kasvupaine kohdistuu ydinkaupunkien keskustoihin ja niiden läheisyydessä oleviin pientaloalueisiin, kehyskuntien kasvu hiipuu 4) Suurten ja keskisuurten kaupunkien kehyskuntien pientalovaltaiset ja omistusasumiseen perustuvat asuntomarkkinat : kasvupaine maltillinen tai jopa laskeva paikan sijainnista riippuen 5) Taantuvien kaupunkien ja pienempien seutukeskusten asuntomarkkinat : kasvupaine rajallinen tai negatiivinen, asuntojen vakuusarvo pikemmin laskee kuin nousee 6) Supistuvan laskukierteen perifeeriset kunnat: kasvupaine negatiivinen, asuntojen arvon aleneminen ja tyhjien asuntojen lisääntyminen (käänteinen asuntokupla)
  49. 49. ”Ne, jotka eivät ota riskiä, eivät voita” - Bilbaon pormestari Ibon Areson –
  50. 50. Lisätietoja: Valtiotieteen tohtori Timo Aro timokaro@gmail.com www.timoaro.fi @timoaro 045 6577890

×