Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Pienten seutujen ketteryys ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussa

624 views

Published on

Esityksessä verrataan Manner-Suomen seutukuntien yritysdynamiikkaa kuuden eri muuttujan kuatta vuosina 2008-2012. Kaikki seudut on jaettu yritysdynamiikan mukaan viiteen viidennekseen. Muuttujien arvot suhteutettu joko seudun keskiväkilukuun tai yrityskantaan (toimivat yritykset). Kuuden muuttujan yhteenvetotulokset esitetään viidenneksittäin. Jokaisesa viidenneksessä on noin 13 seutua. Parhaan viidenneksen seudut sijaitsevat Etelä-Suomen v

  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Pienten seutujen ketteryys ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussa

  1. 1. PIENTEN SEUTUJEN KETTERYYS JA KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT,  Timo  Aro   31.1.2014   Yrityskehi7ämisen  seminaari,  Helsinki  
  2. 2.          SISÄLTÖ   ① 2010-­‐LUVUN  ALUERAKENNE  JA  KEHITYSKUVA       ② PIENTEN  SEUTUJEN  KILPAILUKYKY  YRITYSDYNAMIIKAN   NÄKÖKULMASTA   © Timo Aro 2014
  3. 3.                                                        Osa  I                2010-­‐luvun  aluerakenne  ja  kehityskuva   © Timo Aro 2014
  4. 4. © Timo Aro 2014
  5. 5.      2010-­‐luvun  aluerakenteen  muutoksen  keskeiset  ”ajurit”   1.  Kaupungistuminen.  Metropolialueen  ja  suurten   kasvukeskusten  vaikutusalueiden  laajeneminen     etenee  alue-­‐  ja  yhdyskuntarakenteen   vyöhykkeisyyden  ehdoilla.   2.  Keski=ymis-­‐  ja  au>oitumiskehitys  etenee   samanaikaises>:  alueiden  välinen   polarisoituminen  (”vahvat  vahvenevat,  heikot   heikkenevät”)   3.  ”Aluekehityksen  ekonomisaa>o”  (suuruuden   ekonomia  ja  talous  keskiössä  kaikessa  ja   kaikkialla):  muu7oliike  ja  työvoiman  liikkuvuus   lisääntyvät  edelleen.  Kaupunkiseutujen  sisäisten   ja  välisten  muu7ojen  sekä  maahanmuuton   merkitys  kasvaa   4.  (Suur)kaupunki-­‐  ja  kilpailukykypoli>ikka   (sopimukselliset  järjestelyt)  korostavat   toiminnallisten  alueiden  merkitystä.     5.  Kiihtyvä  ei-­‐aineellinen  kilpailu  kaupunki-­‐ seutujen  välillä  (osaaminen,  innovaaJot,   työvoima,  investoinnit  ja  luovuus)   © Timo Aro 2014
  6. 6.    Koh>  metropolival>ota…   HAJAUTETTU HYVINVOINTIVALTIO -  -  -  -  -  -  1950’-1990’ Hajautettu aluepolitiikka Tasapainoinen aluerakenne Syrjäisyyslisät Teollistava aluepolitiikka Koheesiopolitiikka keskiössä à 50-100 keskittymää HAJAUTETTU KILPAILUVALTIO -  -  -  -  -  1990-2000’ Ohjelmaperustaisuus Osaamiskeskuspolitiikka Elinkeino- ja kehitysyhtiöt Koheesio- ja kilpailukykypolitiikan tasapainossa à 30-35 keskittymää METROPOLIVALTIO -  -  -  -  -  -  -  2010’ Sopimusperustaisuus Suuret kaupunkiseudut Kasvusopimukset, INKA jne. Kunta-, sote- ja muut reformit Kehityskäytävät ja – vyöhykkeet Kilpailukyky keskiössä à 5-15 keskittymää Lähde: mukaillen Sami Moisio 2012: Valtio, alue, politiikka. Suomen tilasuhteiden sääntely toisesta maailmansodasta nykypäivään © Timo Aro 2014
  7. 7. Väkiluku   kasvoi  22   seudulla  ja   väheni  47   seudulla   Väkiluku   kasvoi  yli   40000  hlöä   viidellä   kaupunki-­‐ seudulla   Väkiluku   väheni  yli   10000  hlöllä   kuudella   seudulla  
  8. 8. Kaupunkiseutujen  välinen  muu=oliike  ikäryhmi=äin  vuosina  2001-­‐2010    
  9. 9. Eri  ikäryhmien  ennuste=u  muutos  väestöennusteiden  mukaan  vuosina   2011-­‐2040  1  (2)  
  10. 10. Eri  ikäryhmien  ennuste=u  muutos  väestöennusteiden  mukaan   vuosina    2011–2040  2  (2)  
  11. 11. Koko  maassa     2,4     miljoonaa     työpaikkaa  vuoden   2011  lopussa        Helsingin  seudulla   kolmannes     (31,6  %)     kaikista  työpaikois-­‐ ta  vuoden  2011   lopussa    15  suurimmalla   kaupunkiseudulla   73  %     kaikista  työpaikois-­‐ ta  vuoden  2011   lopussa    
  12. 12. Kaupunkiseutujen  keskustaajamiin  suuntautuvan  työssäkäynnin   osuus  vuosina  1990  ja  2009  
  13. 13.              Ko<maan  <ekuljetusvirrat  vuosina  2007–2009   Lähde:  Tilastokeskus  
  14. 14.                                                    Rauta<ekuljetukset  Suomessa  vuonna  2011   Lähde:  Tavaravirta3etojen  lähde:  Liikennevirasto  
  15. 15.  Rauta<e-­‐,  lento  ja  laivaliikenteen  ko<maan  matkat  liikenneverkolla  vuonna   2011   Lähde:  Liikennevirasto,  Finavia,  Tilastokeskus  
  16. 16.                                                                              Osa  II     Pienten  seutujen  kilpailukyky  ja  ke=eryys  alueiden   välisessä  kilpailussa   © Timo Aro 2014
  17. 17. Pienten  seutujen  ke=eryys  ja  kilpailukyky  alueiden  välisessä   kilpailussa   3.  Mainekuva   (Pehmeät  tekijät)   1.  Ulkoinen   elinvoima   (Kovat  tekijät)   2.  Sisäinen   elinvoima   (Kovat  ja   pehmeät  tekijät)   © Timo Aro 2014
  18. 18.        k  e  t  t  e  r  y  y  s  /  k  i  l  p  a  i  l  u  k  y  k  y  /  e  l  i  n  v  o  i  m  a     © Timo Aro 2014
  19. 19. Työllisyys-­‐ dynamiikka   Koulutus-­‐   dynamiikka   Alue-­‐  ja   kuntatalous-­‐ dynamiikka   ALUEEN   KILPAILUKYKY   JA  KETTERYYS   Yritys-­‐ dynamiikka    Väestö-­‐ dynamiikka   Tuo7avuus-­‐ dynamiikka   Imago,   mainekuva   Tulevaisuuden   potenJaali   © Timo Aro 2014
  20. 20. Seutujen  väliset  erot  yritysdynamiikassa  2008-­‐2012   •  •  Analyysin  kohteeksi  valiNin  kaikki  Manner-­‐Suomen  seutukunnat  (67)  1.1.2012   alueluokituksella   Yritysdynamiikkaa  mi7aaviksi  muu7ujiksi  valiNin:   •  Aloi=aneiden  yritysten  määrä  suhteessa  seudun  keskiväkilukuun  vuosina  2008-­‐2012:  tulos   ilmaisJin  promilleina  tuha7a  asukasta  kohden   •  Yritysten  määrä  (yrityskanta)  suhteessa  seudun  keskiväkilukuun  vuosina  2008-­‐2012:  tulos   ilmaisiin  promilleina  tuha7a  asukasta  kohden   •  Yritysperustannan  (aloi7aneet  –  lope7aneet)  osuus  yrityskannasta  vuosina  2008-­‐2012:  tulos   ilmaisJin  prosenNosuutena  yrityskannasta   •  Yritysten  uusiutumisaste  (”Luova  tuho)  eli  aloi7aneiden  ja  lope7aneiden  yritysten  yhteismäärä   suhteessa  yrityskantaan  vuosina  2008-­‐2012:  tulos  ilmaisJin  prosenNosuutena  yrityskannasta   •  Yrityskannan  muutos  vuosien  2000-­‐2012  välisenä  aikana:  tulos  ilmaisiin  prosenNosuutena   •  Osaamisintensiivisten  yritysten  (toimialat  K,  M  ja  N)  osuus  kaikista  aloi7aneista  yrityksistä   vuosina  2008-­‐2012:  tulos  ilmaisJin  prosen7eina  aloi7aneista  yrityksistä   •  •  Kaikki  seudut  jaeNin  jokaisen  muu7ujan  osalta  perusteella  viiteen  tasasuuruiseen   viidennekseen:  parhaassa  viidenneksessä  olivat  kyseisen  muu7ujan  osalta   yritysdynaamisimmat  seudut  ja  heikoimmassa  viidenneksessä  alhaisimman  arvon   saaneet  seudut   Lopuksi  tehJin  yhteenveto,  johon  keräNin  viidenneksi7äin  seudut  niiden  saamien   kuuden  muu7ujan  arvojen  mukaan   © Timo Aro 2014
  21. 21. Aloi=aneet  yritykset  suhteessa   keskiväkilukuun  vuosina  2008-­‐2012    Aloi=aneiden   yritysten  suhteel-­‐ linen  osuus  korkein   Helsingin,  Turun   ja    Tampereen   vaikutusalueella   TOP  6:     1.  Tunturi-­‐Lapin   2.  Helsingin   3.  Turunmaan   4.  Raaseporin   5.  Porvoon   6.  Loviisan     Parhaan  ja   heikoimman   viidenneksen  erot   aloi=aneiden   yritysten  määrässä   kaksinkertaiset   © Timo Aro 2014
  22. 22. TOP  15  aloi=aneiden  yritysten  määrä  suhteessa  seudun   keskiväkilukuun  vuosina  2008-­‐2012  (promillea  per  vuosi)   Luoteis-­‐Pirkanmaan     Vakka-­‐Suomen       Sydösterbo7enin     Salon       Pohjois-­‐Satakunnan     Tampereen     Turun       Koillis-­‐Savon       Loimaan       Loviisan       Porvoon       Raaseporin       Åboland-­‐Turunmaan         Helsingin     Tunturi-­‐Lapin     0   1   2   3   4   5   6   7   8   9   © Timo Aro 2014
  23. 23. Yritysten  määrä  (yrityskanta)   suhteessa    keskiväkilukuun  vuosina   2008-­‐2012    Yrityskanta   korkein  pienillä   noin  alle  30  000   asukkaan  seuduilla   ja  kasvukeskusten   ulkopuolella     TOP  6:   1.  Tunturi-­‐Lapin   2.  Sydösterbo=ens   3.  Turunmaan   4.  Koillis-­‐Savon   5.  Pohjois-­‐Satakunnan   6.  Luoteis-­‐Pirkanmaan          Yrityskanta   alhaisin  teollisuus-­‐ seuduilla  ja  osassa   korkeakouluseutu-­‐ ja  (Joensuu,   Kuopio,  Oulu  ja   Jyväskylä)   © Timo Aro 2014
  24. 24. TOP  15  yritysten  määrä  suhteessa  seudun  keskiväkilukuun  vuosina   2008-­‐2012  (promillea  per  vuosi)   Pohjois-­‐Lapin       Suupohjan     Joutsan       Raaseporin       Järviseudun     Kyrönmaan     Loimaan       Vakka-­‐Suomen       Loviisan       Luoteis-­‐Pirkanmaan     Pohjois-­‐Satakunnan     Koillis-­‐Savon       Åboland-­‐Turunmaan         Sydösterbo7enin     Tunturi-­‐Lapin     0   20   40   60   80   100   120   © Timo Aro 2014
  25. 25. Yritysperustannan    osuus  yritys-­‐ kannasta  vuosina  2008-­‐2012      Yritysperustanta   vilkkainta   suurimmilla   kaupunkiseuduilla   ja  Pohjanmaan   seuduilla     TOP  6:   1.  Oulun   2.  Tampereen   3.  Jyväskylän   4.  Helsingin   5.  Turun   6.  Rovaniemen          Yritysperustanta   alhaisinta  Itä-­‐  ja   Pohjois-­‐Suomen   maakun>en  reuna-­‐ alueilla  (heikoim-­‐ massa  viidennek-­‐ sessä  mm.  Lah>  ja   Savonlinna)   © Timo Aro 2014
  26. 26. TOP  15  yritysperustanta  suhteessa  yrityskantaan  vuosina   2008-­‐2012  (%-­‐osuus  yrityskannasta)   Åboland-­‐Turunmaan    .   Riihimäen    .   Seinäjoen       Loimaan       Lappeenrannan       Porvoon       Salon         Jakobstadsregionens     Ylivieskan     Rovaniemen     Turun       Helsingin         Jyväskylän       Tampereen     Oulun     0   2   4   6   8   10   12   14   16   18   © Timo Aro 2014
  27. 27. Aloi=aneet  ja  lope=aneet  yritykset   (”luova  tuho”)  suhteessa   yrityskantaan  vuosina  2008-­‐2012      Yritysten   uusiutuminen  eli   luova  tuho  vilk-­‐ kainta  korkeakou-­‐ luseuduilla  ja   yksi=äisillä  teol-­‐ lisuusseuduilla     TOP  6:   1.  Helsingin   2.  Oulun   3.  Jyväskylän   4.  Tampereen   5.  Kuopion   6.  Rovaniemen            Yritysten   uusiutuminen   lähes  kaksi  kertaa   alhaisempaa  hei-­‐ koimman  viiden-­‐ neksen  seuduilla   kuin  parhaassa   viidenneksessä     © Timo Aro 2014
  28. 28. TOP  15  yritysten  uusiutumisaste  eli  "luova  tuho"   yrityskannasta  vuosina  2008-­‐2012  (%-­‐osuus   yrityskannasta)   Porvoon       Hämeenlinnan       Lahden       Riihimäen    .   Varkauden         Kouvolan     Kotkan-­‐Haminan       Äänekosken       Turun       Rovaniemen     Kuopion     Tampereen     Jyväskylän       Oulun     Helsingin         14,5   15   15,5   16   16,5   17   17,5   18   18,5   19   19,5   © Timo Aro 2014
  29. 29. Yrityskannan  muutos  (%)  vuosien   2000-­‐2012  välisenä  aikana      Yritysten  määrä   lisääntyi  vähintään   neljänneksellä   kahdeksalla   seudulla:  lähinnä   suuret  kaupunki-­‐ seudut     TOP  6:   1.  Oulun   2.  Tampereen   3.  Helsingin   4.  Turun   5.  Porvoon   6.  Riihimäen              Yrityskannan   muutos  oli  hitainta   väestöään  menet-­‐ tävillä  muu=otap-­‐ pioalueilla:  esim.   Kehys-­‐Kainuun   muutos  2,2  %  ja   Oulun  seudulla     32  %   © Timo Aro 2014
  30. 30. TOP  15  yrityskannan  muutos    vuosina  2000-­‐2012   (%-­‐osuus  yrityskannasta)   Raaseporin       Jakobstadsregionens     Ylivieskan     Hämeenlinnan       Vakka-­‐Suomen       Loimaan       Rovaniemen     Salon         Jyväskylän       Riihimäen    .   Porvoon       Turun       Helsingin         Tampereen     Oulun     0   5   10   15   20   25   30   35   © Timo Aro 2014
  31. 31. Osaamisintensiivisten  yritysten   osuus  (%)  kaikista  aloi=avista   yrityksistä  vuosina  2008-­‐2012         Osaamisintensiivi-­‐ ksi  yrityksiksi   luokitel>in  toimi-­‐ alojen  K,  M  ja  N   aloi=aneet   yritykset     TOP  6:   1.  Helsingin   2.  Pohjois-­‐Lapin   3.  Tampereen   4.  Kuopion   5.  Porvoon   6.  Tunturi-­‐Lapin       Alkavien   osaamisintensiivis-­‐ ten  yritysten  osuus   oli  alhaisin  maa-­‐ seutumaisilla  seu-­‐ duilla:  keskimäärin   vain  yksi  kym-­‐ menestä   © Timo Aro 2014
  32. 32. TOP  15  osaamisintensiivisten  yritysten  osuus  kaikista   aloi=aneista  yrityksistä  vuosina  2008-­‐2012  (%-­‐osuus)   Raaseporin       Åboland-­‐Turunmaan    .   Rauman       Riihimäen    .   Itä-­‐Lapin       Seinäjoen       Oulun     Loimaan       Lahden       Lappeenrannan       Rovaniemen     Porvoon       Jyväskylän       Salon         Jakobstadsregionens     Vaasan       Ylivieskan     Turun       Rovaniemen     Tunturi-­‐Lapin     Porvoon       Turun       Helsingin         Kuopion     Jyväskylän       Tampereen     Tampereen     Pohjois-­‐Lapin       Oulun     Helsingin         0   0   2   5   4   10   6   8   15   10   20   12   25   14   16   30   18   35   © Timo Aro 2014
  33. 33. YHTEENVETO  YRITYSDYNAAMISIMMISTA   SEUDUISTA  KUUDEN  MUUTTUJAN   PERUSTEELLA  VUOSINA  2008-­‐2012   Parhaassa   viidenneksessä   suuret  kaupunki-­‐ seudut  vaikutus-­‐ alueineen  +  Lapin   seutuja     Kahdessa   heikoimmassa   viidenneksessä   maakun>en  reuna-­‐ alueiden  maaseu-­‐ tumaisia  seutuja  ja   teollisuusseutuja       Yritysdynaamisim mat  seudut   keski=yneet   pääsääntöises>   Etelä-­‐Suomeen,   länsirannikolle  ja   Lappiin   © Timo Aro 2014
  34. 34. Yritysdynaamisimmat  seudut  viidenneksiin  luokiteltuna  kuuden   yritysdynamiikkamuu=ujan  perusteella     VIIDENNES   SEUTUKUNNAT   Paras   viidennes   Turun,  Helsingin,  Tampereen,  Porvoon,  Salon,  Rovaniemen,   Jyväskylän,  Oulun,  Tunturi-­‐Lapin,  Raaseporin,  Turunmaan,  Riihimäen,   Loviisan,  Loimaan   Toiseksi  paras   Hämeenlinnan,  Lappeenrannan,  Kuopion,  Lahden,  Kokkolan,   viidennes   Pietarsaaren,  Vakka-­‐Suomen,  Seinäjoen,  Forssan,  Vaasan,  Pohjois-­‐ Lapin,  Porin,  Lounais-­‐Pirkanmaan  ja  Koillis-­‐Savon   Kolmanneksi   paras   viidennes   Rauman,  Kotka-­‐Haminan,  Mikkelin,  Sydösterbo7ens,  Ylivieskan,   Pohjois-­‐Satakunnan,  Jämsän,  Etelä-­‐Pirkanmaan,  Kyrönmaan,  Keski-­‐ Karjalan,  Äänekosken,  Suupohjan,  Kajaanin,  Pieksämäen  ja  Kajaanin   Toiseksi   heikoin   viidennes   Joensuun,  Imatran,  Kouvolan,  Kemi-­‐Tornion,  Koillismaan,  KausJsen,   Savonlinnan,  Varkauden,  Raahen,  Oulunkaaren,  Ylä-­‐Pirkanmaan,   Keuruun  ja  Nivala-­‐Haapajärven   Heikoin   viidennes   Saarijärvi-­‐Viitasaaren,  Tornionlaakson,  KuusiokunJen,  Joutsan,   Järviseudun,  Itä-­‐Lapin,  Haapaveden-­‐Siikalatvan,  Pielisen  Karjalan,  Ylä-­‐ Savon,  Sisä-­‐Savon  ja  Kehys-­‐Kainuun.   © Timo Aro 2014
  35. 35. Paras  viidennes  muu=uji=ain   Seutukunta   Muu=uja  1:   Muu=uja  2:   Muu=uja  3:   Muu=uja  4:   Muu=uja  5:   Muu=uja  6:   Helsingin   1   2   1   1   1   1   Turun   1   2   1   1   1   1   Tampereen   1   3   1   1   1   1   Porvoon   1   2   1   2   1   1   Salon   1   2   1   2   1   2   Rovaniemen   2   4   1   1   1   1   Jyväskylän   2   5   1   1   1   1   Oulun   2   5   1   1   1   1   Tunturi-­‐Lapin    1   1   2   4   2   1   Raaseporin    1   1   3   2   2   2   Turunmaan    1   1   2   4   2   2   Riihimäen    2   3   2   1   1   3   Loviisan    1   1   2   3   2   3   Loimaan   1   1   1   3   1   5  Timo Aro 2014 © Aloi=aneet  yri-­‐ tykset  1000  as.   kohden  2008-­‐2012   (promillea)       Yritysten  määrä   1000  as.  kohden   2008-­‐2012   (promillea)   Yritysperustannan   osuus  yritys-­‐ kannasta  2008-­‐2012   (%-­‐osuus)   Yritysten  uusiutu-­‐ misaste  2008-­‐2012   (%-­‐osuus)   Yrityskannan  muu-­‐ tos  2000-­‐2012  (%-­‐ osuus)   Osaamisintensiivis-­‐ ten  yritysten  osuus   aloi=avista  yrityk-­‐ sistä  (%-­‐osuus)  
  36. 36. Heikoin  viidennes  muu=uji=ain   Seutukunta   Muu=uja  1:   Aloi=aneet  yri-­‐ tykset  1000  as.   kohden  2008-­‐2012   (promillea)       Muu=uja  2:   Muu=uja  3:   Muu=uja  4:   Muu=uja  5:   Muu=uja  6:     Yritysperustannan   osuus  yritys-­‐ kannasta   2008-­‐2012  (%-­‐ osuus)   Yritysten  määrä   1000  as.  kohden   2008-­‐2012   (promillea)   Yritysten  uusiutu-­‐ misaste  2008-­‐2012   (%-­‐osuus)   Yrityskannan  muu-­‐ tos  2000-­‐2012  (%-­‐ osuus)   Osaamisintensiivis-­‐ ten  yritysten  osuus   aloi=avista  yrityk-­‐ sistä  (%-­‐osuus)   Kehys-­‐ Kainuun   5   5   5   5   5   4   Sisä-­‐Savon   4   3   5   5   5   5   Ylä-­‐Savon   5   4   5   4   5   4   Pielisen   Karjalan   5   5   5   5   5   2   Haapaveden-­‐ Siikalatvan   5   5   3   4   4   5   Itä-­‐Lapin   5   5   5   5   5   1   Järviseudun   3   1   5   5   5   5   Joutsan   3   1   5   5   5   5   Kuusiokun-­‐ Jen   4   2   4   5   4   5   Tornionlaak-­‐ son   3   2   5   5   5   4   Saarijärven-­‐ Viitasaaren   4   3   5   4   5   3   © Timo Aro 2014
  37. 37. Lopuksi…   © Timo Aro 2014
  38. 38. ”Paikan laatu” ratkaisee alueiden tulevan menestymisen: 1. 2. 3. 4. Lähde:  Richard  Florida   Mitä siellä on? Keitä siellä on? Mitä siellä tapahtuu Miten sinne pääsee? © Timo Aro 2014
  39. 39. KIITOS!!!                                       VTT Timo Aro timokaro@gmail.com www.timoaro.fi 045 657 7890 © Timo Aro 2014

×